' Ihnmiskunnan suurimmat onnettomuu

ek oa.

3

#

— .[hmiskunnalla on nyt ratkaistavanaan kaksi valtavaa
ongelmaa, sanoi APN:n tiedetoimittajalle Svetlana Vinokurovalle
myéntdessdan haastattelussa amerikkalainen kaksi Nobelin
palkintoa saanut tiedemies Linus Pauling. :

— Ensimmainen on sotien mahdollisuuden ehkdiseminen ja
luonnonvarojen huomattavan osan suuntaaminen muihin, kuin
aseiden hankkimiseen. Emme voi kuvitellakaan, etta kahden
suurvallan — Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton — valilla alkaisi sota,
siksi niiden tulee hoitaa kansainvalisia asioitaan taman seikan
huomioon ottaen. Olisi jarkevaa, jos Yhdysvallat ryhtyisi va-
hentémaan aseistusmaararahojaan. Olen varma Neuvostoliitossa
nakemdni perusteella siita, etta Neuvostoliitto harjoittaa nimeno-
maan sellaista politiikkaa ja pyrkii ndin menettelemdan tule-

vaisuudessakin.

Toinen tarkea ongelma on
tarjota ihmisille mahdollisuus
onnelliseen elamaan, jatkoi
Pauling. — Ja muuan onnel-
lisen elaman valttamatt6mia
edellytyksia on vapautus tau-
tien aiheuttamista karsimyksis-
ta. Tama koskee suoranaisesti
tiedemiesten kansainvalista
konferenssia Moskovassa ja
molekyylibiologian seka bioke-
mian seminaaria Tashkentissa.
Juuri naiden tieteenalojen spe-
sialistien ponnistelujen ansiosta
me nyt alamme paremmin ym-

mdrtaa ihmiselimist6n raken-

netta ja tautien luonnetta.

Tutkimustoiminnan
edistyminen

Viime vuosina olemme al-
kaneet ymmartaa mekanismeja,
jotka sdilyttavat ja toteuttavat
geneettista informaatiota. O-
lemme alkaneet ymmartaa sai-
rauksien molekyylimekanisme-
ja. Geenimanipulaation ansios-
ta bakteerit nyt ihmisten tah-
dosta tuottavat arvokkaita hor-
moneja, mihin laaketiede ei
aiemmin pystynyt. Mainitta-
koon niista vain insuliini ja so-
matostatiini. Olemme selvitta-
neet myés hermostollisen im-
pulssin kavomekanismit ja
loytaneet sen kulun saatelijat ja
talla pohjalla kehittaneet me-
netelmia hermostollisten vauri-
oiden parantamiseksi. Mutta
voimassa on edelleen myds se
vanha totuus, ettd mita mahta-
vammaksi tiede kehittyy, sita
suurempi on myéos sen velka th-
miskunnalle. Ja niin kauan kun
tiedemiechet eivat ole loppuun
saakka selvittaneet monien Ssai-
rauksien luonnetta, vanhenemi-
sen ja pitkdikdisyyden biolo-
gisia perusteita, he eivat voi
tuntea itseaan rauhallisiksi.
Juuri naillé- kysymyksille —

+atomi-' ja molekyylitason elin-
toimintojen tutkimuksille — oli
omistettu seminaari, joka koko-
si maailman kemian Ja biologi-
an huomattavimmat edustajat
yhteen. Heisté mainittakoon
Nobelin palkinnon  saaneet
Todd, Woodword,
Hodgkin, Linen, Pauling seka
akateemikot Ovthsinnikov, Spi-
rin, Severenin ja Kolosov.

Tarkeimmat __ tieteelliset
tutkimuksensa Linus Pauling
on omistanut molekyylien ra-
kenteelle, kemiallisten yhteyk-
sien luonteelle, immunokemial-
le ja sairauksien tutkimiselle
molekyylitasolle. Moskovassa
tiedemiehelle luovutettiin Neu-
vostoliiton tiedeakatemian kor-
kein palkinto — vuoden 1977

4

Prelog, *

kultainen Lomonosov-mitali —
merkittavista ansioistaan ke-
mian ja biologian alalla. Kuten
Neuvostoliiton tiedeakatemian
presidentti Anatoli Aleksand-
rov totesi, professori Pauling on
‘sen aikakaudén sankari, jona
ensi kerran kaytettiin kvantti-
mekaniikkaa monimutkaisissa
organisaatioissa yhdisteissa il-
menevien rakenneyhteyksien
tulkintaan. Tama tapahtui ai-
kana, jolloin kemistit karttoivat
kvanttimekaniikkaa kuin paho-
lainen suitsutuksen hajua, Tut-
kimusten uusi suunta osoittau-
tui erittain tulokselliseksi or-
gaanisessa kemiassa ja valku-
aiskemiassa’.

