LL
ae

gaat gages
epee s oe onl
Ho 1 uu
hi . - ,
yy
is at ta | .
a '
wl
' aa Lr -
1 al.
' . .
. . I
! ef
1 . arta , .
: . ; .
i .
r . .
1 .
1
A
. . Lal . .
. 1
1
- 1
1 .
1 .
' . 1 .
' . H . '
1
-E i
i
. Jf . . . . .
: ‘ I :
1 a | .
i .
r . . .
. 1 .
—_ 1
. h .
.
1
! .
ww 1
1 . .
. ° ' ' ,
. . . . 1 . .
7 . ‘ = o4
nore .
i 7
: 1
awk 4
sou ' .
-
1 |! . .
Tt .
ere
7 : aa
a cr Ie .
. ats, ] .
ee | . .
a a . ' . .
— "i
iH . ot ba
voatde
or le . .
a “ot . .
Br |
me ts
: ou
_ " ‘ los
1 ! " . .
misd , .
= woe . I
J " a .
" 1 "“: .
woe .
“ ; i
Meow I
Pe eee
rae . 1
aL es H .
wate
a a . .
meee :
a
Moma, . .
- ; :
7 a
on .
met
. 1
1 .
: a a )
. tl
he .
wall
i
warn .,
. ee"
ofr .
. Te
asd
Klaas .
Hoar
a”
aboot os
a7
iL, -
rn
. a "so.
I:
"s 4,
a: .
1 .
t .
“"
Tey?
- Loe
ao.
for,
ro
1, Te .
“LL.
Mae
1, a
vob oad
ie . .
‘ar vas
=FI
Pu :
rote
whl .
. a.
"he
ah
. aol
we
a fa
Bi"
oo
t
rors
1
ft I
dai.
apm
i
wat . . 7
me ‘.
“a 1
“ns
Ce
hs .
we
POO
roy .
. . vs .
. a i .
ar’ -
ea .
qo . .
ree” " 7s
oi .
Ios
Ot .
toto '
1,
“Los
ae ne
. vT « .
out 1
7 Tae !
soo
reo
wie : ' . .
eee
wool _
-_ = A
|
. 1
oer Et
_ I:
1 . . 1
a i :
yey . 1
2am. :
. i
: J ' ”
ee Oe .
mee
ee “1
mba ra 1
1 wy ra
a
. . ws" 7
pee rm .
1 aT
3

| Canndamm:

ee me ae
1

1 Te, be ee = ee ee 2 te

SEPP ee eee eee ee

afl ie im .
ke en i ee See et ee rear tua
1 ot . . .

~ Jisi luepua armeijastaan’ ia NATO-Jisenyydesta Sakean yhteniis-

Geses kuten ae on olemalia Varaovan littonkin

"Lauantai moaisk, 15 p. — ~ Satay,

-VAPAUS |
| AUIBERTY)

‘orvon: W. EKLUND
TELEPHONE: Oprign AND Rorromat a74-4256

INDEPENDENT LABOR ORGAN |
OF FINNISH CANADIANS:

‘Nov. “6, leit

Pubishéd Hirlce woekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays tr Fapatia |

Foblisning 0. Limited, 100-10) Elm 8, nd Sudbury. Ontario, :
Malling agideeag: Migx
Advertising xates upon. application, rranclntini ie et tiara.
MN ramen of
postage’ i cash.
-CANAGIRN. LANGUAGE: FHSS ©
oo PILAUSHINNAT: |
l ve: ‘100M, 6 kx. 95.235
_ Mkk, 100 -

- Tervehdys kokousvaelle
Taman viikonvaihteen aikana, lauantaina je sunnuntaina, ietuu
Sudburyn Finnish- haalifla Canadan suomalaisten - “pikkuparla-

mentti’, mihin odotetaan -kanssaihmistensii valtuuksille esiintyvill

-miehia ja naisia idasti (Torontasta, pohjoiseata (kulta-aluecita)

Jarvienpaiata (Part Arthurtsta}, lansirennikolta (Vancouverieta
ja luanncltisesti Sydburyata ja lahiympdristdati. - =

Lausumme Dama kokowsvicraat sydamellisesti | rervetulleikei
tainne - nikkelimaailmac pédikaupunkiin toivottaen heille henkilé-
kohtaisesti kaikkea mahdollista hyvaa. seka yhteigeati hyvai har-

7 ‘kintakykya ja kestaviié tyétarmoa edessdolevien _ tyéntdyteisten

Tama “pildeupartementti" koostun Vapauden yhtiSkokoukaesta

5p Conadan Suomalsinen Jarjestiin laajennetun tpk:n. eli kangalli-
. Ben komitean ‘Kokouksista. Vapauden. yhtiikakous pidetéan WHosit-

tain: lanjennetun tpk sn kokous eduatzjakokousten - wvidivucsina eH
joka toinen vuosi, jos eivit tarkeit asiat ja ratkaisut ¥Yaadi ko-
koukeen koollekutsumista uecammin Jarjeston ‘Sadntojen mairda-

