wh waa oe tet boeet it aha, a vee . ol ona nn it) it oy ees m . Pos a qos" aul . I: ol Samat of _ oe | i en at . . "2 . ec : a ° “yl T ! ' ' " _ ". H enaes panna he: bare “a oe ar or ie we —a vt oe 7 Sa ae +e —_ — “he a! ee © hl sila ron T id al ee a art “ui - wee Ceiba * FF : * het _ 7 in EEE mes Na Tyre FATES TSS. wee aan eee ete Ns ind aiaietae “I Foe mp hal i ala “a6 bs ir, rae ell ¥ es ae nr Ch ¥ oa "* seg ¥ += =e ws vi a itethd ' 7 . 7. . " " Z " . . - . 1. ' 7 . - . "ho . ot =. * . . . . a i] yo a " - . -_ wt . . . 1. sere , . . 7 1 1 . . = 7 . "os . . . | al es pce oa “oe ie ots ts Lene . . I - Porstai, Leal 29 p. — “Thursday Oct, 22, 1810| Neuovstolitto ehdottan? INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADLANS | . «¢LIBERTY 5 Established Nov. 6, L1G: Editor: wy, EXLUND 7 7 _ Manager: zB. SUESI | Telephone: Otttée ind Edttorin] 674-4264 , ot Published twice weekly: Tiesdeys ‘ahd Thursdays. by Vapaus Publishing | Oo: Tanatted, 10- 102 Ein St, Wet, Sudbury, Ontario, ‘Cantds, | “Minfiing addres: Bot 64,. "advertising rates upon tpptication, traniation free of change. ~ Second Class Mal registration Number “1076 | YaRApS, “CANADIAN LANGUAGE PRESS my Ci uR _ ot “GILADSHENNAT: a Lo Cadac: 1 vk. $10.00, kk. 605 USA: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 “3 Ek. $3.00 -Suoméen: 2 vk. $11.50, 6 kk. $6.26 ™ “Elikkeiti pitaisi korottaa 2 D. Ik viikkoa. s ster Oltawasta saapuneitien. tietivjen mu- kaan padministeri Pierre Trudeau on antanul -vihjeen, etta varattomunden perusteella annettavaa lisaclaketta voidaan hiemidn kerottaa lahitulev aisuudessa. : Kay tinndssé se tarkoittaisi. kafketi siti, eta elaketta Iie, | rotettaisiin vain Kalkkein kéyhimmitle, niille, joilla ef ole. ‘ker- rassaan milan muita tuloja uit: peruselake ja siihen liitetty verattomuuselake, poisla yhieenlaskien muodostuu todella vea- timaton’ $111 ‘kuakausttulo. “Josta ei litoin. ole suuria toiveita, tima: korjaus huopentaisi vain vahan nein 600,000 elakelaisen asemaa Hyva niinkin! . Mutta entis mutt elakelaiset? Sanckaamme sellaiset han- kilét joilla ‘on ‘clinkautisista sdastéistd, “yhtién clikkeista” | tai joistakin muista Hihteista 60-—70° dollarin tulo kuwkaudessa? ‘He e:vat saa lisdelaketta lainkaan, eivalké lulisi Sagmzan, min- kdimaisla k: srjausta ‘hi dinataiscen asemmaansa, jos kerotus ain- nedtaistin Acai varablomu ute | ‘ber ustecHa listielaketta naul- . liville. —toja, niin varmaa on kuitenkin, atta Canadussa.on tuhansia ja - ~ tuhane’a sellaisia hadestA suulhun elavia clakeldisia, jotka ei- vat ole niin koyhia,.etta valtio joutuisi mydntémian heille elakelisdn ns. taatun wroditulon hyviksi. Pitaaki naiden vaha- varaisten el#keldisten menett@a kaikki saastOnsi.ja nilsta saa- mansa tulot, ennon Ruin hekin saisivat Vain korjausta olo- suhteisiinsa” : Timeista on, vatk'he niiliondarina : synlynyt Ja miljonaarin. ‘elamantapothin tottunut pa&ministeri Trudeau ei sith ehka ymimadrrdkaan, etti sellaisilla elakelaigiili, jolla on 30—100- dotlerin lishtautot —-ja heit® on koko joukko — on $80 perus- elakkcen verassa elfen miltei. yhpaasemaitomia talmuisvatke- uksia, ¥leista korotusta kaipaavat slis peruse: ekkect yhta hy-— vin kuin lisaeclahkeetkin. 