ee a ee See ee ee ee ee eee ee ee ee oe -2 a a 4 ¢ - eer ‘ice ee ee ea arity =e A SPR 2 a ee te eee e =e a na a . . ; ve : . . ' . . o . _ " . . . . a. ee ot . woe "4 . 4 . “, lap: 7 eat wel == -— = me bE a ema ba wae REE: Stead 4 urd ue ae ei ae es Tere ae r, me pea pia at rer,” *} Create bate eae te rt 5, et el a var PF" “tan "omnunbiel dy voida sit _,{maan tufevassa uudistamisliikkeessd matle tasolie “Jomitrantioal | kehityksessi. .Miten voidaan selittad tyévden- luokan ja kensanjoukkojen: esiire ting tymisten tillainen lsajuus. Mitka ovat niiden ayyt' ja tavoitteet.- 0°: - Yastatessaan naihin. kysymyksiin Luigi Longo kirjoittaa, ettd enfen Inuuta syynk on asnrito-ongélma* joka on yleinen- je jonka tatkateu =~ ei sieda viivyttetyd. Myds tytols-— ' |suhteiden ja tyéldisten . eldnign. . “‘Tiistal, tammik: 6 pat “VAPAU ae Pesta, 0.619 *|NATO-LIITON: LHKKUVAT VOIMAT INDEPENDENT LABOR ORGAN , OF FINNISH CANADIANS dlotlisesta “NATO's Tiikkuvien teri. | sotaintégtoinnin siti. . (LIBERTY) © " Nov. 6, 191? — | voumEn - déastojen perustariitesta op ae SORE Afriket Ja Eteli-Assim alteitie:| LUKEUVAT voIneAt Fitba: ud: ERT, : a Bo Nain oliéh NATOn dike vol HAUHAN AIKANA. Pama Office wiistontal O74-k2t4 mien toimintakerttd vei ulottya |: Havhan vikana NATO:n likkuv woimnal | Sijaitsevat . andar nty iss ie weekly: Tuscdays gnd ‘Thurstays by Vepuus Publistiing NATO:n ‘ulkopuoledle mist odjsi ns tiated, 100-109 Ei 6 aden Saar. Onarto, Canada, . seurauksena sodan uhan kasy: ami teissi ja ovat jathuvessa valmiusti- lassa aioittdskseey, folmintanea au. oz | parr cea pn span, asain fe of SS. me oo . |eeHa, josta’ Atlantin liitte on '‘vas- _ Seoond Class, Mui tegtstnstont Ntmoter ibis SAMMUTTAJIA VAL | tuagsa” jog NATO:n johdon micles- eee TT | - la. tava: alweella On | syLtymMasss myis pieaiin sotiin, | ; Tike Waiciy kenraalin — P, “eriitlinen dianne”, “Halytysmer- |. ‘Perustetiaesse liikkuvia voimia | “4. min oxzajen mukaan liikkuvien kin" attamisoikeus cud NATO:n | | _ joukko-osasto)a, jotha yoltdaan V0, thian “Enisi taimia nalokuntaryh- Eursepan Voumien: - komentefatte. ; nopeasti sili paikasta toiseen | Man tavain. Kenraalj Adams jos hu. Han miarse myos Siirrettavien <= Surin haomio Kinnitetsan ni | Kaan tuntee liikkivien voimieri toi. joukko-tsustojen suuriuden ja siir- dén. liikkumisnopeuteen eiki mai. intaperiaattect — han ‘komme nal Sotahorfeitubsicta. patel | tekajas rian, ia C2, J Hi | michitti Domini yank} - aTyUl thay Ee | = 5l- ‘ u lai . are + 5 1. |. NATO:n, Vikkuvia volmi a kou- | 2en tosavaMan vuenna- 1965. Samal-| vustoje - siirrettivét “palokunta-| vine iis yinttekun aon Eatantatnties wat lent. ‘Wutetoan. “iytetlivaksi Iaajaila |'2-0n huomattava, etti kaikki Tiik-| Osastot” Kisittavit, tavallisesti_ 50/ BA et itaiatelut ovat mene 2°) yn syynd. Viime vudden aikaria alueelia.— sielli, miss NATO:a | Muvien maa: ja ilmavoimien osas-| proseattia Jitkkuvien..voimieri vah-| OV2" cue teen MENGES Ja MASIBNS ba teallidnialiitoster tapatii- -Euroopan jobte “kantaa vastuun”,..