Anh PAD A a Aa oat hPa A Tid pte gt ic LR eS pen Nn eS TREE Reena Ap

#l

Torstaina, elok, 18 D. — Thursday; Aug. 18, 1966 au NT |

Mita muut sanovat

Siviu 2

- [Indonesia ja Malesia

_VAPAUS"

l LIBERTY J
EciTcrR: ¥¥. EKLUND

DEPENDENT ‘LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS —-

Established Nov, 6,- 1017

_ | MANAGER; E. ‘SUKI

TELEPHONE: OFFICE AND. ) EDITORIAL a74- ‘4noa

Published thrice weekly: Tuesdays, ‘Thursders and Saturdays by Vapaus

Publishing Co, Lialted, 100-102 Eim St, West, Sidbury, Ontario, Canada.
Mailing Acdress: -BOx of

Advertising rates upon application, tranalation free of qhearge. .

Authorised aa seeond class mall by the Post Office Department, Ottawa,

and for payment af postage in

Mine ot = CANADIAN LANGUAGE PRESS

fey.

‘Vietnamissa.

Cansdassa:. 1 vik. 49.00, a kk. $4.76
HEE: 3.75

- USA sae

YK ilman U Thantia?

YK: n padsihteeri u Thantin vitkakausi pitty marras- _

- kuun. 3 paivana ja monet asiantuntijapiitié ovat sita- mielta,.

“1 vk. £10.00, 6 kk. $3.35
_ Suomessa 1 VE. 10.80, & Kk. $16

atts han jattfa sen tehtdvan jollekin muuile, jos ei jotakin.
poikkeuksellista tapahda siihen. menressé#, YEin pilreista saa-
tujen tietojen mukaan U Thant antaa tiedon aikomuksistaan

| yield ennen kuluvan elokuun loppua.

 Astan jchdosta-on jluonnollisesti. virinnyt laaia keskus- |
telu ja mielipiteiden vaihto maailman ganomalehdistéssé. To-
siasiassa U Thantin: asiasta on keskusteltu korkeissy hallitus-
portaissakin koska Britannia, Yhdysvallat, Neuvosteliitte ja
«86 afrikkalaismaata on jo antanut qolkilauvsumia,

votaan U Thantin ottavan taman tehtdyvan vastaan uudelleen..-

missa tot-

Kukaan ej kiella sitd, etteikO YKin sihteerin toimi ole

 viimeksikuluneitten vuosien aikana vaatinut paljon tyota ja

yonnisteluja U Thantilta. Mutta yleisesti tunnustetaan mys,
etta paremminkin kuin edeltajinsa, Ut Thant on pystynyt ka-
 sittelemfan arvovaltatsella tavalla selaisia suurkysymyksia
kuin Keski-Idan ongelma, seka Kongon. ia Kyproksen kysy-

- nykset.

Mr. U Thant on tihan mennessa, ‘antanut kasittaa, etla

‘hanen vastahakoisuutensa YK:n pdasihteerin toimen dudel-

jeen vastaanottamiseen. Iohtuu seki henkilékehtaisista ett#

poliittisista syista.

Tassé yhteydessa palaa mieleen U Thantin turhaan men-
heet ponnistelut Vhdysvaltain hydkkayssodan. hillitsemiseksi

U Thant on varoittanut, etti Vietnamin sodan
_ @skalaatio vai jchtaa uutéen maaiimanpaloon. Han on jar-

keen ja oikeudentuntedn vedoten kehoiltanut _Vietnamissa

. pommituksen ja sotatoimien lopettamiseen seka Geneven. So- -

pimukssen palaamiseen. Varmaa onkin, ettd suurin syy, mik-
si U Thant. epailee padsihteerin tehtivin vastaanottamista

uudelieen, on Vietnamin ‘sota, vaikka slihen liittyy luonnol-_ :

lisesti miitakin selk kala.

| Histeria on opettanut, etta kukaan ei ole korvaarnaton
_henkilé, olkoon sitten kysymys pienemmista tai su uremmista
ettd visseissa tilanteissa on

_ tehtavista. Mutta siti on ‘totta,
_ joiliakin yksilgiNa. hyvin suuri mydnteinen vaikutus, mika —
vol hetkellisesti karsia henkilévaihdoksesta,

Me uskomme,

ettd “VK: ‘on asema kansainvalisen rauhan sailyttajajarjestina |
ei woimistu slila, ic5 U Thant jad péasihteerin toimesta pois.
Meidan lehtemme lukeutuu siis niihin canadalaispiireihin jot-
ka toiyavat, etta U Thant jatsi toimeensa toiseksi virkakau-

_dekst... 1

- ‘Onion koirien puraisusta ;

Viikon alussa saatiin tietéa, ettd yhdysvaltalaiset lento-

onéet olivat jalleen pommittaneet “vahingossa” kahta ‘'ys-_

‘tavallista kylaa”.

