ee ee ere . Ganadassa: Lv: £10.09, G kk. $5.95 _dysvaltain toimesta “rayhan hyvaksi”. Kaaticlinjaa ehdoitta antautumiseen. T | .and Mail oli tuhannest] cikeassa kun se tiiStalsessa toitmitus-_ eget ne ego tress 2 ANY Set sabe on ‘Lauantal, maalisk, 4p. Saturday, _ VAPAUS. . (LIBERT™ 1 1 EL. for: Ww. EKLUND ° TELEPHONE: OFFIGE. AMD ERLTORIAL GTA-aiO4 INDEPENDENT LASOR ORGAN OF FINNISH CANADLANS | Establlshed Nov. 6, 1917 | . MANAGER; E. BUKAI Published thrice weekly: Tucsdeys, Thursdays acd Saturdays by ‘Vapaus Publishing Go. Limited, 100-102 Bim, st.. West, cuatbury Ontaric, a. Kiailing addeess: Advertising | rates upon application, translation free of charge. Authorized as second class mall by the Post Oifice Department, Ottawa, ant fur paymerit of. postage in cash, | Ss “hae fee th CANADIAN LANGUAGE. DRESS USAID: Suomesn: “auhaa” - Vahvistaessaan maailinan yleista mielipidetta. pirkyits- ‘3 kk 2.00 -‘Hautausmaan _. neet tiedot, etta Yhdysvaltain - loimesta on eskaloitu eli laa- jennettu hydkkaysoperatioita Pohjois-Vietnamia vastaan - maalta,-ilmasta ja merelid, USAn presidentti; Lyndon B. - Johnson sanoi sunnuntaina, et14 “sotilascperatiot ovat laaja kantoisempia" kuin milloinkaan ennen, mutta kuten taval- lista-han vakuutti, etta sotaa laajennetaan ja raaistetaan Yh- “Mina katson, etti joka paiva se suuri tie, mita me seuraamme, etsii rauhaa”, han . sani. | Maailroan yleinen mielipide vetéa kuitenkin Yhdysval- tain toimenpiteisté sellaisen johiopaatéksen, etta Washing- tonin “suurl rauhan tie’. jchtaa hautausmaan rauhaan. Pre- sidentti Johnsonin rauhanpuheista huolimattaon. tallut en- tisté. selvemmaksi, etth Washington et halua ravhaa eiki mi- aan’ rauhanneuvolleluiakaan muuten kuin vastapuolen, eli Yietnamin kansan ehdoitta antautumisen. perusteella. Aina kun ‘tilanne kehittyy sellaiseksi, etta rauhantunnusteluille ridyttad: tulevan: mahdollisurksia, jarjestetaan Yhdysvaltain fotmesta sotatcimien uusi eskalointi. ikaankuin vakuuttuak- seen slita, eltei rauhagn padsti edes “vahingon” kautta. Palauttakaamme mieleemme mits’ on viilme vilkkojen aikoina tapahtunut. Yhdysvaltain toimesta iilmoitettiin, ettd jos Pohjcis-Vietnamista annetaan piemkaan merkki rauhan- halusta, Washington on valmiina jatkamaan Viethamin uu- denvuoden pyhiksi jarjestettya pommitustaukoa. Hanoista ilmpitettiin tassi vaiheessa, etta se on valmiina ryhtymaan rauhanneuyotteluihin, jos Yhdysvallat: lopettaa ehdoittaa ia pysyvast1 Pohjois- Vietnamin pommituksen. | Mutta mil teki Yhdysvaitain hallitus? Sen sijaan, eita se olisi kayttanyt taten. muodestunutta rauhalle edullista ti- lannetta hyvikseen rauhanneuvottelujen jarjestamiseksi, presidentti Johnson antoi maarayksen Pohjots-Vietnamin — pommituksen uudelleen aloittamiseksi.. Eika vain aloitettu Pohjeis-Vietnamin -pommitusta wudelleen, vaan sen lisaksi ryhdyttiin viikon vaihteessa uudenmallisiin hyékkaystoimen- piteisiin — Pohjois-Vietnamin jokien ja kanavien miingitta- _’ miseen seka Pohjois-Vietnamin alueiden pommittamiseen ty-. keijla Yhdysvaltain laivoista ja demarkaatiolinjan toiselta puolelta: Etela-Vietnanmista.. Kaylinnéssd tama ei tarkoita sen enempai eiki vahempad. kuin sith, etth Washington vas- tasi Hanoin rauhanneuvottelutarjoukseen komentamalla: ju- ‘listamattoman ilmasotansa yhteyteen myés maa- je merivoi- rniensa hy okkaysvelmat Pohjois-Vietnamia vastaan! , Niin mielettémalta kuin tallainen menettely naytiaakin, - se on kuitenkin johdonmukainen jatko Yhdysvaltain hyék-— ‘kSyspolitiskalle, minkad todellisena tarkoituksena on edel- leenkin sotilaallisen voiton saavuttaminen niin, etta Viet- namin kansa voidaan pakottaa kummallakin puclen demar- Terontoliinen Globe kirioituksessdan sanoi: “On tulossa yha selvemmaki, etti Vhdysvallat ei halua ottaa neuyotteluriskia kommunistipuo- len Fanssa mututen kuin sellaisilla ehdoilla, mita seka Poh- . jois- Vietnam etta . Kansallinen vapautusrintama .pitdad an- taulumdsena . Sotatcimien edelleen eskaloimisen eli vastatinnah murtamiseen. Washingtonin ilmeiseni tarkoi- tuksena on sotamahtinsa voimalia pakettaa Vietnamin kan- sa hyviksymAan USAm imperialismin sanelurauhan. Me lukeudumme kuitenkin niihin, jotka katsovat, etta tama jar- Jetén hyékkayspolitiikka, tama edesvastuuton ihmishenkien ja omaisuuksien hdvittaminen, ef saa pakoitetuksi Vieina- min kansaa antaulumaan. Uskomme Globe and Mailin olleen ‘tassakin yhteydessa oikeassa kun sé tiistaina kirjoitti teimi- tuspalstallaan:. “Sen sijaan on todennikdisempai, etta- Yhdysvaltain vusi tykkitulitus ja miinoitusoperatio tulee lujittamaan poh- yOls- -yielnamilaisten pidttavaisyyita (kuten ilmapommitus on tehnyt} ja saa heidat entista vakuuttuneimmiksi, ctta Wash- _ngionh tavoitteena @ ole vahempi kuin. totaalinen ¥oit- to, MITA TEREE CANADA? . EdellAmainitussa toimituskirjoituksessaan forontolainen aamulehti sanoo, ettd sotatoimien edelleen eskalointh Yh- dysvaltain toimesta Pohjois- Vietnamia vastaan saatiaa Mos- kovan entista “vaikearnpaan asemaan rakentavan roolin vien- _ nin suhieen", - ‘Tassi Jausunnossa on epdilematta peraa sikah-etta Neu- yostoliitto « olisi valmis auttamaan rauhan palauttamista VieL. namissa jos siihen- tulisi tilaisuvis. Mutta siihen ei ole to- dellakaan mitéin mahdollisuuksia silloin’ kun Yhdysvaltain imperialismi laajentaa sotatonmiaan jatkuvasti. .Mutta mita tekee Moskova tai tekemiatta jattaa, s se on ennenkaikkea Neuvyostolitten oma asia. Meita canadalaisip kiinnostaa tassd yhteydessd kaikkein enemman se, miti.te- kee Ottawa — meiddin ama hallituksemme tiss4 tilanteessa. | Vissit poluittiset huomioitsijat avat jo selittaneet, etta Yh- dysvaltain toimesta suoritettu sotilasoperatioien. uusi eska- latic voi “saattaa pddministeri Pearsonin Kiusallisecen ase-- maan kun han menée maaliskuun 8 pdivana Washingtonin keskustelemaan presidentti