| Ot, jolka tani hetkelld “Sammmnutia-| Vuudesta —- kolme patalioonaryh- | © jobtuy esitettayien Vaa lima: mien’ mara kohonnut 4,000 ta- Mutta. tarkoituksenmukaisimpana | *#t tulipalaa” Vietnamissa, huwtui-| 42 ja kolme jHnalaivuetta. Toien seh Inkaisuudeata ja. tarkeydesti paukseen palvaded ja 1,440,000 pidelaan niiden kividinn iota NA- Val aikoiseminin hanen komentoon- Se litkkuyisla voimista pidelzan seka hallituksen kyvyttémyydesta tundessa: Naisti 4,300 joht! kk TOn sivustoilia — Norjessa, Kret kuten. aut: tats? 18. padomatulojen (onakkeiden, kiinteimistijen jena. arvojen kohoamisesta suatavien yoittojen) verottaminen: Mutta kaikki ai- kaisermmat koakemukset osoittavat, ettd hallituspiireisad tarkoite- taan “valinnallisesta verotuksesta'’ puhuttaesaa- palkkatydldiaten ja keskiluokkalaisten verotaeken korottamista ja suurtuloista ve: — -Fojen alentamista. Nahtavakai siia jaa, mité todelta tarkoitetaart - —paitiministeri. Pierre Trudeaun lauaunnalla “valinnailisten verojen” korottamisen. mahdolliseata kayttimisesta- inflaatioa vastaan—-~_ Mit# taas tulee Cuilien alentamigeen sind mieleasi, ettii ae aiheuttaa enemmiin kilpailuja, ja Trajotttaa siten hintojen korotusta, niin se on jo kokeiltu menetelmaé ja kiykdiseksi havaitty.. _MAAILMAN KORKEIMMAT LAAKEHNINNAT eo | | Viralliget ja. epiviralliset tutkimuksct. ovat todenneet, ett sairailta canadalaisiita kiakotaan’ akheistii korkeimpia hintoja kuin misaaiin muussa maailman kolkassa., Timin tosiasian johdosta liittohallitus ryhtyi “voimaperdiseen taisteluun” hintakiskontaa ‘vastaan ldakeatalia. me Ensithmainen askel Jaakkeiden hintojen alentamiseksi ana- - daase otettiin syyskuun I pra iS6T, jolloin hallitus: peruutti tua- tanto- eli. teollianuaportasssa 12- -Prosentin liittovallion ‘yveron kai- kilta lidkkeili€a. Mutta sild seuranncen kolmen kuukauden jalkean todettiin, etta lidkkeiden ‘vahittiishinta oli laskenut tamiin vero- | alennuksen seurauksesta vain 5. 25-prosenttiaeati.-. , Toinen askel otettiin pitkin ja kiihketin vartamenttikestuste- lun jalkeen viime vuoden kesakuuasa, jotloin parlamentti hyvikeyi — dopulta Patent and Tride Marks-lakiin. muntokseo, minki mukaan ‘yoidaan lidkkeiti tuottas Canadaan ulkomailta. ‘Cami toimenpide ‘aiheuttan “lisikilpailua”,- selitti eilloin hallitus, jn tulee uihentta.. maan liékkeiden hintojen alenemizen. Tulokseksi tu kuitenkin suurt polls, Pitden vucden 196% hte: " toja sadnese, canadalaisten taakkeiden hints oll ‘kesikuussa, 07 6. jn tet on varusiettu nylcyaikaisilla | PATVAN. PAKINA © useilly. ‘Ne pystyvit loimimaan eri- laisissa ifnastoliisissa | closuhteissa — Poh jois-Nerjasta. Turkktin astt “On +30 mahdollista, etta NA- TO: jahto, joka on viime vyosina kiinnittany! suurta huomiata jouk- ko-osattojen tiikkuvuulecn, yritlaa lihitukevaisuudoessa perustaa EELS i liskkuvien voiriien ryhmia . (rnaa-, Valma- 3a merrvoimat), Eatinen NA- TO:n komenmaja kenvaali Lerinilzer ehdolti jo vuonna - 1563 liikkuvien | maareimien laajentamisesta viides- LaLWwAannesta . seltsemaankymmne- neenvitteentihanteen mieheen. Lin- nen | lehdisto on kirjoiltanul malt marriskuuasa 7.6. Timi laak- ké@iden hintaindeksi oli $6.7 ayys- —kuuasa, * jolloin. kumotiin Nitto: | valtion 12-prosenttihén vero laik- keiltii. Kaiken kaikkiaan voidaan ails: todeta, ett liitlovaltin. on menettanyl melkoiscatt verotulo- ja, mutta soiraat canadalaisct jou tuvat siithi huolimatta maksa- mann lidikkeistii miltet yh kor- | kean hinnan | (alennua vam. .