siviilia j ja haavoitettu i3 muuta,

: ‘sevassa kylassa, ol. "Vvahingonpommituksessa” Surmaltu 3

Yhdess4 niista, Mekong-suistamolla Sijait-

i

Toisessa kyldssa, jonka sanotaan oleyan ‘Pohiois- ia Ete-
1g-Vietnamin valisen demillitariscidun aluéen eteldosassa, oli

“vahingonpommituksessa”
3) muuta,

surmatty 4 siviilia ja haavoitettu

Tata aikaisemmin tiedoitettiin kahdesta “yahingonpom -
mituksesta”: Vhdessa tapauksessa olivat amerikkalaiset-suih-
kuhavittaiat tulittaneet tykein ja Taketein omaa rannikko-—
_kutteria, jolloin kutterin 13 hengenmiehistésta sai surmansa

2 ja haavoittui. 5.

Ja sitd ennen, viikko sitten fiistaina, Kaksi amerikkalais-
ta suithkukonetta pommitti erdsta etelavietnamilalsta kyla
‘Saigonin tounaiypuolella. Sieilé sai surmansa | 1D siviilta ja

haavotttui 182.

Tamia korutont’ on. kertomaa silt, milla tevalta Vhdys-
valtain Sotilasjohto oan Vietnamissa syyllistynyt kansantu-
hoamismenetelmiin — -miten siella pommitetaan Jenkkien
toimesta. tiysin puolustuskyvyttémid kylid.

Viikko sttten tapahtunutta pommitusta, missi kuoli 15

ja haavoittul 182, seurasi yleinen protestimyrsky. Totuuden
Dimissa on mydnnettéva, etti kun tami “vahinko” huomat-
. tun, mulstaaksemme 14 funnin kuluttua pommituksen jal-

jeeen, pornmituksessa haavoittuneiia kuljetettiin jenkkien
 toimesta sairaalaan ja itse presidentti Johnson esitti valituk-

sensa tapahtumasa.

Mutla nimi toinen toistaan seuraavat - “ystiivien”
mien pommitukset osoittavat, etta kysymys ei ole loppujen !

Mh Oe

jopuksikaan niin paljoa “vahingosta” kuin Yhdysvaltain ny-
ikyisesta sodankaynnin takuikasta ja chjelmasta, Nayttaa sil-

ti, etté amerikkalaiset pommittavat umpimahkadn. mita ta.
Viimeksimainitun kylan -pommitusta

hansa.

“puolustel-

in” Saigonissa yhdysvaltalaisviranomaisten toimesta valték-

esitlanyt pyynnén .ko. kvylan

Rommittamigeksi.

- sejla, etta joku paikaliinen yietnamilainen aluekomentaja oli
Tallaisia

“pyyntdia” ja harhatietoia voidaan saada “tilauksesta” vaik-
-~ka kuinka paljon, mutta ne elvdt ole minkaiin arvoisia sil-

aan.

loin. kun tallaista “ystavien" pommituksia tulee tuhka tihe-

Me vcirme myés kuvitella, minkadlaista jalkea amerik-—

kalaisnpommittajat satlavat Etela- ja Pohjois-Vietnamin asu-

tuskeskuksia pommittaessa niiden “tietojen" perusteella, mi-
ta he ostetuilta ja maksetuilla urkkijoiltaan saavat. Palkat-
tujen urkkijain taytyy hankkia “larvittavia tietoja” tai muus- |
sa tapauksessa lakkaa Juudaksen pennoset tulemasta. Ja te-
kaistut tiedot voivat sitten iohtaa vatkka minkdélaisiin. kau- |

hhuntekoihin puolustuskyvyttémid giveeleja tuhettaessa,
Kun amerikkalsiset sotilesviranomaiset taman jalkeen

_tiedoittavat pammitianeensa “vietkongin yoimia’’ joke siind
tai tased ky lassi, silloin tuleé aina mielaen se, kuinka monta
siviilia joutui taas siella pommituksen uhriksi. Eikd tissi
ole endi kysymys mistaan .teorsettisesta mahdoiisuudesta,

| eo eee

Reuha Malesiaan “ne

sekasorto: Indonesiassa

7 “Malesian murskaaminen” Sukar-
non ja Indonesian osalta - paiity:
Djakarctassa [ndonesian ja Matesi-
an yalilla selmitulla ranbansopimuk-
‘Sella, Se paatla#a padasiallisesti sa-
naliiselia tasolla kaydyn “sodan',
jolla on tka enemimdn kuin Malest-

an liittovaltiolla. Indonesia yastusti.

jo epnen Malesian muddostamista
16, 9, 1963 timan Eneglannin siirto-
Inaaministeriosya -laaditun valtio-
suunniteiman toleutlamista, jonka

tarkoituksena cli olla osa muurista,.

