; me
ow os z
Te Ee “5
AY “soon at 1 1 al
rie -_ . This “a in * a
wy EL aT - . nA vr
8 ome peep fat.
Cee le |
“lf: Hr ee nT 1"
x! af - : Se
. . wee ale 2
I ea itr a wie mya OE
a bas ope 1S 7 yee ri.
a. Te arr eT
a at a fe! h Sue
oil . wel Pom ooo = . = "2
pescrg i cecisinais. “eteb
“ne ha 7 =" i
gM ete aE
a Cl er or acer
F : bY. ny, ae" OK . .
Se Oo ne
pea i ip a - * FF
Tabs a abe a oe maa,
cs as. wegen Re
iain § Ae 1 t 1 os . =.
cae ey
ae ie fs ee
a. ss oe "LI
x! ae " ro be 1 I. Ta ct 7 ; r. a
Sia a ee on
Soe ys ae ‘itt oe i
weg De et oy a4
aber ors fae”
By Se eee hay
0 zie m “he If Web, ree
bette WD Sse gt
he 4 moa re
Bet oc
RE Pe al,
Cee gee ce ee Ms,
= a. ee. ee ee
ann: a a ae
ane Hee eT, tt Peat
ac” 7 an ‘. a
aed a: rhe “T as = im el
ate : ae . t ah ‘ a “ ="
a at . mer Dan
ere On ee
ry ce oe ms eaten "ou wy ,
Meee Phe eh
Oh a ie |
Moe ie TL,
." i irs cao oo, "=. amp
eo 74 =, . eat k " “a nr! wu .
whe ge FT rary | We "q te
inp tomyyeek TEAL Deis
RA ne hee arora?
Fea es ites
ie in re ee rom.
ova Sale ago i .
ot ee a sa Ot door 1 i! a
et epois Tia ee
beet Pe eg
me oat 7, y . . tf om om
am td TRL ee ee "t
ae Weds tata le a
ea PRG ae
a A sonte rk we -_— 7 "om
" pert. al = bP al a
SLL pa Rag Toa
ae ee | wt 7
wits tah An
ae cn Pic ots
wea ol 7 ray a ee i
ton wl ay tN ag a "ak 7
a re re
“— —g_e0e 7. a . .
yo ete rer ee ;
cs rr eo a
arco paw EV USE OS sat
ee a 2
. . . . ae! = «Je. 2
weectiele Beosth Pa. yy ek
wedbiteekes SL Bie Wb
eid | iio OC et a vn T
op Sate fay ' : 1 ~ Zs ae 4
Apes ope, Ba 0 ta i
aia ie ee ee
ou = -—% = .
ai gts bor ra ahs . ee he
. = —" . =e oe . ose
fiagegec r,t r JAE
we a L= we mee Te . I a
er ee | er oe *
ead Ae "ha,"
a rr aa
ae eS Pao owe ee
OEE ee ON *
Pe gee Fie ' wot
aro tik . a ee Aalst ii
ea te . te : wie: : aa
eA PAE ALM nd
eg ESD we
Tee pe. oe ar i
i eer yo 4
t ' ™ . . . . . a
Pa . — wow
4k Aoeot “4.4 7 we ode
= ™ . et 8. .
aera <, Mit a 1
a a ey . “oo :
eg: wl ade
rs ae 7 J au ine —
Re REG ee
ere -,. a wal itn 5
st] da rlnt, Fei
novi 21 ee ee .
oa . r . 7 .
ee SE . 1 . 7 =
To i, i : :
eupmk then he 2 oy
ae er ' . ied '. os
ae 2 . wt rae “ay I ‘ oT
- 7 Pci a o un a as
mia aT Ne ge ad
7 oer a ts oe *. aot "
” “yet: 1% , * : ia Bee,
uu .. Pe ee er es -_* _7 .
‘7 ae in ee .
Tae Po . woo we "1
al bat ee a r
act ee oF ‘. any a t
Ter a Ot wip. Outs
ot Tn ie ™ . 7
ae tele on
eri . tal "yy re re . ot
a: Fs a 4 - oe i voy
| . - . mo . ial
ARB wee DY
cpa ce, 2 cs re
nic | aaa Ck
ae oe Pee ee ier a
. ke vem em
Baa Sg
ih ri , wat 7, . oe ~ "so 7
hey soe Se Bye
|. -_". oe ee a fate
7 Ages & ie we ‘i.
vt ir "" . ae
. Pn ode
atts al ee sd
Se ee
og gt. Oe. rE
ant re rcs
a ' . . . om .
SEM oe
Pin . -4 = : ote “-
ot in oe Te Ge
a Loa ™ tosh _ a
4 Ty a se or er ee re |
_ oo “ET , ! es Pe = .
Ws aga a at tpt
- ah. “i is Tr I - rt °
Keath y aie ae Be Ve
rt x | ak fF ."r Tee ri oa 1
i oy 2 ted vos, .
: . . . . i,
WT ee Re oF
» iis tee : “ re 1 wir
Foihar ss gave I 7:
aS a was
1 oh * ol 1 . a
1 a7
. -
'
. a
|