Painopiste
sairauksien ehkaisyyn

Vastatessaan kysymyk-

seen biologian uusien suuntien.

tulevaisuudennakymista ja nii-
den osuudesta |aaketieteen a-
jankohtaisten ongelmien ratkai-
suun, professori Pauling sanoi:

— lLuulen, etta laaketie-
teessaja terveydenhoidon alalla
tapahtuu suuria muutoksia ja
etta painopiste siirtyy sairauk-
sien ehkdisyyn, tavallisestikin
ihmiselimist6ssaé — esiintyvien
luonnon aineiden kayttdon ter-
veydenhoidossa ja tautien pa-
rantamisessa,

— Minusta oli hyvin mie-
lenkiintoista kuulla Moskovaan
ja Tashkentiin miltei kaikista
maista kokoontuneiden johtavi-
en tiedemiesten raportteja, poh-
diskella uusia saavutuksia ja
saada tietéa tehdyista keksin-
ndistaé, keskustella omista ide-
oistaan muiden kanssa ja
vaihtaa ajatuksia siita, millaista
hyétya uusista keksinndista o-
lisi tulevaisuudessa. Suurimpia
vaikeuksia, joihin tiedemies t6r-
maa, on kysymyksen valinta ja
asettelu. Jos kysymys on tas-
miallisesti muotoiltu, on my6és
mahdollista léytaa siihen vas-
taus, jatkoi professori Pauling.
— Kavin mielellani useissa
Neuvostoliiton tieteellisissa tut-
kimuslaitoksissa muun muassa
Siperiassa — Irkutskissa ja No-
vosibirskissa seka my6s
Moskovassa ja Tashkentissa ja
muissa kaupungeissa. Neuvos-
toliitto on johtavassa asemassa
useilla tieteenaloilla, joilla
muut maat eivat voi tavoitella
karkisijaa. Kuten mina itse y-
dinfysiikassa, Neuvostoliitto on
paassyt miainioihin tuloksiin
erailla biokemian ja molekyyli-
biologian aloilla, mutta siella-
kin, missa viela ilmenee vaja-
vaisuutta, on mahdollisuus jat-

Professori Linu

s Pauling

kokehitykseen ja kasvuun, Se-
minaari osoitti neuvostoliitto-
laisille tiedemiehille, milla
suunnilla on tehtava tyota, sa-
moinkuin se osoitti minulle
nama suunnat kuullessani, mita
Neuvostoliitossa tehdaan, Tas-
sa suhteessa meidén on kuljet-
tava yhta matkaa.

Kokemusten vaihto

Eri maiden ja varsinkin
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain
tiedemiesten valiset kosketuk-
set ovat tarkeiti useistakin
syista, sanoi Linus Pauling. —
Muuan niista on se, etta tiede-
miehet alkavat paremmin ym-
martaa toisiaan. Kun mina 21
vuotta sitten ensi kerran kavin
Neuvostoliitossa, niin totesin
hyvin kiinnostuneena, etta vai-
kutelmani neuvostoliittolaisista
tiedemiehista ja neuvostoliitto-
laisista yleensa eivat kokonai-
suudessaan juuri poikkea niista
vaikutelmista, joita olin saanut
ihmisista siind osassa Yhdys-
valtoja, jossa olen syntynyt,
nimittain Oregonissa ja my6s
Kaliforniassa. Jos haluamme
saavuttaa - yhteisymmarryksen °
ja yhteistoiminnan kaikkialla
maailmassa, niin jonkun on o-
tettava johtajan rooli, ja maail-
man tiedemiehet ottavat taman
roolin tutustuen toisiinsa ja yrit-
taen ymmartaa toisiaan parem-
min. |
Luulen, etta talla hetkella
molekyylibiologia, biokemia mu-
kaan tulettuna, on tietenkin ak-
tiivisimmin ja nopeimmin kehit-
tyva ala. Jotta ei tuhlattaisi tur-
haan aikaa, voimia:ja tarmoa,
on tiedemiesten pidatyttava
monimutkaisista kokeista, joita
jo suoritetaan ~jossakin muu-

. alla. Siksi meille amerikkalai-

sille tiedemiehille on hyvin tar-
keda tietaa, mita Neuvostolii-
tossa ja muualla tehdaan, ja tie-
tenkin neuvostoliittolaisten tie-
demiesten on tarkeada tietaa,
millaisia tutkimuksia Yhdysval-
loissa suoritetaan. Osittain tur-
hien ponnistusten valttamisek-
si, kuten jo sanoin, ja osaksi sen-
tihden, etta kun me tai te
saamme tietaa joistakin uusista
ideoista, se tietenkin synnyttaa
uusia ideoita ja silld tavoin
jouduttaa tieteellis-teknista
edistysta.

, Ny yaj an joulusta

Kylla jouluista paljon puhutaan:
niité moititaan, sekaé kehutaan.
Eivat joulua tahdo kaikki sietaa;
etta joulu meni on hyva tietad.
On joulua juhlivaa monenmoista,
niinpa raitista, kuin kohmeloista;
viisaat ryyopaavat harvemmin,

ja joulusta nauttivat paremmin.
Onkohan joulut nykyaan pilalla,
ja liikevoitot joulun tilalla?