jolla pysdytettdisiin “kommunismin
leviaminen, |
Malesia rauodostettiin Mataijasta,
Singaporesta, Surawakista ja. Ene.
lannin Pohjois-Borneosta Sabahista
hemes asukkaiden mislti kysymial-
‘Singapore erosi- liittovaltiosta
Tokseenkin iasan vuosi sitten ja In-
donesian Omalla saarella Borneos-
sa sijutlseval liithovallion osat ‘el-
vit nekain ole ollevt tyylyvaisil
omaldatuiseen asemaansa, QOmalaa-
Luinen on myas Surawakin ja Saba-
hin valiin itsendiseksi jifineen Bru-
nein sulilagnikunnan asema- mui-
naismuisloina -menneilla ajoilta,
Indonesia ja Filippiinil’ vastesti-
vat Miulestan iiittovaltiata jo en-
hen sen perustamisia koska indiem-
mat kalsoivat. Borneon pohioisosi-

enkuuluvan niille, mutta’ Juul en.

hen h-helkeda, Indonesian. ja Fi-
lipptinien ulkoministerit . allekirjait-
livat jubiallisen sopimuksen Mafi-
lindasia, niiden kolmen maan vol
1oliftesta. Kun Malesia sitten vajan
kaksi yiikkow Liman soplmuksen jal-
keen mtiadostettlin, ilmoaithivat is
kelset tiittokumppanit, -etteivdt he
Sith tunnusla, Indonesia: alottti plan
Sanallisen ja ositluin aseellisenkin

AUSTRALIAN
PATALJOONAN HINTA

. USAN vierailunsa alkana nykyl-

nen pidministert Hatt. (slioinen
finanssiministeri) allekirjolit
soplmuksen, Janka miukaan Aus:
tralia .toimittaa dollarilainojen |
korvikeeksi. iyklnruekaa Vietna-
miin — kokenaisen pataljoonan

. austealialaisia mucrukalsta.. - -

Taliaisen arvion soi) osakseen:
hallliuksen paiths ahettaa jouk-
‘koja Vietnamiln erain Avstrlian
johtavireman ammattiliiten aanen
kannatiajassa, Maryline Worker-
" dssa. .

Samunisisen arvien hallitukseri

| sa8téksesl4 antoivat monet labour-

ne kirkellisten
polky “womitsevat
SERS meat rau

sno]Wween johtajat,
Hirien edustajat,
Vielnamin Sadan,
lanpuolustaj: al.
Taman vuloden inaaliskussa Halt
[moit'i norlameniille 2,000 outen
‘otilaan- lahetlamisest’ indekiinaan.
Wain ollen wustratialaisten joukke-
ien miesvahvuus Vietnamissa koho-

a 4500 sotilausesn.  THmi . paatis

syntyi USAn Yarapresidenlin Hu-
nért Humphreya vierailtua Canber-
‘sassa, Korvikkeeksi austratialaisista
Salaljognista USA tilask Australias.
ta ‘sotutarvikkeita Vielnamiin.

Naiden Kauppojen solmiminen al-
koi sen jalkeen kun presidentti
Johnson helmikuilssa 1965 USAn
sénaalissa Hmditi: USAn rajoitta-
van valuulan vwentil kehitlyneisiin
Mmaihin — yoihin , wetliin myGs ALE-
tralia.

Johnsonits esiin'ysainen sBi Aus-

SYNTYMA-
-PAIVIA.

a

Lempi Riekko, . ‘enitetish ‘Ont,
Wyltii lauantaina,. elokuan 20 ea
75 vuolta

Yhiymmc sukulaisten x tulta-
vain onnenloivetuksiin -

- |
‘Maailman saurin
sudatusuuni

Krivol Regin metallucgisla tendas.

to varten Donetskin faaktolla on
siummilelty maaidman suurin Bula-
tusubhi, Uunin paino on 40,000 ton-
nia ja sen tilsvaus an,2,700 kuultio-
meted,
ansiesia.uuri tulee tioltamaan Neu
vosloliiton halvinia valuravias,

—

vaan kaytdnndllisesta tosiasias- |—
ta, jonka yllamainitut kylien:

‘sommilukset’ ovat Kumoamat
tamasti tedistaneet. |

Geneven sopimuksen j2 kan-
sainvalisen valvontakomissio-
nin jasenmaana Canadan tuli-
si ésitlad jutkisesti virallisen
protestin Yhdysvaliain raa‘as-
ia ilmapommituksesta: . vaatia
‘Pohjois-Vietnamin pommituk-
sen ja kaikKien sotatoimien
lopetiamista; raphanneuvette-

luien. alotttamista ja takaisin
 Geneven . sopimukseen palaa- |

mista:

Korkean teknisen tehonsa |:

sedan Malesiag vastaan. Se lopetet.
tiinkin valid pariin otteeseen. jan-

kiaiseen vélirauhaan mm. Rodert.