3 Jotkul viisaat- yalittavel tietenkin. ella jos elakekeil i ko rotetaan rajoituksitta kaikille,’ niin siité. hydlyval myos mike kaat. Se on tictenk’n icila. Mutla mikapa tassa epilaydelli- syyksien .maailmassa olisi (iydellisti? Tosiasia on kuitenkin kaksiosainen: Jos elakhsiden kerotuksessa tehddin rajoituk- sia, min sevrauksena on, ella tuhannet ja tuhannet elikeko- rolusta tarvitsevat Van vat ilman: Jos. milaain rajoituksia, Cl tehdi, miin Kourallinen upporikkaita ‘saa. aiheeltoman kore: tuksen,. multa csa- hetdan claketuluistaun saadaen kuitenkin . Aulovercjen muodossa perityksi lakaisin valtioNe. Bika valtion menol nousisi tallaisesta yicisesla clikleiden korotuksesta la- . -. heskdan nifn paljoa kuin pinnallisesti katsoen uulict, stlla jos elikeliisten tulot lisdantyval, se nostaa heidin ostovoimaansa fa elikelaisten, syorittamicn ostesten perusteclla hallitus £31 —enfisti enemmin Lluleja myy ntivercista + puhumattakaan nyt clita, etla tabainer: ostovuiman kohcaminen vaikutlaisi osals, . . than kelmaisen talouselimin elpymiscen yleensii. Kesakuun viimeisenda . ptivand julkaiscmassa Canada-pii- vail sanomassaan pidministeri Trudeau ‘kiinnitti huomiota: myts vielii vallitseviin “epakebtiin”. Tussi yhieydessd hin sa- roi dlevan “Kista omaavien ja ornuamatlemien {haves and - the have hots) valilla.. . . vaannymmarr yhsié vanhempien ja: nuorempien sukupolvien valilla”. Lo. : Ja han jatkor: “Tallatsten ongelmien’ kAsittelemisebsi me voimme voimistutlaa ja parantaa itseamme. ‘Niiden vdittami- . sekst meidin taylyy Takentaa yhtiskunta missa veljeys on NoOussut ’ cpailysten lilatte, lavapuol iswus ‘an volltunut koyhyy- 7 Nima kouniit sanal Jet djalukset otis: pidettiivi- Milos | vanhuudenclakkeiden korotussuunnilelmien: yhleydessa. Tamia * sitikin suuremmatla syyHé kun liitidhallituksen ja parlamen- in jasenet puattivat asketigin varallisuuteen katsomatta’ an- faa iselleen (alkuot he keskiluokkalaisia tai miljonadarejd, ku- - len ovatkin} 23-prusentlisen -clinkautisen- elakkeen ($18,000 . wugtuisesla peruspalkasta) 64vuotisen palvelun lalkeen niin, cli ctike Glee vuimaan heti “palvelukauden” pidityllya, elt “orains’d lapauksissa jo ennen 30-vuolista synlymapilvaa! . Huolimalta siita, sepitke parlamentin jasenten elakepaa- tos (mihin sisdltyy $12,000 vuosielake 25ivuolisen palvelun pe- Fusteella) yleensi “oikeutetun yhteiskunnan” puitteistin tai etk6 sovi.— canadalaisilla on stita omat nielipiteensa.— oi- keus ja hohluus olisi, ctta peruselike korotetaan 150 dollariin kuukaudessa ja varatlomuuden perusteella -anncltava ilisacla- ke sen Usdkst ainakin 50 dollariin kwwkaudessa. Canadan yleinen mielipide vaatii voimakkaasti _yanhuli+ denelakkeiden: yleistit ‘keroltamista. Ja jos miclilg@in “lakea ‘silloin kun rauta on kuumana” — alkana jolloin hallitus hav- kitsee clakkeiden korotlamiskysymysta. - — nyt olisi lisitlava pa: nostusta a clakkeiden yielskoratuksen puolesta. = | YKn 25. vuotisjublasta - Yhdistyneet Kansallunrat jarjesto viettaa nyt 25 4vuolis- sahlaanse, minkd annistumison Ihyvaks: an tehty paljon val- mitstelua, sisaliyen nighin myos Turvallisuustoiminnan Kiris- _dyminen. | : - Erailten valtioiten midimichia un jo Cullaet lahan juthla- istuntoon. Esimerkiksi Suomen presidentti Urho Kekkonen - _eslinlyy juhlaistunnossa huomenna, lokakuun 23 paivand. Var4 . sinainen: Jublaistunto, mika aikol okay. 14 pra, keslaa 10 Pao Vu. YR - perustettiin ‘San Francisoossa cesikkuussa {945 ‘eli 25. vuolia siften. Sen