Laskeutuminen meskikolai- sella ‘propellikoneella Hondu- rasin padakaupungin Tegucigal- pan kentalle-oli aikamoisen jan-:_ nittava kokemus. Taman vuo- § ristokaupungin lentokentan kii- torata nimittain tayttaa juuri nipin napin keskikokoiselle ko- neelle asetetut pituusnormit. Meksikolaisen koneen kapteeni suoritt! laskun. Kun koneen laskuteli- neitten pydrat tavoittivat kito- radan han pani kaikki mahdol- liset jarrulaitteet paadlle. Kone rytisi, tutisi ja vapisi, mutta py- sahtyi kuitenkin lopulta siedet- tavan pehmeasti. Astuttuamme koneesta maahan totesimme, etta turval- lista kiitorataa oli jaljella sen: taan viela kymmenkunta metria ja suoraan edessa oli pelotta- van syva rotko. Huokasimme helpotuksesta. Valtuuskuntam- me oli laskeutunut onnellisesti 28 asteen helteessa kylpevaan Hondurasin paakaupunkiin. Honduras on pinta-alaltaan 112,088 nelidkilometria ja a- sukkaita on noin 2,8 miljoonaa. Maa on luonnon antimiltaan ri- kas, mutta suurin osa vaestdésta elaa kéyhyydessa. Valtaosa va- est6staé, noin 80 prosenttia, muodostavat kauniin ruskean variset mestitsit, intlaaneja on vdest6sté noin 10 prosenttia. Intiaanit elavat sorretussa, alis- tetussa asemassa, mika on ollut taman Amerikan mantereen al- kuperdiskansan ankeana kohta- lona koko latinalaisessa Ameri- kassa ja Yhdysvalloissa. Vie- raat valloittajat ovat anastaneet heidan ikivanhat asuinalueensa ja sydsseet heidat syvaan kur- juuteen, | Varikas historia Espanjalaisten siirlomaa- Valloittajat asuttivat Hondu- rasin 1500-luvun alkupuolel- la Guatemalasta kasin. Paa- kaupunki Tegucigalpa pe- rustettiin 1524 hopeakaivos- ten laheisyyteen. Intiaanin- kuitenkin taiturimaisen kielinen kaupungin nimi mer- kitseekin Hopeavuoria. Es- panjan herruudesta maa va- pautui vasta 1821. Hondura- sin historia on ollut hyvin melskeinen ja verinen, dik- tatuurihallitukset ovat vaihtu- neet vallankaappausten seu- rauksena toisiinsa. Viimeisin verinen sota kaytiin 1969 Hondurasin ja el Salvadorin valilla. Se sai alkunsa jalka- pallo-ottelusta ja vaati yhden heinakuun viikon aikana 20,000 kuolonuhria. Sodan todellinen syy lienee ollut kuitenkin noin 300,000 yli- kansaitetusta El Salvadoris- ta Hondurasiin laittomasti siirtyneen kansalaisen aihe- uttama jannittynyt tilanne. Toisaalta sodan avulla halut- tiin kummassakin maassa kaantaa kansan huomio pois valkeista sisapoliittisista on- gelmista. Viimeisin vallan- vaihto: maassa _ tapahtui 1975, jollain presidentti, Lo- pez Ariniano syrjaytettiin ja ‘valtaan nousi eversti Juan. Alberto Melgar Castro, joka ef kuitenkaan ole ‘sukua’ Kuuban Fidel Castrolle. Nimi on yleinen latinalaisessa A- merikassa. Amerikkalaiset kapitalistit isanndivat maassa Espanjalaiset siirtomaa- | rosvojen tilalle astuivat my6- hemmin amerikkalaiset lii- kemiehet ja suurtilalliset, jot- ka ovat haikailematta kaytta- neet hyvakseen Hondurasin | uonnonrikkauksia. Hondu- -rasin huomattavin tuotannon i sektori on talla hetkella he- | delmien ja lahinné banaanin viljely. Banaanin viljely ja | kKauppa on lahes taysin ame- | rikkalaisten (USA:n) hallus- Kansanedustaja Aulis Ju- vela osallistui hiljattain edus- kunnan