Kennedyn tojmiessa valltlajand.

Yiime lekakuon kaappatsyrityk-
sen. jalkeen: Indonesia pitt aluksi
kitnnt “Matesian murskaamis"-po-
litiikastaan, mutla jo taman yvuoden
toukoknussa gloitettiin  neuvottelut
rauhantilan palauttamisesta ja ke-
sdkunssa Indenesia solmi subhtect
Singaporen kanssa, miki lienge nos-
lanul Malesiankin intos suhteiden
parantamiseen. ot

“Malesian mursksamis" -politlik.
ka on Sukarnon nellahtelnista hut
‘limatta Kirjaitu) hanen  nimiitisa.
Presidentin heikentynyviti wsemaa
ajateHen lunivisi sillé, etti nyt sol-
miltu rauha samalla  sinetois|- ‘ha-
nen kobtalonsa, Monet -asiantuptijat
avat kuilenkin sil mieli#, etta In-
donesiassa nykytsin valtaa kivttela-
vin kenraalj Syharton on pakko
Sukarnon suuren kannatuksen viok-
ai y¥llapilaa timin asemaa ja ett
Sukarnella vielé on Palurmahdolii-
SHUS. .
"Monet asiat ovat kuitenkin -¥lit-
laayinaan pHinvasteiseen Kebityk-
seem. Sukarnen oma rintama on ha-
jaa, maan veeha kemmunistiner
putlue- kielleatty ja 306,000-—750,000-
gen kannaliajaa. tapettu. [nfleatian
lsutka jotkuu hillitt@mens ja Hihi-
Wkoina ryhiyy maan Kinsimaisien
velkojain Tokion klubi toimiin maan
‘talowselamin firjestamlsékst. Se
vot merkili. voln- peakaloryuuvels
taloudellisalle jn poliittisella itse-
naisyydelle, Indonesian nikoulat e-
vat afe fohdulliset, velkka rauha
sen ja Matesian: valilla pataakin:

H. A.

VIETNAM. |

tralian hallituksen johtajat huoles-
tumaan. Rehert M2nzies, maan sil-
Ipinen paaminister! lahelt: maalis-

Kkussa T8685 presidentti Jonnsonile -

henkilekohtaisen kirzelman, jossz
han pyysi amerikkalalsia lisaimiin
padamasijoituksiaaon Australiassa.
Vastauskirjeessdan 243.1965 John
ian. vdati Australiag bsjamian pa-
nostaan Vtelnamin sotagt vasti-
neeksi - dollareista. :

Vaikka Australia on nain myé-
liillyt USA:n toiveita, ei USA" ole
poistanut oustralialaisen karjan ja
karjaluloustuotieiden tuontia kos-
kevia rajoitukain. Alentamatia ovat
jiineet mids austraHalaisesta vil-
lasta perityt, maaifman: kalleimmat
luilimaksut -Australianlehden ‘mu-
kazh Ov miah kauppaministeri hue-
lissaaml =o amerikkalzisten -kaupan-
kaypnille asedtamista esteisla,

USA on kuitenkin ollut anielias
padomasijoiluksissa. Wuoden 1965
aikana vWousivat omerikkalziset paa-
omasijoituksel Avstraliassa 228
miljoonaan déllartin — 28 prosent-
Hin enemman kuin edellisena yiaan-
na, AmerikKalaisten menepolien
padtarkcituksenga Gon uusiern rauta-
mialmi- ja bauksiilliesiiniymien yal-
faaminen. Vuoriteollisuuteen. sijoi-
fettiin voonna 1965 65 prosenttia
) enemmin padomin kuin edellisena
‘yvudnoa. Nima amerikkalatset 1 Jal-
tukset’ eivit ainsasiaan heikenn’
kansallista itsenaisyytta | ‘ja Sen

amien Ransalliarikkauksien valyvan-

laa, Yaar syventdval enbisestdan
Australian maksulasevajauksen on-
cetmia silt mukaa kuin voittoja

(| Pumpataan vultameren taakse.

PAIVAN PAKINA

“punaisten’”
kimppuun

Kusla Lumpur, — Indonesia ja
Malesia harkitsevat yhteisten parti-
oiden jarjestimisti Bornegn halki
kulkevallae rajaalueelle, jota pide-
[din nein Th) malesialaisen kommy-
nistisissin majapalkkana, .sanoi [n-
donesian ulkomlnisteri Acgam Ma-
Wk Kaule Lumpurissa,
“Tolyomme pidseyimme yhteiz-
tyohdn .kammunisteja hlvitetiites-

sé ja clemme jo kiyneet yleiskeshua.

telua asiasta’. sanoi ministeri, joka
on vuorokauden kestavalld vierai-
tuila .Malesian palkaupungissn lu
fittamassa Djakartassa eolinitiue
ranhansopimiusta,

Kalme yuolta keatiineen juliste-
mattoman sedan nyt paattyess& Ma-
lesin on huolissgan Borneon viida-
kossa piileskelevisla sisseisté, jatka
alempi Indonesian. hallitus konulut-
Li ja aselsu rajalaisteluja silmalei-
pilaen,

Malik | ammo; malumpienr maiden

| keskittyyviin oyt yhteistaimintaan si:

vistyksen ja talouden alalla. Vasta-
ukseny lehdistokonierenssigsa esi-
letivyn kysymykseen han lisisi’ kui-
tenkin: “Jos tulevaisyudessa ulkow
naln uhkua yvaara, saatamme tyGs-
kennella: yhdessa”.

