kaani, vasysj L-vasta bitkan ja mound tiiy. 7 hsikymmentg, ulie paremmin Aapeli, arta €t suet: - ukoilin, Usty.. | Saapa tytti- ristodn ean ideliut hyvia, , livojaan, Pal- Fin myos saa Hin ei moiti. soisin. sinulle . rn vanhuutes! 08 nadet,. eltel . ota hinti. aan vaitnonss. en kova kuu- la Liisan Sai- ikkoja olivat . Mena. Laka 3 kuolema, a | een agikana ena elamaan .. jaksi. Lita | in, kun syys . Aittojarven ainen pakka- , L punaiset ja. | oli kuluout ristin isdnti, | eika vieraita . pilassa_ Kavi ensa kanssa, on rast’ tole ai ollut enad, jrasti- tdissd, | L _tydmiestes amin han... _ kanssa ja. nariinsa, a neet fsinnio | ien 2 kulutiua 1k, kuinka aimonsa Pu- nytti ovelta ka antamit - ka han end sten. ‘vaimd- anda: moka ytaisiila sar-. serunoitaay, - ttunut veti- | at toisilleen isinnan sel rkkaamaal. cunnen rud- naan tialle nkin -— 4 naita bud- ittivat kul- mieti saboa tanut, pela Kun moka ei tahtenut | leikkuua- ni: | libaa vaed canthin, mniten Lusa-Vvai “. gina sti. paivassa- keitti j ja: vie- | F iasikio antor paistetiua. lihaa,. voita ollista -piimaa. Nyt sind keitit ‘ ouksl -perunaita ja annat niita suola- et ja-sarbien kanssa ja vesipiimia rat palan.p painikkeeksi. Eik6 aitassa ix kellarigna § ale, mista keittaa? a pall, rmhinun laittamani rucka kel- e wast? x , mokomillekin ‘tyémiehille- Ja: isin- alte OP kamarin poydassa parempaa, ano arabe Eeva ylpeastt. wind Jaksan kuormani veta#a huo- ontpialka in uuala! Mutta tydmie- - ae “jaksa- tyiskennella leivalla ja fas ei -talossa ruokakomentoa — * settee, on minun otettava o1- pa nt joka keittda j2 pais- - Kivistén tydvaki el saa kylilla pu- haa eugetvat. hevjaksa talon 16ita teh- aa. Eun atk Git: S¥ omasta noustua! sa- noi isa” harmistuneen2 ja laksi syd- mate: kylille:: 2: Sugcittana Hat:-tuli byvin mydhala alin ja Oi tnaistellut enemman kuin ackaan epnenkeva Murahti, etta van- toa, poikaa niskasta ja karjaisi: — Aaa, sini’ ‘penteleen’ poika, mika mate oletkaan! Vai jo sind pilkojen viereen kipitit! ” ‘Kyla mini sinulle naytan, kun isdsi ei sinwa kurissa bi- . da, kylla mina! - Ja samassa ukko kop- past sdnkynsi paistii nahkaremmin ja sillé, han i huutavaa poikaa.. Tuvassa nukkui kaksi nuorta renki- poikaa:: He olivat ‘tyésta visyneiti ja nukkuivat raskaasti lampimin wunin paaila, eratka kuwleet Samulin hiuu- sikin. veieli juopuneen sikeiid un- ' ta, el hiinkddn. Kuuilut miutéiidn.. Afut- ta Eexa, joka a} nukkunut, ‘ual niuu- don ja riensi katsomaan. + 1si, isi, mith tamit on? Alita vatter’ te Samulia bydtte? kysvi. Eeva hataiseni. oe Han -oli- tottunut pildmain Samutin puolta emintivainajan pyynnoésté, kun rengit. joskus kiusaisivat titi. - Ja enti- sesta tottumuksesta hiin asettui isinsd ja Samulin: valiin.. : > — Mité- timd mokomakin kakara yolla: kolailee;-eika anna miesten nuk- tik. aes kebtatkin quemaan ruvetay etkiet: ku -Brshti: ‘Altko ja Fatt Bojan ‘ty tte ats: nuoresta. vaimostaan : Nyt guuttut- Aapeli ja rhuskkaist ettei a bieckertaskaan Viinapullosta