jasenyyteen liifly! silloin 50 maata. Sen jal- keen on’ tietenkin tapahtunut paljon, mitd heijastaa mm. se, ' Guta ‘Fidshi-caarlen liily tty iskeltain jaseneksi, ¥K:ssa on tig | min juhlan akana 127 jasenmaata! Mutta olosuhterden suyu- resta muullumisesta huolimalta, Yin perustarkpitus on edel- NELJAN SUURVALL. | TAKEET RAJOILLE: LAHLIDASSA _ | arbisiaiden villiile tepahtuiai. ve= | " Mfoskova in " feeaelin fa drabiniaiden. ‘viralliset Jimoitukset. dale ‘mindestuan toieuttan ¥Kin -lihi-idi koskevan palitékeen kaikki kehdad, ‘osapuclien Gucnor Jarringin vilityhselli. tekemi sitova. sopimus: Israelin joukkojen Vetiytymisestii ja mutste. damannikalsin- 1a: toiménpiteisti, jolla lihi-Miiw tuodaan kestiiva. rauhantila sekit neliin: suurvailan tal ¥Kin turvallisuusneuyoston .takeet rajojen pyayvyydelle ‘sekii. demilitariasitu jon rrdhykheiden luominen:. ovat an. TAL Tha ‘Riippuen korotuksen - mabdndstii, : Vailika bayicttivissimme i} olekaan mec tihg hoskevia lilas- | Helsinkj !7,- _oLaksumme, netha ratkaistu ja ohiteltu, ‘eta se on edelleen paras “am- “ja. Neuvostahilon yksityiskohtaisen Hilti idan | fduhanebdotuksen’ ‘Bilil- hohdat. ~ Laihi-idiin - Itriisin oikeadenmu- kainen ratksiau cdellyttia Terne- lin jourkojen. vetiytymista valla- tullta ‘arabtalueilta ja rauhantilaa joka. lakaa alueen kaikkien valti- oiden oikeuden turvoliiscen ja it- _}sendiseen kansaltiseen clemassa- aloon ‘seki. turvea -Palestitnan arabien cikeudet. Niiti seikkoja korostettiin. Pravdan juiknisemaa- sn kirjoltuksessa “Tle cikenden- mukaiseen. raukaan”. Neuvestoliiten yksityiskohtai- nen rauhanohjelma : julkeistiin Moskovasse -tammikuun 25 pna 1969-Se off jo sith ennen jaettu touille hallitukeille. Tahain ehdo- tukseen,. jota myihemmin on tily- dennetty, perustuvat Neuvoatotil- ton ehdotukset ¥K:in puitteissa’ ja -muuten kiiydyissa Jahi- idin keskusteluissa. Neuvostoliiton ehdotus turjoaa mahdollisuuden ‘ratkaiata -kriisi rauhanomaisesti. Nain olisi jo ta- pahtunut, ellei USA:n tukema Is- rael olisi tehnyt sita tahiin men- nessa tyhjansi, idtesi Pravda. me milla Neuvestoliitte huomaut painokkaasti, cttel Isirdelin ja USAin kannata odottaa’ arabien antautumista ciké Neuvostoliton tuen lopattamisla arabeilta. Neuvostoliitta, joka halusa rau han. palauiuyvan rajojenss léhet- syyteen., auttaa Israclin hyokkayk sen Uhrjksi joutuneita arabeja. Neuvestoliiton kantaa ei voi muut tan mydskain painostuksella, hyo miutti Neuvestoliitte USA: lle sa- Thissa yhteydcess, — . Neuvostoltiton esityksen pai ‘kohdat oval: 4} Gunnar Jarringin vilitysteh- tivin aloittamisen .edecllytyksena ‘on osapuollen antamat ilmoituk- get. ettd ne ovat valmiit toteutta- maan’ Yin turvallisuusneuvos- ton pidloksen murtaskuulta 1967 YAT. on timiin tehnyt. Israclin |. imailus aon sijamn on muadolli- S womessa ‘tied ustellaan | Vesamuki, kiytlinyt mahdollisesti ‘tymisestai {a keusministeriile neni te mybhemméit Inuawnnot BeTt kansda taysin riatiriidasea, toteai Pravda. a 21 Gunnar Jarringin vilitykeel- i osapudlet laativat aitovan. sopi+ mukzen Israelin joukkojen vetiy- muista samannikal- sista, toimenpiteiata, joilla toteu- tetann ‘TN:n paiitékaen kohdat. Muita kysymykaia ovat sotatilan lopettaminen Israelin ja- arabi- maiden yalilli, niiden oikeus. eld | Fauhasss turvalligin ja tunnuste-. tuin rajoin, vapaa merenkulku Suczin kariavassa ja muilia elu- een: yesialucilla seka- Palestiinan arabien oikeukgien turvaaminen. 