Valmista re a-autosta " Suomalaisia puutaloja 50 maassa Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, josta esi- isamme ovat valmistaneet seké asumuksensa, talousrakennuk- sensa etta suurelta osaltaan myds kirkkonsa. Puu on ainaluontunut hyvin suomalaiseen kateen. Siita on alkeellisissakin oloissa syntynyt tarkoituksenmukaisia ja kestaévia rakennelmia. Enta, mita kuuluu suomalaiselle puutalolle tana paivana? hail Millaista on valmistus, viedaan tulevaisuuden nakymat? k6 sita ulkomaille ja mitka ovat Esitimme nama kysymykset Myyntiyhdistys Puutalon toimi- tusjohtajalle, VO. Remekselle, Puutaloon kuuluvat talla hetkella Rauma-Repola Oy ja Riihimaen Saha Oy ja se on ylivoimaisesti suurin elementtirakenteisten maassamme. Lahtokohtana siirtovaen asuttaminen — Puutalo perustettiin vuon- na 1940, kertoo toimitusjohtaja Remes. Se onsiis ehtinyt toimia lahes 40 vuottaja kuulunut alal- laan maailman uranuurtajiin. Yhteensa on viety yli 200,000 taloyksikkoa yli 50 maahan eri puolille maailmaa. Sysayksen Puutalon perusta- miselle antoi siirtovaen asutta- misongelma. Sittemmin seura- sivat vuosina 1940-44 toimi- tukset myés armeijalle seka Eu- roopan eri maihin, Maarat o- livat huomattavia. Jo vuonna 1940 tehtiin yhteistyGsopimus suurimpien ruotsalaisten yritys- ten kanssa ja saatiin edullisin ehdoin kaytettavaksi erilaisia valmistuspiirustuksia pystytys- ohjeineen ja muine teknisine ja kaupallisine tietoineen. Ruotsin vastaava teollisuus oli talléin jo huomattavan pit- kalla ja sielté saimme talviso- dan paatyttya suuren maaran puutaloja lahjaksikin. Niita on yha pystyssa eri puolilla Suo- mea (mm. Maunulassa Helsin- gissa). Valirauhan solmimisen jal- keen syksyllaé 1944 alkoivat saksalaisten tilauksiin kuulu- neiden Neuvostoliiton sotasaa- listalojen toimitukset ja jo joulu- kuussa 1944 sotakorvaustalo- jen vienti, joka jatkui vuoden 1948 tammikuuhun — saakka. IAA RA GES ORO LMA ERROR ENTE oe we ~ at bate > * « wk ye tai Ss puutalojen vientiorganisaatio Puutalo Oy selvisi sotakorvaus- toimituksista enndatysajassa ja sai siita aikoinaan julkista tun- nustustakin. Sotakorvaustoimitusten jalkeen uusille markkinoille Jo rinnan sotakorvaustoimi- tusten kanssa oli puutaloteolli- suudella ollut mydés vapaata vientia, mutta sita oli luonnol- lisesti tehostettava sotakorva- ustoimitusten paatyttya. Huo- mattavin vientimaa vuosina 1945-55 oli Neuvostoliitto, mutta my6s Puola, Tshekkos- lovakia, Hollanti, Tanska, Ranska ja Englanti olivat huo- mattavia ostajia. Neuvostoliiton viennin paa- tyttya on puutaloja toimitettu mm. Etela-Amerikkaan, Lahi- Itaan ja Saksan Luiittotasaval- taan. Yli 10 vuoden ajan on lahes joka arkipdiva lahetetty talokuormia rekka-autoilla Ruotsiin tarkoin sovitun raken- nusohjelman mukaisesti. Niin- pa Tyres6n kunnassa Tukhol- man lahella on talla hetkella yli 1,000 valmista korkeatasoista Puutalon asuntoa. Kauppa Ruotsin kanssa muodostaakin varsinaisen pohjan Puutalon vientitoiminnalle. Vesikatto