Viime aikoina on taas nuo
naailman asiat nayttaneet silta,
2tta ne ovat sekaisin niin kuin
"sian suolet”. Ja vaikka kuinka
dieni asia olisi kysymyksessa,
niin siina on takana aina tama
kaytettavissimme oleva raha
tai rahanarvoinen tavara, etta
kylla on kummalliseen aikaan
eletty. Tata on meidan vanhem-
pien reissumiesten vaikea ym-
martaa. Pois on havinnyt se va-
paamielinen kansan elama, En-
tiseen aikaan kun mies tuli ty6-
maaltaan ja poikkesi johonkin
taloon, jossa myytiin **maan-
vellia”’, han siina lopputiliaan
odotelleessaan kaski panna os-
tamansa annokset muistiin ja
kun han tuli reilulle paalle niin
niita muistiinpanoja tuli vahan
liikaakin, joten jalkeenpain sai
vain katua ja jutella tuttaval-

leen, etta kylla kai se taisi tuo”

aija merkita liikaa noita ryypak-
sid. Mutta ne kuitenkin makset-

Goethe, saksalainen kirjai-

lija ja tiedemies esittéa muistel-
missaan ajatuksen, etta ihmisen
tulisi tehda sita, mika hanta el-
vyttaa. Yhtena elvyttavana, ke-
hon ja mielen sopusointua edis-
tavan4 toimintana voidaan pi-
taa liikuntaa.

Jo puhtaasti ihmisen fyysi-
selle uusiutumiselle liikunta on
tarpeen. Niinpa kasvuikdisten
liikunnalliset ponnistelut on ha-
vaittu valttamatt6miksi terveen

solurakenteen muodostumisel-

le, Liikunnan puute saattaa ai-
heuttaa vaurioita, joita my6-
hemmin aikuisiassa ei ole mah-
dollista enaa korjata.

Niin yllattavalta kuin saat-
taa tuntuakin, liikunnan avulla
voidaan vaikuttaa myés muihin
kuin fyysisiin valmiuksiin.
Esimerkiksi motoristien taitojen
opettamisen pikkulapsille on to-
dettu lisdavan myds_ heidan
alyllisig valmiuksiaan.

Kuten tunnettua suomalai-
set pikkulapset kuuluvat maail-
man terveimpiin, mutta suoma-
lainen aikuisvaesté on karkisi-
joilla maailman = sairaustilas-
toissa, mm. sydansairauksissa.
Myos monenlaiset ihmissuhtei-
siin liittyvat vaikeudet, mielisai-
raudet, avioerot, itsemurhat,
alkoholismi jne. ovat yhteiskun-
nassamme laajalle levinneita.
Vaikeuksissaan suomalainen
turvautuu runsaaseen |aakkei-
den ja alkoholin kaytt66n, yrit-
taa l6ytaéa terveyden ja mielen-
‘rauhan pullosta tai pilleripur-
kista.

tiin, vaikka vahan napistiin ja
talon pitéja sai kunniakkaan
*numeromies”’ arvonimen.
Siihen aikaan voi tavallinen
mieskin sanoa, etta han ei ole
tuota politiikkaa harrastanut,
eika han paljon sita ymmarra-
kéan, mutta nyt on tuo poli-
tikka tullut niin yleiseksi, etta
sita on jokaisen kasiteltava
vaikka ei tahtoisikaan. Joka
kerta kun olet mennyt tana tal-
vena  ruokatavarakauppaan,
niin olet varmaan huomannut,
etta hinnat ovat nousseet hiljal-
leen. Joka meinaa sita, etta hal-
lituksemme on yrittanyt sita py-
sayttaa mutta turhaan. On lai-
nattu rahoja monta kertaa siina
mielessa, etta saataisiin arvojen
alennus pysahdettyd. Siina ei
ole nahtavasti onnistuttu ollen-
kaan, joten elamme vain halli-
tustasolla velkaa tehden, ja niin
se ndyttaa olevan ndaissakin
kaupungeissa. Pahaa makua on

