= ee:

ie oa mei r
cf ae : tT , ee | Go
: “Uy . a: = 7 " as rae er -
. "" .* ‘4 . . ater er 7 elt .
. .
+
F’

rh
a!

*:

‘.)

a
rect

Layee 7 Type eae
al a a “2 Loge a é

rat

) «+, =

a

ey ray
— — x: Tg ee
. = ‘. -

welt
or '
ae.

: ae : iu ra a
at ie el
ee ee

2 et

‘or ty
~, ik e ‘ _
ie hs L- “1 J = a
Mm al rl ait
a i re
‘ : 1, . ae cr
a el or
| BP eee
Bae
u ae he -.tyF o
. a I" *. ; . . "i
“ . 1 oe .
. . . 1. =_ as
S, ae
. Tr : 8 1 -
_ . _
wit. =
roe gle ue,
eared iar
lt
on mh
. ae 4
q “yck al a “ .
= ve " ie .
7 uo iat
fe ra .
- 3
' I a
mM

re
Ste a ee

_ Siv

" Glatkoa)

"UODET ovat: vierineet. Voi,’ miten:
tenkin,: atkaa. siibey: of’ tarvitt; : Kits -
. sekiiiihmisianset atti kasvavat' patt ovat: -

ehtineet -noin suutiksi; Gapset Jentavat .
pois - niinkuin . linnunpoikaset- emonsa
siipien “snojasta, mutta: puut jaiviit;. ne.

.yain kasvavat ja ‘kasvavat: kunnes.: jos- .

kus: tulee rajumyrsky ja -kaataa' ne; kun
niiden sydin on: hiljalleen: lahonnut -ja-
volna: iistii havinhyt. Mutta sukupol-_

oyia ne kestivat, ihmissukupolvia. Tuo-
hon -ne. jaavit ‘heilta, jotka ne ovat is--

tuttaneet ja alkuhuelen ja -vaivan niis-
(ata nahneet, jotta niista kehittyisi vah-
voja yksiloiti ... .

Mutta istuttaja floitsee tyGnsi: tulok-

- sista ja suo. mielihyvin jalkipotville sen:
-walmiim minkd hin jattii . jalkeensa,

sitivastoin bin sutee, jos tietaa jonkun -

myGhemmin turmelevan -hinen waivan-

sa tulokset.

Lapset, ne pienet herttaiset tytin ty-
pykat, ovat kasvaneet: aikuisiksi: - Ja
heidin vosakseen on tullut tavallinen
fugnnon miaraama kohtalo, he ovat
avioituneet ja siis siirtyneet isdn ‘kodista
omaan _kotiinsa. Laina nuoren pastorin
rouvana pikkupappilaan. Hyvin ja vs-

Tummanpunaiset:

AINO RAAPPANA:

- ruusut

~ kawati miehen hin Ji almari Oraniiesta.
saikin, than: hinelle sopivati. " Lilli-lie-
_hukks, jotksi isan oli joskus tapana bin-

ti ninittia™ aaritimaisen : vikkautensa |

“wuksi, ‘oh. ‘pystyngt | ‘valloittamaan’ko-"
mean ja’ rikkaan: insinouri' Kaarlo Kan-"
niston. Hymyilien: diti “muisteli” bsein'
tyttariddn, noyTid,. kuuliaisia lapsia oli
hauskia muistella. ~ :

Ja. enté. nyt’ jo heidan ‘pienia | herttai-
sia tyttajadn, * joitten munimi ‘han sai
olla. Heitd tuli-usein ikiva, kun harvoin

talvella -joutivat kiymiiin entisess4-ko.

dissaan, ‘Kesail2 sitavastoin ‘he ‘olivat

Rauhalassa’ useita witkkojakin yhts mit-
‘faa ja ‘silloin oli Hoistar aanta, ‘puistossa

