New York — Miamin laajat neekeriesiintymiset ovat osoi- tus mustan Amerikan darim- maisesta epitoivosta. Tama on tulosta julmasta rotusyrjinnds- ta, oikeudettomuudesta ja po- liisivainoista. Miami ei ole poikkeus. Oma Miaminsa on jo- kaisessa amerikkalaisessa kau- pungissa, arvelee ‘yhdistynyt kansa thmiskunnan pelastuksen puolesta’ -neekerijarjest6n pre- sidentti Jesse Jackson, Ennen nakemat6n tydtté- myystaso, koéyhyys ja nalka ovat syyt jannitykseen, joka voi johtaa mellakoihin myés muis- sa kaupungeissa, varoitti varil- lisen vaest6n edistysliiton sih- teeri Benjamin Hooks. Kuoleman laaksoksi nimitti Miamin neekerighettoa eraan kaupungin radioaseman toimit- taja Robert Hall. Kokonaiset korttelit ovatraunioina. Kaduil- la on muodottomaksi sarjettyja autoja, joiden lasti on rikottu ja renkaat puhkaistu. Nain itse kuinka poliisit rik- koivat autojen ja kauppojen ikkunoita, kertoi 26-vuotias neekeri Joe Shealy. Poliisien ja kansalliskaarti- laisten partioita kivddrit ja ko- nepistoolit tanassa on melkein _ jokaisessa kadunkulmassa. Pit- ‘. ‘kin gheton katuja ajelee sotilas- autoja terrorisoiden vdestdd. Ghettoon on rakennettu esteita ja ‘suojalinjaa’, Ghetossa riehu- vat ‘kapinoiden vastaisen tais- telun’ osastot ja Miamin val- koiset rasistit. Yksi heidén uhrinsa on 14- vuotias musta nuorukainen - Andre Dawson, Han tuli ulos kotoaan, kun ohi ajoi auto mu- kanaan nelja poliisia. Lauka- ukset kajahtivat ja veri varjasi katukivet. Mustaihoisen pojan murhaajat katosivat tuntemat- tomaan suuntaan, “Suojalinjan’ takana on paikallisten virano- maisten mukaan alkanut elin- tarvikepula. Miamin mustia asukkaita ‘rauhoitetaan’ murhilla, vai- noilla ja nalalla4,. Nain amerik- kalaiset viranomaiset, jotka o- vat ryhtyneet puolustamaan rasismia, rikkovat Helsingin so- pimusten henkea ja kirjainta. ; ) in lo m a a t t ie ! New York — Suomen py- syva edustaja YK:ssa suurla- hettilas IIkka Pastinen on kaik- kien Pohjoismaiden nimissa jat- tanyt YK:n pdasihteerille osoi- _tetun kirjelman, jossa pyyde- taan lisdAamadan YK:n yleisko- kouksen ensi syksyn istunto- kauden asialistaan kohta dip- lomaatti-ja konsuliedustustojen ja edustajien suojelua, turval- lisuutta ja koskemattomuutta koskevien toimien tehostami- sesta, Kirjelman mukaan asiaa koskevia kansainvalisia saa- déksia on. kuluneen vuoden aikana rikottu. parikymmenta kertaa. Pohjoismaiden nyt tekema aloite tahtaa stihen, etta kan- sainvalinen yhteis6 YK:n vali- tyksella sopisi toimista ndiden 4 Maassa on muodostunut ti- lanne, johon sisaltyy roturajah- dysten vaara. [hmiset katsoivat, etta he eivat saa mistéan oi- keudenmukaisuutta. Yhdysvaltain 27-miljoonai- sen neekerivdestdn asema ei ole muuttunut vuoden 1967 kuu- man kesadn rotumellakoista Detroitissa ja New Yorkissa. Mustat amerikkalaiset, jotka muodostavat 11 prosenttia maan vaestdsta, joutuvat edel- leen syrjinnan kohteeksi poliit- tisella, sosiaalisella ja taloudel- lisella alalla. Tyékykyisten nee- kerien keskuudessa on 20 pro- senttia tyétt6mia ja neerinuor- ten keskuudessa perati 40 pro- senttia. Puolella neekerivdes- tosta tulot ovat virallisen kéy- hyysrajan alapuolella. Monilla teollisuudenaloilla mustaihoi- ima kesa USA:ssa_ set amerikkalaiset tekevat kaik- kein raskaimpia