Johnsonin kanssa”. Canadan hallitus on ‘yarovaipestl ja -arkaillen antanut sikaisemmin tietaa, etla se vastustaa Pohjois-Vietnamin -pommituksen jatkamista. Pidministeri Pearson on henkili-. kohtaisesti antanut ymindartaa, etta han kannattaa YK paa- sihteeri U) Thantin ohjelmaa Vietnamin rauhanneuvottelu- _jen aloitiamiseksi, ja tihan chjelmaan sisaltyy Pohjois-Vict- 1 wie, $10.00, Gtk. $5.75 Lv, 1180, 6k. 6.25. laajentamisen — avulla Yhdysvailat pyrki? luonnollisesti Vietnamin kansan - } laiset_ kuvat, joils \chdissa on oljut |srensa puodlesta wikivaltad témyydelldiin ja toimettomuu- elin-ettd han on ihati niinkuin yii- MOS Gabe ae eee ee ESE re Eel 1 fe ie FE A a. LE ig a A a . ' . . Mar. 4, 1967 MUISTELMIA MENNEIDEN VUOSIEN VARRELTA. Torontossa ilmestyi 240-luvulla Naletentilton. lehti Pehittaj2”, Leh: delld olf sek pis- e114 apulaistotmittaja ja pe valhtuivat.niin, esti “halkki fisenet daivat olla vuorollaap toimiitajing. Todennikiisti Gil elii “Rehitiajap” kirfoltykge; Iuettly kerran kwukandessa pidettivisas ohielmakokpukaslses... Ohoicet myisteLmat on Malnitusta nalaten leh- desti polminut Helen Tarvalnen: YKSI SUURE IEMINEN Suurta ihmisia on paljan ja‘ rmo- nenlaisia. Mutta mini puhun nyt vain yhdesli joka mialtini enitey kiinnittaa, ja tahtoisin itsekin. til- la hénen kaltaisekseen. Han on suu- ri sielultaan, ham osaa kerio: ih- miskunnan kiraimyksel ja ne taa- kat jotka ihmiskunnan hartigilla tind pkivena ovat, han os14 antaa neuvdia milen taakasta vapaudum:- me, Eiki se ole jotwkin suurta ja ylevill @tt®? ihminen kykence | ko- kemuksen koulusla kaiken taman tiatomadran itselleen hankkimaan, ji Osaa ne meille niin hyvin se- ‘|lostaa. Kun kuunlelin ninti, ajat- KULYSA KE RTOO. Sanomalehdssa on nykyisin pal- jon kuyia — SUUTISSa ja rikkaisss lepdissa nimilt#in, On sanotiukin, | etti = bywi kuva sanioa ehamman kuin iyhjat sanat. | Joitakin © ruosikymmona sitten kieliettiin sanomalehdissa julkaise- masta kuviqg onnetlomuuksista, dutuksisla tai muista sellaisista, koska kulsottiin, miden raaistavan: Whimysii, vallulla, @tli sen parempi razimman soiakuvan mikin kykenee julkaisemain... Joku gika sitten oly lehdesss Rue va kuinkd amerskkaltinen roateva sotilas rojkotlaa vibista vaalleista rl st ' lebti _*)nuorta vietnamilaistu poikan, joka an omiltei lapsi vield. Cohen sano- malendisst nekynyl FPO MP LkIT kuvia, mutta miki emkoisest he- ‘Sti tact uylissn Huot Loti, ‘Kaan — ela, - Ofnan Histuminen liiten kokouksiin on yh- | Ki- )s¢ On oman ‘Nykyisin nayliae olevan | ‘luonnollinen ihminen, joka kuulee ja naékee kaikkien ihmisten hyval tyét, ja ajatukget, munkuin pahat- kin, Niin Hyvin vol han erottaa | hyvin pihasta, oikein han osaq se- \ittaa “mila pahe alkaan saa mat- kan varrella iyivien jJoukkoliif- kecssi. — ne Toverifar.Sanna Kunnasta on pu- huja sellainen, eili jokaisen nalsen ju michen pildis; hinen puheensa. Kkugile Uskallan vVaeknuitaa ett