Liikunta on varmastikin e-
dellisia keinoja hyddyllisemp'
ja huokeampi apuneuvo, jonka
kaytosta ei ole seurauksena ik4-
vid sivuvaikutuksia. Sen avulla
el tietenkdan voida poistaa on-
gelmien syita, mutta sen avulla
on mahdollista ennakolta eh-
kaista sairauksia ja keveritaa ih-
missuhteisiin kohdistuvia rasi-
tuksia. Liikunnan avulla voi-
daan valttaa myés ennen aikai-
nen rappeutuminen, sen avulla
voidaan ehka pidentaa elinikaa,
Joka tapauksessa  liikunnan
avulla voidaan liséta ihmisen
aktiivista elinikda.

Mutta kohtuullisuus lienee
paikallaan myés liikunnan har-
joittamisessa. Vanhenemista
koskevissa tutkimuksissa on ni-
mittain todettu, etté huippu-ur-
heilijat eivat ole pitkaikdisem-
pid. Samoin erdassa rotilla teh-
dyss4 kokeessa havaittiin elin-
ian lahes kaksinkertaistuvan ja
sukukypsyysajan —_ pitenevan
kohtuullista liikuntaa saaneessa
rottaryhmassa. Sen sijaan liika-
rasittuneet tai liian vahan lii-
kuntaa saaneet rotat vanhenivat
nopeimmin. IImeisestikin lii-
kunta, mika antaa vireyden,
joustavuuden, voiman tunteen,
mika tuottaa iloa, on my6s ter-
veellisinta.

Mihin liikunnan terveytta li-
Saava rappeutumista ehkdiseva
vaikutus perustuu? Yhtend tal-
laisena tekijana on ilmeisestikin
elimist6n hapensaannin lisaan-
tyminen. Hapen tarpeellisuu-
denhan kaikki tiedamme: ihmi-
nen ei ela ilman happea kolmea
minuuttia kauempaa.

Yksi uusimpia selityksia on
se, etta hikunnan avulla on
mahdollista poistaa solujen va-
lisesta tilasta aineenvaihdunta-
tuotteet ns. kuona-aineet, joit-
ten keradytymista elimistd6n pi-
detaan yhtena rappeutumisen
syyna. Ne aiheuttavat ihmisella
verisuonten supistumista ia ta-
man jalkeen myés sydan- ja
verisuonijarjestelman ja _her-
moston ikasairauksia.

Liikunta sinansd on ihmista
uusintavaa. Mutta liikunnan
harjoittaminen luonnossa lisda

: “suisse” jatkuvast, “Asiat ovat
kehittyneet monessakin:. kau-

pungissa siten, ettaé niita joka-
paivaisiaé velkoja ei voida mak-
Saa ensinkdan.

Meille suomalaisille, jotka
olemme olleet kuuluisia hyvia
velan maksajia tama tilanne on
saavuttanut tason, jossa olem-
me tulleet samanlaiseen mielia-
laan kuin tuo entinen salakapa-
kan asiakas, joka epaili, etta
kylla se tuo ’’4ija”’ taisi merka-
ta niita ostoksia litkaa.

Taalla Timminsissa ovat
kovasti kansalaiset ahdistaneet
tata konservatiivien kansan-
edustaja, joka on nimeltéan
Alan Pope. Han lupasi maa-
kuntavaalien aikana liikaakin.
Olihan puhe tykkaénaan uuden
aluesairaalan rakentamisesta ja
sille merkattiin oikein raken-
nuspaikkakin. Siella otettiin sit-
ten niita valokuvia, joiden kuvi-
en sisalléssa oli niita perukkam-
me ’silmantekevia”’. He kertoi-
vat etta jos tama Alan tulisi va-
littua niin mika hyvyys tulisi
seutumme vdestdlle taltakin
puolen ajateltuna.