Indonesian | ulkoministeri Sano
myis olevansa tystyvainen Malesian
piaministerin Tunku Abdul Roh-

Manio antamaan lausunloon, jonka |.

mukaun hinen maanga on halukas
Auttamiaan Indonesias palaamaan ta-
kaisin YK:n jaseneksi. Presidente!
Sukarnd irroitti maan maailnanjir-
pesisla viime vuonnu, Kun Malesia

| simiteltiin Jusvallisuusneuvoston ja

Rene ksi,

- Malik sanoi: ' “vhdislyneisiin Kan-

‘{sakuntiin paluwssa -on nyt kysy-

mys ajaslu eikd perisatteests. Lii-
Ly rami uudelleen mahdolisimman
ey

Pasmunisteri, joka Of neliin pai-
|vin virallisella vierailulla Manilas-

sa, Sanol édelleen, ettei hin pysty t-
Pnitstamaan, koska Vietnamin sta
ioppiru.

Vielnamin s0la on ' ‘pohjoisvietna-
Milaiglen. kKommunistien ja heidin
istinliens#, Kiunan kommunistien, sil
Tugsé vain endimmalnen Vaihe 50-
dussa, jossa koko mu mdaailma- on
taiztelukentlina”, sani ‘Ky lehti-
konferenssiss3,

Pidministeri valitti Ransk An aéen-
nelia Vietnamin solaan ja sana,
eltd se on vain sivustakatsojan agen.

ne, kuten Algeniankin fapanksessa.

Asepakoilua

Canadaan USAsta

| New York, — Sadat amerikkalai-
sel, jotka eival halua taislella Viet-
namin kunsaa vastawn ja: pyrkival
Valitemaan kulsuntaja, matkustavat
Canadaan, Kkertoo Detroit News. ¥1l-
oppilas- ja. pasifislijarjestot autta-
vat Nila nuoria loylim aan iiselleen
toyta Canadassa. .

Lehden kirjeenvaihisja on haas-

tatellut eraila nuoria smerikkalai-

sia, jotke pilivdl parempanz ([ih-
toa kelimaasta kuin osallistumista
Vielnamin solaan. “En ¥mmarra,
miksi pitdisi osallistua sotaan, johon
kikaan ei uske, Se on epdinhkimilli-
nen ja mdaraalinvastainen sota", sa-
no: eris hasslatelluista. |

Detroit New sanoo FBI:n seuraa-
Val tarkein naitd pakailevia amerik-
kalaisia, FBI:n sanotaan -tietivan,
missé naita nueria ast Canadassa.
Lehden mukaan voi FBi:n niaihin
amerikkalaistin kohdistama huomts
johiaa selkkauksiik,

| eesti Una eNpEeMARUNAuNEANRNAMEREMD
“AERA ‘UNGHTAKO MENTA” .

Viime alkoina on Suomesaa aki sanomalehtien hatstantajien etthi
kansanedustajien taholéa.kiinnitetty seki valtioneuvoston ettd eduskun-
TAT huemiote Banenoslehdistén nykyisiin vatkelkeiin. Ennenkaikkea on
olfut kysymys valtiovallan tatoudellisen tuen sasmisesta. Viimeksi kesd-

kutn 16. pra jittivit Suomen: Paikallislehtien Liiton edustajat pidmi-—

nister? Paasiolle kirjelmin -jossa korostettiin palkallisichtian merkitysti

ja esiteftiin, ett8 mahdollisest! agetettavaan asisita tutkivaan toimikun- .

taan Valittaisiin mys palkallislehdistia tuoteva henkilé. Paikallislehtien
lilttoon, kuuluu thlli -hetkeJld 114 jisenlehted, joista useimmat ilmesiy-
vat korean, vitkosga. Paliminister! Faasiolle jatetyssa - kirjelmaasé tode-

lan ‘mm:

“putviiehtien ja paikallislehtien ‘yiltist’d ‘selva vajaa onkin mahe
doton mbdritelld, Esimerkiksi ilmestyminen, joka riippuu erilalsista ul- 7
koisista tekijdisté,.ei yksistian ratkaise lehden Juonnetta tai gen. mer- -

kitysth ja palvelyn-tasaa. Kerra viikossa ilmestyva paikaliisl-hti voi

olla lukijakunnalleen yhid tarpeellinen ja arvokas kuin kolmip‘iivdinen -

tolgenlplsisea oloissa —— on paikailaon ja olkeini, etta pohdittacsaa feh--
tien vaikeuksia ja toimenpiteita niiden vahentimiseksi tutkimustent koh-
leena ja kuultavana on_keko sanomalehdistis, " -

Vilme vuosina on lehtikuelema kohdannut Suamessa liihes kolmeas

‘kymmenth ‘candinalebted.. Asukaslukuen ndhden lukumiiria on pidetta-

vi korkeand.. Voidaan iictysti todeta, et(h lentikuoleme on osocitus leh-

den tarpesf{tomuydesta ja sla atti ne ef tayla tehtaveanss, mutta aia

ei ole -néin asianlaita. Juuri sanomaltehdess§ datteeiliset ja taloudelliset
vastakehdat usein ‘kohlaavat kaikkein jyrkimmin. ,
Eris ‘agua josta lisa yhteydesad kannatiaa huomioida,” koskes: ul-

Komailla jlmestyy#a suamenkielisti sanomalehdistii..

TaJp hetkella

shanndllisesti- mestyyvia siirtelaisiehtia lmestyy Ruotsin lisaksi Austra-
liassa, Yhdysvalloissa ja Cenadassa. On tosiasia,.etti kaikki sirtolais-

tehdet painiskelévat taloudellisten yaikeuksien parissa ja niiden valilid -.

ei toistaiseksi ole dikeastaan- minkbanlaista yhteisteiminisa, Vaihtokap-
paleen léhettaa vain TUKHOLMALAINEN kaikille 27:Jle ulkosnomaiai-
selle lehdelfe. Jos tulevalsuudessa halutaan sdilyttia stirtosuomalalset
lehdet, olisi korkea alka ruveta jarjestamaijn edes jonkintaista yhteis-
toimintaa. Suomen kannalta on sillein kysymys pubtaa3ta tiedotestoimin-
nasta ja suhteiden siflyttimisesta entiseen xottmaahan tal vanhempien

kotimaahan. Kulttuurikysymykseng

on kyaymys ennenkaikkea kieléen

‘gHilyttimisesti. Valittimaitld suomalaislehdive uutigmateriaaia un SUO-.

MLSEURA Heisingissi aloittanul kiiteksella mainittavan palveiusmud-

don

Niissd merkeissi tekisi mie]i antza pieni lisktehtiva tulevaisuudes-
sa toimintansa alsittavalle folmikunnalle: “eit toimikunta myda tutkisi,
mika merkitys ketimaan ulkenuolella ilmestyvilld suomalaislehdilla on

ennenkaikkea Suomi-tietouden levittajina ja suemenkielen vaalijoina ja - |
millé tavalla ja Missa maarin Suomen valtievallan tulisi huomicida nal =

den lehtien valkeudet”.

7 kielinen lehti,

— “Tukholmalainen” (Ruotsissa mestyvi_ Ssliomen-
heingk. I, 1968}.

rire e

L-SAKSA ITAMEREN ALU-
EEN RAUHAN UHKANA ©

Moskeva. — Sodan syLtyessa Ttil-
meren alueellz oftaisi Lansi-Saksa

-|-militaristiget ainekset itselleen Gat-.

lannin ja  Ruotsin itkrannikon, Sa.
nolaan- perjantaina Moykovassa |
mesiyneess’ ulkopotiittisessa -esitle-
lekirjuseaga. Kirjaseste on juikaistu
SLLUTi pains.

dylkaisussa sanotaan edelleen, et
ta Linsi-Saksa eslintyy Tanskaa ja

Norjaa kehtaan yoimana, joka pa-

kollaa ne -tehostamaan soiilaallisia
valmistelujaan ja joka pystyy. vaivo-
magn nilti suoraan néiden maiden
armeijoiden ja Jaivastejen esikun-
nissa dlevier upseereittensa ja edus
tajiensa Kauita.

Virallisesti. piirit Itimeren ympé-
ritld olevissa porvarillisissa mais-
an pjvat osatlistu, Suamea lukuun
otiamatta, taistetuun alueen muutl-

tamniseksi rawhanomaiseksi alueeksi,

kirjoituksesaa sanotaan.
Lgnai-Saksan sotilaalliset valmis-
ielut on avoimest! suunnattu Pud-
laa, [ta-Saksaa ja Neuvostoliittoa
vaslaan, ja ne vetgisivat heti Tans-

‘|kan ja Nerjan tTaukaan sotaan. Ne

on sdunnoatty epasuorasn Suomen
turyallisuutta vastaan,
joitlaja, Viljam Poshijobkin.

