PEDO OH RS Serene hee hyva, Vaikeinta minulle oli va. risuunnitelman teko, kudonnai-’ wee = « SIS8a On muKana kaikkiaan 61 “euie: «= Varisekoitusta, kertoi tait. Ran- ies tanen, Toinen kudelmista kertoo 10- manttisen rakkaustarinan myl- ldrinpoiasta ja prinsessasta. toi- sessa ovat taiteilija Rantast: kiehtoneet symboliset kuva; Gruusian voimasta ja vehrer- desta. Gruusia-laiva luawute- taan taman kuun lopulla Neu- vostoliitolle ja sen jilkeen ku- delmien puhtaita vireja is ‘a- rinoita saavatb Mustenmeren. matkailijat fhailla ra t- BB CKD DAO Ree AO RAKE OAD CRD CRARA OND OE A man atone 2 ‘° ‘ A iSTENTH TTS St Ta TEKSTILITAITEILIJA KIRSTI RANT anen neuvostoliittolaiseen Gruusia-laivaan, joka tulee liikennGimain M ustallamerelli. 2 a8 2 & Se a a a ee ee ee ee ee Pare oe ee oe eve a* ri iol sala Si Oe OE REE eS ve : . 4 F F ae ¥ ; * , ee at oe oe é 278 8 eR , 2 ¥ : : a & % @ +? 2 ,* a FFF >. 2 #7 .%, ‘ea ae Saar ar ae at al at er alae oe a anna ee & sae Ss ae F = ’ j 6. . aN Sj — : s . 3 *s 3 ee oe se Ennatysmaiseen kavijamaa- rain yltivit Kaustisen VII kansanmusikkifestivaalit, sil- la vilkon aikana kiavi Kausti- silla lihes 80 juhlavieras- ta. Samaa voidaan sanoa pia- tispiivan paajuhlasta. Siihen arvioitiin osallistuneen reip- paat 10 000 henkilda. Taman kertaisten festivaalien tee- masoitin, kante oli pdatospaivan oh- jelmssa keskeisella sijalla seka pu- heissa etta esityksissd. Paajuhiassa puhuivat kansanmusiikkijuhlien hallituksen puheenjohtaja Viljo S. “On 64 & 8 4° es 40 Mh, 08 Bw o Hw s * NaIsel maaperé Gruusiassa versoo, sa- nol taiteilija Kirsti Rantanen esitellessian «'«o Helsingissi kudonnaisiaan, Tilaus tuli helmikuyussa ja ai- -hepiiri oli vapaa, Neuvostoliit- to-Instituutista loytyi apua; siel- Ja oli paljon Gruusiaa koskevaa kirjallisutta ja lopuksi eris t % © #8 a & & 6 & in tnt, *, * Huikaisevaa keltaista, hedelmdllisen _ vihreatd, raikasta sinistd, valkoista, kymmeniad sointuvia vari- yhdistelmid on tekstiilitai- ‘teilija KirstiRantanen sommitellut kahteen pit- kaan kuvakudokseensa. id yi Kevaisin, jos hin oli kotona, han aina odotteli kottaraisia ja ihmetteli kovasti, jos ne eivat tulleet silloin kun piti. Kottaraiset tulivat aina en- simmiaiseksi Ylitalon pénttdihin. ja kun ne viheltelivit, otti Herman KANSANPELIMANNI HERMAN YLITALO, VITSARI | (syntynyt Vihannissa) On syyti muistella kansanpeli- manni Herman Ylitaloa, joka eli Vit- sarin kylassd., Vassissé. Han oli mo- nipuolinen ihminen, mutta musiikki oli tuli, joka oli aina kaikkien arkis- ten puuhien taustalla. Herman. Yli- talo oli seppd, muurari, pelimanni, tutkija ja ennen kaikkea kova lukija, han luki valtavasti kaikenlaisia kir- joja. Herman Ylitalo oli syntynyt Vihannissa. Nuorena hin muutti Kokkolaan pdin, meni naimisiin ja sai aikaan monilapsisen perheen. Han oli palava tyyppi musiikin asivissa. Han kertoi pitkia tarinoita Nicolo Paganinista ja toisesta neros- ta, Pablo de Sarasatesta, Pelikama- rissa, missa Ylitalo juttujaan kertoili, oli paljon sellaista, mista voi oppia kaikenlaista. Sielld oli tavaraa, oli