toita. Presidentti Carterin henki- l6kohtaisesta mddrayksesta Floridaan saapui Yhdysvaltain oikeusministeri Benjamin Civi- letti ‘palauttaakseen oikeuden- mukaisuuden’, kuten sanottiin virallisessa tiedonannossa. Ta- ma ‘oikeudenmukaisuus’ kaan- tyi neekerien esiintymisen jul- maksi tukahduttamiseksi. Mie- lenosoittajia ympardivat ham- paisiin asti aseistetut poliisit, joihin littyi 600 kansalliskaar- tilaista. Paikalliset rasistit ryh- tyivat nayttamaan Miamin nee- kerivdestdélle, millainen vapaus heille on tarjolla Yhdysvallois- Sa. Nyt Miami nayttéd aave- kaupungilta savuvine raunioi- neen ja autioine katuineen, Muskie varoitti lansimaita USA haluaa mestaroida Washington — Yhdysval- tain ulkoministert Edmund Muskie varoitti Lansi-Euroo- pan liittolaisiaan esittamasta vaihtoehtoisia ratkaisuja Lahi- idan kiistassa. Uudet ehdotuk- set, jotka poikkeavat Camp Da- vidin ratkaisumallista, hidasta- vat vain Israelin ja Egyptin va- listen ongelmien ratkaisua, sa- noi Muskie. Egyptin, Israelin ja Yhdys- valtain ilmoitettiin kaynnista- van uudelleen neuvottelut pa- lestiinalaisten itsehallinnosta. Arvovaltaisen kairolaislehden Al Ahramin mukaan neuvotte- lut aloitetaan uudelle’ 7. hei- nakuuta. Muskien mukaan %Cn lausunto uhkaa_ itsehah. to- neuvotteluja, vaikka sen tarkoi- tus olisi hyvakin. — Vaihtoeh- toinen tie tuo meidat vaarallisen viivytyksen jalkeen - takaisin Ulkoministeri Muskie: Camp David ainoa kasi. samoihin keskeisiin kysymyk- siin, joita Camp Davidin rat- kaisumallissa kasitellaan, sanoi Muskie. Emme vastusta uusia aloitteita, jotka edistavat Camp Davidin ratkaisua. Mutta vas- tustamme jyrkasti pyrkimyksia USA pyrkii Saltin ratifioimiseen Washington — Yhdysvallat pyrkil irrottamaan strategisten aseiden rajoittamissopimuksen Salt-2:n Afganistanin selkkauk- turvallisuus rikkomusten valttamiseksi. Valtioiden valisen kanssa- kaymisen hairidt6n jatkuminen ja YK:n peruskirjan paamaari- en periaatteiden toteutuminen edellyttavat kirjelman mukaan diplomaatti- ja konsulisuhteita koskevien kansainvalisoikeu- dellisten sdant6jen kunnioitta- mista. ' sesta ja Saamaan senaatin rati- fioimaan sopimuksen, Yhdys- valtain ulkoministeri Edmund Muskie kertoi asken. Muskien mukaan parhail- laan tutkitaan mahdollisuuksia saada Salt-2 ratifoiduksi. Ha- nen arvionsa mukaan Salt-sopi- mus ja Afganistanin selkkaus eivat valttamatta ole sidoksissa toisiinsa. Yhdysvallat ja Neuvostoliit- to allekirjoittivat Salt-2:n Wie- nissa viime vuonna. Neuvosto- liiton tuotua joukkoja Afganis- tanin presidentti Jimmy Carter maardsi Yhdysvaltain senaatin siirtamaan sopimuksen kasitte- lyn tuonnemmaksi. Lisdajan my6ta saataisiin lisdselvyytta Neuvostoliiton toiminnalle ja aikeille. Ulkoministeri Muskien lau- sunto oli vastaus Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Cyrus Vancen esittamalle arvostelul- le. Vance totesi asken, etta Salt- 2:ta on pian mahdotonta pelas- taa. Muskie vihjaisi lausuntonsa yhteydessa, etta Salt-kysymys- Helsinki —- Yhdistyneitten kansakuntien kymmenen vuotta sitten julistama ‘aseidenriisun- laita suistaa Camp Davidin suunni- telma raiteiltaan, han jatkoi. Yhdysvaltain ulkoministeri varoitti myds Israelia neuvot- telujen kariuttamisesta. Israelin paatds perustaa uusia asutuksia miehitetyille