oot a he
. I

a

' 7 .
+ 7
. 1
ce: ha
Ps
_*
bee
1 a
bo
me :
i -—
“1 Hy oa LL)
"4 . ‘
raat nea .
r tt oo
" ah i :
: ca 7 aa
Sah e2 '
s : ‘.
=a a 7
ed Se :*
sae ma
,u a .av
creek, Pio mee,
ea ae aL
% ate . “ . at
ay ‘ er) i
L ‘. 1
te ee
swath aoe . 7
Po _
a7 - 7 1 cae
" ay. oot . a i
we i ow r elo" we
ear i he ar
. Li Done. ae
Donn RD sty ans
bat ee ose : a
1 uae ie ve . * . ™ " a. _ .
oh, ee
CS ee ee iar
‘Tatler +. b 4 I un
eer. Fe -o%y. . Ft ee i on
Co ‘Pom lt gcis t
eye ga
1 . . .
SEMA UD Bunty?
: ae coe 7 7% “.™N
Po ao = 1 1! .
‘. aa + 1 - ' "y
7 te the aeall oo =. _
ANAT Te? eI i rat
re a Kae
Ail a ta
rare a - ot 4 . Aa
. - ' L, . . . .
EMT A a Pore nt
a ™ tas .
cate ORS
Feat oD a
eS kre . : . ‘gel: . "
ie ee ce rac
edger ove
3nu . . to: Pre
Aa oe 7 re
“ reo i, “ |_| ™ rh : es
. " oe .
i “gt rach > me wat
". -= . LI . . . . .
a ie =_t oa . 4 + : _
wh ee |
eh hone ae en,
7 = rs = 4 ns mr
: ane eel ce ve AE
ne kK. i. ' . a my am, oy 1
ase ENS SNe
7 7 7 nae
1 oa 1" adn nore
ree al .
1 au ‘
re

a

1

a Ce
res,
eee Aes

rit whe

eed: ay Sia, ae

a
* ee a HALES :
+ roe a

a

a

Nous . kevedsti ja matka, joutui. - , |
herttainen

mummola kauemmaksi: askel | aske-
leelta kohosi tajuntaan toinen kuva:

efeen tismalleen kuukausi

oli itselleen luonut.
seen han oli huomannut, kutnka:tuo.

lea,

Sivu 4

LAUANTAINA, LOKAKUUN 7 PAIVANA

"ai B Kira Linko

UURTEINEN mets, satumai~
sen kaunis ja -jublaliinen, kat-

. oki. tien, jota Ulla asteli. Matalat: iu-

miharjaiset .aidat- juoksivat ‘sen ‘mo-

.-Jemmin’ puolin. -Pakkanen  oli- puris-

tellut. Lillan. posket punaisiksi ; jalka

_ Askel -askeleelta- jai

nuoret ‘miehekkaat kasvot. Ne. olivat
ilmestyneet, Ulan kirkkaitten silmier:
sitten.
Hin ali pitdnyt miesta rumana, tay-.