Hogan et- ayt Liisan-elaessa. “Mutta nyt, kun buerk vaio yipeilee nuoruudellaan ja nayttda. mahtiaan, on hanen etsittava artsa ‘ylinasta. Eeva alkoi itked j@ valittaa, miten hull hin oli, kin noin vanhan miehen tt id” nyt saa iwiela karsii hamen hiivyt- pmyyitaan, -Foanta el jaanyt kuule- man yainiénsa itkua yhteiseen makut- huoneeseen. “Han meni tuvan peralla — blevaanl katiariin, jossa Samuli nukkui. Fava sai: jaadd “yksin keittién sivussa evden itiakuuhuoneeseen. Samolj ef ollut' viel umessa,; kun isa witaitut hanen viereensé. Hin nousi a kisei, miksi isd #i ‘voi omassa sangys- sin nukkia. ' Tahan vastasi isi< | — Ruikuttelevia muijia ei isdisi kiarsi! Kuulé, sind poika, ei isadsi vedellyt nai- miskauppa! “Hullusti kivi ... uskoin hilist kKehumisiin. Mutta tuo Eeva pet- i minut ja petti aitisikin. Aitisi-oli oi- he ja iva, ihmigen. Voi, Samuli, mi- an Oipia lemme, ‘kun rakas ditisi jatti Y nit.” a | Enempa ef isnt voinut puhua, itku hdutti hanet ja nyyhkien hin vai- vl yyy ja hukahti pian. : Saimuli itki viel kauan ja katseli isin tia silmia, jotka unessak in nytkahte- at. Hin tunsi ja oli jo sen hucman- thin, ettéi isi‘ollut-koskaan otlut niin lotien kuin didin eliessi.. Ja han tun- vomankin elimansi saaneen suuren ko- Lhduksen. Eeva éi valittinyt hdnen su- istean ja pieksuistaan, Pieksut hin kin pidettya kunnossa, mutta nyt it itera jJalat rikki ja niita pa- potti . kitvéli” niin, ettei han saanut nti. Sukat‘olivat likaiset ja rikkindi- i Kovat pieksun kantakapinreunat aS huoniénna hevosta ajaessa kynto- Pelolld hankaawat jalkoja ja tuottavat pia Siutemimat tuskat, _ an sviytti pienen talikynttilin- yc 3 jottka “hin oli aitasta pannut aisa “ja Viksi etsimiain kermaa tai i tt jap) Oli kuljettava suureen hits fi, Mista Ovi vei ruokien sii- ; Woneedeen mutta tamin avainta retin Ki keiths olevassa seindkaa- “amolia Peloitt} etsia sita stelta, mut- tam pene ja han ajatteli kerman ’ Bias _ Pols. Han kulki hil- » Pelttt kideli#an kynitiliin : ttteivat miehet heraisi sen va- a shin keskilattialle, leivin- Blu hin auksen kohdatle -kom- she Wrin pieksunvarsiin, ne kvm eee isd, joka sattui ole- _ i, ett Luk, apumieheni, herdsi j jz Se yolk kolajaa, ettei nukkuakaan. Nadhtydiin O81 hin Sangysti, tarttui ~FF itll “Dulin, Eoh | tilts tasvaa kitveltaéviin kantapdihin- _ — Mita warten sini yall xuljet ‘Sa- muli? Miki sinulla on, kun vield itkea ullotat, iso poika? kysyi Eeva vihai- sena, tuntien olevansa oikeutettu diti- puolena niin tekemidn. — — :Liaksin voidetta hakemaan kipei- stin beeen eb Samui puolus- delleen: — Valehtelet, senkin nauta! Eiki sé rilvid meimannut sinne kydékin puolel- le sen Hetan viereen. Johan mini pai- valla niin heidan kujeistaan, thitka met- ningit nulla on. Eevan sisu kuchahti kuullessaan isan- sii maitinnan, ettd jo piivalla Samuli ja Heta olisivat toisiaan lhennelleet. ‘Bika hin malttanut ‘sanomatta olla: — Ett# sind, tuommeinen nulikka, vasta neljitoista taytit ... ja myt jo tvitéjen jalessi! Sujutko