3) Nevvosteliiton alkupersisen ‘esityksen mukaan Israel - vetaisi joukkonéa kahdessa - vatheessa, ‘kahden kuukauden aikana Reau- -hantilan julistaminen Israelin ja _—_—_—_——_ —, tiytymisen ensimmiiisen yaiheen pilatyteya: Tallin joukot oclisivat ‘vetaytyneet mm. Siinain niemi- meslta,. YAT . puclestaan. alkaisi raiyata Suezin kanavaa. Rajojen ‘turvallisuutta eivit nykyatkana retkaise muutamat mailit vaan se, etth ne ¥leisesti tunnustetaan, Jon rajojen osalta Neuvostoliiton enltyksen Mibtékohte. Ksityksen mukaan rajoiile muocdostettaisiin | demilitarisoidit “yvyihykkeet ja jothinkin kohtlin voiteiaiin ‘sijoit- tha myte YK-n joukkoja:' Rajojen takaaminen on esltykaen mukean TN in neljin pysyvan. jisenen tai turvallisuusneuvoston tehtava. 4) Pysyvan rauhantilan edelly- tykeend on edelleen Patestiinan arabien oikeuksten. takaaminén. Talta cain Neuvoatollitto vilttagi jilleen YRin paitiksiin, joissa on ehdatettu mm. oikeutta palata en- thaille. asulngijoilieen tai korvauk- Ben omAKsamisia oOmalsuudenta. Kokonaiduudessain Neuvoatolit- to korostaa kuitenkin eniten ta- min kysymyksen ratkaisua ofa- puolien viilinelli sitovalla. aopi- muksella samanaikniscati Kuin muutkin kysym vhset PIISPAA, SYYTETTY KOMM UNISTIKS 1 “Itin de Jancize — Evian kar- dinaalin piditys ja GHndan ja Re- cifen arkkipiiapas Heldér Cama- raa koskeva hiista on karjistanyt utdelleen kirken ja valtion vilisia suhteits Brasiliagsa. Maan viisi kardinaalia ovat .oi- Jahettamansain kirjeesed enittaneet vastalaupeen kardinaal Aloigio Loracheiderin: ‘viime viikolls tapahtuncen pida-. Lykaen jondosts. . _ Kardinaali.- pidatettlin hanen. astucssaan ulos‘autostann Hrasi- lian kehitysinstituutin edustalla turvaliisuuapolisin ollessa paikal- In tutkimasie kumoukvelliste toi- mintaa, Kuten imoitettiin, Kardinaall saapui inatituuttiin gaatuaan tiedon usciden ihmilsten ‘piddtykaesté tutkimusten yhtey-. dessi. rian kirkon. edustajan | mukaan kardinaalia, joka oli pidi: tettynd nelja tuntia ja muita pap peja seka-maallikeita kohdeltiin. julmasti kuulusteluissa. | Poliisi ilmoitt! tutkimusten liit- tyneen katoligen nuorisotyonteki- jain liiton toimintnan. Niiden yh- teydessi- pidateltiin nel ja pappia ja Seiteeman maallikkos, - Kirkko on ¥iatinut Sao. Paulon osavaltion kuvernddrid “Roberto | Abreu Sodraa todiatamaan kardi- me pitimallidn naali Camaraa vastaan a&akettain esittimiinga ayyttect.. Asketthin ‘lehdiatovastaanatal- laan Kuverndéri nimilti Camarasa L“papinpukuun pukeutuneeksi Fi- anime’ Kiiskild, synt.-4. 10, 1887 Ou- |”. | . lun Jainin Pyhajarvella, “muuttanut ‘Amerikkaan . 108, . Vilamaimtiua henkilua Lai henki- lil, jotka ‘hiinesta jotain ticlivit, pyydeliii in ollamaan. yhteys Suomi: | Seuraun osaitteella Martunkatu. 8, Finland. Helsingissa 14 pnd Iokakuuta 1870. 7 SUOMI-SEURA c.