Sin Sita ihannekuvaa vastaamattoma-

na, jonka hanen lapsellinen tytén-
sydimensa vuosia. sitten herattyaan
Afutta ihmeek-

kuva oli alkanut kiyda epaselvaksi

ja Inpuksi- mennyt epajumalineen
pirstaleiksi. Niiden 4dressa Ulla olt

itkenyt ihanteensa stirullista kohta-
mutta sitten kyyneleet olivat
manittunect tulevaa onnea aavistele-
vuksi iloksi. Han of haudannut kou-
jutyttdihanteensa ikuisiksi ajoiksi ja
nostanut vaimalle jfalustalle toisen-
laisen kuvan. Eing oli tuskin Ullan
miltainen, Hantii olist vieras epaile-

mitt sanonut rumuaksi, ja itsekin:

Ua oli langettanut saman tuomion-
Mutta hin olf oppinut tuntemaan,
kuinka Himmin sydiin tuossa vaihd-
pitbisessa miehessa sykkt, kuinka us-
kollisina vakavat siimat katselivat
maaiimaa, ja-hiin oli afkanut pitda
Einosta enemman kuin kenestakaan
muusta Ehmisesta,

Kulkiessaan metsissa lvikertavaa
tietii kertasi Ulla aatoksissaan viime
vukkoien elamyksia. Eno olf tuilut
munmmilaan vieraisille ja heidit olt
esitelty totsilleen: herra Kangas -—-
neiti Niem. He olivat tavanneet
taisensa miloin missikin, yha useam-
min ia useammin. Edellisend iltana
hyvistellessiiin oli Eine salaperdisen
nukdisendi kuiskannut: “Kun huo-
menna tulet kaupunkiin, olen sinua
vastassa asemalia, ja& me vietiinime
oikein hauskan illan vhdessa, ennen-
kuin jatkat matkaa kautullesi.”

Ja nyt oli Ulla taivaltamassa kohti
asemaa, josta juna veri hanet Einen

luo. Han tunsi olevansa nuori, eli-

minhaluinen. Veri sykki lampimé-
nd suanissa ja pakkanen ky)lmasi pos-
kia. Hiin tiesit olevansa kerrankin

kaunis, punaposkinen, kirkassilmai-.
nen ja kiharatukkaimen.

Matka oli jo puolessa ja askeleet

vetivat Ullaa yha libenwmoiiksi paa-—

maaraa, Tuosst oll Einaon. koti, har-
maan kedikas hirsihuvila huurteis-
ten koivujen Keskelli. Ulla huoma-
si ihmettelevinsd, miksi .c:. Eina. ol-
lut koskaan vienyt hint& sinne. Ta-
mai niuete katosi kuitenkig pian, sillz
hinen tarkkaavaisuutensa keskitty:
muualle, -

 Lahestyessiiin virtaa, ionka vyli tie

jobti, han niki pienen pojan juosta

taapertavan rannale, Ulla tiest, ettel
jaa kestaisi edes noin pienen miehen
painos, ja siksi han alkai juosta kuin
hengen hiddssi ja huutaa. pienokai-
selie: — Ala mene ;8alle, GH mene

jaaiie! Mutta peika jo asteh sielli

Akkid alkoi kuulua ritingd, ensin
heikkoa, ja sitten kuvlw ankara rmu-
-sahdus.

Silminrapayksen viivahtivit U1-
Jan aatokset kaupungissa odottayassa

~ miehessa, joka saisi turhaan tarkas-

tella junasia saapuvia. Hetkisen han
ajatteli kirkasotsaisia kasvattejaan,

. juoksuun.

jotka pitivat opettajaansa taydelli-
sena ayeaase ja kykenemattomana

‘Han pyyhiilsi’ yha vihempn

Jaalta: Auului. ‘surkeata -valitusta,

a via huomasi huvtavansa pojalte: —-

Sind kyla jaksat .. _
- Ulla. sieppasi: ‘kateénsti pitkin al-

, danseipdiin, heitti matkatavaransa Ja

padllystakkinsa hangelle ja alkoi sei-

pain varassa ryémien edeta jaata pit-
“kin. pojan. luo...

