“Lauantaina, lokak. VAPAUS. (LEBERTE; -— Independent Labor Organ “of . Canadians, Ks- tablihed Nov. 6,. 1317. Authorized as second ¢isss. mall by the Fost C file ..Depariment, Ottawa. Pub- Shed ~ thrice weekly: - Tuesdays, fhiriieys atid Saturasys by Vapausr Publishing Company Lid, at 100-10 Elm St. W., Sudbury, Ont, Canada. Lansi-Saksan sukellusvene ‘Kuinka nopeassa tempossa tapahtuw. Lansi-Saksan. mili- tavistien uudelléen aseistaminen, siti saatiin asiallisesti pu- huen koko maailmaa hatkayttanyt:es:merkki Kielin uutistic- dosta-missi kerrottiin, etta vudden ‘Kestdneen rakentamisajan Jalkeen laskettiin siell& sukelusventé UL vilme lavantaina ve- silie, 3. ae Eqddtorial Office O38. 4-42605, Manager a. Sukal..Editor W. Eklund. Malling address: Dox 69, Sudbury, Ontario_ Advertising rates upon application. ‘Translation free of charge. - ' TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 ¥k. 8.00 Fidyevalloissa: ¥ * 9.00 UOTE SRA: Bt fis, Ae 28 Laee iy A Tama on ensimmiinen: ‘muitel Pie viinieinen, Lisa *rSbisalle rakennettu sukellusvene. Sen kustannukset nousi- ‘at uutistietojen - niukaan 10 miljoonaan D-markkaan ja site 2 sanotaan timiin hetken nykyaikaisimmaksi tayanomaiseksi —- ei sils atomikéytidiseksi - — sukellusyeneeksi koko maailmasss. — ‘Seuraavan kahden vuoden aikana pitdisi rakennettaman Lansi-Saksan militaristien kytettavaksi-12 sukellusvenett?: Taman ensimmdisen sukellusvenecn rakentam.inen tapshtui salassa ja se on saanut ogakreen Syurta | huomicta kauiia:- maaiiman. U1) an varustettu kahdeksal!s torpeedolla, “1J'] ~~ ensimmaisen ja toisen maailmansodan nimijir- jeslys on ehka merkityKsellisesti pidetty — on 350 tonnin laiva”, huornioi terontolainen Globe and Mail-lehiti ja-selittaa: “Se ai-ole atomikiyttdinen, mutta siita, huolimatta se on erif- lin ‘tehokas alus.. . nopeutensa ja raskaan aseistuksensa yuoksi” —* os - Kuten. tiedetiin, liittolaiset ‘sopivit toisen maailmanso- dan paatyttya — ja tard sopimus'on vahvistettu Juhlallistila Potsdamin sopimuksen allekirjoituksilia,. etta Saksan milita- rismilta riisutaan aseet pysyvAsti niin, ettei‘se -voi koskaan enda aloittaa kolmatta maailmansotaa,- Sen jalkeen on kuitenkin. mennyt paljon vetti sillan ' alitse, Lansi-Saksa on nyt Vhdysvalta: n jdlkeen johtava maa NATO-liitossa? Mainittu torontolaislehti ilmaisee viimeaikai- sesta kehityksesté huolestuneisuutensa seuraavasti: “Teoriassa Linsi-Saksan -elvytetyn. laivaston tehtavana on olla yhteistoiminnassa NATO-liiton voimien kanssa Salc-. | san rannikkealueen, erikoisesti Himeren puolustamisessa. Mutta. jotkut viimeaikaiset laivanrakennukset eivat ilmieises- o tikaan tahtaa niin yaatimattomaan rooliin. Sen wudet ns. havittajat ovat. todellisuudessa. kevyita risteilijoita, ja ni: iden - aseistukseen tulevat ohjukset, mihin varattanee lopulta ydin- lataukset. Uiidet sukeliusveneet. ovat myos hieman liian val- ‘makkaita rutiinimaisia. patrullitoimintaa varten Itimerell: ne nayttivat sopeutuvan paremmin avomerien liikentecn _vaikeuttamiseen. Kielin ja Hampurin laivaielakeilta on tul- _ ut ainakin- ‘punks sotalaivastolle, rma voi teimia itsendi- sesti, 7 | “Liinsi-Saksan: voimien kasvu, maalla, merellé ja ilmas- s8 On yksl vahiten mainostettu tekija nykyisessa kansain- -yilisess: Krilsjssii.. Sen‘ perusteella voidaan ymmartaa : _kommunistimaiden paattavaisyys Saksan jaettuna pité- miseksi ja Lansi-Berliinin eristamiseksi. Lannessakin su- - | kelluslaivejen ilmaanturninen: taas meretle nestattaa pa- - kosta aavistuksellisia viluvireita.” | v — . po, * * 1 a Meisti tuntuu, vaikia emmé voikaan Sita ehkis sitovas: I todistaa, etti Globe and Mail on oikeassa selittiessaan, ‘jotta Saksan asemahdin myzskyinen’ kasvu on suuréna tekijdna _nykyisessi | kansainvaliséssa’ kriisitilanteessa. Tosiasia or. myos, ett -yhti paattivasti.. kuin Neuvostoliitta vastustaa ‘Tta-Saksan “sulattamista” Linsi- Saksaan, yastustaa mys Ranska’ ja Britannia kaikkia esityksia Saksan yhdistamiseksi, sill4 yanhat muistot siitg, miten Saksan imperialismi On al- - kaisemmin alaittanut sotia, ovat todella omiaan nostattamaan | “enteellisia vilunvaceita” niin Pariisissa kuin Lontoossakin. : Mutta vield suurempaa huolesiuneisuutta tunnetaan var- maan sosialistisissa. maissa Lansi-Saksan. militarismin uudel- . icon aseistamisesta, silla siella aiheutti:Saksan imperialismin . hyoékkdys .toisen maailmansodan. aikana kerrassaan Kauheita menetyksia — kymmenien miljoonien ihmisten kuoleman — omaisuusvahingoista puhumattakaan.. . Sosialistisissa maissa muistetaan ‘miten torsen maailmean- scdan. edells © aseistettiin Natsi-Saksaa “kommunismivastai- seksi'’ Linsi-Saksaa aseistetaan nyt taas samassa hengessa “Toinen maailmansota ei ole viela paattynyt” julisti Lan- si-Saksan sotaministeri Strauss askettain ja itse vanha katrs- leri Adenauer saesti siti sanoen: “Saksa ei antaudu koskaan.” Kymmenet natsikenraalit, jotka ovat taas korkeissa asemissa - Lansi-Saksan asevoimissa, esittdvit timan tuosta aluevaa- timuksia Puolalle ja Tshekkoslovakialle, uumcilevat [té-Sak-__ san valtaamista ja vaativat jopa Hitlerin aikaisen Saksan Yajojen ennalleen palauttamista? Myt vaaditaan “tekoja eika sanoja" sanoi Gébbelsin lailla | sotapropagandaa’ tekeva “go3ialidemokraattinen” {?) Lansi- Berliinin pormestari’ Willy Brandt vaatiessaan “yiimeisen - Tiskin” ottamista, eli avointa hydkkaysta [ta-Saksaan. Sota- minister: Strauss ilmeaitti puolestaan jo useita kuukaustd si1- ‘-— ten, etta hdnen sotaveimanse tuleyat -huolehtimaan ‘myés | “Pchjois-Eurcopan puolustuksesta” jolla han tietenkin: tar- ¢ ~ koitti sits, ett Pohjois Suomen polttajat aikovat palala Suc. . | meen kin. * +. le -- Kaikilla- rauhantahtoisilla. canadalaisilla on’. sils syy a olla huolissaan Linsi-Saksan aseistamisesta, _ Mutta huolestuneisuus ei sellaisenaan riita, silla jos kos- kaan, niin. nyt on painostettava ennenkaikkea omaa hallitus- - tame, padministeri Diefenbakerin hallitusta; vaatimaan ‘ kansainvilisella arenalla vauhansopimuksen altekirjoittamis- ta kummankin Saksan kanssa, Lansi-Berliinin. ongelman rau- hanomaista ratkaisva ja tosimielessa syoritetlaviag neuvotte- luja yleisen ja taydellisen aselstariisumissopimuksen pun _ desta. Tassd yhteydessi stella palauttaa mieleen, eta Yhdys? ‘valtain ja Neuvostcliiton edustajat antaivat muutama viikko | sitten yhteisen lausurnnon, missd sanotaan, ettd nima johtavat maat kannattavat yksimielisesti yleista ja ta riisuntas. Kysymys el siis ole enad periaaiteeltisista, erimiclisyy‘k- lata sil maailman n Johtavat maat, edustaen Saka 4 kapitalis- 28 p. — Saturday, Oct. 28, 1961 ! Telephones: Bus. Office OS; 44264: -) tu rsesta, ‘FO sveina iskujoukoksi: ja pannaan epdilematta merkille, etta _ taydellist’ aseista- SYNTYMAS ~PAIVIA) Mrs. Huida ivi, Whitefish, Ont. lavtti tarstaina, lokakuun 26° pnd TS. vuottaa, : Yhdmme sukclaisien ja tuttavain onnentoivotu Kslin- = ik ydinase- kokeet kiellettiva . New York. — Toiveet: eit YRo sleiskokous - hyvaksvisl ‘Topeasti Skandinavian- Maiden seka Canadan iE Japanin ehdotuksen paitdslau- selniasta, cossa Neuyos taliitloa ke- potettaisiin luopumaan 50.mégaton- Tin porunis rajiyttimisesta, viile- nivit Juauantaina kun eraat Afrifan ja Assinnt maiden. valtuuskunnat al kcivat esittda hoomputuksio ehda- tusta vastaan.