& pres.) kuin enpenkin. Patentti- jn lavaralcimalain muutos ef siia tuottanut, mitaiin fellaiata. “kilpailuw’ mika olini alentanut Uiiikkeiden huimanvan korkeita hintoja Conadassa, Sel. Vil myés an — -ciki- tissd ale. lainkaan kysymys siitdi, uskooko | piaminister’’ Trudeau omuan ch- ‘dotukgeensa, tar cd hiin wake — ¢Ltii tullien alentaminen ei noslai- ; sh Mmitidin sellaista “kilpailua™ mi- kil viihemmilssihiiiin miiiviiaeii bi- dastultaisi inflaatiovydryii, estiimis cath Puhumattakwan., Aen vallisunden”: TO} TUUKSIA. 30 V. -silloinen hatlitus ra ‘Kolmenliymmenen vuoden 3 Al- -kana ‘¥irtaa paljon vetts siltajen: alta, kKuten sanclaan. cand aikana aynlyy ja kasvaa | = kun Saksa oli jo mobilsoinut kokongan uusi sukupelvi. / . Mutts erat suartapahtumat . a0 -vuaden “takan Kiinnostavat historian tutkimulisen kannalta ¥yhta paljon—mini- -ja .puligonkl- kuin vanhajenkis partojen Au- * kipalvea.. Maailmanhistoriin kehidyksen - kannalta katgoen oli ratkaiseva. BQ, miksi kaydyista nneéuvotte- Itista fnolimatta ci piiiisty Eng- lannin (ja Ranskan) sek Neuw- - “vostoliiton. valilla sopimukseen ihmiskunnan “koilektiivisen-tur-- -hyviksi kuten sii- ~hen-aikazn sanotiiin. Melko ykaimielisia ‘ollnan jo siitd, tli jos Britannia, Ranska ja Neuvoatoliilte olisival silicin mrodostancel yhleiaen lajan so- tiasliiton, Hitlerin Sakaa ei olisi ‘Uskaltanut actag aloittan. | Mutta 1altfiistii puolualusluon- - toista sotilesliittes ci anatu-ayn- - ‘tymiiin Englannin ju Ranskan sckiWeuvostoliilon nevvottelut karinluivet, Neuvostoliilan—Saksan — fiydk: iimiltomy y8e0pimis ja puhke- Ai hirveli gota. Rauhanpuclustajat maailman, kuten. Neuveatoliitto- kin ayylti inpahlumain kehi- tyksestii, sila, etti Gritannian - - WTincimaiden”™ syyttivil pualestaan NL:a “pe- milk tarkoitettiin - . edellimainitua hyGkkiimatté- | Sen sijaan syntyl — kauttn | TAKAA “halunaut- kaan. sopimusta Hitlerin hiliit- semmdiseksi, vaan piikitti. loputto- masti neuvelteluja viela silloin joukkonsa suurhydkkaykseen. _ Lontoo, Ottawa ja muiden toksestn”, my yasopimuata. . Nyt. an. -Lonteossn, julkaistu Brifannian cman aalaista, trhig- tou vuodella L930. Sith nikyy, etti Tshekkoslo- vakian raiakaukseen syyllisty- nyt Eritannian sillainen piiiimi- ~nisteri Neville Chamberlain pyr- ki tadellisnodessa Hitlerin tyy- dyttimiseen eikii sopimukseen Neuvostolifton -kansaa. Chamberlninin ulkoministeri Jordi Halifax. sanoo nyt julkais-. tuiasa aslakirjoissaan, ett Bri- tunnia tarvitaee liittclnista, jos: “Hitler -Mutta, hin sanoi meidin an. tehliva valintamme hilutsan: pysdhdyttha. ditloin, . “Jos