meidin -joukostamme e€i liydy yh- ‘Gin . hinen verlaistaan, vaikka tlemme suuria ollaksemme, emme Ole selluisia syuria, joita pilzisi ol- la. Kyl nihddgn mythemmin, ku- ka okeslid hinen ohjeidensa mu- Silla sung kysytaan mindn poistimisty, posta juseinkin on vaikea luopua. Yielg ‘Kirjeita | han sanot, kun paasemme parem- pian -taloudelliseen 2semaan, niin | sitten hylkiimme kaiken velvouli- Suutemme luokkuliikettamme koh- laan, wjaltelemme .ett4 ai. minus! enda huvita kokouksissa kaynti, | kuin ci se ole minulle tarpéellista. Reiliaa kun maksatl )]asenmaksuni ja ajutuksi§suni’ kannalan toimin- lad. : . . oo Meille on jarjeslelty Naisliilta meidan kehilys seuraksi, ja ¢sa)- td darkeag kun muuthin tydt, sills lelyii .- oo, | Kirjoillanut M. EH. UNELMAIN MAA | | Afonct ;Ht1da kutimaonsa ja suun- tgavat omatkansy ttelamaltimadn SUN ounélmoiden. clamin kau- niiksi vapaussa rikkuuksien miaas- sa. Fuki voi sunoa, ¢lteikG ale rik-. kawkia, mutla sitaon harvolla. Me tyéldiset olemme joskus onnellisia, | jos olenime asemassa ett suamine lehda tydti, jolla sanumme -niukan aki '{uimeentulon, sil# on moOnia muita, se, ett? tama amerikkulainen $0: | jgijla ef ole tyota Ollenkaan. Me Slilas oli neckeri. Han oli mics Pal > olemme kuin juurelon puu, jota| haissa yoimigsa ja. chka tavallista : kokow suurempikin. Hine hymyili: nitn hammiusrivi lai. lahermmin' rk ¥L, J farkastatssa S@ oj olakin vain ie | vistysla. Koko michen votma oti’ tuulel viskoo ja myrskyt ruhioo, Silla monet kansalaisistumme ovat leveasti, cli koke valkew | kovia kokenecvt. Vierazl alot, tyéte | ) Conia 0 saIruuSs Te pina ja murtag kaunitt onelbmal, Meidan kaikkien citai yhtyd vas- keskitiynyt hinen kasiinsi, jolla | tustamaan yhteiskuolamme epakoh- | hin roeikotti tuota pienté polkas! iis ja san voingne parhagiten ich- ! + jolla Gli kiadet silmilla, hanen asen- ‘1onsa .kertoi jo eliiman hanen koh. daltaan olevin életyn noiwen’ ki- Bien ligkassa . purisliksessi- Tuota kuvad Katsellessa tulea yvil- kisinkin. micleen ne monet simian: tulvillasn, vain sill# creitukselta,- elta niiss#. on ollut neekeri alis-- lelluna poliisin pampun alle. Nils: | si kuvissa on. oilut kaksi saman arvaista AYyvin syonytti ji puke ou lunutta miestd torstian vastassa kon nepkeril ovut olleet oikeuk- vustaan,. Min raaka on ihmisgoloinen, e- th hanen tSylyy hivittda ja kidut- (da tovereina yhdesss, opiskellen, | hMeidan swiomalehtemme thalla an- vtaval meill: hyvia neureja ja mer "| din jarjeslimme tukee meidin pyr- kirmyksiamme, Taliven cite oaletle Kuikki luke: ncel Vapaus -Ichden numeron 15, jossa On moneen kysymykseen of-: jkea vastaus, Viteistyélla saavutam. me unelmies maan. © Heimikuun 14 paivdnd - 1928. Kirjoittannt Alma. Wirlanen. KEVAASEEN JA KESAAN Kuinka manet tuhannet ihmisel taaskin toiveyal Kkevalla’ ja kessa. | Parempiosaiset jhiniget odcollavat faa heikompainsa Ja stn hat LeRCe iy oy anna, ell duas voisival