siin# kama- riisi nukkumaan! Ja anna. timan olla viimeinen kerta, kun youla Jahdet kom- ' ~puroimaan. | —~ Hiped sindkin! Luuletko minua samaniaiseksi kuin olet itse ollut! Anna kermaa tai muuta rasvaa jalkaani, sit- ten menen ... Ja pese ja pars: suk- kani, etteivat jalat aina verille hankaan- nut huusi Samuli suuttuneena. | — Vai jo sindkin tissd rupeat ko- mentelemaan, mokomakin kakara! Isa- si moitti ensin buonoa ruokaa .. . ja nyt sind sukkien pesua... (Kylla osaatte molemmat olla yhti hiijyja! Semmeoista se on, kun piikansa ottaa emannaksi, pit#a sitten palvella ja pas- sata heitd kuin suuriakin herroja, kes- kell yoti, tiuskahti Eeva itkien ja poistui, sulkien ovet Hiljessdain lukkoon- Saniuli ef piissyt tupaa etemmaksi. - Hinen olj palattava kipein jaloin ja kir- velevin . sydimin takaisin kamariinsa. Is4 nukkui keskelli sinkyd, siihen ei sopinut kummallekaan puoleile, Bika Samulia nukuttanut. Hin istuutui pdéydan padhan ja miet- ti ensimmiisen kerran, miksi is# oll ru- vennut juomaan. Samiassa alkoi ha- nelie selviti monet kuulemansa jutut - tyémiesten keskusteluista tydpaikoilla, joiden kuulemisista han e1 ennen valit- tiinyt. “Muholan Pekka oli sanonut ei- lispdivand Kurosen Anssulle- —— Kenelle se Eeva niiti hhoja sau- naan kantoi, kun tyémiehille syottaa paljaita perunoita? On sila varmasti joku erikoinen elatettava. Ja sitten olivat miehet nauranect- — Eevalle fulee pian lapsi, oli Rahik- kalan Eetu sanonut-ja bankin oli nau- ranut. -ALiksi ne sille nauroivat? Oli han Pajulan emdantakin saanut kaksi lasta yhtaikaa, eikd kukaan ollut sille nauranut. Nima olivat asicita, joita Samuli‘ei vielA yoimartanyt. Isa kuorsasi ja valiin puhui tolkutto- mia sanoja, toisia selvasti, joista Samuli ied ar fa * AUNE S: a “7 . Elii- tadin kirjeet LLI-TATINI oli minua kuusi vuot- ta vanhempi., Fanella oli vaalea, yahan Juonnostagan kibara’ ‘takka, suu- ret, siniset silmat ja kaksi pienti hymy- kuoppaa iimestyi hiinen Poskilleen hi hen hymy#lessian. ENi-t9dilki oli paljon Peikatuttavia, jaiden kanssa hin olf vilkKaassa ‘kirjé- vathdossa. Mind olin silloin viela: kansa-_ vallaton “ja: ~ “Me olitnme: © houlua kayvi tyttonen, iynnd pienid kepposia.* Elli-tddin kanssa parhaat' ‘yStavykset: Yhdessi k#vimme kylallé vierailuitla ‘ja kesilld nukuimme yhdessd*aitassa; ker- taen toisillemme pienet salaisuuitemme.'’ Mutta ne kirjeet, joita han ‘sai poi- katuttaviltaan — niista hin ei pubunut mtinulle mitdin. ‘Kirjeen saatuaan hin 7 - ta teoista. Koulin ‘Toputtuds jiimme siis Jaakon. | | Jaakko. katseli mina ‘alta kulmainsa, puristeli nyrkkes meni toiseen huoneeseen, sen lukemaan ia sen jaikeen han katki kirjeen huo-- ~ellisestp:: pens -héteisiin, poydalle. Siité sain nubteita. Kairjees- padsi selville, ettd is# puheli ditivaina- jan kanssa, Aapeli puheli unissaan ja Samuli tek stita johtopaatoksi#, etta isd katui ot-— taneensa Eevan toiseksi vaimokseen. Ja tasta kasvol pojassa vatenmielisyys Ee- vaa kohtzan. Tsanta herdsi seitseman