alueille haittaa kaikille osapuolille hyvaksytta- van ratkaisun syntymista, sanoi Muskie. Ranskan avaruus- lentajat Moskovaan Moskova (KU-Seppo Laakso) — Nelja ranskalaista avaruuslentajaehdokasta on a- loittanut vaativan valmennusjak- son Moskovan [ahella sijaitse- vassa kosmonauttien koulutus- keskuksessa Tahtikaupungissa. Ranskalaisten kosmonautti- kokelaiden saapumisesta kertoi- vat Neuvostoliiton avaruusa- siantuntijat Moskovassa pide- tyssa lehdistdtilaisuudessa. Kirjeenvaihtajien edessa olli- vat tahtina neuvostokosmonautti Viadimir Kubasov ja unkarilai- nen Bertalan Farkas, jotka pala- sivat maahan runsas kaksi viik- koa sitten kahdeksan paivan pi- tuiselta avaruuslennoltaan. Ennen ranskalaisia avaruu- teen laukaistaan neuvostokos- monauttien kanssa_ kuitenkin vietnamilainen, mongolialainen, kuubalainen ja romanialainen kosmonautti - sosialististen mai- den Interkosmosohjelman mu- kaisesti. Ranskalais-neuvostoliitto- laista avaruuslentoa seuraa sit- ten intialaisen kosmonautin yh- teislento neuvostoliittolaisen kanssa. ta tuskin voitaisiin ratkaista ennen Yhdysvaltain marras- kuisia presidentinvaaleja. Nain Muskie liitti Salt- sopimuksen ratifiointimahdolli- suudet siihen, ettad nykyisen presidentin Jimmy Carterin vir- kakausi jatkuu presidentinvaa- lin jalkeenkin. nan vuosikymmen’ epaonnistui taysin, eika vuonna 1979 alle- kirjoitettu Salt II -sopimus ole astunut voimaan, todetaan Tuk- holmassa sijaitsevan kansain- valisen rauhantutkimusinsti- tuutin vuosikirjassa. Kansainvalisen rauhantuki- muusinstituutin Siprin vuosikir- ja 1980 sisaltaa tietoja aseiden riisunnasta ja aseistuksesta vuodelta 1979, Tiedot perustu- vat virallisiin lahteisiin. Teok- sessa kasitellaan yksityiskoh- taisesti mm. maailman asetuo- tantoa ja asekauppaa, aseista- riisunnan kehitysta, eurostrate- gisia ohjuksia ja Salt II -sopi- musta. Siprin mukaan maailman- politiikka on joutunut erityisen vaikeaan vaiheeseen 1980-lu- vulle tultaessa. Kansainvaliset jannitykset kasvavat. Sekaantu- minen muiden maiden asioihin aiheuttaa vakavia vaaroja; ndin on kaynyt esim. Afganistanissa. Intian valtameren alueella jar- jestetaan sotilaallisen voiman osoituksia. Lahi-idan tilanne muistuttaa avointa selkkausta. Kansainvalisen oikeuden pe- rusteita rikotaan julkisesti mm. lranissa. Tapahtunut kehitys on en- tistakin vaarallisempaa koska aseidenriisunta on juuttunut paikoilleen. Kuluvan vuoden sotilasme- noiksi koko maailmassa arviol- daan 500,000 miljoonaa dolla- ria. Tasté maarasta Nato ja Varsovan liitto kayttavat 70 ja kehitysmaat 15 prosenttia. Vi- rallinen kehitysapu kolmannen maailman maille on vain yksi kahdeskymmenes osa sotilas- menoista. Muutkin valtioryhmittymat ovat nostaneet 1970-luvulla nopeasti aseistuskulujaan. E- simerkiksi Oljynviejdmaiden jarjest6n Opecin sotilasmenot kohosivat 15 ja Etela-Afrikan 16 prosenttia viime vuosikym- menelta. 1970-luvun asetuonnin arvo oli kolme ja puoli kertainen verrattuna 1960-lukuun. 1970- luvun jalkipuoliskolla vuosikas- vu oli 25 prosenttia, kun se edellisella vuosikymmenella oli 15 prosenttia. Kehitysmaat os- tavat aseita eniten. Listan kar- jessa ovat Lahi-idan, Kauko- idan ja Afrikan maat. Sipri ilmoittaa maailman ydinvarojen sisdltavan nyt yli 60,000 ydinasetta.