1943

Eeva, rakas sisareni!

Meilla eletfan nyt kapiohengessa
elikki myyniraivossa. Voi, sit# kan-
kan siivoa, miki meilla vallitsee!
Lihettimillasi ‘dolareilla -” ostettiin
nelji pakkaa Jakanakangasta. “Hul-
lujenhuoneelta tilattiin metreittain
kasinvirkattuja -pitseja. .. Liisa
joitti pyyhelunat. Leen antor ruo-.:
candytaliimat, .lautasliinat- ja karva-
ankamaton 3x2,5.m. Maila toi

‘aksi ihanaa silkkipeittea.,. puoli tusi- -

aa slikkitrikoisia. alusvaatteita. ja
yrnv}a_ Sirkka, | kéyhin, Suomen.
otavaki on tunnetusti kiyhi, ‘antoi
abdet ikkunaverhot.. Ruustinng toi.
OL pohjalaisen .. Taanun. leposohyan *
eiloksi. Lippesen © mumimo = kutoo-
arhaillaan péytdlunoja, :ikkunaver-.
oja.y.ma. Omissa kangaspuissa On.
wnedls ryiy. Muuta: ‘pienta: kamaa

L vaatekappaletta on niin palinh, et- -

n-jaksa kaikkea: lueteliekaan.

Opettaia Tissari uskaléi- labjoittaa
jnulle kaksi tinaista Jampettia,; mut: ;
, Hitt lahetti-ne heti takaisin jackis-.
-Lempin .-sanoa, ettei koko ~ binen.

jltd vastaan -‘rihmankierrettakaan.
ti-Sofia oli taynndnsd,pyhia vibaa
ssatia kohtaan ja.sai‘lieviin sydin-
htauksen, kun mina sanoa héliy-
., ettel ollut nautinto olla aidin.van-
na heilana, |
Vanha torkyaitta pubdistettiin; 5 ja
ne asetetaan - kapiot sita mysten,
n.né valmistuvat.: Aue vieras tu~-
talocn, vied#iin hbiinet ihailemaan
vavaa kapiakokoelmaa, Ebdotin,
4 vuckrattaistin Jokelan liikkeitten

teakkunat viikoksi, partksi ja‘ka- -
t asetettaisiin niihin kansan ihail- —

iksi, iin. prinsessojenkin kaplo-
idstellaan,

.oko hommaz.on. Haurettavaa, aina- :

minusta: Mutta dition elemen-
aan, “Luulisi hinen yalmistavan
a hartadn,
1 han ei ole sellaisella jnnolla mie-
Hin -taimittanut.:
fuulisi muna Aidin rakkaimmaksi
@ksi,
linusta tim kapicpalious on- tur-
jurinaa. Viel: se menettelisi, jos
istaisimme tyhjin kaisin uuden-ko-

uppoaa koko ihana vVaatekasa -

| pisara Jokelan kartanog perinté-
teiden mereen. -Pyh!-° Selfaiseen -

an olisi mukavin' menni: kapioit-

i meille tulla tginenkin ' sydin-
aus aikeesta.. kananpaisti ja’ j4-
Onneksi siitd sentiin valtyttiin
matlani avulla.
Nhanen on kasketty paivilliselle,
li-Sofian ‘patentoitua sulhasruo-
Uottiin laittaa, Lupaukseni mu-
Housin . yastustamaan ruokalis-
Pyysia didilta kauniisti kanojen.
ca. Ne olivat kaifki nuoria,
ketdanpadsseitd ja miunivat tois-
it. Olisi sia . lopetzaa. heidan
nikkaat. ja tuotteliaar: elamiansi.
sin ubrautua:soutamaan isaluk-
onkineen koke yén joella, jotta
Tine kanan asemasta. tarjota Ioh-
ihaselle, _
yuton frylathin: lyhyesti j= var-
Aidin suyussa: oli- ikimuistoi-

ipa tarjota sulhasele kananpais-

thi hanests tulisi mahdollisim-

Kanamainen aviomies).-- Huo-
nl tauhailisesti, ett - ehk-eivat
uvussa kaikki didin suvun tem-
‘psneet, Luokkautuneena «a-
Hi. etter isin suvusta voitt pu-

lah

 muirsi,
kunsa ota. Tissarin., kaltaiselta hen-. .

Ketain muuta tytar- -

Kapicita katsel-

‘tava.

LAUANTAINA, HELMIKUUN 20 PAIVANS

etorouva

Jokela, toukokuun 23 p:hi 1932.- hua mitiin. Oli aivan sama, oliko

sellaista sukua olemassa tai ei.

Olin tarttunut vdrdstd paikasta
Kiinni Kananpaistiin, Myt saici sul-
hanen sita,. Jos elmuun yuoksi, niin
didin suvun ikivanho; yen tapojen tah-
den.