_* ja rannatia._

_Jos ovat omat: Tapset rakkiaita; niin -
_ tuntuu silt®, ett lastenlapset ovat.vieli

akKaanipia. Kiwan namakip | isovan:

hemmat: hemmottelivat tyttiriensd tyt-
tari ‘heiddn ollessa-luonaan’ ja “‘korkein
aurinko sifloin paistoi. “. ~
=~. Hei, _ukkoseni, ‘katsohan -kuinka
-koko  taivaanlaki on kohta selked ja
hirkas. Kylié silt poutaa saamaie vieli
kylliksi ja juhannukseen menness’ on
joka paikka -kuiva etti soi. :
— Katsos vaan, Luoja sittenkin suo-
sii meita. Tottahan toki] Miten meilla —
voisikaan olla niin tyly kaitsija, joka

tienaamistaan dollaveista,
Saavuttiin Suomeen ja sielli ensim-

 maiseen maaripaikkaan. Kovin ihmet-

teli -vastaanottaja-upseeri lammastau~

man tapaista joukkoa. Hommaa seuran-

meet sotilaat huutelivat pilkkasanoja,

 Niin’ kuitenkin sijoituttiin majoitus-

paikkaan, ‘Aku méni Walla kysymain

upseerita, josko saist miennd katsele —

maan kaupunkia, mutta‘sai vastauksek-
si drjdisyn, ettel mihinkdin kahteen

_wiikkoon, oppikaa ensin kivelemain.

Sotilaitten kemuissa sai Aku huo-
miota, sila hinella oli vieli rahoja ja.
sai Juoda upseerin kanssa maljat dolla-
reittensa kustanniksella. Nyt mydskin
myénnettiin Akulie loma kotona Kiyn-
tid varten. Niinpi Aku sitten ilmeéstyi-
kin itse maksamassaan sotilaspuvussa
kotikylain, Han kivi tervehtimassa
kaikkia parempiosaisia ja sai kuulta ii-
tinsd olevan kolmen kunnan yhteisess#
Kunnalliskodissa, Akulla ej ollut aikaa
kaydi ditiain katsomassa, silla loma
oli lyhyt, mutta han paatti muistaa 3i-
tid.

Aku meni postikonttorim ja pyysi
“money orderia”. Postinhoitaja oli eng-
lanninkielen taitoiten ja antaessaan
kaavakkeen kysyi, josko herra on ollut-
ulkemailla, kun kiyttiiii englanninkie-
lisif sanoja. Aku ‘kertoi tulleensa Cana-
dasta vapaaehtoisten mukana. asta
postinhoitaja thastui kovasti ja kehoit-
ti kertomaan mita Akw tykka4 nyt Suo-

mesta ja kehoitti puhumaan engiantia, --
- mut ja hapedtteké puhud suomea. Sun-

koska han ej pllut sitd saanut kiyttaa
pitkain aikgan, Mutta Akulle tuli nyt
ire, sila hainen ¢nglantinsa oli ns.
“kovanpuun ¢nglantia”, ”

Aku jarjesti majetalossa Hiksiiset, .
haluten niyttaa. Eylin  napamiehille
minkdlainen herra hdnesti. on tullut,
vaikka se Jaskikin rahapussin osakkeita
arveluttavasti, mutta silth ¢ivit tien-

. meet muut kuin hin itse,

‘Valmistuttiin jo tintamialle Tahtodn.
Jarjestetyissa juomingeissa joutui Aku
taas maksumieheksi, Nyt laski Akun
varaliisuus jo siind: méarin, etta~ hin
Katso: joutuvansa tappelemaan vaikka
jise pirun kanssa. ‘Niinpaé han vannoi-"
kin kidntévansa nurin jokaisen vibol-

Jisen toppahousut. 3
Seurasi siirto rintamalle ja rnieliala

painui. Pahinta olrvat rintamamiesten

‘kuin varat riittivit: Kun ‘Aku oli palaa-

letkaukset, etti nyt te palellutte kuin |

torgkat, Vain osa heista ehti saamaan
Sodan esimakua, sili oli atkanut rinta-
man remahdus. Aku joutui: ‘alndastaan
pieneksi ajaksi vahtipalvelizkseen:- Sale:

“maan kanavan seuduille; Hin pags siis -

sdikahdyksella,” *Kiten inelkein' kala
heist, |
Jahlittiin sttten ‘sodan loppumista’ sen

massa: doista’ taynna antimia, kysyi hin
uokta-atitor : ‘ajurita englanoinkielella