. mailii ‘tayalla.. ho

Lauantaiaamuna Sudburyssa. istuntansa alkavat kokoukset_
voidaan yhteentiitettyna oikeutetusti luokitella takdldisten. kansa-
laistemme “pikkuparlamentikai” alith syysti, etta niihin. kokouk-

| .- BLin tulevat henkilot ovat paikkakuntiensa ja alueittenga valtuu-
.  tettuja miebid ja naisia, joilla on vaikeitten pulmien ratksisuja
. tebttieasal vastuavelvollisuus myos kanssaihmisiaan kohtaan. Mat-
| kakulujen suuruudeste jehtuu, etta osanottajamiara i ole dénes-_
“kfm niin suuri kuin toivottaisiin, mutta ndinkiiin edustavia ja

siia todelle kansanvnitaisia, tilaisuuksia jarjestetaan vain enihar-

a voin tiikdldisten kansalaistemme -keskuudessa:

" ‘Pikkuparlamentin” eri istuntojen kagiteltavaksi tulee’ monta
melko vigsista ja tarkkas harkintas vaativas kyaymysta. CSJ:n-

laajennetun tok: ft kokouksen tydliatan - ylipasesé tulee varmaan |

olemaan Port Arthurissa engi kesind pidettiva SCAULin ja CSJ: n
yhteiser.. ‘auurjuhlan asiat ta vilittamasti sen kintereilla CSJin

_ ¥bdistetyn sekeakuoron Suomi-matka eB sy yskenalia ski uaeat

smut ratkaisuaan odottavat seikat.
>, Vapauden yhtidkokouksen visaisimmaksi pulmaksi muodostuu

: epiilematti kysymys siitz, onke mielekisti painattaa 3-kertaa vii-

kosea ilmestyv5a Vapautta | nyt kun iauantainen’ postijakelu on

lopetetiu suuremmissa keskuksissa Ja kun Iehtiliikkeen edessé on

suuret postimakswjen kerotukeet aek& edelleen kohoavat. palkka-
ja muut ‘Mengt, YiKiolevaan liittyy vield kysymys siita. miten
¥oImme auttaa lehtiemme sisallon edeilecn elavéittamista ja miten
selvit3an tulevana: vuonna selvasti edessdolevista. talousvaikeuk-—
Sista huolimatta std, platetaanki jatkaa lehden iimeatymista kal-
Mest vlikoesa, vai slinrytaank6 unsi6Ea oloaubteissa *-palveieeen
Vapauteen. :

Lehtemme pidattyy ottamasta etukiiteen kantaa naista: asioin-
‘ta silli- paiitésten teko ja yastuun kantaminen - niisti,. ob lauan-

. taina:- kokoontuyaa | ‘pikkupariamentin” hiisigea.

Kuten nikyy, kokousvaen edessd on tarkeita ja vaatuuntun- ©
toisuutta vaativia tehtavié. Me uskomume myo, etts lekLemme Ju-
kijakunta kokonaisuudessaan hittyy toimitukseen ioivottacasamime
kpkousviielle undelleen nyviia harkintakykya ja kestivaa tyétar- —
™mo9 niiden tyonlalyteisten hokouspaivien ajekel.

i LinsiSaksaste”

Vain kuuden d4inen enemmistéila kolmannessa danestyksessii
Lansi-Beksan preaidentiksi viikko sitten keskiviikkona valitta Gus-
tay Heinemann aiheutti tavallista volmakkaammin pyreileviio |
myrskyno Vesilasiase sencessazo -lauantgina, ettsé ‘Lanai- Saksan tu

| Sirjen

tymisen yuoksi. .
. Stuitgarter Zeitung-lehdelle antamansa haaitattelun yhteydes-

. 8h, Heinemann sanoi, etli Saksan kaikkicn. armeijain olemassaolo

on alistettava kysymykaenalaiacksi poliittizen tilanteen parants-
micehsi. Myés NATO-jasenyys, kuten olen usein aikaisermmin ga-

 nonut, el vol olla Saksan lopullisena tavoitteena, sill4 mahdotonta

on gaavutiaa kansamimme yhtensisyytta olemajle NATOno jaisenyy-.
jasenens.

“Meidiin on perigatteessa paastava pois biokkien mucdostami-
sesta”, aandi mr Heinemaon, joka ottaa Lansi-Sekaan presidentin

toimen vastaan tulevan heindkyun 1 pné. Vanhana cosialistina
ir Heinemann, joka cn oyt sosialidemokraattisen Puclueen edus-

t2jana Linai-Saksan hallituksen oikeusministerinii, on aikaisem-
minkin eplttinyt samantapaisia ajatuksia. Betnemann erosi. kans-
Jeri Konrad Adenauerin heltitukaesta 1950 siksei kun hin ei hyvak-
synyt uudelleen aseistautumisohjelmaa. Hin on kauan omaksunit-
Kannan, ett Saksojen yhdistamisesté eb voi olla pubcttakaan niin
_kanan KUN ne kuvluvat vastakkaistin gotilaailiziia lilttoihin: Etts —
hinen suta- ja NATO-vastaiset lausuntonsa osuivat Linsi-Sakean-