¥. -Ieen sama — “maailman: rauhan gaily ttami nen. Vaikka ‘omkin lotta, celta YKn ‘{eiminnassa on kuluneen 25 vuoden aikana ollut heikkouk- sid :]2 puuttecllisuuksia, nifty, — fublaistunnoissa . pidettavissa ' yvaltioiden padmiesten puheissa } tullaan kyitenkin oikeutetusti | del Castrokar’ kKuuluvan - kommiunistipuoluecn propagandakoneistoon ja gaavall rahallista tukea toiminnalleen, jo- g | ka taihtia Brazilian mustamaalza- migeen ulkomaiita. . Camara on mainitiu yhteni eh- dekkaana carvailtacssa kenelle myonunetiin tank vuenna Nobe- lin. rauhanpalkinte. — |Salkoista haavyahoitoa | Puollloista vuclla sen filkeen © kon kulkulaltowninisteri Paul Hellyer ere! virasiaan Jin ayyliia. byrakrasilista epé kir- yesigaii «svallavasta “ssontose- ' Kantebkagtg"” joka = rallllsce Canadas, aod paivand. Enil- - Ren apglaispiandoisiend sanoce halliighsen suunnitteon ayrp- iin kivhi couadalnisia. ee korostamaan siti seikkaa, niin] chta YEKin kautta ja avulla on monla vaarablan- jg sainvalinen foorumi sodanvaa- ran inrjumiseksi ja kansojen- Yalisen tu rvaltisnuden Vakiin- nultamiseksi. Juhlaistunnon aikana hy val syiaan akustavien tielojen mu- | kaon usetta larkeita asiakirjo- ¥YEin patvana julbetsfava julkilausuma .on erainlainen “uskontunnustus”.’ ‘Tarkoiius on myis vahvistaa valtioiden yslivallisid suhteita — jurtdisten rittely. Esille tulee 70-luvun ke- — hitysstratepiaa Ikoskeva tarkea fr mitmurhat jonka ubeiksi joutui viime lavantaina Quekecin tyd-- asiikirja. - Kysymys kamsainvalisen tur- vallisuuden . vahvistamisesta, joka Gromyken aloitteesta . o- tetliin esilie, -ja jonka Suomi esitti otettavaksi juhlaistuato- -kauden asialuetteloon, on ollut 1. komitean kisiteltavani. Saa- hujen tretojen mukaan on esi, _telly-4 paadtéslauseimaehdotus- la, joiden pohjalla pyritain luatimaan yleisesti hyvakeytta- vissd oleva teksti, -¥ileisélti on kuitenkin™ tur- ' vallisuussyisla paisy YKin ra, kennukseen juhlaistunnon al- kana kielletly. | Toivoltaen hyvai menestysti VK. Ne. yleens4 ja sen 25-vuatis- jublaisiunnelle erikoisesli, me ‘jaémme mielenkiinnolla odot, famaan mith eri maiden vali anpadmichilla on sictls pitiimis- sin puheissa sanottayvaa, koskeva i periaatteiden. mas-| PAT AN PAKINA Haaval, jotka johtuvat taj pahene- Val ‘huonosta verenkierrasta, ovat ustin vaikeasti parannetlavissa. Yieensi naita haavoja tavataan ala- Faajiissa, Erdissa amerikkalaisessa -|yliopistossa on nditi haavoja aiettu holtaa heikolla sahkévirralla, su0- raan ja yhtijaksoisesti. “Paranemi- nen lisdintyi 27 prosentlia viikossa — vertailamaterinatin: i Prosenttia vastaan. : Suomen ja Neuvostotliten kauppa ja vaitli hanen: ry . . nl pe . . . .wtd - soho 1 . . ' . 1 aa a 1! 1 ot . SU . Cy 7 . Sete l . “1 . 8 2m ' < nM oe Pe gle | ee ) Helsinki .— (BagulSeure) = Suomen ja Newyostoliiton 15, ‘heka: tevn tavorabvelmosoplnaas, men | a tay a meariit- See molemsminpuolista kauppaa “yb- teens runigan 2,3 miljardin markan edesti, Seon vEhemmiin fuin viisi- vurotissopimuksen ° viidelle yuodelle jaetiu tceskiarvo, Nyt ‘alkavan Viisi- yuotistauden:“kaupan on ériiden: yhteensattonilen: vucksi int tenkin selv iat. palnottunut vuosille 1B72—73.. Suomesta toimitetaan -Newvoste- ltlttoon ensl vuinina thin, 21 erllaista laivas, selluloosa-, paperi- ja’ puun- jalostusteoltisuiden konsita, kaape- leita, Kanieaita ‘seki valmiita tekstii- bef. Nenvostoliitte taas- puolestaan toumitiea meill¢ aitaisempaa run— saammin Gljytuotieita seka. lisdksi puutavaraa, tetalloja, antoja ja Sahkoenergiaa. (SS) * Kirkko ja ‘politiikka Kirkon poltittisen roolin tiedosla- misen meriitysta mya kristityissa piirciss’ korosti. arkkiplispa Martti Simojokd .avatessaan- 14. lokakuuta kaksipaivdisen plispain . -kokouksen Jarvenpiiss’. Arkkipiispa. katsci, eftei kirkke ole kyennyt riittavassa mitrin Harjeittamaan sitd poliittis- ton