korvissa. ‘Han ihmetteli, miten oli joutunut Samulin kamariin. Han ei muistanut, oliko hin itse tullut, vai oliko joku tuonut hanet_ Han arvasi ol-— ianne. Pata pakotti. leensa humalassa. Ja vahitellen tuli ta- juntaan tieto edellisen paivan ‘tapabtu-_. mista. Hin teki tyota ja toi vaimon eteen Ii- havat teuraseldimet ja toivoi hinen niis- ti valmistavan maukkaat ruvat hdnelle ja kaikille tyémiehille. Eeva osast lait- taa ruokaa, oliban Lisa-vainaja opetta- nut ja oli hankin monesti syGnyt hanen valmistamaansa ruokaa. Mutta mibin. Eeva saasti Jihoja, mihin voita, kun kymmenid kiloja viahemman nyt: tulee voita kuin Liisan eldessd? Ja lehmat antavat sSaman maaran maitoa kuin en- nenkin. Hinen on saatava selville, mis- sa on vika. | Tuvassa ei ollut ketaan, Miehet oli- vat lahteneet toihin. Eeva seisoi hellan iiiressa ja keitti kabvia, mutta ei puhu- nut sanaakaan ennen kuin isdnta ky- SVL: | —- Jako Samuli on mennyt hevosia ajamaan kynndspellolier _. Sjelihin se makaa kuin hyvakin herra kamarissaan! sinkahutti Eeva yli-_ miclisena. ee _- Samuli makaa? Eiban han ennen- kian dle aamu-uniden ollut, mista tanta ‘Laualitaine, ynasraskoun: I -. ose Spl SAE PEE ET DT oa atin —.tk oie “La i Le a Pan + ro os ee ee ee ee -4 -_ ay 1 a ae — opt = te a . L,54 vr pe ee ion asd a 77. aa i” al eo | eliieliiel bel 7. . . a . pa Prt A= . : mane 1 . 7 et oo . . . _ 4 ee ee a a a a wey er ONE OMA AD RD. Tate ti. att ee | 1 “oo a a = Cn ee . Fr, "ae or ee . eet oe gee oe awe ss - . . he . _ weg . | " ‘Pa al ae or ade, 7 ie Maal Te fate ee ie ind eg Sa ate agtcte Teg TD te a ane eee ee Db Sen B a ee - = oat 7 ne 2 7 ee ee i ee ee ec i ee ei a LJ we - So ee ae cL ee ee ee! ee! i, TT ee ee er eT ee . Wo ee Bg "ne of = "om om! oy rt . pee Eee on —-— et a a . aber or 8 —om a? . _—. = Te . a" ee H - . 7 =f ea ==. mn - " = ome - moe =: \ ee p= a= Fe ee ed aes "aL oP a oe ee ‘ 7 al ies ris he rhs . ee LITE wear ae tte ST et oe - - ome a ty i er . 7 a men on ots . . : - . ‘ll aati | ie *fe=™ -_ - rr Lo ‘eo, , ae, ae moe eee nS ~ _ Pa i ry = =. - eR ro moa a - _ . . r cee tte . lite F, 8 . . "1 1 - _ . pace . Pe ec eee Ae ais a -_—_ aj eo: Li: i - =. a " 7 . . P ne : aes ah Seen ae en Peevey Aedes Po Pee ae ane ee atten seem g Fe =: L a ae Fre [aa at 1 - a - =! wa, = 7 . a . 5 a “L mi == b LA aa ‘= r FE. . = == a= rT ike! a 7 = ie, sae Petal Li iz et ie ee nd a ie cont oe ee he r LS ee Pe _ sleet re ond bo a a ae ee “Te pee TE - ht ts al be ttle aa “mt Pare be -" ". ee eae : Bee eal, Te ey ee 1 . . . te ee aay u =, ial ri fr Mis ou Maw ES | feta eR. er sree Ca het Par en ee it ye. Thea, ee = - * pak Tr-5. 8 a 7 7 . . + io u f ' a ou : rite. hans _ . Le a A he ee” le aa ws ied a eA ee Te et OL a dT i Plt le En ca ee OB Dl ae ee OT re ts bee ell Ol” i Se SSM ae a eee Pe gE gee ee Se Soin A See ee elit | get oa t | Lf a. 4a” + Te nie —_ he a oot ' Tate clea wan sate een as Ld cate a" 7: : oy’ a = - Po : F irks = 7 L 2 : Pia, come cen eae | a Le . 7 "a ei a i