, salraan yhteiskuntaeliimiin arkoijhin -paikkoibin, se nikyi parhaiten

niiaté myrkyliisiaté jausunnoista, mith ‘revanshipoliitiket ja -leh-

‘det aniasta antolvat. Sotaisuudestaan tonacttu Bonnin finanssi-
“Mipisteri Franz Josef Strause antol isillisen neuvon, etté “Heine-

mann lopettaial... yritykect vaikuttaa politiikkaan." Sivumen-
‘nen sanoen Linei-Saksan presidentilla ‘on suhteellisen pienet toi-
mivaltuydet ja juuri tata silmalliipitiien finanasiministeri Strauss
attol yllamainitalla lausupnollaan ymmirtai, ett “suutari pysy-
kin lestissiiin”, kuten asia suomeksi epiteltaisiin.
Heinemannin-lausunto NATO«ta eroaminen tarpeellieuudeata.

| On jarjen dani ja osoitva siti, etté Lansi- Sakgassa eli Sakenn ijt--

totagavallassa on muitalcin kuin revanshimichia, jotka puhuvat
anecistautumisesta ja haaveilevat sekii atomipommeisia elti Tajojen
jtéiin slirtimigest®. Valitettavaa: vain on, ectth jarjen fiini-on siellii -
lian heikko, johtuen e¢ odaliaan silt kun cotaivet plirit- ‘pagvat -
‘tukes ja ymmmiirryatii, ei vain Washingtonista vann myds toinista

_ NATO-maiata.,

MANAGER! [4 ‘BuKet .

Peat Otte Deparuuent, Oram

—_ Ovatke Kothadeltaiset tyr

fyyiisik?
— Kylli.. Jos vilteil tehdll

_ tylitd, ela hrvin. Jos on kaksi

: vuatta. karjandrat vol ae-
) OMAN A ogsilnial-
cmaime at muipn. Be Pestiyiaed.
osten ¥arten.
= Buinka suhtaudutde yksi-
tyianntojen Aankkimissen, - ki

— | Hyvikeymme, jos autea ei

telun vilineema.

— Kisittelettekii tillaisia aai-
oita puolnejirjestosaii < a
— Kylki, varsiniin. jos havai-
{aan dai epéilldiin valrinkay-
tiksiii. Kolheosimme atueella
sellaisia kuitenkaan ei ole il-
mennyt. Mutia tiediimme, etta -
sielli: tiaia niiti estintyy. Sil-

takavarikoida valtionie.:

—« Mihin kolhoosilaiset. kiiyt-
tliviit ykaityisautoja? Tarvitaan
ko muti muuhun kuin - huvi-
-gjoon? |. |
Tary itaan. - Niiti: kilytetaan
egim. kulhoosilaisten yhaityis-
talouden tuotteiden kuljettami-:
seen Jerevaniin myytivitkel. |

Yili on “melko sanaterkka kat-

kelma keskusteluata, jonka kavin’

armenialaisen Dallarin kylin kol-
hoosin eliiniiikdrin (hiin oli sa-
malla puoluejarjeston | ‘sihteeri)
DOzhonik Asatrianin kanssa kolboo
sin hallintorakennuksessa, Laand
oli myis kolhoosin puheenjohtaja
Tigran Usikjan, jonka kedissa
‘|sdimmc maukkaan kanagasiikin.

Keskustelu oli. koko ajan vil-
kasta, kyselin erityisesti kolhoosi-

laisten yhaityistaloudesta (koaka.

Billa on ainaikin tissé: tolhoosiasa
huomattava merkitys) ja sen puit
telata. Vastaukset olivat vilpitté-
Mua. ja avomiélinii, puutteita ja
| epiirehellisyydestakaan ‘kertovia
tapauksia ej salailtu. Mutta auto-
, | Ketnottelusta sain tasmélisen ki-
YOO jo Baapuessamme: Jerevanin
lentokentalle youd noin neljin ai-
kaan. Kove oli sian vuokai paljon
myohaesa, sikei ae saapui.kentalle
J e@pitavallisecn: atkaan, jolloin alli
Vaikea saada kuljetusta kentélta
kaupunkiin. Taksiakaan ei onnis-
tuttu . hankkimaan.: Noin puclen
tunnin kuluttua ilmestlyi paikalte
kehnokuntoinen Volga, jonka kul-
jettaja ¥aati 20 ruplan maksua 1D
km:in.mathasta kaypunkiin, vaik-
ka normaalitaksa on vajaat kakal
ruplaa. “Riitelyn" ja’ ukkailun
(“almoitetaan: puolueen aluckgomi-
tenan ) julketn hin sentagn suos-
ti kubjettamaan meidit viiden
ruplan maksulla, Hinen vaitetiai-
suutensa ja hapan ilmeensi kui-
‘tenkia paljasti, etta hin olf tyyty-
maétén. Toissalta meilli oli valtta-
maton tarve piastii kaupunkiin.
jeten mathkatoverinikaan ei ilmei-
sesti katsonut aiheelliseksi ryhtyii
enem pilin toimenpiteisijn - faman
keinottelijan Vuoksi. |

HYVATULOISIA |
KOLHOOSILAESIA

Dajlarin kylin, kolhoosissa On
Jel} perhetta ja maata 450 ha, sii-.

ta viljeltya 234 ha. Viinirypileilla
on 100 ha, aprikaoseilla 15 ha, ar-
buuseilla ym. kaaveilla 35-40 ha,
|loput vihantarehulla. Sité. tarvi-
taankin runsaasti, sia nautakar-

jaa on 500 paiitéa. Hehtoarituotts

on yli 20,00) ruplaa eli Suomen
markoiese ‘noin 100,000 mk. .