- Niiden mielesta ehe dotus liitiyy kylmAn soclan. tuktik- Ka, Ehdotuksen tekijal - Ruotsi. Nora, Tanska,. [slanti, ‘Canada jn’ Japani — vaalivat suuressa peoliit-- valigkunnaisa ehdatuksen, toivevan, ettd kysyrayksen phaosa. | cualet voisivat paist’ sopimukaeen. tisessa kasittelemistd kiireellisenti. Eradt maat, mim. Iniia ja Guinea,. vaatival kuitenkin keskusteiua Intian. -ehdo- jonka murkaan kaikkia ydinaseita omistavia maiti: kehote- ‘taan lnopumdan kokeista odotetla- | essa kansainvalista sopimusta’ kaik-: ec oer et of ae ge ae ge k- ‘ “," KAIKILLA KANSONLA TULEE OLLA DAIKKA. YKssa -- PRES. KEKKONEN New Vork. — Suomet kannen) miukgan ¥Kn menestyksellinen toi- mints edelfytt#a kaikkien katsa- | Kuntien kuulemista jasenin§. maail- ‘Manfarjestdin, sanai presidentti Kekkonen YKn vleiskokouksessa slikko, sitten’ pitamissdan puhéessa. Han celvitti Suomen suhtavtumista ¥K:oon ja sen peranssiannon 50- veltamiseen korostaen, efta Suomi tikee vapautta ja demokratiaa. Valitusten esittaminen el ale Suo- men VK- poiitiikan mukaista, presi- dentti sanat, Lisikei hin maimits; ¥kKn. korotianeen Suomen digen- ‘Maksuosuutta, jonka. toimenpiteen Suomi: hyvaksyy, ‘a Suomen aiko- van lissti. ocunksiaan VEn eri ra hastomsa. Puheessaan presidentti cosketteli maisia suhteita da putolueettamins asemaa. Puhuessaai aseistariisunnasts pre. ‘identti toi. julki Suomen -levatto. mutden teknillisten aseiden kehi- tyksen johdesta ja ilmoitti Suomen Presidentti, Kekkosen ~ toivott ‘Léeryetuileekst yleiskakoukseen. pli- heenjohtaias Moengi Slim. Puheensa|' lopusia presidentti Kekkonen valitti ettei hin. yoinutkaan tavata Hammarskiéidia . New) - sila, daasihteari kien ydinasekokeiden kieltamisesta. | Yorkigsa, Hin valitti syviiati Ham- Myds erat muut Afrikan ja Ag | shan Maat suhtautuivat pidattyvasti chdulukseen 34 pidsttyvin dinestvksesia., ).ansival- tain dipligmaatiisella lahotla arvel: laan, etth Saneslyksesta pidattyy at). —30- valiunskuntaa. Polittinen valiokumta 7 atkua tuntoaan. Alatkaiset tytit Kingston, — Poliisit etsivat viel sunnuvataina kabta alwikaisla Lytta, jeista toinen ‘ei ollut kuin 4 jalan ‘lia 6 tuuman piluinen. -Heidar val- fetian rosyonneen ampuma-asécila uhaten King-kadviia liiketti pitd- valia -suutarilta Konstantine Pet- rokselta $75 viime perjaflaiiltana. Mr. Petros sanoi, ella tytot olivat sdapuneet hinen liikkeescensa ha- kemaan kenkia.— niin he kuiten- kin ocliveat vailtinéet. Toinen heisti ; yetl eslin AM BUMa-a5een ja fount otti hanen rahapussistaan Sia, : | Wim. Mackie vu Markie VLE On Jaa Veale’: = "Uskon yh p niiden adotetuan _| lehdistikonferenssissa marksjildin kuclemaa ja sanol ar- Vostavansa surest ‘pilisifiteerin elamantyota. | “onge vastustaa YRn sopimusta | Tshomben kanssa New Yor, — Kongen keskushalli. tuksen ulkoministeri Bomboke ar- tiistaina Y¥Kssa pidetyssa ankegrasti |. Yo aseleposopimusta Katangat kanssa. Soapimuksén mukaan ¥aih- delain vankeja ja YK-joukot pois- tetaan lietyists asemista Katangas- He Keskushallitus BpidhttZd iiselteen oikeuden ‘ottaa asian. esille turvalli- suusneuvostossa, an sangoi. Keskus- hallitus ee) tule koskgan hyvyaksy-: maan YKn ja Tshomben hallituk- sen. valisia asjakirjoja ja uskon ¥YKn sihteeriston ymmartivan Kon- fon probleemas niin hyvin, ettei se tule ratiftoimaan Romboko anol. yosteli sopiniesta, 4 “a: paisevani pian kotiin Oregoniin” Helsinki. — Wiihdyn | ‘eringmal- ' sesti Suomessa, mulia kali oo tie- tysti aina koti, tate:i to. vuoden —kotimagstaan USAcsta karkolet- tuna -Helsingissa eliva William Mactkie-Ninkkanen, ¥iime vuoden marraskuussa fin heratti melkoi- sen kohun suyrinimassa osass2 masala jouduttugan yllattien Parin-paivan varoitosajan jalkeen Pristumaan koteaan . Oregonin Portlandista, jossa hain oli asuaut yii viisikymmenta yuolta, Nykyi- §in S2-vuolias mr. Mackie on kyl- likin syotynyt Suomessa Nioen vabbhempiensa oltua Yidysvailais- - ta tilapaisella © vierailulla ‘maas- sanume, - Mutta jo. 4 kuukauden tkdisend William watkasi rapakon ¥li, etka sen jalkeen ole kotimaas- | taan peistunut ennen kuin hanet koleaan Helsinkiin, Syyksi ilmet- teftiin, etta Mackie of) [537 hun- lunut LSA:n Kommunistiseen . puciucescen, cikd ollut “Amerikan kansalainen- ; — Nyt “minulla on. Kuitenkin erincmaisel mahdallisuudet