ulkoasiainvaliokun- nan jasenena valiokunnan valtuuskunnan matkalle eral- Siin latinalaisen Amerikan maihin ja kirjoittaa tassa ko- kemuksiaan erityisesti Hon- durasista. A sa. Maataloudesta on kolme neliasosaa suurtilallisten hallussa. Huomattavin naista on amerikkalainen banaani- yhtid United Fruit Company. Tyynenmeren rannikolla Hondurasissa harjoitetaan my6és kahvin, Seesamin ja puuvillan viljelya. Teollisuu- dén osuus maassa on hyvin vahdinen. . | Koéyhyyden on gelma Joidenkin harvojen ulko- maalaisten ja hondurasilais- ten elaessa _ /oisteliaasti kamppailee valtaosa kan- sasta nalan ja koyhyyden kourissa. Heikko sosiaalitur- va ja tyottomyys ovat pakot- taneet suuren ihmismaaran kerjalaisen asemaan. Tegu- cigalpan kaduilla tapasi in- valideja, vanhuksia ja pienia ryysyisia lapsia anomassa ohikulkijoilta almuja. Alhaal- la laaksossa virtaavan likai- sen joen varrella nain miten pienet mustasilmaiset lapset kerdsivat roskakasoista ruu- antahteita pientin§ koreihin Seuranaan lauma_ kulkukol- ria. Naky olf niin riipaiseva, etta se ei hevin jaa mielesta. Myos_ terveyspalvelut ovat massa vahaiset. Hondura- sissa on 30 Sairaalaa, joista 10 sijaitsee paakaupungissa Tegucigalpassa, jossa on 275,000 asukasta. Vaikka maassa onkin laadittu laki yleisesta = oppivelvollisuu- desta 7-15-vuotiaille on se jdanyt resurssien puutteessa vain muodollisuudeksi. Yili puolet 10 vuotta tayttaneista onkin luku- ja kirjoitustaidot- tomia. Tegucigalpassa sijait- see myods maan yliopisto, ionka tiedekuntia on lisaksi San Pedro Sulassa seka La Gebassa. Kommunisti Carlos Arita Hondurasissa ei ole vaa- leilla valittua parlamenttia. Sensijaan presidentti Castro on muodostanut ymparilleen ‘val- takunnanneuvoston’, jolla tietty dantévalta. Neuvostolii- tossa on my6s kaksi kommunis- tia, molemmat yliopiston opet- tajia. Toisen heista, Carlos Ari- tan kanssa minulla oli tilaisuus keskustella yli tunnin ajan val- tuuskuntamme tapaamistilaisuu- nen ole aiempaan verrattuna pieni askel demokratian suun- taan. Maan talouselamaa hallit- seva USA:n painostuksesta ei jattilaismaisen Pent hyvya yi Saltin Washington — Yhdysval- tain aselajien komentajien neu- vosto antoi asken tukensa Yh- dysvaltain ja Neuvostoliiton uudelle strategisten aseiden ra- joittamissopimukselle (Salt-I1), mutta vaatiil samalla, etta Yh- dysvaltain on sdilytettava stra- _ teginen tasapaino muiden suur- valtojen kanssa. Neuvoston puheenjohtaja ilmavoimien komentaja kenraa- li David Jones sanoi, ettei ku- kaan ole taysin tyytyvainen ) sopimuksen kaikkiin maarayk- Hondurasin kommunistisella puolueella ole laillista toimin- taoikeutta, mutta talla hetkella heita ei kuitenkaan vainota. Pitkan harkinnan jaélkeen puo- lue teki paatdksen osallistua valtakunnanneuvoston tyéhén ja vaikuttaa sielta Hondurasin poliittisiin ja taloudellisiin rat- kaisuihin. Kenraali Castro pyr- kii neuvoston kautta pitamaan yhteyksia my6s oppositiopuoluei- siin. Carlos Arita kertoi viru- neensa vankilassa aiemmin, mutta nyt hanella on koskemat- tomuussuoja eikaé hanta maan lakien mukaan voida enda van- gita. Kun tiedustelin Hondura- sin suhteista Kuubaan