Mutta toisin taéssa asiassa
on kaynyt. Ei ole tullut uutta
sairaalaa, vaikka sita kovin ki-
peasti tarvittaisiin. Entisiakin
Sairasvuoteita luvataan vahen-
taa, koska ei ole varoja niiden
yllapitamiseen. Mihin ovat ra-
hat joutuneet? Niita on tainnut
tulla toisille liikaa, joten toiset
joutuvat karsimaan puutetta.
Nama suuret komppaniat ne
merkkaa jokapaivaisia tulojaan
ja panevat suuret menot meidan
kadunmiesten maksettavaksi.
Sahk6n hinta on taas noussut ja
sitakin voimaa on aivan kylliksi
ihmisten kaytt66n Ontariossa-
kin. Mutta eivat nama nykyiset
kansanedustajat puhu mitaan
tasté. hinnannoususta. Viime
vuonna nostettiin luonnonkaa-
sun hintaa, joten ihmisten on
taytynyt menna _polttopuita
metsasta hakkaamaan. Ja joilla
el ole omaa metsaa, niin han
joutuu tekemaan syntid ja va-
rastamaan toisten metsista.
Nain niita ihmisia johdetaan

sen virkistavaa vaikutusta. Ny-
kyisessA kaupunkiyhteisdéssa
ihminen joutuu suojautumaan,
jopa sulkeutumaan hanta hdirit-
sevilta vaikutteilta, melulta,
myrkyilta jne. Taman vuoksi
hanen aistitoimintansa kédyh-
tyy, saa jopa vahingollisia virik-
keita. Luonnossa sen sijaan ih-
minen voi vapaasti avautua
puhtaille, aidoille aistielamyk-
sille, kokea ehjaa yhteytta kaik-
kien elamanilmididen kokonai-
suuteen, thmetella ruohoa, lin-
tua, puuta. Ihmiselle valitén
kokemus kuulumisesta osana
luontoon, sen valttamattoémyy-
den, sen kauneuden tajuaminen
on varmastikin edellytyksena
hanen halulleen ja kyvylleen
puolustaa tata ekokatastrofin ja
ydinpommin uhkaamaa maail-
maamme.

Liikunnan ehka parhaim-
piin puoliin kuuluu se, etta yha
monimutkaistuvassa —_yhteis-
kunnassamme, globaalisiin
vuorovaikutussuhteisiin kietou-
tuvassa maailmassamme, lii-
kunta on niita harvoja keinoja
joiden avulla voimme itse vAlit-
tomasti pyrkia vaikuttamaan
omaan tilaamme,

Sirkka Arosalo’

pahuuiden tetile, ja-ka'

‘tahden. Kylla kaiketi tiissa ‘ay: 7
_ tyy ruveta. etsimaiin nuo van-

hat éljylamput, koska’ ‘sahké-
maksut tulevat liian vaikeiksi
maksaa., Ja pitaéak6 vield ruveta
kadyttamaan sita esi-isien kons-
tia eli tuoda parepuita metsasta
ja kiskoa pareita, joiden avulla
tassa pitaisi ruveta nikemdan.
Pariskunnat voivat toisilleen

nayttaa pareella tulta, mutta. | |
| Laheta nimesi ja osoitteesi

yksindiset ovat pahassa ase-
massa tassakin.
oliisikomissoom taalla on
kovissa pdanvaivoissa. Polli-
sienkin palkkaneuvottelut ovat
olleet kaynniss4 jo kuukausi
kaupalla. Heidan tydehtosopi-
muksensa on jo umpeen kulunut.
Poliisikomissoonin puheenjoh-
taja Wyman Brewer ilmoitti
yleisdlle, etta sopimusta ei ole
viela tullut. Palkan nousua on
ehdotettu 2 %, mutta vaatimus
lienee 5 %, joten erimielta ol-
laan, Nykyiset poliisien palkat
ovat vahan yli $20.000 vuodes-
sa. Joukossa on 23 ensimmai-
sen luokan konstaapelia, joiden
palkat ovat noin $23.000 vuo-
dessa, Prosentuaalinen nousu
tekee tassa luvussa suuren sum-
man, joten minusta nayttaa sil-
ta, etta pitaisi poliisit asettaa
sellaiseen asemaan, etta he tar-
joutuisivat tyGhon ja etta milla
maksulla he tulisivat tahan
*vonkaukseen”’ Ajattelen, etta
siihen olisi tulijoita pienemmal-
la maksulla, koska varsinaiset
kaivosmiehet eivat saa niin pal-
jon palkkaa ja heidan ty6nsa on
sentaéain vaarallista kaikin puo-
lin. Tai sitten olisi parasta an-

taa haulikko jokaiselle mékin ja -

bisneksen omistajalle, jolla pe-
loitellen he ajaisivat rosvot pois
tiluksiltaan. Uskon, etta varkai-
den, joita on kylla paljon taalla
tulisi *baacsakin” muutto toi-
seen kyldan.