pasta tukaisin Oregoniin, ainakin uskon ja toivon niin, Willism Mickie sa noi oplimistisesti. Osavultioni s¢- Qaatior! W. Morse cn jo kaintynyt Gikoaciqain valiokunnin puoleen, s2- mem on 300 Oregonin yliopistejen urofessoria allckirjoittuncl vetag- muksen, jossa votmakkain senain Yaaditaan virunomiisiu lahettamaan matkalippu Jielsinkiin ja minut hy: wiksyt Lovie USA: 1 kunsalaiseksi. * — Aiki on kulunot thal kuilen- kik Sridomaisesti, cika minulla_ mi. tista lly ‘soslatistista maail- manosaa; ovat ainakin periaat-| tecssa .pilisseel yksimielisyy- feen ‘sitta, etta tavoitteena tAy- ityy oila yleinen ja laydellinen aseistartisuminen. Heiken tchtivand on siis vaa- ‘tia sill, ella lala hyvai periaa- tetla ruvelaan panemaan tiy- tantG6n neuvottelujen kautta nlin pian kuin mahdollista. Lansi-seksan ,uhkavaan no- pea aselstautuminen ja stella lietsoftu sotahenkinen micliala, velvotttaa meita kaikkia tehos- lamaan toimintaamme yleisen ja taydellisen aseislarijsunnan hyvaksi.. . 3 tain valittamista ole toimeentulon’ tai typmahdollisuuksient subteen, Clen {aalla jatkanut ‘omaa amimat- tiani ja tydskentelen nykyisin ma- larina . Tikkuritassa.* Kaikki tapas. meni suomalaiset ovat ossittantu- neat erittdin ystavallisiksi ja tyito- verettteni kanss2 olen aina tullut hyvin toimeen. ¥Voinpa kertoa, etth tuliaising voin oregonilaisia ilahdut- taa ruakentamalla saunan, fosta var- masti tulee suosittu. Siit# olen jo etukdteen. 1dysin varma. Keskustelumme siirtyess§ Ameri- kan linsirannikalle, Oregoniin Mae. Kie-Nickkanen kertci sen paikau- pungin Porijandin olevan Jahes Hel- singin Kokoinen. Talvet oyat erit- tdin sateisia ja yhta mittaa saattaa tuila vett® kaksikin viikkoa. = — - + Mitta mina pidaén salteesta, vieraamine jatkoil.- Ja innokkaana Ralamiehend .on mukava “asua ran- nikolla ja Joen partaaila. Paras Ip- hipaikka, Celilon -putous, kylakin Kuuluy intiaanien reservaaltiin ei- ‘| ka sielli bie valkoiselfa miehelli Tutta on muitakin | lupa kalaslaa, erinomaisia lohipaikkeja. — Teilld lienee runsaasti intiaa. neja Oreponissa? — Kyl, metta bharvat asuyat enaa koko aikaa reservaatissa. Suu- tin osa on muluttanut kaupuokeibin ja suurille farmeille. Samoit val- liassamime on tukuisasti kiinalaisia, jotka ovat muuttaneet sinne io 13. ] hes sata vuotts sitten. He ovat, sa- mein kuin suomalaiset, kovasti pi- deltyji erinomaisina tydntekijéing ja lpoteltavine ystivind, Mustia Ore. Ronissa On vahemmin ja yleensa voin ylpeydella sanca, ‘etl jhmis- ten keskuudessa ef ole rotusyrjin- (83- meidin’ valtisssamme, Sits eslintyy vain siing midrin kuin laki on varillisille épiedullinen, — Etteké- ole Isinkaan katkerg USAn virangmaisille ‘nain eptinhi- millisen kohtelun jalkeen? — Ensinnakin on sanotlaya, etti en ole katkera maani, Amerikan, thmisile, He ovat oscittaneet ha. luns# tukea minua, Mutta olen kyIls paheitlant, etta Jain puitteissa yoj- aan tallaista tehdd ja ett? USA-ssa on elimiia ja virkamiehié, .jotka maansa asukkaita: niin kobtelevat. Mutta olen varma, etti Kelmikuus- 59 tai ehkd aikaisemminkin vein pa- lata. Porilandiin ja niytthe sielld ne Jukuisat valokuvat, jotka olen Suo mesta ja suomalaisista ottanut, op- timistisesti kotiinpaluutaan odoitte- leva William Mackie- Niukkanen ga- nai. — JK. ; She lihtevat maasta. Carr kertot ¥ie- myés Suomen ulkopolitiikkaa, ulko- ‘oaisel ja fapset osojttivat mieltaan puuttumaan asioihia. ‘thmisen Hanimarks' iildin kuoleman. sek sen seikan johdosta, ettei hanen paikalleen ole viet nimitetty seti- raajaa, olf saunnitellut YEK-p5ivalii- set presidentti Kekkosen kuntiaksi peructettava, -Perjantaina presi- denttt Kekkonen tarjoti lounaan ¥kn kunniaksi. . Kutsuvieraina oli- vat jdsenvaltioiden valtiuskuntien pubeenjohta’ at. Yieiskokouksen istunta torstain’a itapaivalla = pidettiin nimenomaan presidentti Kekkosen. esiintymisen johdosta. Presidentin 