~Kolhoosilaisen tydpalkka — oli
viime vuonna 3.94 rupiaa tyénor- |.
mia (paiva) kehti, misti 3.60

| epl . makeecttiin rahassa ja Icput:

tuotteissa, vehnanda ja juuatona.
Kolhoosilla on naet oma meijert,

(ja velnia viljellian viinirypale- |. |
Mi--

pensaiden “edeltijakasvina”’.
Hioipalkhka on 1.72 rpl tyénormil-

ta, se makesetaan oli tuotte miten
| alhainen tahanas., Voodessea tulee |:

| jokeista kolhoosilaiate kohti 450-
a0 tyonormia, parhaimmat pii-
sevat jopa 1,0:een. Karjatalou-
deo puolelia pabstaan yleensa &(K)
-O06 tyonormiin. . Kokonaisansio
on keskiméérin 120 rpi/kk, mutta
karjanhoitajat paascvat jopa yn
S00 rpl/kk. |
YRSITYISTALOUDESTA |. -
SAMAN YERRAN LISAA

- Jokaisella Dallarin. kolhoosilai-
sella.on oma os. aputalous. Madata
ail Vvuokrata ykaityiskiyttidn
| neljinneshehtasrin 65 ruplan
vuogivuckralla. Palstalia  viljel-

New Yorkin’
tappetitasto

ip kGupunglesa tammikuussd. Tanui

ali 92 prosenttia enemmiin kuin vile.
vuoden ttmmikwussa, ilmoitlaa polii-

Muul tHastot.osoillavat,- cllii ‘Tw wl-
kin rikokset avat -lisiiintyneet,
Yorkin kaupungissa tehtiin': t&miin
vuoden iaromikuuss® pitvitliin Jotski-
miidrin G roiskayota,
ryisttis Jo 5 mmurtovarkautta,

. Hib pideti tarpeettomana yleli- |

kbyteti rikastumisen thi keinot- |

Loin: ykeittyisauto yoldaan jopa -

“JORAISELLA OMA TALO

{sellg perheella oma yksi- tal kaksl

lidin ties kolhoosissa etuphassii |

New York. — Yhdeksiinkymmnenti- !
kahdeksan ‘ihmist® tapeltiin New York’
iu

’ New

180 ascellisti

reat. jotta Baa mye
vapeasti vapailla hinnoilla. Apu- |
talous antas keskimidrin 3-3 ton..
nia rypaleita, joista raadaan noin
1, 400-2 4H suplan lteatulo, aiia
Banteay werran kuin kolhoosista

| tyipslkkens. Rypaleisti yoi val-

misiaa mys kotonh Vilneyi jn yii-

| naa, joite ei kuitenkaan saa miyy-
| aa. yksityisille. Siti, vastoin yal-

tiolle voi myyda yligiiiiirdisen vii-
nin (ga ¥iinagkin.

¥ksityiset: voivat pitiid. riyiia
karjag. Esimerkikai lampaita saa

jolla énintiiin 10 taysikasvuista ja

10 karitgaa, Vuoristoseudulla vol
yksityinen pitaii Jopa 100, lam-
masta...

VAPAAT Taaniinay oe
Niin yhaityistuotteet kuin ckol-
‘hooszin ylijaimatuatiect (jotka

jaaviit yli kun valtialle on lnovu-
tettu tietty maiéré “normaalibin-

taan) kuljetetaan kaupunkiin va- |

paseti markkinoitavaksi. Kolhooki

.|yunkrea autoja yksityistuotteiden
| kuljettamiaty yarten byvin -hal-

valla niille, _ joilla ei vielé ole omaa
autoa.
Vapaasti myytavien tuotteiden

kaupan sax govittaa Bellaiscen ai-
kaan, jolloin tarjonia on ninkhaa |

Ja hinta korkeampi. Vaitie toain
Adinndstecle -hintoja,, mutta ej

.|masriimilla normi\innat vaso
‘|omaila kaupallaan. Se voi esim.

osiaa rypileita a3 Kop/kilo, mutta
ainzkaan vilme lammikuun lopul-
la ai valticla ollut Jerevanisea
viinirypéleita. Niinpa hinta olikin
4 rpl/kile, routta silti rypaieitla
aiytti olevan menekigd, . kuten
eaatoin havaita kiydessiini jere-
Vanuilsisesas keuppahallisea. Asiak
«aite oli runssasti, ja kauppa ki-
vi hyvin. Haili yvakkuth byvin jar-
jestetylta, yksityiamyyjat olivat
rivissi kuin Gulun.torilla, ja hal-
liaka suoritetiiin laaduntarkastus
ennen kuin: myyja voi sgettan
tuotteensa myytavakei. Myde li-
haa oli: runsaastl, _keskibinta 2
rpl/| kilo.