pyrkiniysten kriittistd tarikkkaiua, joka kuuluy kristityiite ja kirkollle, Tama tarkkailn edellytt#a arkdcipiis- "| pan mukaan ylimalkaltten ohjebnien sijasta . komkreettisten -kysymysten asiantuntemukseen penistivaa kasit- telya. Kirkon kayttaminen puchte- Nixon haluaa yhteyksia Kuinaan ‘Washington. — Vatkoisen talon vitkenlopwia antamassa lausun- nossa kerrotaan presidentti. Ri-- chard Nixonin aanoneen, etti hin toivae, jotta USA in ja Kiinan kes ken phastaisiin asteittain yhteyk- BIin. ) Hanén sanctaan esittiineen ti- man lausuntonea sink aikana kun iskettiin vapautettu roomalais- katolinen piispa James Walsh, io- ka oli 12 vuotta. vankeudesaa Kil- Tiassa, suoritti 30 minuuttia kes- tineen yetivyysviersilun presi- dentin luona, sanci puhemies EKo- nal? Alegler. USA n aseita Jordanialle — Washington. — Yhdyevallat on alkanut toimittag Jordanialle asei ta ja ammuksia armeijan joukko- jen ja palestiinalaississien vilisis- sa taisteluissa viime kuusea me-. | netettyien varusteiden kérvaami- seksi, imoitti puolustusministeri Melvin Laird - Mr. Laird sen paremmin kuin [muntkaan amerikkalaiset virka- michet’ civat sucatunest paliaste- MART asetoimituksia koskevia ¥k- sitylskohtia. Virallisista amerikkalalsplireis- ts kerrottiin, ett Yodysvaltojen Jordanialle' myéntama sotilaaili- nen apu on Gihan mennessé rajoit ‘tunut yksinomaan koulutueohjel- miien tukemiseen. Vuosina 1952-67 Yhdysvalto- jen, mydntamin avustuksen maii- ri oli yhteensii lahes 61 miljoonaa doliaria, mutta sen jilkeen ykai-. tyiskondat.on pidetty salasaa. “Yost kin set ybelL techuttave. ae Articipitons: Kateoi, etta poliittisten | puclueiden ensi kuussa toimitétiavia | seurakunnalfisla’. yasleja. ‘kohtaan osdittama kiinnogtus on tebiyt tat kettles etsii sel yytli kysymykseen | kirkon polilttisesta roolista. Hiin sa- -- : noi, eta Kaiki kirkon piiriss’ toimi- :- vat. -ovat- mt pakotettuja tiedosta- ©. Thaan Kirton poliittista. roolia- Koske- van kysymyksen glemassaolon. Ne viestipiirit, jotka ovat kiinnostuneet poliittisen vallan kaytisti mazssam- me, pithvat Kirickea huomiotarvoise- na vilineend tissa ‘vailankiytissa, - humane Simojok (85) | Suomen pellolsta patetota 5.4 pros. " ‘Vuosiva 1069-70. en koto Suc- messa paketoitu peltoja.noin 150,000 hehtaaria eli. 5,4 prosenttia koko maamme peltgalasta, toteaa apr. Kalervo.Tirménen Maataloustuotta- jain keskuslittesta: Hicen mukaansa on Pohjois-Suomessa peitoja ‘pake- taitu .tuntuvasti enemman kuin muualla maassa. Pohjoisimmassa Suomessa peltojen paketoinfi on ¥Li . id prosenttia, eriissd pilajissd Lapin laanisss sepa yal prosenttia pelle. a alasta, Pellonvarauksen piirissd olevien pellojen Topullinen kay:t6 olisi pikai- sesti ralkaislava, sanoo Tormanen. — Fohjoisimmassa Suomessa ej ole ha- neh miukaalsa syytd pyrkia siihen, ett katkki jiisivit. tulevaisuudessa- ‘kin’ pois trotandesta, vaat-bvomat- - fave osa nists pitdisi saada kiireesti tolsten tilojen. lishipelioikst CHS) Lounais-Suomessa ” souria puila Lounais-Suomen paksuimiman puun ympérysmitta on 520 senttia, Pu on tami ja- 32 kasvaa ‘Taivassaloo jurinan aheella. Fuun latvuste ko- heas 22 metrin korkeuteen.. | Lounais-Suomen piirimetsalauta- kunta on jarjestanyt luonoonsucjelu- yuoden merkeissi kilpailun Lounais. . - Suomen paksuimman puun loytami- seksi, Kilpailuun. itmoitettim 1ahes.. 1,000 puuta eri gudlilia