kirjoja, aikakausilehtia, nuotteja, viulu, kaukoputki, kompassi, erilai- sia miltareita ym. Se oli kuin olisi as- tunut sisdan tri Faustin opiskeluhuo- neeseen. (Huomasin sen mydéhem- min, kun luin Goethea ja varsin- kin Faust'ia) Joka tapuksessa erilais- ten jaksojen vdlissd — joskus oli ast- ronomiaa, joskus jotain muuta — tu- li aina musiikki takaisin ja viulu al- koi jalleen soida melodisesti. Myé- henmmin tuli kuvaan myds klarinetti. Soitettlin monenlaista kansanmu- siikkia, jenkkoja, hamboa, marsseja, polkkia, ym. Ylitalo tutki tarkkaan klarinetin otetaulukkoa, oli Kusti Aerilan koulussa, Omin korvin olen kuullut Her- mannin puheita avaruusmatkoista, joita ihminen tulee tekemaan lahiai- koina (han puhui ndista n. SO vuotta sitten), Raketilla se tulee tapahtu- maan, koska muut kulkuneuvot eivat kulje tarpecksi nopeasti maan veto- > voimavydhykkeen lapi, sanoi Her- man, Ndin,on tapahtunut nyt kuusi kertaa (amerikkalaisten matkat kuu- hun). Siloin ei kukaan valittanyt niisté puheista, antoivat vaan ukon itsekseen puhella —~ han taas itse ei plitannut siita. ettei kukaan ottanut naita tarinoita (satuja) todesta. Entas nyt? usein viulunsa seindlta ja soitti patkan jotakin kaunista kansanlau- lun tapaista ... Olisi pitanyt olla silloin valmiiksi kehittynyt filosofi, etta olisi voinut ymmirtad kaikki ne viisaudet, joita tuli Ylitalon huulien yli. 7 | Sielultaan Herman Ylitalo oli kan- sanpelimanni, ihmisené monivritte- lijd (polyhistor), Muistan aina hyvalla mielella Herman Ylitaloa, kun kevit on tulossa Pohjoismaiden rantamille ja kun kevdan kuovi alkaa vetad pit- kia aania Vassinlaakson ylitse. 2O000C000000000 Aiheet ovat Gruusiasta. Tietysti sieliad: silla kuva- kudokset eli pintapujotus- tekniikalla tehdyt silmaa viehdttdvdat kuvakerto- mukset on tilattu Newvos- toliittoon. Ne sijoitetaan Gruusia-nimisen laivan udkerhon seinille, —- Gruusia tulee purjehti- maan Mustallamerellé, joten halusin saada aihepiiriin vehe- vyyttaé ja pursuavaa hedelmal- lisyytta, jotakin sellaista mitd Tiedon ja sanan voimalla valoon ja vapauteen, tuotan- non Sammon kautta aineelliseen hyvinvointiin. Siind maailmankirjallisuuden suuriin, eepoksiin kuuluvan Kale- valan keskeinen ydin. Sanonta maailmankirjallisuuteen kuuluva on perusteltu, silla Kalevala on kaéannetty noin 30 eri kielelle. Kalevala on kansan naisten ja miesten laulama ja tyén lomassa synnytetty, Kalevalan kokoaja Lénnret kirjoitti, etta Kalevalan runouden “kKotimaa on Karjala molemmin puolin Suomen ja Ven&jiin valtionrajaa”, Lonnrot teki viidennen runon- kera€ysmatkansa vuonna 1834. Sen matkan hin suuntasi Vienan Karjalaan ja kirjoitti sen tulok- sista mm. ndin: "Paras ja rikkajn runvkoti on ainakin Vuokkinie- men pitaja Vienan eli Arkanke- lin léania.” Saman seudun nykyi- nen nimitys en Kalevalan piiri, Lonnrotin kokoama ensimmii- nen Kaelevald ilmestyi kahtena osana, ensimmidinen joulukuussa 1835 ja toinen maaliskuussa 1836. Siina laitoksessa on 32 runoa, Uusi, nykvisessa muodossa olev2 Kalevala ilmestyi vuonna 1849 ja siiv' on 59 runca, Kalevala on vaikuttanut erit- tain voiyeckkeasti