: kyytia. ‘Ajuri ei ymimartinyt, mutta_ hin
viittast -toiseen” ‘ajuriin, Timid kysyi eng-

Jannitikielelldmita herra haluaa. Aku
pyysi wiemadn itsensa hyvain ruckata-
loon, Hanet vietiin Kluuvikadun Elan-
toon ja taalli bin paatti naytella enp-
lantilaista; koska oli ajurin ‘kanssa niin
hyvin-tullut toimeen, —-

Tarjoilija kysyi mit# herra hatuaa ja
Aku pyysi englanninkielelld lihaputlia.
Tarjoilija ei ymmartinyt ja thaki kas-
sanhoitajan, joka ensin. tiedusteli ve-
mijikst Akun tilausta, mutta saikin

englanninkielisen vastauksen. Aku sai

pyytiminsd annoksen ja sitten kassan-
hoitaja ryhtyi kyselemain hanelté kuin-
ka kauan herra on ollut Suomessa ja
milta Suomi utkomaalaisen § siknissit
nayttaa. Nyt tuli Akulle kiire, silla ys-
tavalliseen kysymykseen olisi pitinyt
vastata, mutta silken et Aku englannin-
kielella pystynyt. 4
Silloin ‘kassanhoitaja sanoi, etti mis-—

sd olette noin huonoa englantia -oppi-

rempi hiped: on kuitenkin yritt@a esiin-

tya englantilaisena: osaamatta puhua

englantia. Meilla ky harvoia. ulkomaa-
laisia,. mutta siti meillé: on -joku. joka
voi heiti paivella, mutta teidin kaltai-
sistanne- on liian paljon vaivaa,

Jai siina Akulta jathirueat syomatta, -
kun bin maksoi ja hti kuin Setkidinsi
saanut “koira. |

Viel han osallistui -hyvastijattotilai-
suuteen, missh itse presidentti kiitti ki-

. desta pitien. Kun laiva -sitten toi osan

vapasebtoisia takaisin Canadaan, saa-
pui Aku heidin mukanaan. Akun onnis-
tui szada lupa‘jaadi New Yorkiin su-
kulaistensa luckse ja hubut kertovat
ivinen olevan nyt ergin kirkon lammit-

2 Bid ok

tifna ja yipenevan arvottomilla san~

karimitateigan. -

Lauendéine masliskran 12 tibial, 183s

ei antaisi aurinkonsa paistaa niin hy-
ville kuin meidip oma Satumme on,
Kun hin wusein antaa ‘koko Tamponsa

7 huonoillekin.

— Mutta nimpa siti ‘slis.. tallikin
 Eertaa. saavat samalla huonot kuin hy-
vitkin — sitd kun ei voi, eroitella niin-

kuin monta maanpaallista asiaa 2 eroitel-

faan.

— Koska se Satu Fopasikaai. saapua:
tinne sagkka: Singhin kait Sait’ aamulla:
. kivjeer ‘hiinelt2.- kysyi ‘Koski: or
> =< Sain, -jaa; terveisetkin-mohdin:sa- - =
u- “-?iertkisstuolen viskaan .

- eR: - Sinuweh 471 +BY if 1 - ‘Oli nia 1 if ieeCU~

~ ramitalla. Mutta-tue jtse, stella se kirje

On piirongin pada ‘kamarissani. Ei han

_tinne. jouda kuin aivan ihelli. juhan- © -
-nusta, -silla: Ruotsistakin . tulee . vasta ~—

- ensi-viikon-alussa ‘kotimaahan ja ‘sitten

tietysti on kaikenlaista pituhaa. Helsin-. |
.. giss® wield, satici rouva: —- Raskasta- -

se on’ ollut Sadulte naimit viikot iplistisi

Aamréeri ‘Koski, vieraife ihmisille. on.
_ saanut laulella laulunsa;.jotka varmaan |
. olisi hatunnut vain yhdelle ainoaile lau- .

. fella.