Fuoisl pystyial tuskin pysymaan
mahdollisen tulevan sodan ulkopue
lella Ttfmeren alueella. Nykyisessa
tilainteessa  tarvilsisivat Bonnin
revarishistit Gollannin ja ‘Ruotsin

v| KOTOISTA MURINAN AIHETTA

Toisinasn joulgu pakosta "$1.
“wustakatsojaksi", vaikka e1 sila
itse halucisikaan

| Allekirjoittaunselle sattul Liillai- |

pen tapas erdassd pienessd vaki-
jouko3ia, missh& kaksi perheen-
emintia keskusteli hintejen nou-

siigia ¥leensi ju erikoisesti rudkae |

tavaraln hinnoista .
— Nykydin ei tahde ukkokrdih-

jiin tilt riittia end’ ruoan ja asun-—

AON Maksamiseen, puhiimatiakaan
oyl huvitlelusta; paivitteli: keski-
ikhdinea, sublesiisen hyvin puet-

(Ew éinhanty .

— Meilla syddain loppuviikolla

_takkarap, leipaai ja margarilnia

..toisti lainen, asapuilleen samaan

ikdluokkaan lukwoluva cmiinth 3e-

littien, elth hinen kasvavilla po-
jillaan (untuu cleyan kaikkein

kevimmut rutkahalut silloin kun
jaikzanpi on tybdind: elké. raha-
pussissa ole senkaiin vertaa.

* Niin jatkui keskustelu, kunnes
tuli ¥uoroon ruokatavarain “alten:
Wughianal" Siindg yhleydessa seél-
visi, @tbi toinen emannista oli Jo-

 peitohut maidon kettin tuotiami-
ser, 'Tulee hieman helyemmuksi
oxtag ‘jugitlain’ kaupaatn mailto",
BAnOl emiunnisté se, jollo ol} miith

 kasvayig michenalkuja syotetliva-

1:

Toinen . mainiat eriaasa kaupad-
si juuri siJloin menossa olleasta

“liha-alennuksesta", | Sietta. gaa

* tihan oslo slennushinnalla,

!
——

hyvaii paistta- 10 senthia pauna”,
samol hii.

“Oletko varma, elf4 se on kun-
nollista lihaa?’ Minua arvelutlaa
sanol
poikien - alli.

Minulla on tiedaikos niin hyva
hajuvackki, elf minua ci Iha-
kaupassa peteti, vakiiutti se tei-
Aen peanknsé. 741t8en. |

Niin jalkui ‘eskuslef: pitem-
mailekin, muttt nyt on kaiketi
syyli- lurkistaa, valiltivalke nimi

eminndt tiirhan yuoksi.

Ottukgume .tissé fodistajaksi
Canadian Pressin dskeltiinen Ot-
tawan uutinen missii Kerrottiin
nai:

“Kuton mille: Keikki. canadalai-
set jo tietiivat, riokatavarain hin-

nai nolsivat uudelleen heingkuws- -

Sa. | | |

—Tulnksena’ oli vielii wast ennb-
dys ‘culylustavarain hintejen it
deksiluvussa, miki nous} 14t.@

' pisteest® kestikwussi 144.3 pislec-
sean haindkuussa

Thinkin  julksistut Dominion

Bureau cof Statistics osolttavat,
ett hintu-indekai on nyt miltel -
5 pistelia korkeompi kuin vue.

Eitten, jollain se of] 139.5.
Kirvesnidesten union

kulutuatavarain ‘ilnnat “ovat nou.
semagsa vlkoayarunden” korkeu-
teen, ja huomioltiin se tosipsiu,

; erkissd. -
lehdeasd sanoltiin dskeltiiin,. atta . |
“ mastahnasta yvaalteisiin, Ja -autal-

ett SVUOHUNEN link: asiannusten
mousu, vuodesta
1584 oll 2.6 pistetli.

Mutta vuenna 1965, sanog mai-
niktu kKlrvesmiesten Jehti, cana-
dalaisten elinkustannusindeksi ko-
hosi 5.1 pisteelli, ruokatavarain
hinlojén nousun ollessa perst
10.6 pistetta.

Fiké helpoitusta ole missian na
‘Ayyissa, si09 koluvan vueden en-

simmiisen kuukauden aikana on
hintaindecks! kohonnut .tacs 3. piss
teella. |

“Hintaindeksl “ei laske alaa",
sanoo klivesmiesien union Tehti.
‘Kysymys on siith, kulnka korkeal-

-le $8 1oUsee? |

TE: osiis ele lainkaar. -ihme,
vaikka  tyéldieperheissa  joudu-
taankin loppuriikolla turvadio-
maan makagraan, leipdin ja peru-
naan, ja vaikka maitotink) jite-

