e Opettajan NIMIUPALVAa 141] ee Kaikely -a Victor Rydbergin kundut- euita Grotte-fautusta Svam. PEKKA HAKLI | Af yvanitic Pun saa vain ruofxaa, ioolfigits? cuMire ef Auoaa, istuiane 2 Sadat vakavary, | Nut jo oukin Airehahassa puhdas oppi kunniassa, ushe Fintus Jfantnenan, Grofie inediag varavestt bultue oamust? dtaan asti, - “yates, nyt tayetds vort sunanitelman, jonka fon, | mnunitcimas verfaa vata, jot’ cf nakty ndilla matlia: faftisicu jarkateet perusmururin: muodostaval, Kaskystasi Rattoavai site pylvdd!, kaerenteei fem ppelikst maiiavarsi juntalanvie Runniarst vend falisimaanimme, — — duningas, nyt teetd se! _.. dikecles on arvekkaen Rooman-arkkiteAtin ne ritfdnyt muedon tissd — purroxsessa etevidssa pvagkoks: maktavan madame Manvnonan. Maa ja farvas Ruieissaan ... kattoo rakeninita fata ' stig #erloa leveempala kuin on AKeeps-kuninkaan Soe SRT pvranziid?, Ser ww. oe Auippu kohog saihkyen |, weitde dadsifyrnmentd cart kOrEceHialie. . fumatatie Mantnronatle sieti’ on torni, josta kan kallatvvan walkeyvdn | funtaudensarvesiaagn vuodaliad sun ylitsesi y... Late ale puoteita NH vatlatsluimest. bo co oarad ndkhy vallera! —_—e sO" - ; F ul H TET ep ow | ne ee - toe LAUANTAIN A, HEINARUUN 26 PAIVANA Sivu 3 rae es Grotte maailman mahtina Kors keriaa Avtinimenen ritid on puicvdhig pyoryvitdedn wedhid miinkwin porlagt pilvicn ! Amat ric: ovlediia wdstaa wile sddivd vattiossas. Patsaat pddieg Auveda arvoluokkaa {Gaila- - Fltmpand patsasjatit | Rutliga Rylvvss’ ecttcrin: Aarehodidin pojat ndtit Rojaa parmensouvothin, Papp papin perdsta. Seuragvila pytvailld Fitdréitas peitsinecn FaIMMINE on ralswincen. Svo nyt siinds iméua Pokpmimaiscen prlodsrivtin! Sin’ on haketiuing Aiviin Ofja erjan vierchen -areeitraavin alle sen. Naryy, eftd luniuu taakéa: janne jdveistvey, .fikas Riristyy, selkd koyrivy Aviétin saakke seindd tucks tapaitien, suone: Paiswu RaASEN, hampaot yiteen purtuina — Rourisinegscen vddnivy suy fakAuisessa parrassa, _. palkapovdat paisuyal, pokkeet pullistun, varpaat AOuR Sti, . Afuoto musta, aurted, Aikisel kiukset puitteina. Enfdé atse! Kas, kuin ser samcuden, tvisvvden, raukeuden kesredld mvedan wrtan Aérpind, OF jan rato yvormatan Siimicnmie cessa on! Templin podjakerras tad, niinkuin Adseit, rakelaan basalissta vaan, ee Kirj, ARVO LIN DEWALL A MERIKASSA | kiinnitetain "~ yleensé vihemmiin huomicta | Syatyma- ja nimipiiviin kuin Euro- Pisa. Gikeastaanhan taalla ei ollen- - Kaan juklita nimipdivid ja harva kai belaakadn, ett piivilld on nimet, Pedasiallisesti senvuoksi, ett taal -@l ole kaylinndssd almanakkoja, ku- . len Suomessa, jaista nikisi kenenkd kunniaksi kukin piivd on pyhitetty. Suomessa sitavastoin jos henkilalla on vaikka kolme nimed, se merkittsee, la on kolmet nin} kekkerit. . Kennan paivat ja kahvi- Ja jos henkilé on vahan ‘huomatumpi tekija yhteiskunnassa, . kin vain tavallinen Miina tai Matti, Vield nimipaivaaamuna. tau- Rn pdivan sankarin ikkunan al- Aun kirjoittaja oli vieli alle kym- Melvuptias poika Maas3q. dikeiy . sell al koulussamme opettajana | “Plrultariivarty” vanhapoika, vanhassa Joka oj Rasteessa Saanut pimekseeno Han tukisteli, seisoiti nur- hakkasi vlivottimella pienime- MaStakin rikoksests. , dave, Rass jg r kin oppilaiden kauhuy. Hin oli todella- - et Oppilaat koettivat sadda hii- ~ SHOS0taan ‘kantamalla hanelle :, *Mnoita, panag ~Wutta eiviit me kakkuja ja -juustaja, u dabjomiset -naytiinect .--stis opettajamme- ainakin. kabyit an- paljoakaan auttavan.. . SRancet Run oapeiia- jalle tuli se kurittamiskohtaus, ct han katsonut kuka olf tuonet juuston tal pannukakun. Kaikki saivat “‘mtia kuulow ja kuka kaski". Mluistan ker- rankin, kun eras talollisen poika, Lah- tisen Arttu, joka oli huenoin luokal- laan, tapansa mukaan toi opettajal- lemme ditinsd paistaman pannukakun saltui apeltaja olemaan taasen hir- mutubella sind paivana, heitti Art- turin tuaman pannukakun uuniin ja haukuttuaan Artun byvasesti, kaski hanen sanoa didilleen, eta syotlaa porsailleen vast'edes pannukakkunsa, eika niiti haneile laihettaa. Eridnd vueonna, siind tammikvun puoliviilissd, rupesimme me koululai- set keskustelemaan, ettd