Geneve — Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton neuvottelijat jatkoivat 29.11. Genevessa ns. Start-neuvotteluja, jotka koske- vat pitkan matkan ohjusten ra- joittamista. Neuvostoliiton val- tuuskunnan johtaja Viktor Kar- pov sanoi kokouksen jalkeen, Maailman rauhanneuvosto vetoaa kaikkiin hallituksiin ja parlamentteihin, kaikkiin so- danvastaisiin liikkeisiin ja mui- hin jarjestdihin, kaikkiin ihmi- slin, jotka arvostavat elamaa maapallolla, Vetoomuksessa kehotetaan kokoamaan voimat toimintaan, jolla uusien Pershing-2-ohjus- ten ja risteilyohjusten sijoitta- minen keskeytettaisiin ja jo tuo- dut ohjukset vedettdisiin takai- sin. Nain voitaisiin Geneven neuvotteluja keskimatkanoh- juksista jatkaa ja edeta tulok- siin, joita miljoonat ihmiset ym- pari maailmaa vaativat. Vetoomuksen esittanyt Maailman rauhanneuvoston paasihteeri Romesh Chandra sanoi, etta maailman tilanteen kiristyminen on suoraa seura- usta reaganilaisesta militaris- min politiikasta. Han katsoi, etta Lansi-Sak- san, Englannin ja Italian halli- Naina paiviné tulee kulu- neeksi 40 vuotta Teheranin konferenssista. Neuvostolii- ton, Yhdysvaltain ja Iso-Bri- tannian johtajien Stalinin, Rooseveltin ja Churchillin keskeinen konferenssi pi- dettiin 28.11.-1.12.1943 Te- heranissa. Konferenssin tuloksena hy- vaksyttiin julkilausuma, joka kasitteli kolmen vallan yhteis- toimintaa sodassa Saksaa vas- taan ja naiden valtojen yhteis- tyéta sodan jalkeen. Julkilau- sumassa mainittiin mm., etta kolmen vallan johtajat olivat sopineet Saksan asevoimien tuhoamissuunnitelmasta ja “paadtyneet taydelliseen yksi- mielisyyteen niiden operaa- etta neuvottelijat tapasivat toi- sensa uudelleen 1.12. Vastatessaan lehtimiesten kysymyksiin Karpov sanoi my6s, etta “tahan mennessa emme ole edistyneet. Yhdys- valtalainen osapuoli ei pyri so- pimukseen”’. Karpov kieltaytyi tusten taipuminen ottamaan vastaan uusia amerikkalais- ohjuksia on vienyt maailman lahemmias ydinsotaa kuin kos- kaan aikaisemmin. Paasihteeri Chandra totesi presidentti Juri Andropovin lausunnon vastatoimista ame- rikkalaisohjusten tullessa olleen harkittu ja tasapainottava. Andropov totesi lausunnos- saan, ettei Neuvostoliitto mis- sdan tapauksessa ryhdy vasta- toimiin, jotka ylittaisivat USA:n varustautumisen. - Avain Euroopan tilanteen lientymiseen on nyt NATOlla ja USAlla. NATOn tuleva ko- kous voi, niin halutessaan, paat- taa ohjusten sijoittamisen kes- keyttamisesta ja jo syoitettujen takaisin vetamisesta. Nain voi- sivat Geneven neuvottelut jat- kua. Tata toivoo suuri thmis- kunnan enemmistd, sanoi paa- sihteeri Chandra. - Presidentti Andropov on % (1 Stalin, Roosevelt j vaStaamasta lisakysymyksiin. Tiistaina, 3 tuntia 10 mi- nuuttia kestanyt kokous oli en- simmainen pitkaén matkan oh- Justen rajoittamista koskeva ko- kous sen jalkeen kun Neuvosto- liitto keskeytti keskimatkan oh- juksista kaydyt neuvottelut. selvasti ilmaissut, etta Neuvos- toliitto on valmis ja halukas jat- kamaan Geneven neuvotteluja ja ne voitaisiin aloittaa uudes- taan heti kun niiden keskeytyk- sen syy - Eurooppaan sijoitetut ensi-iskun ohjukset - on pois- tettu, todetaan Rauhanneuvos- ton vetoomuksessa. RAUHANLIIKKEEN VUOSI: 1984 Rauhanliikkeen ei ole syyta tuntea pettymysta vaikka euro- ohjusten sijoittaminen onkin aloitettu. Padasihteeri Chandra katsoo, etta rauhanliikkeen pa- nos on tahin mennessa ollut jo valtava. Koskaan aikaisemmin rauhanliike ei ole ollut nain suuri ja yhtenadinen. Koskaan aikaisemmin eivat ts. tavalliset ihmiset ole osallistuneet nain aktiivisesti rauhanliikkeisiin. - Uskon, etta vuonna 1984 maailma tulee nékem4aan viela agg ROTI Ma Re 06 ES Suomi danesti asken Yhdis- tyneiden Kansakuntien ensim- maisessé komiteassa ydinasei- den ensikayt6n kiellon puoles- ta. Vuosi sitten Suomi viela pi- i