_ Lopen- menehtynyt lapsi. Wi. nelas-
tajaansa_kiitollisen. katseen..ja her-
vehul tajuttomans maanan. Vaat-
. Ulla kist-
tt mielessiiin isoaitia, ‘oka oli pisia-
nyt paksun huevan hanen. mukaan-
sa, Hin kietoi sem vdrisevan pojan
ympariile ja kantoi hanet Jdmpimaan
taloon, Einon kotiin.

Felastynyt palvelijatar avasi oven
ja valahti kalamankalpeaksi nihdes-
sin taukan vieraan sylissa. — Hy-
va Jumala, pikku Erkki! Ethan nan
vain ole kuollut? Mita hamen isdn-
sii sancokaan kotiin palattuaan! Kun
mind padstinkin tuon lapsen yksi-
ndin ulos! Mita Erkin diittkin sa-
noat Vol, minua, onnetonta?

Ulta cli huumautuneena kuunnel-
lut-toisen puhetta, Nyt ban ymmar-
si, miksi Eino ej ollut tahtonut tuo-
da hanti kotiinsa. Hanesta tuntu:
kuin han nyt vuorastaan .olisi hei-
Kolla jHalIs, foka ritisi fa ryski wha-

den upottaa hinet virran kylimiian

syliin. Siiti huolimatta han puristi
Einon lasta yha tiukemmin fimmin-
fa povernan vastert.

Hiin kaski -palvelijattaren soittaa
laikarille ja keittaa jotain kuumaa
potilaalle. Poika makast yha hiuo-
papeitteeseen kddrittyni sobvalla,
jobon Ulla oli hinet laskenut. Pal-
velijatlaren poistuttua han hiipi pik-
ku Erkin viereen, tarkasti hanen jo-
ka-ainoan plrteensa ja huomasi isin
tunneherkin fuun ja harmaat sil-
mat. Nyt eivat polvet enid kvyen-
neet kannattamaan, vaan han vai-
pul pienokaisen viereen sohvalle. Sa-
massa pikku Erkki avasi- silmansa
ta kysyi kuiskaten: — Missa isa on?

— Han tulee, kun vain odotat
kirsivallisestt. Ja tohtoriseta tulee
tnossa tuokiossa, Ulla vastasi,

Poika katseli Uilaa kiintedsti.

—- Tati on varmasti hyva. Tadilla
on nin kauntit silmat. Kunpa tati
ei koskaan jattaisi mniva! —

— En mina voi }4ad4 Jucksesi, ra-
kas lapsi, vaikka haluaisinkin. On-
haa sinulla ditisi, joka sinusta huo-
lehtii.

— Aiti on poissa, poike sanoi ja
lisasi hetken kuluttua: — Ja avt
on isikin poissa, mutta hin palag
kylla takaisin Erkin tuo. Eik& Er-
kin ole yhtain ikava aitik, mutta
titia Erkki usein muistaa, silla ti-
GiGi on niin kaunii¢ silat.

Posket kuumeisina lapsi haasteli
nain tietamatta, kuinka kauheita ha-
nen sanansa olivat.

Vihdom saapm faakiri, toka kiitti
vierasta neitia mita Kimpimimmin ja
otti Erkin boiviinsa. Ufa sanoi teh-
neensa vain’ velvollisuutensa ja me
ni hyvastelemain pikku potilasta, jo-
ka otti hinta kanlasta kiinni ja me

tisti kaikin voimin. Silmit kyynelei-

sink Ulta lahti tafosta kuin takaa-
ajettu Kauris.