15 minwwuttia Lestiineen -englanninklelisen © pu- heen jilkeen istunto paittyi, — “¥Hn keko towaitita keskeytettiin presidentin piheen a aksi eiviitki edes ert valiokunnat olleet silloin tyissd. THLI seikkaa pidettiin. eri- lyisend huomignoseltuksena sum - lai ta Vierasta kohtaan, | Puheensa filkeen ~ presidentti Kekkonen tutusiul ¥Kn pii#majaan puheenjohtaja Mongi Slimin OPas- tuksetla. Turvallisittsneuvoston 5a longissa presidentti tervebt] Sue men Y¥K-valtuuckuntaa sek YK:n sihteeristin virkamiehia | ™m, e&des- menheen piasihteeri Hammarsk ji. dia eethuntag. ee et eo ie er a ee ee ae whe Wi Hy a oe aa ial hd ae a ae ie hel i F Puheen atheena “ei sotan Berliinista” Toronto. — “Ei .sotaa Berliinin vuoksi” tulee olemaan keskustelun aiheeha ‘Windsorissa, Ootariossa, marraskuun 12 pni kello 2 pidet- tiivossti kokoukseasa, missa puhuu Canadan. kommunistisen puolueen johtcktianan sihteeri William Kash- tan. Kokouspaikka on: Ukrainian Labour Temple, 1457 Drouillard Ave. . Mr. Kashtan tulee Kasittelemaan puheessaan myés NL:n kommunis. tisen puolueen 22 kangressin hy- wiksyttiyaksi esitetyn uuden puo- lueohjelman ‘merkitysté. Kaikki ovat tervetulleita ja aikaa varatagn kysymyksten ‘teolle. : A ‘on otkea i . -_ . ‘7s y ; a as ry ry Ne ie ye ag a - a ge es . . ‘- . " KODIN PIRISTA _ TOIMITTANUT. EKEVA — Puun Syksy oon parastn aikea s#irlad puita ioisesta kasvepaikastla tol seen, Paju, poppeli ja: koivi. on jsutettava’ kevaalli, mutta syksy aika mailte lehtipuille. lL Suuremmankin puuh eirte voidaan Leslie Morris: pubu “ 8 Nin vuosijuhlassa ‘Teronte., — NLin Suurén ‘oka. kuun vallankumouksen 44-vnotis- juhlaa vietetiiin talia 300 Bathurst Streetiild, sunnuntaina, marraskuun 12 pnd kellp 2 iltapaivalli. Puhu’a ha esiintyy Leslie Morris, joka on ‘RYyt veljesedistaiana Neuvyostoliiton | - kommunistisen puclueen: 22. kon gressissa: Hanen puheensa aiheena on: *Kammunismi — kako ihimis- kunnan valoisa tulevaisuus.” ALGERIALLE RUPPUMATTOMUUS, RANSKALLE SOTILASTUKIKOHTIA — Jerusalem. — Serusalets Post juihais] lokakuun a pai sunpun- tai-numerocssaan '* yksityiskolitia “galaisedta sopimukseata”, fonka Rangkan hallituksen eductoajei jo algerialaiset kapinalliset olisivat lehneet, ja jossa Ranska antaisi. Algerialie riippumattamuuden ja FLN-kapinallishike puolestaan — antaisi mydnnylyksid ranskalais- ten solilzitukikohtien ja Saharan. aliylattoksien suhteen, - Lehden FPariisin . kirjeenvaihtajan ‘Maurice Carrin kirjoittamassa ar: tikkelissa sanottiin, etta fiedot so- pimvuksesta ovat periaisin ¥irallises: ta lahteasta, jolla on lihetset yt feydet. presidentti de Gaulleen ja paamimisteri Debreen. Sopimuksen sukaan Ranskalle jaict valyontaansa lentotukikohtan- sa, Mer-el-Kebirin jaivastotukikohta sekii Saharan atomti- ja: al yiaitak- get. Algerialaisten €1-muhametti- laisten et ole pakko oftaa Algerian kansalaisuutta, mutta heillf. on o41- Ke1s- Ranskan. kansalaisuuteen, jos! 41a, etta salainen sapimus vahviste taan virallisten neuvottelujen yh- | teydessi. Naiden neuvottelujen odo tetaan alkavan. piakkoin. . | mELENOSOITUKSIA | ALGERTASSA Alger, — FNL-lippuja ‘kKantavat monissa algerialaisissa. kaupungets sa ja kylisst samaan aikaan kun ruhamettiaiset likkeenomistajat ryhtyivat fakkoon ja volmakkaat hallituksen ‘oukgt olivat valmiit Mielencsoitukset pidettiin ‘alge. rialaisen johtajan Ben Bellan pidat Svotispsivan = jokdosta Ben Bella on nykydan ankaran yar tiainmin alaisena Ranskassa. Liikkeenomistajat ryhtyivit lak Koon <«Canstantinessa, | Setifisss Saint Arnaudissa, Batnasca, Philip pevillessd, Ain Mlilassa ja Sidi-be! Abbesissa. Setifissd. myés muha mettilaiset bussinkuljettajat kes- keyttivit tyinsi ja suuret mielen asdittaja’ouket marssivat eurooppa- laisten: asuntoalueelle; missi- vah- Vat fanskalaiset joukot olivat val- muina. ; _PAIVAN PAKINA. “Jumaluusopin prof.’ "kerettilainen?” Nykyaikana ei ale oikeastaan enga mitiin himméastytti vad. Mutfa kun Renterin uutistoimis- to kertoi Pretoriasta vilme tilstalna lahettimSssain wutistiedossa, etti siella syytetiin jatakuts jumaluus- opin projessaria perasti kerettilaisyy- desti eli vilirioppisuudesta, niin £e sai tillaisen. maallikonkin . tutki- maa asiaa, Vaikkta meita sen alan ‘henkiset kysymykset” -ivel-kiin- nosta lainkgan, Kuten lvkija on luonnollisesti jo arvanut, kysymys on erBisti afrik- kalaisesta elk3 suinkaan tavallises- ta kalpeanaamaisesta pappismiehes: | ta. . Kirkon korkean ‘raadin eteen oj sielit yedetty Pretorian yliopistan Uuden Testamentin jumaluusopin ta muinaisen kristlilisen kirjalli sunden professori Albert S. Geyser yastaamaan kerttilgissyytiksestd ja kirken kurinpitowkaasien rikkomi sesta. Syytti'ani cli piilepainajana toimit 4 retusyrjlnnést#in kautle maailman . huencon valoon joutu- neen .Bteli-Afrikan’ kolmanneksi suurin hotlantilainen reformikirkko Nederduils Hervermde Kerk, jonka 15-miehinen synodikomizsiont: tut- Myss Salnt Arnaudissa, Ain Mi- lassa.j2# Batnassa oli mielenosoituk- Sig. MILIOGNA ALGERIALAISTA ALGERIASTA CANADAAN?. Lontoo. — Miljoona Algeriagsa asu. ¥aa ransKalaista saa ehka mahdolli- gucden asetiua asumaan Canadan ranskankielisiin - maakuntiin, ‘ker- tol Reynolds News sunnuatainume- TOBSA4aN. ‘Lehden Toronton kirjeenvaihtaja kertgi, eft presideniti de Gaulle ja Quebecin. maakunnan edustaja Jean Lasage olisivat pohtineet tal- laista suunnitelmaa kohdatessuan |. Ssheltdin toisensa Pariisissa. SASn New Yorkin | inja on foiminuf jo 15 vuotla Syyskuun 2a pa ‘Scandinavian Airlines System vietti Atlantin lin- ‘an toiminnan 15-yuotisjuhiasa. — Allantin linjan neitsytleota tz- pahtui syysk. 22 pnd 194§, vajaa kaksi kuukautla sen jalkeen, kun SAS oli muodostettu kolmesia Skan- dinavian Jentolinjasta — yleicmaailmallisila: Jinjoilla Nami linjat olivat:- DDL, Tanska | maail- man: vanhin rekisleréity lentomat- kustajain Kkuljettaja, DNL Norja ‘a Sila, Ructsi, jonka ensimmiinen lente USA‘n fapahtui toisen maaii- Tansodan jalkeen (Kessk. 27, 1645). Aikataulun foukainen lentoaika DC-4 keneilla Tukholmasia New Yorkiin ol: -26 tuntia ja tapahtuij Presiwickin, Skotlanti,:ja Ganderin, Newfoundlaod, -hautta: Nykyislli DC-4 suihkukaneilla on talla mat- kalla lentoaika 7 tuntia. Skandinavian “Airlines System ulottun viidelle mazosafle, ja silli on. suihkulentekonepalvelu useam- paan Euroopan kaupuokiin' kun mil- léin:- muulla Atlantin lentolinjalla. SAS .toiml mydskin ploneerina Poh‘oisnavan ylitse; Los Angelesis- ta Kéopenhantinaan lentoliikenteen avaamisessa olfen se ensimmdinen uusi kulkutien avaa- minen 1,000 vuoteen. — SAS. ku professorin. “kerattilaisyyt@” ja tictenkin HUEKIL sittea, maan tavan mukaan. Professorin 3 oppilasta eyyttaa tite = 4#3-vnatiasta miesti seka kerettilaisyydesta ettd kirkon lakien ja piatisten jatku- vaste ¥astustamisesta. Viimeksimai- hittu syytos perustuu siiban, etta sikdliiset kirkkelait tumnustavat ro tuayr jinn elj rotujen eristimlsen ‘a etth kirkon pbatoksat kiclt&vat. arvostelemastakin niitii rotusyrjin- tipsatoksii mituaila kuin kirkko- kokonksissa. ASizanl . kuliluu — ktten ‘nalk lusteluun .¢i padistetty sen param: min sanomalehlien edustajia kuin tavaliista yleisbakaan, Syytoskirjel- miss& aanotaay aleyan perati 12 konekirjoitettua arkkla — mutta si: tikian ei ole luonnollisesti julkais- tu yleisin nihtéviksi. Valkeus nau: raisi pimeyden toillet | Niin demokraattinen eli Kansan: valtpinen on aiis Holignnin reform. kirkka Eteli-Afrixatsa. Vksityiskohtaiset: tiedot puuttu- vat sils siitd, mistd professorl Gey- serii “syytetifin’, Mutta- hinen . 