Dallarin. kelhoosissa ch yokai-

‘kerroksinen talo vuokratontilla.
Talot) rakensctggn etupiassa
omilla varoilla, csaksi kuitenkin
lninocilla. Valuo myonifs kolhoc-
in takuulla 4) vucden lainoja -il-
man korkoa. Takaisinmaksu alkaa
fasta neljaniena lainavugtena.
Jos lsinan suorittes tukajsin mud-
ria jassa, al‘Korkoa mene lain-
kapn. Wliajasta peritiiin 3° :n

xorka. Sabkiislya on tuydellinen.

restjohdet i vierarcinti ogittel-
Her.

*Tontinvuckrasta mainittiin mit-
lenkiintoiscoa yksityiskohtana, et-
‘a vukra-alasta vilhennetiiin

pois rakennuksen peitlama ala..

josta «1 vuokrag perita, -

VANHUSTEN ASEMA-

Kothoosissa on nein 200 elike-
ldisti, Naisten elikeikdraja‘on 55
ja miesten 60 vyuolla. Prentin clake

Piakeldiset saavat pita oma apu
taloutta ja uscimmat myfs piti-
vit. Monet jatkavat tydéta kolhoo-
sigsa, koska Lyivoimasia on puu-
tetta. Talldin he saavat seka koko
elakkeen ettii palkan.
Kolhoosilaisten muista eduista
mainittakoon viela, etta kolhoogin
eliinldikari hoitaa myds ykeityis-
ten eldimet ja kolhousi antag lik
keet, molemmat maksautta. . .

| PAIVAN PAKINA | :

i a

jon 16 rpl/kk. suurin 80 rpi/kk.-

“KUPSDTAAN TYOHON’

pute, joata ba ie syoveiian

mins vierailin.. ’ Ongelma - alkoi |

milli tavalla tydévoima hankitaa. : boltuuttoman meriityimen, mainit

Tallin kayi Jeni, etta valtion tyé-
voimavirasto auorittas, tyévoiman
velitysta, mutta gen lisdkel leitok-

‘1Manen sydénpotfagn eins
lta koto Osa

ole -itse perestaudin Syy. Ba

«| nen, painmilliney elamd ei varjele

sepelvaltimotaudilta- ketiiin, Janke
kobrtzlona tama" sairaus..On. .

Potilas tues. monzsti siikiiriin

‘| Seth wus, ett omainen tat tutiava we

set’ hankkivat ©tyévoimaa, mum. nanveritulppaan | ‘Koskievasea. esitel-

lehti-ilmoitukailla. Taillaisia ilmai-

tukaia oli esim. Valgogradskaja listancet, eDtivet rudkatottumulcet

Pravdan 15, ja 16: 1.1969 nume-.
roissa kymmenittain. ‘Tyivoiman:
otto ei Biia tapahdu mitenkkin

ja veren kolpsterplipitojsuus on voi.
tu gsada lasheina ait Kxitenkin ott
edellken t#ysin epivarmaa onko tis:

jliegaalisesti jonkin sglaipen puo- [tt vaivanmiistai witian hyétyd. Jps-

Juebyroon ‘kautta, Kuten, meta |#ly on vermaa, ett tuetnattevan |-
| monet vielikin kuvitteleyat.

| Jaljendin Volgogradskaja Prav-

dasta 16. 1. 1069 seursavan: il

moituksen: oo.
“Rakennustruati Yolgoprad
rakennusjarjestiin : kirveamichia '
muurateita, betoninvalajia ja va-
tanteiden apentajia, kokenut feo-
desisti, mestari. Ykeindisille peik-.
‘ks apuntolassa. Kiinnyttava osoit

teeseen Volgograd 67, henkilikun--

tnosasto, -puh. 422421 tei tyévei-
mavirastoon. {Aslesskin poikkika-
tu 1). Matkustaa voildaan sahkd--
junaila Rudnevin asemalle." :

Bika korkeampiiokaan virkoi-
nin suinkasn kéyteté-“maanalais-
ta” tai muuten epailyttiviia mene-
telmaz, yaan kutsutaan julkisella
ilmoituksella (otsikota .“Kutau-
taan -LyGhon") kilpailemaan pai-

kasta, kuten seuraave Hmoitus sa- |

masta, lehdesté ‘16. 1. 1968 oscit-
baa: |

“Volgogradin ‘tatalousinst}-
tuutti on. jwistanut - haettavaksi
seuraavat viral: |
Dosentti tai assistentti. filoso-
fian ja tieteelliaen kommunismin
perusteiden oppitualite; = =.
‘Vanhempi opettaja geametrian
ja piiruetuksen oppituolille;
 Agsistentti kotieldinten anato-
mian ja fysiolegian oppituotille. ©
'-Hakemukset esitettava koukau-
den sisal iimoituksen julkaise-
mispaivasté - lukien. Kaanny tava
osoitteescen institutskaja 6."