-—— Hanen silmans’ olivat niin us- °

_yain

kolliset, ett& mind lyotin hineen, ta-
koivat Ullan vasyneet aivot lakkaa-
matta. 3
noa, sen han paatti. Han matkus-
taisi suoraan koululleen, hautautuisi
sinne kuin paaskynen pesidnsd ja
antaisi yksindisyyden }dakité sairas-
ta sydantzan. _
Valvoneena: ja _vasyneena
- aloitti” seuraavana. aamura koulun.
Ajatukset -pyrkivat - harhateille ja
ponnistamalta - . ddrimmilleen
tarkkaavaisuutensa hin sai- tinnit
onnellisesti kulumaan,
jo tullut: ja siind oli sanomalehtien

paalli kirje. Ivallisen -hymyn kareh-

tiessa surupielessa Ulla tarttut suben
ja alkoi lukea. Eino jaaritteli sina;

_-ettei hin ollutkaan ehtinyt ajoissa

asemalle tirkeider liikeasioiden tah-
den, ja pyysi saada tulla tapaamaan
Cilaa. Keylla Ula tiest, mita-ne tar-
kedt litkeasiat olivat: armon roirva
el ollut padstanyt miestaan livahta-

maan.

Ulla ef vastannut kirjeeseen eika
kahteen seuraavaankaan, Sitten ei
kirjeith en3d tullut. Paivat kuluivat
hijjalleen ppetuspuuhassa, mutta vot
clivat toivottoman pitkia. Olipa han
valveiila tai oukuksissa, han maki
edessdan vain kahdet kasvot, mie-
hen ja pojan, joissa tuikki saman-
laiset silmit ja hymvili sama herk-
ka Sut.

Niin kulul
kesa lahestyi.

talvi, meni kevit ja
Ulla istui ulkona su-

ringossa lukien lehteaan, joka olt ai-.

noa yhdysside hanen ja maailman
vahtta. Silloim osui hianen silmiinsa
outa ilmoitus:

“Sita nuorta naista, joka tammi-
kuun 9 paivana pelast1 plienen po-
jan hukkumasta, pyytia pelastettu
hartaasti kaymadin luonaan, Poi on
vakayasti sairaana ja haluaisi nahda
hyvén pelastajansa, jota han alati
odottaa.” ° ,

Luettuaan ilmoituksen toiseen ker-
taan Uila vasta tajusi, kenestd siind

oli kysymys. Sydan, jonka han oli

jo luullut jahmettyneen, Jitkahti rin-
massa ja lol jaapeitteen yitian. —
Tati tulee Erkin luo pian, han kuis-
kasi eteensi tuijottaen.

Han hyppasi nopeasti pystyvn-
riensi sisdan ja alkoi pakata pienti
matkalaukkuaan .,.

Oven avasi sama palvelijatar kuin
silloin onnettomuuden piivand, ja
helpotuksen ilme levisi hadnen kas-
voilleen. :

—— Luojan kiitos, etta neiti vib-

doinkin tuli, Pikka Erkki ei tee mi-

taan muuta kuin hokee lakkaamatta: .

“Sila tadilla oli niin Kauniit silat,

yhta kauniit kuin isdliakin. Kunpa

han tulist minva katsomaan, niin pa-
ranisim varmasti.” Erkki on maan-
nut Koko kevain ankarassa kuumees-
sa Ja se tuntuu yha vain nousevan,
Sillotn hénen isinsd pani itmoituksen
lehteen, ja nyt te olette t3aI1, Erk-
Ki nukkuu nyt, mutta mind vien tel-

dat hanen luokseen, jotta han heti-

heratessiian saist nahda teiddt.
Kalpeana ja faihtumeena Erkki

makasi vuoteessaan. Kyyneleet tul--

vahiivat Ulan silmiin, kun han ku-
martul pojan vii. Hin tunst vastus-
tamatonta halua suudella noita huu-
ha, jotka niin elavasti toivat mieleen
pojan isin. Sifloin poika alkoi rapy-
tella silmidiin raviytti ne selkose-
laiieen ja Mi tuijottamaan Ultaa,

— Sina tulit sittenkin luokseni, titi
Mind ndin sinut juuri unesaa. Olen
kaivannut sinua, Kunpa sind et me-
nisi milloinkaan pois minun Iuotani.

siloin nosti Ulla hennon poikasen
syliinsd ja painoi hanet rintaansa vas-

Nyt hin ei enada tapaisi Ei- . Erkki.