Paitin viela painia Alyllisen syli-
painin: tupaukseni puolesta. Jos voit-

taisin aidin kainppailussa, voirin ehka

tulevaa aviomiestanikin hallita,
“Olisika mielestdsi suuri loukkaus

sutkuasi Kobtaan, j jos esittdisin muuta-
nila viitteiti karanpaistia vastaan?”
| Aitt vilkaisi minuyn - epaluuloisesti, -
mutta, nydkkasi mydnnytyksen.

*-“Latvan ruoansulatukseen ja tun-
teisiin ei ‘Kananpaisti: “Waikuta edulli-
sesti.” |

NS itH sind i taas htipsit?” _——

- €O let syottinyt hanelle kanojasi Ja

: Jadtelodsi viiden tyttaresi ihailijana,

“ eikd- sjitd ole ollut -mitada hyétyi.

Ivannut on | vain. sinua takanapéin.
‘Mind ‘en tahdo, efta’ sind nyt kanan-
‘pristillast: vieroitat hanet ‘minusta.”
Aiti kadinndhti minvun. pain. ; }m-
Laubtui. “ Nauroi.
“Oletpa sind taikauskoinen!”
-Elakoon! - ‘Selkaveitio! Hutraa!

Kyla isdlukkarille ja miaulle nay-—
yu. kelpasi, kun koettaessamme saada ©

koukkua Johen. jeukaan kerroin ha-
nelle temppuni., .

“Ej didille rehellisessi. Sanasodassa
mitaan mahbda”, -tunnusti lukkari,

“mutta kin osaa-vahan viekastella, -

tulee hdnen kanssaan -mainiosti toi-
meen”, |

MMeilla oli hyva kalaonni. Saimme

puolen yon aikana kaksikilcisen lo-

hen. ‘Toinen, isompi padsi karkuun.

Isa arveli.sen. olleen viisikiloisen, ja

yarmasti se viikon kuluttua estintyy
jo Kuusikiloisena hdnen jutuissaar
‘Sulbaspdivallisila aiti ja Latva
joutuivat sanaharkkaan. haapaivasta.
Aiti miaarisi - haat johannukseksi,
Latva tahtoi, ettd oli vikittava het
viimeisen Kuvlutuksen jailkeen, Kum-
pikin pit: lujasti. puoliaan. ‘Onneksi
istilukkari -dbysi huomauttaa, .
morsian sai: tayallisesti - haapaivinsé
maarati- Mind en vitkastellut kayt-
tii oikeuttani, Vleisen rauhan ja’

terveyden tahden panin Tiltaajan
kahtia, “Kesaknun.t2 paiva 0 otkoon
h##psivan.”’

Aitt.sanoi minua yuimdirtimatt- |

maksi “hupakoksi,. mutta: sudstui,
vaikk‘ei ndin lyhyessi ajassa kunnol-

“dista haith voitaisi laittaakaan. | Lat-
ya _mydntyi myds ehdoila, etta vibki-.

minen.toimnitettaisiin silloinkin kar
kessa hiljaisuudessa.

. Ja taas olivat dit! ja Latva sanaso- »

dassa! .

‘Wai -haaitomat vibkidiset! - Ei sit-

ten millain'’ Kun 3iti oli kerran pi- -
tanyt haat vanhemmille: tyttarilleen,
pita hin ne mys nucrimmalleenkin,

Witkin . jarkisyyt Latvan puolelta
eivat auttaneet.
tystyyli hylattin. |
taipunut..

“Ei Latva stile mattiian - mahda, jos
mini. biat valmistan”,. uskoi aiti-m-
nulle Latvan. mentya. “Jos bin al-
koo sinut saadz, on hanen hathin tul-.
r}

Latva auolestaan huomautti ivalii-
sesti-minulle: ;

“Vahtaskohan. ditisi tajuta, etta
magilmassa on ihmisia, jotka ervat
tee hanen tahtonsa mukaan?”

Hymyilin monaliisamaisest. Jos
Laiva olisi ollut taiteentuntija, ollsi-

a

etta -

_ langam!

Isdn ja minun Vall- |
Kumpikaan ¢1 -

han kisittinst hymyni merkitsevin

epiilya tuollaisen ihmeolennon ole-
massaeoosta,

Ja ttsekin olen sitd mielti, ett® ko-
meastt minut on vihittivad kyliin ko-
meimpaan mieheen.

Airstf..