nadyttaa- tilaisuuden tuilen. Havetkaa le vulkoiset, jotka Me tatty netie vieraalle maatle sen kunsal- fo tuhoa tuoltamaan. Mutla viela epemman havetkai te neckerit, jot- ka alistutte menemadn’ vieraalle maalle héavitystyahon. Te, joilla amassa toaggsanne ef dGle edes ih- misarvoas, Kylla ie kelpaatte r- heilukilpailuissa puolustamaan tah- tilippua ja sodissa Leiddt lahete- | niin tdin elulinjalle ja le olctte: siita ylpeili muistamaila, elte rauiban aikana te ja kallaisenne oval maan malgakin huonompia. “orkean amc: rikkalaisen” si] missa. | — Rauhan pudlesta. namin pommiluksen lopetta- minen. Mutla milaan prolesteja e ole vielf Oltlawasta kuultu sii- ta kun Yhdysvaltcin toimesla ‘eskaloiliin’ taas sodankayntia Yietnamia vaslaan. ' Meidin canadalaisten velvol- jisunus on kysya itsellamme ja paaministeri Pearsonilta: ML- “ten voi Canada taytlaa tehta- vinsa ja velvollisuutensa kan- sainvalisen valvontakomissio- iin j4senmaana, jos se Hanet- dellaan suosii ja autiaa Yhdys- valtain hydkkayssodan .jatku- mista ja edelleen Jagjentamista Vietnamin kansaa vastaan? Kahta herraa ci tissi asiassa voi| - da palvella: Ottawan velvalli-| suus on joko tuomila hydk- kiyksen jatkumisen ja erikoi- sesti sen Janjenlamisen, ‘tal muussa tapauksessa Canada — koko Canadan kansa — joutuu |. entistd enemman “hydékkiaji- maan avustajan” huonoihin kir joihin maailman yleisen | mit. lipulecn Silmissi. dystivilleen ulisia . kKevitpukujaan. liedimme kutka kaikkein hartuimmin odottavat kevalta. Ras- haan 1yon bata ini harkitsee mielessaan cil jos (sha jotenkin Jaksgisi kevaiseen, niin alisi eb. ma he]pompaa- hivlts Kiken hartaammin Od ot- tan Kevatls tyaliisditti. Limpimalla Inala ci tarvilse ostaa kivihiilta, jai pienista -tuloisty vihan crimp rucgkion, ALE gina hus. lestuilaa ajatus, ctth jos huonais: su pukimissa kylmalli ilmalla lap- eel satrastuval, mulla kevdin ul. .| len fan ainakin vahaksi aikaa va- puuipu tuoesta pelosta. | Ja nim -sitt tawkin “vaan hiljag PAIVAN PAKINA hyyan e@teen tyosken- - aw 4 mod See ee eee eo Sault Ste, Marte. — Tammikuyn| mahdollisia, joten qouuratitkio saa- aikana plimme kaikin hyvallé mie- je)té kgska ilmat olivat erikoisen lauhat ja saimme lomapiiivina kiy- di kalassa, Ahvenet olivat- awuria. | Erdskin Kalastuskaveri huusi 75dl- la, ett® taasen tulee niin iso ahyen, eta silla on silmien valikin ainakin Kaksi tuumaa — Olen mies hyvin tietoinen ettei kellsin ole muka- naan mitlaa. Mitta helmikuun aikana~ on tal- lf péerukalla ollut harvinaisen ky] mit ilmat.