Poolan ja Nouvostolliton viililii Padla an arvokkaampi, Histarioilaijal aval tahdenti- ‘ neet siti, etli Chamberlain suh- tautui kiclteipesli -Newvvostoliit- foon, ja etti juuri lamin vuoksi hiin. viltteli aktiivlata natsl- vig: -Laisia olijelman. Nyt julksisint autaiset apia- paikaupunpit . kitjat oseittavat myds, etti Ca- nadan hallitus, edesmenneen paiministert’ Mackenzie Kingin johdolla, tuki Chamberlainin oh- jelmaa tahdentéen siind vaihees- Sa, ett Canada.ei ole missin . tapaukseska sidcttuna Britan- Tliaan: e@urooppalaiseen. sotaan - {mika oli muka vaarassa ayttya jos Englanti olisi liittoutunut: Neuvostoliiton kanesa Hiflerin Sakraa vastaan,.) Nyt yulkalstut asiakirjat ta- distavat myds, etta Britannia oli sSaanut varoituksia Nuuvoatolii- . ton johtajain Ilyhyiden: lauaunto- jen liaiksi siiti, etth Nenvosto- liitolla on--muitakin sopimits- mahdallisnukgia, jos neuvottelut Britannian kinsga kariutuvat. Grittilfinen diplomantti, Wil- = diam Strang, sanoo yhdesaii asia-.. kirjassian, étta brittitfiset _nos- taftivat “vatkhéuksia, vaikeuk- sien jalkeen neuvyotte!uiaea Netu- vostolitton kanssa. Se tosinsia kun ne {brittilhisten exittimnét vaikeudet — K) tuntuivat Mos- | kovan mieleata tarpesttemiliz, on .mucdostanut. “vaikutelman, ettii me.cmme tosissamme ha- lunkaan sopimusta”’, Britannian hallitukaelle. Britannia lihetti lopulta soti- lnsvaltuuskunnon — Ipivateitse (Rin aiken knfuttaakaeen — Rd =~ Meskovann.. Kysyttiicasii suostuuke Louteo silken, ett Neuvostollitte saisi cikeuden lahettiii sotilaltaan (Hitlerin joukkoja torjumann - — K) Puolan efueldeni lpi {Puo- lan Minalrajalle — K) brittiliiiae! tiedoitti mr - Strang (nykyinen lordi Strang; eivat yoineet sanca: muuta kuin ett “ulkominister: e] katsonut | oikenkai lahett#a mitian -vas- tausta tihan kysymyiseen™.* Sivumennen sanoen timé oti yksi niisté “vaikeuksista™ mihin. mr Strang ylempana viittaa. Sen sijaan, ett# olisi pyritty sopi-. mukseen jonka mukaan Hitlerin - Saksa dlisi kohdannut voimak- — Kaat Hittolaiset omilla rafoillaan Chamberlain ja kumppanit ha- lugivat seurauksista valittimFt- ti pita nevvostoliittolaisjonkot mahdollisimman kaukana iddasii alin, ett&- natsi-Saksalln ‘ olisi - miltei vapaa palsy Puolaan, Fta- | méren maihin, Romaniaan j jne. . Juuri Britannian sotilasyal-- tuvakunnan vitkastelun ja sopt- musyvaltuukeien ouuttumisen righ newonotitllet selit~~' tivif’ gilloin,. ettei heilli -ollut .. muuta mahdollisuutta ajan voit- —— tamiseksi kuin tehddi hydkkai- miittémyyssopimus 8 a ksan.. kan#sa. Todettakoon kuitenkin, etta Britanniassa olf silloin valtie- mlestenkin ‘keskuudéess, myds talsenlaisia katsantokantoja, Vn Jitettavyaa manilmanrauhan kan- nalta oli valn ge, alti Winston - Churchill jn kumppanit olivat filloin vihemmiatoni. He vaati- vat natsivastaista’ littea Nen- Vvostaliiton Ja Ranskan hanasa, - mutta Chamberlain el heita kuullut. Seurnukset hraukulneen . tledet&dn jo muistetaan! Nail muistoilla on auurl ar- vo vieltikin maailmanrauhasta: puhuttacssa. — Kinsiikoura.