Lownais- Suomea, ‘Suurin minty lytyi Suo- musjirvelt?. Puan ymparysmitta oli 934 senttiz. Suurimman kousen, joka . kasvaa Karjalan kunrassa,-ymparys- Mitta oli 359° ja ‘suurimman koivun 340 senttii — se kasvaa- Ylaneetli. Vebriaalta oli léytynyt yli 2 metria paksy kataja ja Sauvosta jatava ja- sdarni, joiden ymparys. oli n 4 met- - ria. (H3) “K-yiliset voimnat” - FLQ:n takana, Sharp - Terante, — Canadan ulkominis- teri Mitchell Sharp sanoi t#alla- lsuantaina eradlle. liikealan oppi- . lasryhmiille, ett nykyisten Que- - becin terroristivcimien takana on “Kansainyalista mittakaavaa"™ ‘ole- vat volmat: “Alksa ajantuko nuottaan ka. vittelemalla, etta se yor tapahtua - Montrealissa, mutta ei Torontossa tal Vancouverisea. telko nykyisia vaikeuksia yitsin- omaan -ranskalais-canadalaisikai tal yksinomean geparatistisjksi. '“Montrealin terroristit eivat ofe ranskalais-canadalaisia kansallis- miclisii. He ovat anarkisteja ja nihilistejé. Heidin sgikomuksensa teisky nta”. ‘hin, sano. .. distyvien terroristien asia Kiisi- . .. telldidin Canadan oikeuslaiteksen |. | 16 KUNNIALLISTA EDUSTAJAA sanedubtejan, kaikki NDP :n jii- senla, tuomitst ‘T. ¢. Douglagin.. ; johdolla maanantaina sotatila- inin (Wer Measurea Act) toi- meenottamisen Canadassa. Nima michet toimivat vekau-- mustensa ja’ kokemustensa pe-- Tusteella — ej PLQ:ta, Vaan ca- nadaisisten kansalaisvapaukaia ‘puolustzen, Meidan Jehtemme on aina tuo- | minnut terroriatiset menetelmit FLQ:n pommitukset je ihmis- kaappaukset ~§ mukaanltettuna, seki terroritoimiin sisdityvat ih- ministeri, Mr. Laporlen murha oli tadel- ‘la kaikin puclin tuomittava teko ~~ elki ae loppujen lopuksi auta edes FLQ:n asemaa, puhumat- takaan nyt quebecilalsten olkeu- tetiy Jen valitusten korjaamisea- - te. Mutta: tultea ef voidz samt ton heittimallii bengiinii’ liek- keihin. FLQ:n rikokaia kansan- Valtaisic menettelytapoja vae- faan ef korvata ailla, ett& ryhdy- t#an keskushallltuksen johdolla _Joukkomltassa murentamaan ja kiventamosn. kovien talstelujen ‘Aikona sanvutettuja kanealais- Vapoukela Saadakseen toimeen tiiydelli- sen “yhtelerintaman” - FLG tha vaitaan ja huomioiden samalin chki senkin, etti- aotatilanteen. jWlistaminen cavthon olosuhteia- ga Oll Heviatikin sinoen Sirlm-. milisteko, . llittohallitua kompromlasiehdotuksenn ajetuk 4en, -eftd laaditaan kuukeuden . Kuusitoleta kunnialligta kan-_ esitti - kuluessa crikoistaki, jotta halli- tus vol kdsitclla Qucbecin eri- koistilanteen “vaikka~ sotalain taytantoonpanosta luovutaankin uuden lain voimaantulosta Hih- — bien. Tima ci kuilcnkano Vulkutta- nut NDP:n jiseniin — neljai. mustaa sielua lukudnottamatts, jotka Giinestivit pucluepiiitik- — scsta huolimatta hallitukaen puc leita ja omaa puolvettaan vas- taan. Ugkormme etta heilli {hel- dan nimensa on julkaiatu mean - miltei Kaikissa sanomalenhdiasii, myés Vapaudessa} tulee - ole- _ man Vaikeuksia kantansa selit- tamisesad ajan kirluttun, “Tasad yhteydessa on. vititelty Rijtd, etti kun paéiministeri Pierre Trudeau on luvannut, et- tel War Measurcs Actin erikois- -valtouksia kéyteth muualla kuin Quebecisaa, niin kunnian miche- ni hineen voidaan luottaa. Tima palautiaa micleen van- han jutun. ukosts, joke: jucksi henkensé edesta haukkuvan koi-. yan edcssi ja vostasi, kun ha: nelté kysyttiin, etteiké hin tied’ ett “haukkuva-koira ei pure”, jotta “kyllihin