-Lunta sanovat. olevan Maassa 26 tuumaa. Limpimiitari | onkin pysytelyt melkein jatkuvagti nollan alapuglella. Qnpa jeskus vajonnul nitkin “alas kujo 30 as leita pakkasla. Samoin ovat erikoi- sen tugliset ilmat olleet. mye yit- sauksena helmikuun ajalla, ¥arsin- kin on s¢n huemannuot tialla len- fokentalli: Ja kun tallA tuulee Hiin pilia olla erikoisen hyva vaa. fetus elie: tuuli: mene luiden lipi. Menimme tassa Ku paiva sitter reiin kairatuksi, niin. se. jautyi sa- san lien umpee»n nig nopeasti, ein iatimime kalat sella .kertaa rauhaan. Mainitsenpa ssa nyt vihan tyo- Mmeagsoistaiing, koiska _ ajattelen, tila on mukavaa ftoistenkin tietaa mita tah puikkakunnaila on 1a- pahtunut vlimenien kahden ku- kauden ajalla. . Vilme vuoden jeulukuun IT. pai- van men Jakkeon Sieel-yhudn #80 muuraria jowden ityoalzan kuului pilaa kayniikunnossa ravdan sula- ‘Ttusuunit et masyunit, Heidan lak- konsa kKesti 29 péivéi ja he yoilti- vat palkkavaatimuksensa seka@ mwi- fa parannuksia, Esimerkiksi se, el- ta viikonlopputydla koetétaan vali. 4: (aa yhiion puciesta niin pall jon kuin mennaan eval ‘Kohti. Kirkkaat piivat jo-kerteval uudesta keviiis- th —- ju sydamel oval tiynnd odo tusts ju tojvoy —. Toivan ett lo- Yereidenime taiveat tayttyvat. Tor- yon kirkkaampaa huomis paiva. 1829. Kirjoittanut Maiju Pirttinen. KYNS TUOTE Ma kaskyn sain, mua kirjoitta. aah vaadittiin, ma kaskyn kuulin ja-tottelin ja — kirjoillamaan roupesin. Yaan kun minun ja rupen. valilla em suuren suiri HL Hin Hsekin 30 huomaatte, ei tales ole. suurci. 1931. Kirjaittanut Fanny TJaipale. Sellaista Sanaa, kun loukkaan- fumuinen, «1 saisi tuntea tydvien . sano). 295i Jarjeston Iwokkaloiminnassa, | | Wirla, © Suomalaisen edustajakokouksessa, 7 7 1929... TOIMITUSKIRJOITUS Tamin numeron Kehittaja jlmnes- ivy erittiin vaikeissa closuhteissa. Toimitiaja. an odottamwt kirjoiluk- Sia Sai iptiviksi, tmulta et toverit ole muistancet lehledan. Unohlaneetko? Ei, sitd en usko, mutta kaikki vain huottaa lojnen tolseensa ja odolisa kuinka sisdlitrikkaany jiehtemme ilmestyy Walla kerlaa. Sitd se nyt cr yo! olla, sila, toimiltajallakin on allut omat Kiireensd, igi ei ne ole omia kiireita, | , kun Kiircila. Pitkait tyipaivit ko vassa kijreessd, milatt6malla pal- killa. jouluu. nykyajan- naiset te- (Kemdan, (sanon vain naiset, koska Varn harvat michet enaa ovat téis- fi}, Raskaan -paivin jalkeen tun- fun joskus elt ei voi endi mitian ajalella, multa kun me jokainen koetamme vointimme mukaan tiyt- tia Jarjeslolehtivimme, niin paiva Paivalti kuljemme voittoa kobli. Kehittaji na 48, 4992, | Padtoimittaja Flla Luoma. lokakuun 4 Bp. ‘¥aaR neon tyépai- vat lepoaikaa viikonlopulla.. Tammikuun -puolivilissi laitet- tiin jerdstehdas kiyotiin asteettain ja miebet kutguttiin tyépaixoitteen byvassa. jarjestyksessi. Stim sita ¥armaan olikin pubelinlangat kuu- | 3 mana. kun 6,000 miesta ja naista Saivat tiedon koska saapua toijin. . Lilkemtehethin alkaivat rathot- tua kun. saivat tietSi, etti ‘asiat ovat, taasen dikealla tolalla. Mutta. tim i Honsandma et kesti- nyt kuin vihin yli kuukauydenpii- vit, kun saimme tietia, etté te- ristehtaan thissh olevien rautatie- tyoiaisten kahden paikallisosastan No. 08 ja No.l] riven kKuvlu- val 200 jasenti joika 1yGnskenteli- vat Ainbastgan_ terlistehtaan alueel- Ja muutellen