6a: notaon olevan “Vilpynyl tolmenpi- Hiusten lahdésta | taimimaan tapahtuvant perusluva haltitusahjelna. ' | matboman jumaluusopii 7 sborittan seuraavalia tavalla. Syvvi aja -Kaivetaan jJuurentlatys- jen yinparille ja leikalase poikki alia olevat “curet. Puu vedelaan va- rovasti ~ ylés.. multaa ravistetaan juurisiesta Ja jos puuta on Srret- (avd pitemman matkan, estm. kuor ma-autolla,. niin laivus ia juurisl ee James Norbury - on sellainen mies, ioka pystyy opcitamaan naisille yhta ja toista. Englan- lannin televisien valityksella hin on opettanut ‘mhiljoonia ‘nalsia ‘kotomaan. Hin hankki osan taidostaan Englannin vai: tetustealli: wudessa ia nyt han oo sulunaittelijana Patons ja Baldwinstn villavaatekutomos- sa. Han vierailt askettain Cana- - dassa. a Synnytyvisel ja kuumetaudit -yie- vat joskts hiukset potilaalta. Se ei ole mieluisa loleamus 4a yale sen ulkondki- siilid karsii. Seuraa vassa #siltelemme halvan kotiho- tokeinoh: jota jo useammman suku- polven naiset ovat’ méenestyksebli. sesti Kokeilleet menetthessaan’ hi- usten Kas¥un synnytyksessa._ siirto on kildrittiva kostcuan sakkiin jotl c's Putsta fl Kanes Li i a RYcruisd, | sittuva lehdet cnnen witta istutusta elicivit ne ime puusta ravintea ems! a nen kuin Wisi JULTISl on muodag-- Lume, ar tfaluttuin parkRican knivelaan: -. suunnillees. puun juuriston kokete* "7" ren keoppu. Puusia leikalaun pois SULLLIN usa imujuurista, uosia Mugs. destuw inyéhemmin, puu. asetelaan>~ Toppan ii valva seivis lyidaan | . Fr 7 : =. bat 7" 2 "= oo : ee Crt i as - 1 “ bie" . me - .- . = ’ we a oT 7 — 7 a . a 5 . , , . " ; oe” eee we ne : f a . cme el ae . . wa a Sa Beil =: ar . . mae = a a ae . . . ‘sak. “a ba he mo 2" . ot ! ihe a te - . hte . r _ “ir = " oie 8 ame te : eee ete ee cea .. . nk . i . ne ae = 2" one ar a a eae =i Ae. oe ee . = a. i ee was a Soy era t er * 7 ; want nine or eae B+ 1% > . 1 on a oa + ee . . a oe i ee er ee ee E 2 so. om = 7 a ie . - aoe i en Phe . i * i ‘ ro a ee ° at * - = 7 7 7 . . . * . . . 2 =a Tat oa we “ a - -. . a fo i . Les wn wt rk a a " . : Toth 7 ae . om 7 y . . . 24 wt . * . . ht . eh: . . sats . . a .- . . . . , . -” - . rmaahan lukeniaid runkea. Multia: lucdaan jeurille, se poljetaan ‘ue ao jit senviis kiinniletaan runkoot-** narita, joka sidotiadan vahdeksan nimtwran maltiiny ettel se fhankaisk’™ sitite. Pari summollisiu wetls heli muti peurile ja kastellaan siltaint< tHHGti mp Wwamien viikkejen kite nessa. On vain kitsottava, etth pus lan dcentean ja niin tivkasti etter” e pidse kellistumaan. Ja sitten ei - + alekitin amcuta tehtivad kuin odot-"% laa jannittyneend kevaiti “a uuden MutT Kusyvui, 4G Havupuitakin yoidaun “sit 4 vitikka nifden siirlo suurina onkin , - hankalanpaa kuin Ichtipuiden. Har vipue dn ositrreiiavaé juuripaakko - jaatynerndi, mika -tapahtuu -siten, ett juuriston ympdrille kuivetaan Oi mybbdissyksylld! Kun” juurisig alkaa. jdatya, kaivettan yha syvewme = malle ja syvemmialle. Samanaikal-” sesti kiivelaan maata pouun altakinj= soten ap opukst on kaa kuin’ “ta - S0n1 vnipiirille lyhyit laudanpatkiti, vedetidn kKetjujen- tai kiyvden avul.,, Ja juucripaukke ¥t6s Jankkualustal- lé jaka on tukkien ‘paalla ja pyérl- " tetaan) =o edelleen, “Samuan. .tapaai'’ kuin venetti. siirreltiessaé. Uusi is... lutuskuoppa pita talliin olla vale: miki kaivetiuna, ja kun puu on. siivtetly siihen, (4ylel4an kuoppa sastel* Pan tuetasn huoleliisest? ja kastel- vihetidim’én et hasvamaan kuitte © mitdan ef olay taphtunist, Loka—marraskue on. paras mrt: . toaike -kaikille muille puiile ‘paitsi - { io edelliimatniluille pajulle, poppe- lille ja Koivulle, jotka on istutet-.. fava Akevaatla heli roudan sulattefa. ‘Kevatistuiuksen yhtetydessd on Kas- elava runsaasli ji. sein’ Oksia on mvs iyienneltava jotta nesteen Hiukset jdetaan puolen (uuman | Kalutus pienentyisi. Se voi muuter tupsuihin ja lippa- tai suihkupul- PmUodOstuce mii su urcksi,- eita pu, Josta fyanhat lakepu!lot sopivat) |. valutetaan palodljya (eodal - ot) hiuksiin ja hierclasn pianahkua Mmuutsamin