“PAHINTA AJATTELUN

LUUTUMISTA”

— Jos haluat palvella ihmista.
kylv4. tielog. Armeniassa on 2.3
milj. asukasta ja lghes 50,000 -yli-

listisen neuvostotasavalian presi-
dentti Nagush Arutjunjan.. Tur-
Kissa on: vabemman ylinppilaita,

vaikka asukkaita on 30 miljonaz.

Tahin huomautlin, etta Suomessa

Jon yhoppiliita vain kolmannes,
Vaikka asukasmiaramme on. kak-

sinkerLainen Armemaan, verrat-
tuna. .

Presidentti kertoi laajasl sonia-
ligtisen rakennustyén saavutuk-
sista, jotka ovatkin suurenmoiset :

My¥t tuotetaan koelmessa vuoro-
kaudessa saman verran kuin vuoo-

na 1928 kokonaisen -Vucdca aika-

na. — Mutta valon obella on-vielé

varjoja, han huamautti. Kun ky-
syin, millaisia, hiin vastasi:. —
— Emme osaa rakentaa kunnot-
lisia: aanintaloje, arvostelemme
sitd itgekin ja koctamme -oppia
ratentamaan paremrain. Emme
osaa kayda kauppaa, ¢rame paka-
ta. ¢mme panna tuatteita esille.
Mutta me olemme kommunisteja

siti yarlen,.étta emme pelkiisi.

arvestella epakehtia. Kun wakal-
lamme arvostella, voimme myiis
korjata. Pahinta on, jos ajattel
pysantyy ja duutuu.

~~ Into Kangas.

LEHMAKAUPPA OIKEU ITA

| Suomalaisen cikeuukisitykaen
Inukaan “cnsin mits tutkitaan
ja vasta sitten hutkiteaan”.

‘Nyky-amerikoissa — erotuksc-

na. mennejsyyteen kuuluvasta
vapaamielisesta Amerthasta —

‘nayttaa ny vallitsevap toipen-—
lainen kataantokanta, jonka mu--

knan “ensin mica hutkitaan ja -

~Vvaalg aitten tulkitaan”,
hmeitten gika” e1 ole ikmei-
sestikain vyielf mennoyt, vaikka
Jotkuot “uskomattomat” olin hiu-
levatkin. Timid tosiasia tuli vas-

ten naamea meille vanhoillekin

parroille, jothu.pitkin elimim--

‘fot fiksan olemme, Saaneet niah-
di vahan yhta ja toista, kun rev.

Martin Luther Kingin murhasta
ayytetly Jumes Earl. Roy. gai.

' muutamassn hétkessd s-vuoti-
sen vankilatuomion. —

Pian sen jilkecn kun Ray all
vanktletuomionsa saanut, apnect-
_tiin ragdn ‘etelapuolelta kuiten-

kin bietdia, clti cikéuaministeria .

ja FBI: jatkhuvat edeileea tutki-
musts tri Kingin murhatapauk-

Seen mahoollivestt littyvests pa- —

lavehkeilydi, vaikka korkea

raati oli asian muka “ratkaissyt” -

. julistamally, ctti Ray suorilti

' katalan tekonsa iiman kumppa- |

neita!

Ilmeisti on, ctti timé Rayn .
‘olkeuskvulpeteh ei tyydyth ke--

tiilin ajaticlcvaa kansalaista Yh-

dyevulloisas. Myde allekirjoitta-

nten mielestit yo on‘ ¢aimerkki
. I . _ . .

vilkoihoisten rotusyrjinnan go- |
ru-

kaiseman.

luckkavikeuden |

 muukeista. .
Allekirioittancelia ef ole mi- -

tian sancttavas Rayn aaamasta
vankilatuomiosta. Henkilégi, jo-

ka toivoo kuolemaniuomioisia
pitstavan kalkkialla maailmasaa

mahdallisimman pian, - allekir-

joiltanut ef pahoittele lainkaan. -
aité kun Ray ei saanut hirvitta-

Vasta) = teostaan kuoleman tud-

_miota, kuten ¢etukitecn ounas-

telbin.

Sensi jaan tuntan kiistattomal-:
ta se, etti timd ‘‘oikeusjuttu”. -

_kisiteltlin kuten se kasiteltiin
nimenomann sind mieleasa; ettei

Rayn mahkdollisia rikoskumppa-

neita Voida yetsi vastaomanon
tekosistaan. Tiss on Rayn “‘oi-
keuskuulusteluun” ja  pikatua-
migon aisiltyys kissenhants.-

Joitakin suhteelligen picnia r-

kosjuttuja kasitelldan soikeus-

na ilmeiacssé tarkoituksecesa, et-

ti saadaan kaikki. tapabtumiin |

Witkyvat seikat. esiin da pal jas-
Letukat.

Multa toisin menetettiin Rayn
oikeuskoulustelussa. .