vsunuja paikdsta toi- seen teraslailoksella, jautuval 1ur-|. vautumaan Jakkoon. Naiden kahden rautatie-union tyiehlasopimukset phattyivit cheingkuun viimeisena paivend viime vienna, Uudesta tyé- sopimuksesla oli neuvoleHa muu- taman kerran hyvin 3 huonoila tulok- sella. . Muurarien akan aikana nama samat miehet menivat kannatuslak- koon, jonka johdosta yhtid syytti junamiehid ja sandal, eile: hella ol: |. lut .mitdin oikeutta jatlaa lyopuk- kaansa, koska heilan tyoehlosopi- mus heuyeltetynsa olivat kKesken- Pralsiga., Niinpa Algoma Stecl-yhtig unka- $i rangaisia junamichis 530 pai- vain kestavilla pakkolamautukial- la ilman palkkaa ja vielapa uhat- tiin, e118 heidan unioitaan vastaan tullagn noslamaan vehingonkor- vavssyyte, jonka. piti olla yli 2 mil joonan dojlarin arveimen. Nama Samat jumamiehel aanesti- Vat ¥ii StiprosenttiseslLi muwrarien laken jalkeen, Algoma Steelin eh- dotlamaa Wutla’ palkkasopimusla vastaan, Mutta sitlen tuli treto uni- on paéavirkailijailla Yhdysvalloista etta beidin .juuri.sugrittamansa lak kodinestys ei cikeula hela takken. lumaan. Silfa valilla tult’ tet. To- rontosta .Ontarion sovitlelu-komite- ala, ella jJunamiesten 1yoehloso- ‘| pimus on paattynyt eika uuttla ole ¥oitu solmia, Ninna he lagsen aa- nestivdt- Oprosenttisesti lakon puoclesta ja untoivat tietad, atta he lapettavat-tyoit min pian kuin $aa- | vat laillisen lakkoutumisluyan unt onsa paivirkailijoilta - Amerikan puolelia. — -Ninpa he sitter saivalkin. slit liedan, mutta Algoma Steelin vir- kajlijat pyysival 22 tunnin armon- uikga, eta woivat kunnoliisesti tehda lakkovalmistelut ja pysiy¥t- tia eri osaslot, ette) tule Lilan pal- joa vahinkea sulatusuuneiile. -Ju- nallijain, unievirkailijat intova! yhtiélle tilpisuuden ju samalia il: moittivat, ettd lauantaina. tamm- = kuun 18. p4iva hella kymmenen at-- kaan ilalla tullaan aseltamaan. yh- deksan lakkovahtia lerdstehtaan. je |. kaiselle. portiile. ) Algoma sieel-yhtio ali jo aloitia- nud pakkelomautuksen, etta’ lauan- taiiltaan mennessa oli tydtlamien keen, Ainggslaan 2,300 “henkiléd, jotka oOlivat enimmakseen = tyon- jahtajia tal. kuukausipalkalla ole- Via, jaivat yvhtrén palkkaiistalte. Lauantaind pudlen paivan al- haan gaupui Toronlosta kaksi Ca- Hadain parasts -tyo ristirnitojen 50 villelijza, mr. William Dickie js mir, -¥ietor Scott: He menivat unt on Virkailijoiden.luokse ja annis- tuival sagmaan heidat seki Algoma Steelyhtign edustajat unodelleen heuvoelletupéydan aareen. Niinpa he neuvottelyat 16 Cuntia, Jakkovah- lien. ollessa kaikilla tehtaan OM: teibla. | Sunnuatai aamuon cello 1.30 mennessd alival neuvetlelul paat- Lyneet. Algoma Steel-yhtidn ja rautatieunioiden virkailijal olivat padsseet. sopimukseen, jasta ilmoi- teittin radiossa seka lelevisiossa, ettad uuden. sopimnksen danestys MAON TAK THKAN MUUTOS Miksi Maa “fse-Lungin Tyhma.- muutii taktikkaansa fokin aika Bitten? _ Mita larkojiluval . fetta