mindsen tlediin, mutta en ole’ aivan. Varma tie- ta4k0 keira sen." Emme asetn tes kyaeenalal- - eka pidministeri: Trudesaun ai- komukela', Mutta Wor Measures Actin voimaanaaattaminen va- pautt! Kaikenlaisia taantumus- yolmia. Yhtend hiilyttiviind esi- merkkinid yoldaan tissi yhtey- ‘dean todeta, ett plldaminister| Truderun lopauksista huclimat- ‘ta Torontogan pidtitettlin jo 14. buonit ojaksi sotatilalain perwge - fectla eriis: MmAANka asevelvolli- suutta valttelevil amerikkalai- - Teh, Kvinka monta satnantapaiata faitonta piddtysti tapahtuukaan - ennen kuin sotatilalain kaytésta iyovutaan ? - myksia, jotka pakettivat mr Donglasin kannattajineen dines: - timdfn sotatilalakien omaksu- misen tuomitsemiseksi. | “Ne ovat niili tekoja mikei Ca- nedan kommunistisen puclueen kansallinen sihteeri William Kashtan esilti voimakessanaisen wantimuksen War Measures Ac- tin voimassapidon lopettami- ~—6BeKS] Ja Ransanvaltaisten oikeuk sien auojelemiseksi. Nami ovat niita tekijaita” miksi Canadan johtava likeraali- nen pdivilehti, Toronta Daily Star: julkaisi. tiietaina etusivun - toimituskirjoituksessaan Varoi- tuksen, etté “kielteiset menetel- -mat" elvat ykaindiin riiti” Que- becin Glanteen selvittimiseksi, Mainittu -lehti pita — panta- —koon sckin merkille — FLQ:n’ | tuhoamista. “enslmamalaend prioc- riteettina™ selittien kuitenkin, etta "se olisi.ontte voitto, ellei sith seuraa keskitetyt toimenpi- teet nilden olosuhteiden korjaa- miacksl, missi FLO keeyaa ja kukoistaa” . | a Olkein tai vdiirin, melsté tun- tuu, elte liittohallitua kiisltteles titi asinn vielikin. ykelpuollaen - “kieltelsesti’. Tami ntikyy mm. ” pitiminiater!] Trudeaun sunnun- taiseata lauaunnesta, jonka yh- teydessi hiin Vannal, etth terro- riatlt tuhetaan ja toignalta va- kuutti, etti ihmiatappoibin syyl- Nama ovat kysy-- _ kiiholtomassa ilmapiirissa. - Tama palauttia mieleen “vil- lin linnen" tyyliin cikeusviran- omaisilie esitetyn meuvon: ‘an- takaa michelle retiti cikeuskuu- Justelu -- ja hirttakaai hinett” _ Tosiasia-on. etta quebecilaisia yleensé ja erikoisesti Quebecin nucrisoa on ajyamalla ajettu ter- rorismin tielle. Siit& on ensika- . e684 vastuussa liittohallitugs. Ja tin kauan kuin liittohatlitus kieltf@ytyy rythtymista -paitta- viin toimenpiteisiin tyottémyy- — den lieventimiseksi, asuntopu- lan HKorjaamiseksi, alipslkkauk- set lopettamisekei Quebecissa ja — ennenkaikkea kansailisuuskysy- mykeen jirjestimisekasi niin, ef- ta Quebecin ranskalalsct Cunte- vat oleversa tass-arvcisine eng- ' lantilaiscanadalaisten ~ rinnalla _faman liittovaltion katon alla — pubheet terroristien toiminnan _ tthoamisesta ovat. satua. | Selva on, etth valtiovallan toimesta voidaan FLO):n toimin- ta mureksta, tilaan. Mutta niin kauan kun ci Polsteta niiti olosuhteita missa - terroristtia syntyy ja kagvaa, — Ludi terroriaalta houace uudel- | teen joasakin sopivassa vaiheessa Me lukeudumme niihin, jotka -dtelvevat, etii Canada vapautuisi terroristisesta toiminnasta, Mut ta peikat toivomukset elvat sti- Hen riita. Siina tarvitaan tekoja joihin sisiltyy sen tosiasian tun- nuataminen, effi Canada on kahden- kangan muodostama Ilit- toman — joss, heikompi osu- pucli an thhin asti ollut aorre- tilgsa asemagsa. Kuinka kauan ? — Kinsiikoura, Alkéd luoki- - on havittia demokraattinen yh- | : tal ainakin ajaa ~ . maanalaisuutetn ja heikkouden -