Snaadaksecn onnakolta tehdyn

sopimuksen (lehmakaupan) rou-

— edeasiiolleen kuclemantuoni-
on asemesta — Kay tunnusti

sy¥llistynecnsi tri Kingin mur-
haan ja-sai kuin satkin’ pclaste-

onppilasta, kertci Armenian sosia-.!

kuglusteluissn useita pPaIVIa BLi-

kaan 9)-vuctisen vankilatuomion |

korkeg kalestexqlipitoiswus. on. tha-
wuuden, konkean verenpaineen ja
sokeritaudin ohella erie riskitekija,

Din varmaa On. Inyis, eth mondlls.
n |vaikeasti kalkkiutumeilla ‘potitailla
kolesteraliarvat ovat matalat, Koska

Tuokavalion . merkitys sapelvaltime-
sairauksissa on crittain iyseanalai-
nen, ob yjeensi. viisainta syikli ta-
vallisia muokda ja ajatella monita BSi-
dita kuin ‘olesterolia. .

Doseniti Autio titeaa esitelmis-
sdin, efta. sepelvaltimosairaus,. jap-
ka iimenemismuotoja Oval siis seki
engin pakioris etta sydanveritulp-

pa, on eras kansantaudeistamme, jo

julkisen sanan palstoilla
Aikaansa

tp OD
paljon  kasitelty.

—

seuraavalle kansalajselle on mauote..

ufumt syunnieen sellainen kisjtys
atta sepelvaltimosairaudesta- karsi-
vieh Mmaara On surest lisiintynyt
je lisdiintymacad, eta syyA on ra-
siltavad | eliimsn, siressnt ja ian
rasvaisen ravignon atheuttama ti-
Jenne: ja eth nykyaikaisella lidhe-
tieteelli on tehokkgita heinevja tilan-
teen hallitsemiseksi, kunhan hoi-
Loon rybd yan rittavan ajoissa, —
ilée aslassa ainoa ¥arTO Mia fosiasia On
st, etd dietomme timin sairauden
olamukeesta ovat erjliain -puutteel-

Eset, — Keski-ian kohoaminen job- |

laa vilistamittemisti myds sepelval-
timerairauden . lisdiintyvmiseen. Jos.
kin puoria verilulppapotilaita. sai-
raaloissa on selvisti ememméan kuin | -
tikzisemmin, an eris imeimen eyy
lahin lilanteeseen se, eta sairauden
foleamseen on kirytettiviss’ paljon

‘Parenipia keinoja kuin ensen. On

luuliavaa, eta ihmiser alttins sydia
verituippaan ei ole suurempi. kuin
mita se on -ennenkin ollut.

.Eiimin stressin- epdedullisista |

valkutuksisia on paljon. kirjcitettu.
Qn ¥aroiletta ylitdieta ja valvomi-

On saanit ‘sydivaritulpen, saatlak-
seen tieidi-onke fulpan uikea. aile-
masea, Exityisen idimamentiiv2na. koe
laazn Glaune, jossa karin

en suorlleitu, mitain etityistii-ei plé
tadettu ja ehkd vliken parm sisilta,
veritulppa’ kuitentin “lee,

Noin puole}la veritulppapotilaista .
ai ole mahdolliswutta agvistia Bytl-
rauckohtausta stulciteen, 6° _ pa-
remmin ‘kuin 1aakbriltWkSSp, Sepel-
valtimetukes tulee t#ydin yllttiien,
ilman enngzkoivia oireita, Piolella

Potilaista edeliiivand vaivana of ah

gina ‘pektoris.

hens Gu |
Wew York,

a!

Wa,

— YKen ‘pitstueni

U Thant idmoitt) lavanteina {itherts-

vinsi YHK:n sitteeristin bolivialaistn -
virkaliijan Marcial Tarnayon Pdiviin- |

fasdajan. Guigtean talli viikole. Ta-
mayo yrittii auliaa Paivéntasaajan
Guineia ja sen entrsti emimaata

Espaniaa. sopimaan . nliden: ‘viliset ris-

tiriddat.

Viime vuonna tsendistyayt tasaval:- |

te an painostanut U Thantia jahetia-
maan ravhanturvajoukkoja pitiimaiin
ylia jatjestystii viime aikoina ‘sate
néjden Espanjan’ vastaisten meltako-
den jJalkeen.~ *

Espania on pyyilinyt. YE: ta vilits-
masty lihettigdiin edustayansa  Pui-
viintasad pan | Guineaan turvadsnaan
siellé asuylen espenjalaisten oleskelu

Marcial Tamayo on YK:n Washing:
fonin-toimiston péallikki. U Phant
sanci tiiman saapivan Péivintdsaajan
Guinean paikauponkiin Sante Isabel
iin madananttama mukanaan fallinte-

virkamies Jose Machado, eyustajan-

sa Armando Gauto ja sintee©r! Eliza- |

beth ‘Heédegaard.

Sista ja neuvettu lepaamgan ja ren-|

toutumaan, Onkin aivan selva: 1osi-

asia, eta hermostotlisilla tekijdills

On suuri Menkitys angina peltoris
-potilaan . aireiden pahenemivessa.-

‘Mielenlijkutskset, jdumitys ja: kivve

dihentlavat vaiveja, mutia me eivai

hallilus” . aliekirioitti keskivilkkona

kauppasopimbaksan Bulgarian kanssa,

Hsdten jalleen yodella kaupalia sosiae

lististen maiden Aansea bekemniiidin ta
toussopimuksia. | .