Carlos Arita kertoi, etta virallisia suh- teita ei ole USA:n painostuk- sesta johtuen, mutta epaviralli- sesti kylla pidetéain yhteyksia maiden valilla, Suomalaiset mukana Olancho - suunnitelmassa Hondurasin pohjoisosassa on laaja koskematon metsavy6- hyke, jonka eraana puulajina on suomalaista mantya erehdytta- vastl muistuttava havupuu. Suotuisasta ilmastosta johtuen puun kasvu on taéalla nopeata. Nama tiett6mien taipaleiden ta- kana eramaassa Sijaitsevat met- sdalueet ovat jaaneet valtion o- mistukseen, koska niille ei aiemmin ole annettu mitdan ar- voa. Nyt hallitus on laatinut suunnitelman metsien hydédyntamiseksi. Vii- me vuonna Hondurasin hallitus teki Suomelle esityksen yhteis- tydsta selluloosa- ja paperiteh- taan rakentamisesta ns. Olanc- hon metsdalueelle. Canadalai- set ovat Saaneet tehtavakseen suunnitella alueelle sahateolli- suutta, Ulkoasianvaliokunnan valtuuskunta tapasi matkansa aikana Hondurasin hallituksen jasenia seka Olancho-projektis- ta vastaavia virkamiehia. Kes- kustelujen aitheena oli maittem- me valisen taloudellisen yhteis- tyOn kehittaminen ja tassa suh- teessa neuvottelut muodostui- vat varsin hyddyllisiksi. Valti- onjohtoinen Enso-Gutzeit Oy on melko hyviss4 asemissa pa- peri- ja selluloosatehtaan ra- kentamisefi suhteen ja yhtién siin. Han mainitsi komentajien olevan huolissaan siita, etta sopimus sallii Neuvostoliiton pitaa 308 suurta uudenaikaista ohjusta ja etté Neuvostoliiton ns. Backfire-pommikone on ja- tetty sopimuksen ulkopuolelle. asiantuntijoita on parhaillaan # maassa suorittamassa ~* mustoita, tutki- Olancho-projektin rahoituksesta vastaa huomatta- valta osin latinalaisen Ameri- kan kehityspankki IDB. USA:lla huono maine Yhdysvaltain maine ei ole jarin kehuttava Hondurasissa sen paremmin kuin muissakaan valtuuskuntamme kaymissa maissa Meksikossa, Venezue- lassa ja Panamassa. USA:n huono maine johtuu amerikka- laisten haikailematt6masta hydétymisesta naiden maiden kustannuksella, Taloudellisen mahtinsa turvin USA on lisaksi siekailematta puuttunut latina- laisen Amerikan maiden sisai- siin asioihin. Niin ikaan Chilen fasistikaappauksen jarjestami- nen ja Pinochetin tukeminen on- useimmissa latinalaisen Ameri- kan maissa koettu kiusallisena ja vastenmielisena asiana. U- seissa virallisissa kannanotois- sa USA:n harjoittamaa politiik- kaa arvosteltiin kirpein sanoin. Suorapuheisin naisté oli ehka Venezuelan ulkoministeri Si- mon Alberto Consalvi, joka val- tuuskuntamme sihteerin Jaakko dessa sanoi mm., etta presi- dentti Carter puhuu ihmisoi- keuksista, mutta kun USA on suurelta osalta vastuussa siita, etta useimmissa latinalaisen A- merikan maissa naéhdaéan joka paiva nakaa, eivat tallaiset pu-' heet tunnu kovinkaan vakuutta- vilta eivatka ne paljon lammita puutteen ja kurjuuden painamia ihmisia. Nalan poistaminen maailmasta onkin ihmisoikeuk- sista tarkeimpid, han sanoi. Teimme my6és Panamaan viiden tunnin valilaskun. Ilmei- sesti panamalaiset erehtyivat luulemaan meidan autolet- kaamme amerikkalaiseksi, kos- ka ihmiset katujen varsilla he- ristivat meille nyrkkejdan. | Onko sairauteni hyvinkin i | . tarttuvaa, tohtori? ee |