miniulin. Se joskus saa kuihtuu jia-Keolee, ennen kuin sé" on ehtinyt meodestan uusia juuria, - jotka kerddvii iarpeellisen kesteu:. den ‘a ravinnon, Syksylla, jolloin ; padnahan kirvelem#an, mutta kun | PMlss. el ole Ichdistéa, on baihtu- - hieromista jatkaa niin se Jakkita. Siti parempi mili pilemmiksi-| ajaksi aliy jatetd#4n- pHahin «sim. oerjantai-iltana pad oljyiaan ja ves ti sunnuntul-iltana s¢ pestaan- Henkilé, joka fslG keinosla ker-| foi, sanoi: ett? kuusi sitten Rinen tukkansa lehti kam- matessa kourakaupalla ja han Juv. li ja tarvitsevansa peruukin, Nyt timdn éljvyhoidon seurauksena har nen tukkansa on Jakunnul. lahte- misla ja se on eldvdinen ja han on jo lejkannut tukastaankin hiuk- sia enemmdn- kuin’ mita niita oli koho passa ennen tata oljyhoitoa. Sopiipa koeltaa’ hacvahiuksisten halpaa keinoa. : de"-nimisen kirjasen thden kirjarl _|lajan. Mainitussa kirnjesessa liom daan rolusyrjinta ja rolusyrjintaai Professeri Geyserin vililefaan tehneen niinkin suuren -- ja ilmel- sestikin kerrassaan anteeksianta- “synnin” — etta ban on sanonut oppilaillcen, jotta apart: heid-nimelli tunnettu rotusyrjmta |. ohjelma on vastoin Raamatun ope: tuksia. Hin on mennyt kerttildisyydes saan jopo. niinkin pitkille, ‘elta on sanonut: "“Meidin tulisi pitas kaik- kia kanssaihmisia naappreinamme -kaukautta. "a kohdella heita rajatlomalia kua- —_—_— hidituksalla.” Tallainen puhe ej tietenkaan 5. vi kirjoihin eika kansiin manssa. mised valkoihoisista muodoestunut cienilukuinen hallitseva Juokka Bi Lia rotuayrjintdlakiensa perustecla kansan suurta -mustatholsta #@ncr- Mmistha lainsuojaitamassa tilassa ja kerrassaan sdalimalloman - riuston alaisuudessa. . ‘Mutta,:- jos Etela-Afrikan- Kansa yapauduttuain —- eika sen vapau- tumista voi mikiadn pitkiia aikaa es- (id — samaistaa moisen Kirkon: pa- hamaineista rotusyrjintia yllapita- vil papit. polittisen vahemmista- vYallan kanesa, niin me saamme olla melko varmoja siiti, ett kirken johto itkee mydhemmin tekopyhis- ti suurten. kansanjoukko, en SULLA ‘pahaal ta. Niin’ on kiynyt Neuvostoliitossa, missd -kirkko linjoittui saumatta- -ntelta, elta minen Wihaisempail ja- puu pelviy: ivy parem mm. SITALZZZZE VIELA SURKEAMPL. ‘erkmaassa. ol | Kankana.. kaksl ~ miesta kullad clsinngssa. Me olivate. -ollect sielli ja kavin, kovin kauan? * * — Minune tilent oan aivan surkeg, hunkasi ininen. En jeksa edes muls- lan, mia nainen nayttad! — Minun lilaui on vield surke- ampi: snail toincn. Mind ozet muls: Lan Se eritts HN nyvin. niasti iseriavallin pealelle kan- sin oviestawi iin on. kaynyt -Kuv- base, omissd kirkko Linjoittui sa- malli tavalli Batistin verisen bar rorfkemennon. puolesta kansaa v¥as- tun. Nain on kayrnyl monissa miuis- ua maisst ju tulee epailematti kay- main [Eleid-Afrikassakin,: elfei si- kdldisten valkoihoisten lallitsijain - rannusla vor rasketsta rotusynnels. . - tian. . Miriten sivumennen’ sannen, val- ‘boihsisten — hallitusvalikappaleena toimiva kirkko pelaa stella valke - Ihoistenkin kannalla hyvin’ vaaral- — lista’ pelid.. Jos professori Geyser lulee nyt teomiluksi siits, ett’ mul- gen “meidin tulee pitta kaikkia kansaltiskumppaneita naa- pureinamme ..., silloin-tolee tule- vaisuuden kannatta oikein kirkon otkeuspadtiksen mukaan —ratkais- luksi-sekin, etla Elela-Atrikan mus- — taihoisten - mucdastarnan suuren enemmistén ei liioin, tarvitse kob- delta . valkoihoisia “tasaarvoisina" thmisina, _ _ Asia on silikin vakavampi kup" mustetuan, etta 1961 ei voi enai odoltaa pitkiksi ajuksi valkoislen rahamiesten | yti- vallan suilymisla Afro-Aasian’ mai- den missttin kolkassa. a | — Ktnsakoura. | lulee istutetiia eldottormastt “stlwes ¢. - a ee rauiaantumailomalty, muyllalla, joka — jon olitt peiletlyna esim. pilin mukaan tanssiva-kirkko ota -- etsikkozjastaan vaaria ja tee pa; /; ‘rikosten” lissksi hin am sith -— hertan. ¥uonna::