PS,

Aiti oneri kivkkuinen Laivalle,
kun tami ei ole ostanut minulle kih-
jasormusta. Se on kuulemma onteek-
lasormusta. Se on kuulemma anteek-
koettanut selittdd, etta mit kihlasor-
muksella tehdain, kin.ei kerran-kib-
lolssakaan olla.
En. vihkiaisiir - Jonkinlaisen renkaan!
Tietysti aiti viel vihjaisee Latvalie

tasta laiminlydnnisté. Seon niin hi-
nen tapaistaan, oo
ne 2 * .

jokela, toukokuun 29 p: na 1932. |

| Rakas Fev

Kiitos” kirjeestasi j ja dollareista!

(Gn. hauskaa, e1ta hyvaksyt menetel-

mini ja ‘lupaat auttag neuvoillasi mil- :

Tua Latyan taivuttamisessa kunnon
aviomieheksi. Pelkiin vain, ‘ettel

Bitimsi- kieroonkasvattamaa Latvaa

Ssaada oikenemaan kuudenkaan nai-

. Sen vormalla. Toivoa ei sentidm sovi
kadottaa, vaikka jokapaikkaan-ne-

Ransd-pitinyt isa-Miettinen. sanookin

n: “Ken tasta kay, saa kaiken toi-
von heittad. ”

Mutta
lohdullisempiakin —_[auseita,
“Siti nainen tahtoo, sitd tahtoo Ju-
malakin.” Tata viisautta Koetan
opettaa sulhasellenikin.

Filen tuli sulhanen luokseni.  Aiti

oli ylimadrdiselia* piivakahvilla dia- -

konissan luona. Ish seltteli salissa
Ave Mariata niin, etta vuoliaiset ta-
risivat. Scittava director cantus Lei-
voonsiing mairin vaaraton olento,
ett hanen kuulemattaan ja tietdmit-
tin vyoitaisiin rakennuksen toinen

pad siirtaa Kemiin, saatikka keskus-’-

tella sulhasen kanssa sormuksen os-
tosta ja Vilpurin matkKasta.,

Sulhanen istahti morsiamensa vie-
rele kangaspuitten dareen, missa ta-
mk laittoi ryijyynsa viimeista nukka-
rivid, ° . :

‘Pane -parempi puku yilesi, niin

liahdetaan  Viipuriin_ostamaan — sor--

maukset!” sanol sulho.
‘* itis sanoi, etta ehdit mainiosti.”’
Evo. siita tuli, kun korjasin puhelin
Aiti panee sormensa joka
patkkaan,.

“Eikd sinun pitaisi sopia tuotlaisis-
_ ta asioista minun eka aitini kanssa?”

“Afiksi et vot nyt labtea?”
“Glen jirjestanyt muita menoja.”

“Aiotko. ylioppilaiden tanssiai-
sin?” |

“Tietysti, . Ovathan he tovereita-
ni.” _

“Toivon, etti jalat jublaanmenon
tanain!”’

“Rikay painsa. Viipurin matkan
voin tehda muinakin paivina. . ‘Tanu
pidsee vain tandan ylioppilaaksi, 5i-

Lipaitsi olen-luyannut soittaa jublas- .

ae

“Fik6 minun.tolvomukseni merkit-

se sinulle- mitean?”’
“Toivo jarkevast1:
“Tos et nyt Gahde, saa sormus jaada

yr

_ ostamatta. “Miti sithen sanot?” -

Tiedathaa,. etten toivo mtdiin
niin hartaasti kuin katumapéalle-tu-
loasi.””

“Sellaista toivoacn sinun turha
clattid rinnassasi. Meidit vihitaain,
ela epiile siti. Lutta ja kaurisia
cormusta et saa, ellet nyt lahde.”

-Tottaps hin hank-.

isd~Sliettinen on sanontt.
ESHTL, -

miehen = rippituoli,

Sa ar a

Sivu §
“En valitd sormuksesta. . Vihta-
panta olisi mielestini tarkoitustaan

yastaavin aviclittomme symboali,”’
Sulhanen ei virkkanut mitaan, kat-
so1 vain surullisesti, Han Kai luulee
sen tyylin parhaiten minuun vaikut-
tavan! |

Hlala pukeuduin vaaleanpunai-

seen silkkipukuuni, Oj, kiitos Stith
Sinulle. Seon hurmaaya. Glen siind
kuin aamuruskon siipi. Aidin van-
hasta, mustasta plyysitakista tein
pikkuriikkisen jakun vaaleanpunai-
sen. komeutent ylennykseksi.
chic, datten’ -Gikiainen rouva. ‘saneo

 jok kymmenenneksi sanakseéen. Mus-

tat Kaaret kulotiin ja hinkan jJauhoja
naamaan, niin. olin itsekin. tyytyvai-
nen itseeni, . Aiti- Sofiakin | Katseli te-
kijin ylpeydella _viimeista taideteos:
taan,

: “Kenen kumman nikéinen tuo tyt-
ti.on?” sanoi isilukkari. jhastuneena,
kun esttin: hanelle itseani | edesta J ja

_ takaa.