- Kirjoituksia KEVA’ l -julkaiswum

. Vanhojen - hyvien perinteiden | mukaisesti imestyy

| Vapuksi Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteis-

‘volmin valmistama Kevat-julkaisu, mihin tulee 49 isoko-
koista sivua ja mahdollisimman monipuolinen ja michyt- ,

fave sisdita.

| Kuten aikaisemminkin, avustajien ajankohtaiset  kir-”
joitukset, kertomukset ja runot, seka kirjoitusten ‘ yhtey-.
deen sopivat luyat ovat lampimisti tervetulleita. Kuvat

palautetaan: huolimatta siith tulevatka ne kaytetykst tai

ei, jos lahettijat siti haluavat.

' Kun Kevat-julkaisi ilmestyy hyvissi ajoin: ennen Vap-. .
pua, niin avustajia pyydetian Lihettimain kirjoituksensa —
ja kuvansa Kevat-julkasum toimitukselle viimeistian maa-

“liskuun 15 paivdan mennesss oscitteel|a: : |

‘Kevit-julkaisu, Box G9, Sudbury, Ont.
Btukiiteen avustajia kiittaen, woos,

_ tukai henkiriepunaz ja 99wuoti-
gen vankitatuomion perusteelia.

Rayn tunnettu acianajaja
Percy Foreman, ja prokuraattori

Phil Canale selittivat liikuttavan -

_ yksimielisesti valamiehisiglie,

tuneita, jotta Ray murhasi yksi-
néiin Kingin, ja ett# siihen ei

ten kangen).

Valamiehistissa oli 12 miesti )
foista 2 neekerth. Mutta ennen.

kuin: heilté otettiin ssianmukai-
_ nen vala, kaikilta. valamiehilta
oli vandittu sit, ettd he hyvak-

ayviit “O9.vuotisen vankilatuo-
ton joe Ray tunnustaa syylli-

-syytenga. Nain kerrottiin UPI-
AP wutistiedossa maaliak. 10 p.:

oli thten “valmennettu' es
Ray. “tunnustuksensa"”  sgnoen:
“Taidin kunnia-arvoiauutenne,
fpind hyvaksyn kaikki vélipuheet

(stipulations), mutta- mind&. en:
voi Kyvaksyé solavebkeilysta eni-

fettya teoriga.” © |
Taesi valheessa esiintyi tuc

mari melko phkaayesti kysyen,

ecta haluaako Hay muuttan mie-

—lenaa {kieltiid ayyllisyytensé) il-

meisesti Kaasukammioon - paiis-
Thkaeca, mihin Ray vastosi “In,
herra" (No, air) ja lopetti pu-
heenga eilhen. .

| Buostuessann
mion -Yaihtamisen 99-vuotisaen
vankilatuomioon syyllisyys-tun-
nustuksen perusteclla, Ray lug-
vutti imyts kaikki yvetoomusoi-
-Keutenas uuden olkeuskuuluste-
lun saamisekst ja lainopillisten

 toimenpiteiden * jusjestimiseksi

etti he kummatkin ovat vakuut-

lity mitiin salavehkeilya (tos:

Kev tjulkaiun tombs.

99-yuotisen tuomion muuttami-
seksi -— ja kuten Ray Itse ganol,

hinelle ei oltu luvetta mitiin

mututa kutn 99-vyuctinen vaukila-
Laomin. .
Vaikka tama jutty tuntun ve-

nyvin vihiin Wian pitkiksi, niin -_

ayyti on kajota -vielil erdiaiin
‘yhkaityiakohtiin.
Puolustusasianajajan. (Fore-
man) kerrotash nousseen ylig
| ja sanoneen tuomarille: "Teidan
kunnigharvoisuutenne meilla on
vetoomus
‘loopumisekai

ja tunmustukgen
tekonusekst.”' 7

Tuomari W. Preston Battle

ganoi Raylle: “Tima on kompro-

' missi murhasyytéksen sopimi- —

seksi (settlement 99-vyotiseila

nustuksen perusteeila. |
“Tateké te haluatte?”

“"Kylli, mind haluan”, vaatasi

' Ray.

Kun: syyttaja oj “geHitinyt” .

valamichistéble, etté James Earl
. Ray oli murbannaut Martin Lu-
‘ther Kingin ykain, niin witten

Buhui puotustueasianajaja Fore- .
man vaiamichiile non nimeenad: -
“in ole kaskaan toivonut ti- |

hin’ cikeusgjuttuun Hittymiceni
jalkeen muuta kuin timin mie-

“hen hengen pelastamista. Minul- .

ta- meni kuukaugia enoen kuin

| sain iteent .vakuuttuneeksi, etth -
kuolemantuo- .

huten Yhdysavaitnin ley ytth ja
Je J. Edgar Hoover (FBI:n piili-
mies}: sanomvat’ vlime heind-

‘Kuuspa, murhatapaukseen el lity

. Mlthin salayenkeilya:"
Nain tapahtou “otkeudest jae
hiyky- Ameriktoisga... -..

Ia”
| —_ Kansiiicou rh.

oikeuskuuluetelusta

Sén jalkeen Jun vatemiehist3. | 20K/lstuomiolta | eyyllisyyetun-

esitti _