_Rouva- Koskelte tuli- mieleen:

— .Mistihin:tuokin | tietaa,. étti jos-
kus joillakin’ dhmiistliz. voi. olla’ aikoja,

jolloin: haluaisi omistautua. vain yh-

delle ainoalle: Hineili; jonka luulisi pel-

kdiksi kiytnndn. thmiseksi,- jotle: niin

voimakkaat tunteet kuin tiss’ on ‘kysy-

_ mys, hiulisi olevan aivan vieraita... .

Jaa, jaa, tutkippa nyt syvamietteisté
ibmista. Sama, ‘kunt. yritat. paista sel-

_ ville ®ohjattomalta tuntuvan. meren sy-

-vyyden salaisurksista.

‘(Kukapa tieta3, miten syvasti tuokin
mieheni on joskus rakastanut ja sitten
pettynyt, mutta osaa ne kokemuksensa

niin visusti katkei, ettei siti sivullinen -
koskaan huomaa, Nin vei otaksua, etti -

{olnen on vailan tunteeton rakkaudelle.

Meit# kun on niin moneksi, Jotkut rui- -

Ruttavat surunsa ja Honsa Koko. maa-
‘iiman kuultavaksi, toiset eivat .ilmaise
-- piitd-edes ldhimmiiselleenkdin, ~~ |

Sirkka Koski asetteli ruusupapujen

_naruja” paikoflleen ‘-verannait kaidepii-

hin, sill: taimet olivat jo litkaakin ve-
nyneet: OMmassa’ Varassaan, Mutta kai-
kenlaiset- muut puubat olivat olleet hé-
nen mielessiain tirkedmpid- toimitetta-
via kuin ruusupavut. Viime vuotisiakin
naruja oli tosin paikoillaan. |
Mutta’ nekin olivat héliyneet niin,
etti niitd tiytyi kirist#3, jotta saatai-
siin “kiinted: hauskanndkGinen sein’ avo-
kuistin pylvaitten viliin. Tama ty6 oli
kuulunut jo pitemmin aikaa kokonaan
talon rouvan hudleksi, aina siit# saak-
ka kun ndist4 oli aikonut synityd pa-
hemprkin riita — dlipis nyt. asiasta.
Alunperin oli humala myodostanut kuis-

tin seinan. Mutta vuosien mittaan’ se

valtasi niin suuren alan sek maata, ett
ilmaa, etta se alkoi tymp#ist# rouvaa,
kun ne aina rehdittivat niin ett aiiden
oksanippuja laskeutui kuistin Jattialle
asti ja jopa pimittivat tuon bauskan is-
tumapaikankin, Niin oli rouva esitti-
nyt, ettd ne poistettaisiin ja tilaHe lai-
tettaisiin Tuusupapuja ja kragsia. Siten
tulisi ilmavampi ja siistimpi.. Sifioin oli
karmreeri Koski yrittanyt iti -humalien
puoita hieman jyrkissd tiuedossa, rriut-
ta Towaa ne kiusasivat siind maarin,
humatia karissut soko. lattian taydelta-
ja tuuli yba riepatti uutta, etti hin oli
kehoittanut Ollia repimain ne pois juv-
rincen ja narudineen, sek oli itsekin
ollut apuna tassi puoleksi fuvattomassa
tydssd- Silloin oli talon isdnt kottin tul-
tudan sanonut: z

— jaha, se siis on sittenkin: siallistet-
tu nuriin minka® tind -Ketran: ominta-
keisesti sithen laitoin: No -niin,: teeppa -
Sith nyt mieleisesi ja makusi miukainen.
Mini en tule toon ‘koommin stihen Kit
tani pahetmaan.

Hin oli “paiittiivin agkelin “astunut

rappuset ylos. Kengin korot iskiviit per- ~

mantoon kuin tahdikassti olisivat ho-
‘keneet: Se

- Ranomaisema—
| Kuun sirpin ofaiz. taivahalia kalpean, .
vencen ulapaita, no

armostiniepunag ‘iiskan hoktoven
Mapilven aia = |

Tuulen sarson

_ weddss: 4li- keiken sen,

.Admyis siniten-

ll nett éaulun sedtsin,

Jo fouls vii.