samana paivana Puutalon tekninen suunnitte- lu on vitme aikoina lahtenyt litk- ens SAVING | kas taco Nea SAS: c REANIM 33 " wr ., . PALL SRE RAE MEE Puutaloalue nousemassa Saudi Arabiaan. tyvaa tikokemuksen ajatellen, menttijarjestelman mukaan si- ten, etta talot voidaan asentaa tyOmailla suoraan rekka-autos- ta kevyella nosturilla. Samana paivana saadaan vesikatto paal- le ja talo on ulkoapain taysin valmis. Jatkuvan tuotekehittelyn an- siosta pystyy Puutalo toimit- tamaan myés suuria talomaaria varsin lyhyellakin “varoitusa- jalla”, Esim. maanjaristysalu- eilla on taten pystytty nopeaan jalleenrakentamiseen. Turkkiin toimitettiin vuonna 1975 varsir nopeasti 440 taloa. Kaikki talot olivat matkalla autoilla ja rau- tateitse Liceen, Ita-Turkissa vajaa 30 paivaa senjalkeen, kun Turkin viranomaiset olivat teh- neet ostopaatdksen. Tulevaisuuden nakymat Suomen puutaloteollisuuden kapasiteetti on talla hetkella n.1,300,000 kuutiometria, mut- ta silta on kayt6ssa vain 40 % . Kuitenkin mm. Lahi-idassa ja Etela-Amerikassa on suuria projekteja jotka odottavat ra- kentajaa. Tekninen kehitys on tallakin alalla nopeaa. Se edellyttaa jatkuvaa koulutusta, yha lisdan- ee Re tuotekehittelya ja vien- hankkimista. Yritykset Suomessa ovat liian pienia suuria vientiprojekteja Vientia pystytaan lisAamaan vain yhteisin ponnis- tuksin ja tekemaan ala jalleen kannattavaksi. Ejna Poukka Ajate/mia Ihminen, mies tai nainen, lapsi tai aikuinen on darett6man mo- nitahoinen olento. Han kestaa paljon, mutta murtuu myés hel- posti. Jos unohdat ihmisen, ha- nen karsimyksensa, ja vaikeu- tensa aikana, et murra vain han- td, vaan myés kunnioitusta it- sedsi kohtaan! Ole onnellinen. Ala etsi elamal- ta liikaa makeutta. Makeakin hedelma muuttuu karvaaksi el- let tunne sen ominaisuuksia. Karu kieltaytyminen voi muut- tua itsetarkoitukseksi joka tap- paa inhimillisyyden. ee & On helppo olla hyvatahtoinen jos oma elamd on helppoa ja mukavaa,. mutta avuliaimmat ihmiset l6ytyvat kovia kokenei- den ja vaikeissa oloissa elanei- den joukosta. Lika viisaus on paha vaiva. Siita pddsee vain opiskelemalla. Silloin han naékee, miten vahan han tietéaa ja ymmartaa. Nuor- ten kohdalla sen voi viela kor- jata, vanhoilla se on vaikeaa, Pikku-Kalle oli kerran o- menavarkaissa. Vartiossa ollut isanta yllatti hanet itse teosta ja uhkasi: — Mina kerron sinun isal- lesi. -~ Kerro vaan, se on tuos- Sa viereisessa Puussa, vas- tasi Kalle. _ ja itsend kuntouttajille ~ Kunto — liikunta sydémelles uontoista tyota antaa.. Kerro se myéskin ystavilles, kun tervetta kehoa saat kantaa. Koettakaa jo val ja lotinan syéntia, tad laskin *.eF ette/ tulisi sydamelles turhia liikoja lyonteja. Sy6kaa piimaa ja kurria, Sita ef kiskota tullia. Se ef kasvata liikoja lihoja, eikaé kehita sydameesi vikoja. Kaykaa aina ulkona lenkilla — ja pyorittakaa kuntomyllya. Vaihteluksi joskus heilutelkaa, myoskin lihavaa pylly4. — Jos aina makaat laiskana, kuin lihotettu sika, silloin tulee