maamme hen- genelamain ja erikoisesti luovan taiteen aloilla. Musiikista on en- simmaisena mainittava Sibeliuk- sen laaja Kalevala-aiheinen tio- tanto. Nimiaé luettelematta Ka- levala on innoittenut saéveltajiam- me. Viimeisimpia vahvoja nayt- kirja, rupési aivan erityisesti kiinnos- tamaan. panostaan ej Kaukasialaisia satuja, Kaukasialaisista saduista Kirsti Rantanen poimi aiheita, jotka olivat hinelle Jdhinn3 symbolisia. ‘ Ensimmiiset luon- nokset tehtiin muutamassa pii- Vassa. Sen jalkeen alkoj varsi- nainen tyG6, jonka Kirsti Ranta- nen teki ammattikutojan kans- Sa, — Aino Kappi on téssi ty6ssa tasaveroinen tyékumppa- ni, ilman hanen apuaan ja tyo- tulos -olisi niin ia siita antaa professori Tauno Marttinen, Kirjallisuuden alalla Kalevalan vaikutus havaitaan Kiven "Kul- lervosta” Leinon "Helkavirsien” kautta nykypaivain, Maalaustai- teen alalta otettakoon esimerkik- si vain Gallen-Kallelan tuotanto. Kuvanveistosta voimme poimia esimerkiksi Takasen "Vaindmdi- nen”"~ je "Aino’'-veistokset. Sa- moin Wikstrémin suihkukaivo- veistokset “Aino” ja "Pohjan nei- to”. Esitt€van taiteen alalla Kale- valan merkitys tulee vahvemmin toja esille musiikin, lausunnan ja teat- terin keinoin, mainittakcon Unkarissa teltu. Kalevala-esitys, tuotu takaisin kotimaamme teat- terethin. Teatterin alajta sommi- joka on Tekstiili- ja korutaiteessa Ka- lJevala on innoittanut taiteilijain luovaa ty6té. Samoin mvyds tai- delasin alalla. Neuvostoliitossa Kalevalan merkitys on korkealle arvostet- tu luovan taiteen aloilla, Samoin myos tutkimustyéssa. Maattala seka professori Matti Kuu- si, jotka molemmat sivusivat puheis- saan kantelemusiikin harrastusta ja asemaa kansanmusiikissa. Perhonjo- kilaakson, Karlajanseudun ja IHo- mantsin kanteleensoittajat moni- kymmenpdisenad ryhmand antoivat puolestaan naytteitd kantelemusii- kista. Kansanmusiikkiparaatin —_—_varil- diskan muodostivat ulkomaisten ryhmien esitykset. Padtdspaivana jaettiin jalleen nelja folkmusic-mitallia, jotka saivat kan- teleenrakenteja Oiva Heikkild, toi- mitusjohtaja Martti Pokela, musiiki- nohjaaja Ilona Porma ja maanvilje- lija Aatos Rintakoski. OOOOOOOOOOOOOOO000 Yksi merkittavimmiista Kaleva- lan tutkijoista on O.W.Kuusinen., Kuusinen toimitti teoksen "Kale- valan runoutta”’. Se on valikui- ma karjalais-suomalaisen kan- saneepoksen runoiita ja koottu Lénnrotin Kalevalan pohjalta. Tees valmistui Petroskoissa vuon- na 1949. Teoksen alkuun Kuusi- nen kirjoitti johdanto-osan, joka on syvallinen tutkielma Kaleva- lasta, Kalevala kertoo kansan kes. | kuudessa Olevista sankareista, Sj- ta el ale laulettu. vlimystén pi- doissa eika se tunne ylimvstég lainkaan, Vainimdéinen on sukun- sa johtaja Kalevan taistelussa Pimentolaa vastaan. Sommon taontaan J)marinen keskitti kai- ker. taitonsa kansan onneksi, Kun Sampo valmistui, javhoi se pur- nun syotavia. toisen mydtivis ja kolmannen kotipitoja, Maamme hengeneliimdan Kale- vala on vaikuttanut syvasti ja tu- lee vaikuitamaan edelleen, Vai- kutus syvenée, kun kansamme Vapauttaa itsens& porvarillisesta Pimentolasta. DLP — MIKKO ERANEN ll