“Adjal, sydameni!. ”

aamuruskonsiipeeni, mutta kun tsi
aptol..didille valeriagnaryypyn, oll

_ Eaikki- ‘taas hyvin.

Gentlemanni-sulhaseni tui hakentaan

_minua asiaankuvluvalla  komeudella

juhlaan,-vaikk’en .olfut sit hanelta
pyytanyt,

“Sind et ole huflumman niikéinen”,
imarteli suthanen- astellessamme au-
toom = perheen ihaillessa ikkunasta
kulkuamme.

“Olen melkein yhiamielta Kanssasi.
Luuietko olevan vaarin pitad itselian
nalsena, joka saisi miehen itsensd ei-
ka taloudeliisten avujensa vuoksi?”

Tein -keksinnén! .Auto.on avio-
Suurimmat hi-
vyitimyyteni-aion singota tast-edes
‘Latvalle hanen istuessaan auton oh-
jausrattaassa. -Hin voi silloin vain
mulautiaa rankaisevan  silmayksen,
yonka -voin jarkkymatts kestaa.

Juhlasta oli tulla pannukakku mi-
hud kohdattani. Joudiain, naetkés,
edeilisen vuosisadanlopun seuraan,
Latva minut sinne kiikutt! vastaan-
pultikoimisestani huclimatta. Jsa-

. Miettinen istui oikealla puolellani ja

muy opettajakunta vastapaitini.
Omanarvontuntoni kivi mikroskoop-
piseksi, Viela salin kynnyksella tun-
sin olevani pitka ja solakka ykkonen,

' mutta ftassi appineisuuden - prissa

ykkinen ‘kKoukistui nollaksi, Latva

‘sensijaan naytti kuninkaalliselta yk-

késelta. Sulhaseni ja mina muodos-
timme yhdessi kympin. Jottei timii
matemaattinen .tunteent paasisi lai--
mentumaan, istui suoraan edessani
rakkahin vihamieheni, Antti, mate-
matikan maisteri.

Sind et tunne Anitia, koska: hin on
yvaikuttanut yasta pari vuottz Joke-
lan nuorison matemaattisen dalytason
kohottajana. Antti ¢i ole iso mies, €1
kaunis, ei vanha, ei lempead e:ka nati-
nut, Tavallisesti kaikki tyttooppi-

_laat rakastuvat naimattomaan mies-

maisteriin, mutta’ Anttiin ei ole ku-
kaan edes ihastanut. Antilla on ka-
mala suu.  ‘Tarkoitan, etta sielta ma-
temaattisten totuuksien

ules muitakin totuuksia, joita etrole

- hauska asianomaisen kuunneba. Mi- -

na, Ss Kukzan, olen saanut niella ha-

- nen kaunopuheisimmat haukkumasa-

nansa. Panen tihin tyytindytteeksi
hanen muistopuhcensa sninulile.

“NO, Leivo el tietysti ymmarra mi-
tain, vaikkaon Istunut koulussa jo
niin kauan, etld hanen ensiluokaila
ollejtten tovericnia lJapsenJapset nyt
istuvat hanen rinnallaan viidennella,

Olin. |

voihkaisi ditt. .
. Ming jo Iwulin turhaan pukeutuneeni

ohella- tulee -

|

. a . . . Lae not. : it
. . _ : . a Lo
RET MTP ee a

out rF. . . "= =
a a Berd et ee en = ih acel.
: . - oa te See es t

. —o. . oo » = bo - 8 .

= ome 1
. 4 . . a .
ee” ol Be ee" eee Le

eae

.
ae r -
a . - .

‘ a .
aa ‘. .
. : |- .

; i..

gear . oe
. . 8 EF "hor ow
1 pee hte ral ‘.
oe, 7 wt ot “4 .
en er ee ee 0

- 7 . on . = . . . . . :
1 ' 1 . .* . _— 1 .
. a nee ee
wee eek) ee ee oP ee ate ee tr — —
1 i . on a i Fy =" . a i . - =
a ou. an ', rue soar, ae mo es : ee a
ed _—— oe Bee i os = ob "2" ae »
. 1 1 -" . - 7 =n, we
oo. . . . : . oo . al

FE
we" a - FL Le

' .
a 7"
. . teat. ’
ae a ee
. . . =F "a 1
peore
. po

7."

- . Si i ee oo ./ 1 “a
a sta re. as . 2
- abe ad. 4_— ee eet mr ee ee -
*. . , . 1 Fr . . " .

. 1
Fr . 1
=. L . . . .
ra . "os nn "y " . . “Ty so a .
28 =. . . eee? al “ae oes .
. . » "at . . .t - ee .
_“— = a ee ee ee a A a
, ‘4 wae . ‘eae Dye moo.
- "on 330.8 4. 4 bs "as = ca :