sydameesi pysyvainen vika. Kuntolaitteita pyérita pois thrat silla vyGrita, luustoasi painamasta ja sydantdasi rasittamasta. Ottakaa laihdutuskuuria, se parantaa teidan tuuria ja ohentaa paisuneita huulia vaikk’ ne olisi kuinka suuria! Juho Eemil Huttunen Laulujuhlien valmistelu edistyy at 38 Kaikki tiedimme etté taalla Sudburyssa vietamme Kansal- liset laulu- ja soittojuhlat ensi kesakuun 24-25 paivina. Tasta lahtien my6s tiedamme, etta taalla toimitaan taydella teralla naiden juhliemme onnistumi- seksi. | Laulukuoromme, joka ehdot- tomasti on keskeisin elin naissa juhlatilaisuuksisamme, jonka ymparille asettuu kaikki muu esitettava ohjelma, on mita par- haimmassa vireessaé. Sen esi- tykset ovat parhainta aistikasta kuunneltavaa. Saavutus siihen on vuosien koulutuksen tuotet- ta, koska sen pitka-aikainen toiminta on ollut katkeamatonta etevan johdon alaista. Paitsi ly- hytta) kesdlomaa lukuunotta- matta, ja nyt ensimmaisen ker- ran se vietti tammikuun etelan auringon alla, joten kaikilla taas on palkeet hyvassa kunnossa ja musta nahka. Toimintamme ilahduttavin muoto on Elvin laatima ja joh- tama kerhon voimistelu. Koska kehomme kuntoisuudesta riip- puu kaikki muu mité voimme- kaan esittaa. Ne kaikki “‘plas- tilliset” liikkeet musiikin tah- dissa antavat kuvan siita miten- ka hallitsemme vartaloamme ja sen jasenia, Edella mainittujen toiminta- ryhmien lisaksi tulemme juhla- yleis6lle tarjoamaan ehka par- hainta kaikista, etenkin naytta- mén harrastajille, Helen Gre- non ohjaaman komean 4-osai- sen kansannaytelman “Vuori- linnan kasvatti”. Siina on yh- deksan roolihenkiléa ja se ku- vaa tapahtumaa Amerikan lan- nelta) Meksikon rajalta taman vuosisadan vaihteessa, karja- farmilta jossa Meksikon roistot ovat taydess4 elementissaan. Kuten elamdssAmme aina, mydéskin kauniita rakkauskoh- tauksia kauniine lauluineen ja ennen kaikkea kauniita naisten pyortymiskohtauksia miesten kasivarrelle, joka kerran on ollut meidan jokaisen mieher suurin unelma kehittyaksemme koiras teeren ominaisuuksiin. Helen onkin oman naytta. momme vaativin ohjaaja saa dakseen naytelmasta taidetta mita tekiya sithen on kuvitellut Jos se ei riita, han voi lisat; silhen varitykseksi muutamai kauniin laulunkin, Samoin ha: on roolihenkildita, kuten tahan- kin naytelmaan vaikeammat osien esittajat, saanut naapuri- pitajasta Beaver Lakelta. Nayt- tamomme loistoaikoina on ta- makin naytelma joskus esitetty Beaver Laken ndayttémolla, vaan eihan siita ole paljonkaan apua koska siité on kulunut jo pitka aika, Kaikesta siita mika on elettya on nayttamoémme ollut se tai- teen haara, mika on tayttanyt haalimme yleisélla suurilukui- simpana. Koska olemme _ryhtyneet ndin suureen tehtavaan, halu- amme naytelman esittaa kaksi kertaa, niin etté ensiesitys ta- pahtuu toukokuun puolivalissa. Nain ollen voimme myé6s juhla- naytannéssa antaa vielakin e- nemman taysipainoista matka- evasta. Uuno Korpi Kukat muistollesi Ruusa Neva Eila ja Onni Koski Sudbury, Ont,