Niin etta konkurssia kohden
sita ollaan taallakin menossa
ndissé kaupunkiasioissa, ja jos
ei hallituksilta saataisi suuria
avustuksia, niin lumit6itakaan
el voitaisi tehda tuskin ollen-
kaan. Ei ainakaan siina mitassa
kuin nykyisin, kun kaikenlaiset
koneet ja monet kymmenet
*trokit” kliinaavat lumet aivan
aitoja mydten puhtaaksi. Eika
taalla olisi niin suurta virka-
mieskuntaakaan, mita nita nyt
on, etta ei kukaan tied4 mita ne
kaikki hommaavat.

Mutta kevatta kohden tassa
ollaan menossa, vaikka se
Ground Hogg, tai mika mur-
veli se on joutui menemAaan pe-
sdansa ainakin kuudeksi viikok-
si. Mutta ensimmaiset kes4lin-
nut ovat saapuneet, silla varis
tuli tuohon minunkin pihakuu-
seeni. Se koitti-ensin vahan raa-
kua ja niin mind vein sille van-
hoja korppuja ison kasan.

—-
Moa

os

ec steers ee - oat ae cs a aa *
cs es a a oe 2 + FR ese 2 * Ok ee &
: ee :
> foe oe nr ar ®
- re x Q , @ é " ‘ rsd
-Lukekaa
is . 8 aan : j
. a : f «

“Ettei totuus
unohtuis{”’
(1918)

Se ei maksa mitdan.

Reino Hurme
High Bridge, Wi 54846
U.S.A. R.R. Box 261

Taalla helmikuu jo helista4
ja lunta tulee melkein joka pai-
va, vaikka sita on jo ennestadan-
kin aivan liian paljon. Paastiin
sentaan sunnuntaina bingoa pe-
laamaan ja kokoukseen, jossa
tehtiin uusia suunnitelmia ke-
vattoimintaa varten.

Seuraava bingo ja kokous
on 4, pna maaliskuuta klo 11.30.
Kevat-tanssit pidetéan touko-
kuun 5, pna ja 19. pna on lei-
vos- ja kasity6myyjaiset, jossa
samalla arvotaan se arvokas
sangynpeitto, jota ahkerat jase-
net ovat talven aikana virkkail-
leet. Sen lisaksi on kaksi muuta
palkintoa ja ovipalkinto. Niista
liséa lahemp&na, vaan nyt on
aika ostaa naita arpoja, joita
myyvat kaikki jdsenet. Toivo-
taan, etta silloin on jo lumet su-
laneet joten kulkeminen ei ole

‘niin vaikeata.

27. pnd t.k. on laskiainen
joten toivotan vain iloista las-
kiaista ja hyvaa hernekeittoa
kaikille.

Elin

Lahjoituksia
Canadan Rauhan-
liitolle

Tyyne ja Kalle Niittymaa
Montreal, Que
Ida Mannist6
Sudbury, Ont .......
Sanni ja Matti Ponne
Wahnapitae, Ont.
Hyva ystavd
Vancouver, B.C. .
Katri Kaarto
Toronto, Ont. }
Rauhan ystava,Toronto 10.00
Kauniit kiitokset lahjoittajil-
le rauhan ty6n hyvaksi. Rauhan
rakentaminen on jokapdivaista
ty6ta. Lahjoituksia edelleenkin
otetaan kiitollisuudella vastaan.
Finnish Organization of Canada
957 Broadview Ave, Toronto,
Ont. M4K 2R5.
Toimeenpaneva komitea