. villisorsast foitotuksen hihetn,

- Nin't rution hirjo iin,

wo A. Tatticinen,

sesi!
Fiki kamroeri Koski ollut tassi sen

“paremmnin dkuin missin muussakaan
asiassa paditostain rikkonut. Rouva él

saanut pitad Auolen kuistin kasvillisuu-

desta, Hin oli Jaitattanut naapurin mie-

hella metrin korkuiselle valipuulle laa-

tikon, Missa ‘haneH oli tapana kasvat-
tag” kdynidskrassia, joka sopivasti ti-

hensi alapuolelta ruusupapuseinaa. Mut-

ita talon: isanta kulki tamidn jilkeen ‘kul.

‘kyaan, niin kuin olisi tue penkki tuos-
sa olhut. pelkkis - ilmaa hinelle.
«Etta saattotkin ‘kesistd toisten jat-
‘kaa uwurjotustaan,. séHainen . innokas
kasvien hoitaja . ... Olihan: sen Sirkka-
rouva monen monta kertaa huomannui,
miten mies chimennen katsoa muljautti
paljasta muliaa, jollei siihen oltu tar-
peeksi ajoissa istutettu mitdin. Tana
kesdnd vallankin, naytii ‘kuin hanen

noihin léysailla roikkuviin. haruihin ja

hin, mutta suusta ei. vaan [ahtenyt

_moitteen plhaustakaan, sen paremmin
‘kuin auttava kistkdiin, olisi! avuksi tul-

lut tind erittdin kiireisend aikana.
_ — On sling -minulla mies, on totisesti,
joka jaksaa ‘hillita luontonsa;. ajatteli

_aviovaimo. Ei hin ainakaan, ei missain

nimessii jaksaisi- olla -pamauttamatia
raskainta pommiagn, jos toisin ots. Jos
hinen pitiisi noin-odotella millom jos-
takin tyOsta tulee valmista, hin kysyisi:

— Tuleeko tuosta valmista, vai otan-
ko mind sen huolekseni? -Tai:~ Katsos
nyt,.minkdlainen tuo sinun harrasta-
masi kuistin seind nyt on. Pidippa si-
t% parempaa huoilta, ole hyva .. . Niin
mina; mutta hin ei .. . Kumpikohan
menettelytapa lienee parempi? Seko,
jos avemielisesti pamauttelee aina aja-
tuksensa juiki, vai sek, etti hautoo
miclessiiin miti hautoo, josta ei toisella
koskaan ole taytta selvyytta, silla né
eivit tule ulos ja monta kertaa joutuu
dinettamin hautojan. mietteita, vaarin-
kin arvostelemaan - ‘Niinpa han tissii

rahilla seisoja ja papuruusujen kiinnit-

tijai nytkin aluksi kiukusta kihisi, kup
naki miehensa rauhallisesti. puppuaan
poltellen astelevan, min rauballisesii
kuin ei kuuna pafving enda aikoisi tyo-
44. tehdakian — tuolla alempana tiella

hain Kiveli. Ebkip3-ddin piti silmalls

kuinka vaimo omnistuisi myt tehtavas-

saan, Ollthan se tavallisesti oli aikai- -

semmin laittanut ne ja senjatkeen, kun
poika ei keviisin ollut kotona, oli pal-
velija sen tyén tehnyt. Sitten alkoi ta-
mi puuha ja viela enemman miehensa
valinpitamattomyys jo hanta huvit-

‘taa ja siksi hin huuteli lempeimmills

aanellaan:

— Kuulehan nyt ukkoseni. Auta toki
armastasi, joka tassd kurkottelee ja ku-
martelee sinun - puoleesi,:. ei .nbyryytt4
Hmaisten, eihiin toki, vaan heikkoudesta
johtuen. Katsos; kun en ylety notta
uusia naruja kiinnittamain noihin kouk-
kuihin. Puatanikin huimiaa kurkotel-
lessa,

a -Teeppa. mieleisesi; teeppai ‘midi. |

magssa makaavin papujen lonkerci- -

Sepa eS ee eT kaye Tee Tote a

eae