mitahan oii- si, jos Paavon palvan aamuna meni- simme Jaulamadn opettajamme:ikku- nan alle. Yksimieliseksi padtdkseksi tuli ett menemme, tulee ehka siten paremmalle tuulellekin, eika aina ole kiinni saivaristossamme taikka viuvol- “imella sormillemme hakkaamassa. Mydskin katsoimme asiaa toiseltakin -tannalia. “Olimme olleet Faulamassa pullakahvit. ‘tuiia Raikea viempda tHesisefain thmche bs reuse key Pusivictcdn Rudlasta omcraihs metdin velamme pweneladle SuNFCES, | jof on mciile suc pea: védcksdntoista kerrocta, waaituret!, Aviad’, fatidAat, fornit, Ratot fotstavesr kakkt Graten kudlassa. Leusui Frodc-kumingas : Hed om. . Pempiz tulfee arvakas “a Rilpaitu sen mint on. Seed Acina kannustaa, pisidd, polttad, Aalcaa, Aatvaa, _ jadytdd, karventdd ja veiveu, Acrmot hella? kirciks saa, Su" on nefjdielmatia wirkcdld tally Groffe-muliyven jofdosse. feka Auussa tilt Ayvod ved? voulHitesta, fa sa ofc? Admmdsived - foimenpitces teloa, * ht Jara talloin Grotessasi ransaéminan duloksen Ainkaloithis AankR, son otkeaia puateliasi trast Mantmon-juhlassa inmalalle ; palkaksi suot istua Mammonelle, VIET riviin riftaricn vervaton. — rhkiinaana arveattea — Aluita tictdd tahdon ma: veteskunnan pytudhien os milloin tvé on valmiina? fitrim vhadan Auulua, Pidén Riirutte. saaden, Frode, tinnassaan AKuntipas, jos Grotiest rauhas 5) aInG asue Aévanin avévoaulls pysyy, ash Ruotemaan. ara faskujemme mukaan kysyy Vaan Sé RUF IE voutistet as aikaa timd temppedi jonka Buoron Groton nicl ouotta kaksikymmenté, aartett ahint vaiuninan, mutta talldin kdytdvd fwomnte on Har tarmeken on RiTreestt, orjan elamaan Groten tankoon kéviciddy Kaksikynmentii? 7 paid pithdt vdant dendéin, Inulin: valmis viidessal ruaska fskee ratvetsana selkadn, jalka poAjikin, Kuningas, sen tahdot sa | Runes kurja vikdoinkin ihentaa ein wiiteen asti? kaatuua maghan kankeana, Armolinen Mammona, Ce, Sortute atic jatkajen silloin meille joutuisasti 9 <<. ee sFOMIEH oryten. suelgioAkon Rena. FYFV; qetme dere eit’ ots tydssd Riircen pyry, | Aipatty, ai kurinzgas, jeka antats Grofedlen an fdd #eimo tehokas, waukdin nelinkertatsen! Fitsas Mammonantmte fai sev. fumalanime Manmmona, Ak, se kuinka kanuustiea, AakATvISaS, makiaud, pistad, politad, Raluaa, kaivaa, Reino aula keksim@hin! — ... javidd, &arventdd ja veivaa! Alaa! fo an! fa fepsiitdhdn, Ndinpa Grotic-nrvily saa woulamiafon, verratan: pun vouddin pirunimoiser. tavan ja mahdollisesti vield saamme lomaa koko palvan. Keskusielimme mild jauluia lau- lamime ja paatokseksi tuh, etta en- gpTimaizens! igulamme “Sa kasvyait : neito kaunoinen isisi majassa’, Ja tasers “Savowaizen laulun’, silla oll- han opetiajamune kototsin Savoeta. Paavon pdivan edellisena iltapuo- lena koulusia paastvyamme kokoon- nuimme eraan oppilaan koiia haryjoit- lelemaan ja meni kumpainenkin lau- ly maimiosti. Padasia vain, etta o- saamme alkaa otkeasta aaniest, ej liian korkealta, ette) Carvitse pinnistaa, Padtimme kokoontua koulun pihaltle seuraavana aamuna kello puali kuusi ja sitten kaikki yhdessa menna opel- tajan asunnolle, joka oli noin kahden kilometrin padssé koululta. Ennen nukkumaan menoa, kun kir- joittaja valiiti danensa olevan jcn- kunverran kahean, antoi 4iti vispa- tun kananmunan juotavaksi, etta po- jim dant vaan olisi ensiluokkaisessa kunnessa aamulia, kun on tuollainen harvinainen tilaisuus. Aamulla en- nen Jahica teki mieleni taaskin vis- pattua kananmunaa ja kun rupesin valittamaan edellecnkin adnen olevan kabeadnlaisen, jwotts ait toilsen munan ~ minulle, | : Koulun pihalla oli svun osa oppi- laita midrdaikana, mebkein jokaisella lyhty mukana, silld tammikuussa ol aamusin kello kahdeksaan saakka _ melkein sakkipimea ja monen oppi- laao oli tultava useamtraokin. bk =< a * qa + + | Kirjailijain vertailua Ipnace Legrand, ranskalainen kir- jatlija, joka mykyisin oleskelee pako- latsena Engtannissa, on vertaillut ranskalaisia ja énglantilaisig irjai- lijoina. Ranskalaisella kirjailiialia, han sanoc, nayttaa aina olevan tun- ne, etta han istuu salongissa ja etia hanen on noudatettava ehdsotonts moattectiomuutta. Useimpien rans- kalaisten kirjailijan takana hiam