Nyt porvarit tayttavat taskujaan
kun oStajat maksavat laskujaan.
Kaikki kaupat joulusta hy6tyvat,
mutta kéyhat lisda kdyhtyvat;
siis juhla on koyhille vaikeata,
Siksi mielensa myoskin haikeata.

Kun huolensa uurtaavat olsaansa,
viela nalka napistaa vatsaansa,
miten koyha joulua juhlia voisi?
Milloin kulkuset hanelle soisi?

On jouluista havinnyt viehatys!
Vai onko tama vaara kasitys?
Ennen paremmin joulua juhlittiin,
mutta vahemman rahaa tarvittiin!

Uuno Kaksonen

Sy6vdn ja a-sateilyn yhteys
pidettiin salassa USA:ssa

Salt Lake City - Yhdysval-
tain vuosina 1950-60 avaruu-
dessa suoritettujen atomipom-
mikokeiden seurauksena __li-
saantyi verisyOpa Utah Iron ja
Washington countien alueilla
15 vuoden aikana huomatta-
vast.

Edward Weiss, Yhdysval-
tain terveysministeridsta julkai-
Sl raportin jossa esitettlin syva
huolestuminen siita etta veri-
sy6pé4 mainitulla alueella oli
suuresti lisaantynyt. 28:sta
kuolemantapauksesta oli yh-
deksin kuolemaa yli ‘“‘nor-
maalin’” kansallisen  keski-

Kysymykseen  tiedemie-
hen oman kiinnostuksen nykyi-
sista kohteista professori Pau-
ling vastasi:

Sodat ja sairaudet
pois

— Olen koko ikani ollut
yhtdalta erittain kiinnostunut
maailman tuntemiseen tieteen
avulla ja toisaalta pyrkinyt tuo-
maan jotakin uutta kasityksem-
me maailmasta. Viime vuosina
olen edelleenkin tutkinut  ke-
miallisten yhteyksien luonnetta
(ala, jolla olen saanut tuloksia
melko monimutkaisillakin yh-
disteilla). Minua ktinnostavat
niin ikaan atomiytimen jatko-
tutkimukset, siksi tyéskentelen
my6os silld alalla. Sitapaitsi olen
kiinnittanyt huomiota kaytan-
nén ongelmiin. Alylliselta kan-
nalta ne eivat ole niin kiintoisia
kuin erdan puhtaasti tieteelliset
ongelmat, joita tutkin. Mutta
olen sité mielta, etta on tarkeaa
tehda jotakin ihmisten hyvin-
voinnin parantamiseksi, ja siksi
olen viimeiset 20 vuotta etsinyt
keinoja suojautua paremmin
sairauksia vastaan ja parempia
hoitokeinoja kuin nyt kaytetta-
vissamme olevat. Olen pitanyt
useita luentoja siité, miten vol-
daan valttaa sodat ja turvata
maailmanrauha ja pysayttaa

arvon.

Vuonna 1965 tehdyn ra-
portin asiasta julkaisi Washing-
ton Post lehti maanantaina 8.1.,
jonka raportin Yhdysvaltain
Atomienergia komissioni oli
piilottanut siihen saakka. Ra-
portin kopio oli paljastunut
vasta noin viikko sitten - “‘va-
hingossa”. Energiakomitealle
on esitetty 138 korvausvaati-
musta verisy6van uhreilta ja
sukulaisilta’ Kilpirauhas-syo-
patapauksien Etela Utahissa
epailla4an olevan yhteydessa
atomisateilyyn, mutta uutisessa
ei mainittu tilastotietoja niista.

pommikokeilut, jotka levittavat

kaikkialle maailmaan radioak-
tiivisia aineita.

Professori Pauling tunne-
taan paitsi huomattavana tie-
demiehenaé myds johdonmu-
kaisena rauhanpuolustajana.
Han on ollut mukana laatimas-
sa amerikkalaisten tiedemies-
tén .vetoomusta Yhdysvaltain
presidentille ja YK:lle osoitet-
tua anomusta ydinasekokeiden
pikaisesta lopettamisesta. Han
on kirjoittanut _ tiedeellis-
publsistisen kirjan “Ei enaa
sotaa!’ Vuonna 1970 han sai
Leninin kansainvalisen rauhan-
palkinnon. . —,’

— Oletan, etta Yhdysval-
tain hallituksen lausunto antaa
vaaran kdsityksen neutroni-
pommista, etta se ei mukatuhoa
kiinteaa omaisuutta, jatkoi pro-
fessori Pauling. — Itse asiassa
se tuhoaa Vain hieman vahem-
man hengett6mia esineita, kun
taas ihmisuhrien yhteenlaskettu
maaraé on osapuilleen sama

“kuin tavallisillakin taktisilla y-

dinaseillasaavutettu. Vastustan
ehdottomasti neutronipommin
valmistusta ja kannatan aseis-
tuksen supistamista. Jatkuva
aseistuksen kehittely, paranta-
minen ja muuttaminen vain
lisdavat ydinsodan todennak61-
syytta,