Ulla -
. taytyy: -

Postikin: oli

1939.

ten puhellen:

— Mind tuhn koska. sind kutsuit,
Minunkin on ollut hyvin ih
Vi sinua ja olisin Abalunnat tulla aj.
kaisemminkin. :

| — Miksi-et- tallut?

— En $vomiut,. Pojuseni.

—— Miksitet? ~- 0 +

—. » Kerron sexi Sinulle’ sitten, kon
kasvat. ‘suureksiy- -Mutta- Yt. sinun |
“nukdcua. ~ Misa pidan ky.
destist kiidni :ja: sind -pafanet pian,

"

‘Ulla’ puheli:: péitelien onnellista. poi-
-kaa, joka nukahti' kirkas. bymy huu-

litaan: Silloia -han veti varovaisesti -
katensa pols ja epardityaan hetken
suuteli lasta. . | |

,Samassa han kuuli takanaan ma-
talan: diinen:

— Onnellinen Erkki! Olisinpa-m-
na hanen. sijassaan. “Mutta minulle
(Ama tati ei ole suvainnut vastats 93-
naakaan, saatikka sitten suudella.

’ Ulla kaindhti himilaan ja joutui
silmatvsten - miehen kanssa, jonka
kasyoitin nama muutamat koukau- .
det olivat painaneet seivat falkensi.
Tiedottomasti han ofensi katensa ter-
vehdykseksi. Mies tarttui siihen lu-
jasti ja kiintedsti silmiin katsoen ky-
BY:

—— Miksi et vastannut rivillakaan?

—— Missa on vaimosi?

— Hanks? Olemme olleet erossa
jo monta vuotta, vaikka han silloin
tall6in on kaynyt Erkkia katsomaséa.
En tieda, missa ja kenen kanssa han
nykydan asuu. Mutta mika sinuile
tuli? Menkaamme istumaan tuonne,
Han taluitti Ulan samalle sohvatle,:
jolla Erkki oli talvella huopaan kai-
rittynd levannyt. Stella Ullan syda-
meen patoutunut murhe purkautui,
kunnes hin hymyili: kyynelten Lipi.

— Miksi et koskaan kertonut mi-
nulle olleesi naimisissa ja omistavast
maatiman herttatsimman pojan han
torui. :

— Aioin tehda Jopullisen tunnus-
tuksen ja paljastuksen: tuona onzet-
tomuuden paivind, mutta kavi alin
kuin kavi, Etka sinukadn, yvlpeys
ihmishahmossa, voinut Kirjoittaa Ja
yaatia selitystd. Ansaitsisit oikein
kelpo rangaistuksen. Mutta Erkie
tihden--olen: sinulle suuressa kiitolli-
suudenvelassa, joten .clemme tasolssa.
Glen muuten. hirvittiviin mustasuk-
kainen, sila -Erkki on aina puhunut

(Jatkos $:ila sivulla)

WSs

“\
aes

Lk
et
a -
, a e = + i + . 5 : rs . a ™

1 not 1% ™ ints te a _ Sh a

_ 1k. hy * = is te " . pe ;

a

r
= ne
* "

ag, Pad xis

Jean Bolton, sdétodista ja Charles
Jetfersonin jutussa. Jefferson. jora
kaviti monia nimed, ceiintad mika
clokuvalukkeiden palveluksessé ti-
sien ndyttelijakykyjen etsijand, sa
West Balm Beachilla Floridessa "©
patuksi kyvdilleen kakst tyttdd, 308
ta toisen, Ruth Dunnin, masst hast mia
ragimmaliia favatla,

Lael a t
. . . wala
eee aad art

. . ™
1 ee ee ee
i rio Tae