\WHiinkin, kun -kaupasta saa 3 vart-
tin “dugin' -maitaa vahan halyem-
mails.
¥hdysvalloisa on
Times suorittanut, tutkimuksen,
miki osdittia, ettd 100 kuluttajaa
imaisi hetken suurimman huoles-
tuncisuuiensa  kulutustarvikket-
den hintojen jyrkisté noususta,

Hinnankoroluksla on  tapahtu-

mut Jatkuvasti kautta linjan, ham-

hin nstl Mutta kaikkein enitari
ovat . Kkohonneet. ruokatayvarain

J.

saneo kit: |

18490 yuoleen -

" yverojen

New York -

ranniken voidakseen Levit is: jouk-
kojaan strategiselia tavalla, hat ‘Jat-
ksi,

Jannitysta synnyttivia ‘tekifeits
on Poshijokinin mielesta Yhdysyval-
tojen sckagntuminen asioihin, se

ettei [ti-Saksaa tunousteta ja Bal- —

tian maista kotcisin olevien pako-
laisten: kayitaminen tuholais-,. te-
detus- ja propagandaloiminnassa

Englannin‘ hiilen

tuotanto vahenee |

Lonteo. — Hiilentuptanto - putosi'
‘Englannissa ¥. 1S65 alimmalle tH-.-

colle 7d vupteen. Samalla vaheni

yastaavastt hiitikaivoksissa tyogken-

televien luku. Englannin hilentue-

tanto on jaskenut jatkuvasti viime’

maailmansodan jalkeen,:

Vilmeisten 10 yvuoden afkana On.

suljettu yli 400 kaivosta, Hiilentuo-
tunto on alentunut yuoden 1913 278
miljoonasta tonnista 190 miljoonaan
tonniin viime vuonna, Labour-halll-
tuksen- mukaan., suljetaan seuraavi-
en viiden vuoden aikana’ 150 kai-

vasta. Vuonna 1970 arvioiduan hii--

ten vyuosituotannoan clevan 160 ja
18 miljoonsa tennia valills, Hiili-
kaiveksiasa tydskentelt viime ¥u0n-
na 446.708 miesthi, mika merkit-

see 234.000 vahennystd ‘sitter vud-

den 1950.

hinnat ja kun kéyhimman vies-
lim palkkatulot meneylt valta-
‘saiia ruokatavarain ostoon,. niin
fimd fintejen mousuvyory on jo
aiheuttanut suuria vaikeuxsia pie-
nituloisille farmareilie, . vanhuu
denelakelaisille ja muille “hyvas-
18 ajasla” osatiomiksi jadueiile.

- Nuisté hinnankorotuksista pu-
hutaan —.ja kaikkeo silk, mita
saadylliset ihmiset 5iitd- sanovat,

yaa.

Mutta yleisesti puhued vika on
kuitentin siind, ettd tatk murinaa
hinhankerotuksia’ vastaan © tapah-
Wu vieli- ilian peljon .ptenissi

‘perhe- ja tuttavapiireissé: Nyrk-

kid puidoan ‘Hilaa ysein vain tas-
ESSA.

Mutla ei Kuitenkaan vollan niin
Nykyiaet suuret laket aval. osd.-
tuksena siith tyytymallomyydesta,

- mika nyl vaeslon keskuudessa: val

\itsee. Kuti palkkatulot eivat tah-
do riittaa mitenkiiin lipaivasta
toiseen kun kKuukausimaksujen ja
maksamisessa on yhii
suuvempid vVaikeuksia, niin ei ole
thme | vaikka

“hyvdsth ajasta” kuuluu heillekin
pelkkajen koretuslén miucdossa,

Tyytymittimyys on tyititeke-

yien =«keskuudessa = olkentettua.
Saamme myds olla varmeja silt,
ettd perheenemiinndt eivat liisla
mutise pilkia aikaa itsekseen,

- Kiinsiikoura,

@] ale lupa sanomalehtien | pai- 7

‘triliiset sanovat, . .
etti osa siil palion mainostetusta —

t . . . . .
. = ie oF es ee eo i a, * ie | el - . . : . . .
Fee's nme 7 . = H ri atl ron _- Fee" ly tte ee, rar fo = Te el ee Le Se el _ #
re ee . my Pa” a = " . tae bi nn eek ee
. omen memos ‘emt OS om i er ee ohn wea "oe - a oe) 1 er ee a woe = ue . ea . a . . . . . 7 tel — . 1
=. uae : . . wo wou wham oot ‘==:  y 2-78 "a . 7 ek 4 " sor Dy ee rn | To oatte a * . mt ae sory er a
. . _ _ = oo. soo shame : aot a . = soo . "4 at o fo. . soe tre moms Foe i. a , . . . 1 aot _
. : : : : BO yt a! . . -_

ee
i
a

-”_ 7 -

.
. . . -- dee =
.
ee a) ee ee
som he pan abs rt . a _ mee ste : ea ng = 8, . . L.
- . . . . oe