vastaavasta danestykses- Komitean danestyksess4 87 maata aanesti paatéslauselman puolesta, 19 vastaan ja kahdek- san pidattyi. Komitean enemmisto6n kuuluivat sosialistiset maat, suurin osa_ sitoutumattomia maita ja Euroopasta puolueet- tomat Ruotsi ja Irlanti seka Pohjois-Atlantin puolustusliit- toon NATOon kuuluva Kreik- ka. ee Ensikayton kieltoa merkit- sevad paatéslauselmaa vastaan aanestivat muut NATO-maat — suis myés Tanska, Norja ja Islanti — seka mm. Australia. Ydinaseiden ensikaytt6 on osa NATOn joustavan vastaiskun oppia. Aanestyksesté pidattynei- den maiden joukossa olivat mm. puolueeton Itavalta seka ydin- asevaltoihin kuuluva Kiina. Suomen muuttunut 4aanes- tyskayttaytyminen on seuraus- ta presidentti Mauno Koiviston tiukentuneesta suhtautumisesta ydinaseisiin. Koivisto kaytti asiasta puheenvuoron YK:n y- leiskokouksessa syyskuun_lo- pulla. Suomen danestysselityk- sessd YK-lahettilas Keijo Kor- honen viittasi juuri Koiviston YK:n puheeseen. ‘¥Y dinsotaa ei millaan tahol- suuremman, yhtenadisemman ja madaratietoisemman rauhanliik- keen. Ensi vuonna tulee rau- hanliike jarjestamaan maail- man suurimpia aktioita, uskoo Romesh Chandra. Han katsoo, etta jokainen voi tehda viela nykyista enem- man ohjusten sijoittamisen kes- keyttamiseksi ja neuvottelujen jatkamisen puolesta, ydinsodan torjumisen puolesta. - Kaikki mahdolliset keinot on kaytettava, mika tahansa teko, joka saattaa edesauttaa tata paivamaaraa on tehtava. ikaan hallitus ei ole niin pieni tal voimaton, ettei sen kannan- otolla olisi vaikutusta tassa asiassa, sanoo Chandra. oe Sous % can valineenaé. Ydinsodan ra- joittaminen tuskin olisi mahdol- lista. Sen vaikutukset ulottuisi- vat kaikkialle. Ydinaseiden va- haisinkin kaytté kostotarkoituk- sessa johtaisi kriisitilanteessa luultavasti t&ysimittaiseen y- dinsotaan. Taman tiedostami- sen tulisi nyt johtaa sopimuk- siin. Yhdistyneiden kansakun- tien peruskirja kieltéa voiman kayt6n, mutta maailman kan- soilla on oikeus erityisiin takei- siin ydinaseiden kaytt6a vas- taan”’, Korhonen lainasi Koi- viston puhetta. Suomen hallituksen omak- suminen kannan mukaisesti, ettei ydinaseita tule koskaan eika missaan olosuhteissa kayt- taa, Suomi dAnnestaa nyt esilla Olevan pdatdéslauselman puo- lesta, Korhonen jatkoi. Ensikayt6n kieltoa koskeva paatoslauselma, joka ulkomi- nisterién mukaan vastaa vuosi sitten tehtya muotoilua, tulee tassa kuussa YK:n yleiskokouk- seen, jolloin siitaé danestetaan uudestaan. Ensimmiisessa ko- miteassa kaydyssa aanestyk- sessd oli mukana vain 114 maata. Hollanti lykkast osta ae &€ ohjuspaat Haag — Hollanti lykkasi uusien amerikkalaisten keski- matkan ohjusten sijoituspaatés- ta ensi vuoteen, ilmoitti puolus- tusministeri Jacob de Ruiter asken. Hollantiin on madara si- joittaa 48 amerikkalaisohjusta. Hollannin on jatkettava y- dinvarustautumiseen liittyvaa tarkeaa yhteistyéta lantisen so- tilasliiton NATOn kanssa, mut- ta se ei useista eri syista johtuen voi maaritella poliittista kan- taansa juuri nyt, sanoi de Ruiter esitellessaan hallituksen puo- lustusohjelmaa parlamentille. H4n toivoi, etta Yhdysval- tain ja Neuvostoliiton valiset Geneven euro-ohjusneuvottelut jatkuisivat pian ja sanoi niita ratkaiseviksi Hollannin ohjus- paatoksen kannalta. tioiden laajuudesta ja aika- maarista, joihin tullaan ryhty- maéan seka idassa, lannessa et- ta etelassé”. Konferenssissa paatettiin toisen rintaman avaamisesta Lansi-Euroop- paan 1944, Irania koskevassa julkilau- sumassa mainittiin Iranin apu liittolaisille tavarankuljetuk- sina Iranin alueen lapi Neu- vostoliittoon seka sovittiin ta- loudellisen avun antamisesta Iranille sodan aikana ja sen jal- keen. Teheranin konferenssi oli uusi suuri askel eteenpdin fa- sisminvastaisen _hhittoutuman valtioiden kansainvalisen yh- teistyén kehittamisessa.