alaine Ensimmainen ranskalainen kosmonautti lahti 24.6. viikon pituiselle avaruuslennolle koke- neiden neuvostoliittolaisten lentajien kanssa Sojuz T-6 - aluksella Baikonurin avaruus- keskuksesta Kazahstanista. Avaruusalus laukaistiin ra- dalleen klo 20.29 Moskovan aikaa ja sen oli maara telakoitua noin vuorokauden lennon jal- keen Saljut-7 -avaruusase- maan, jolla kaksi neuvostoliitto- laista kosmonauttia on tyOsken- nellyt puolitoista kuukautta. Kolmipaikkaisessez ava- ruusaluksessa — tutkijakosmo- nauttina lennolle lahti 44-vuo- tias ranskalainen Jean-Loup Chretien. Aluksen komentajana on Vladimir Dzhanibekov ja lentoinsinddrina Aleksandr I- vantshenko, kummatkin noin 40-vuotiaita kokeneita kosmo- nautteja. zhanibekov on ollut ai- emmin kahdella avaruuslennol- la, ensimmaisen kerran vuonna -78 ja toisen kerran yhteislen- nolla mongolialaisen kosmo- nautin kanssa viime vuonna. Ivantshenko puolestaan vietti edellisella lennollaan 140 vuo- rokautta avaruudessa maineek- kaalla Saljut-6 asemalla Vladi- mir Kovalenkon kdnssa. Ensimmainen neuvostoliit- tolais-ranskalainen yhteislento on herattanyt suurta mielen- kiintoa molemmissa miaissa. Neuvostoliiton televisio valitti kaksi ja puoli tuntia lentoon liittyvaa ohjelmaa. Baikonuris- ta oli televisioyhteys myés Ranskaan. ennon ohjelman_ ovat suunnitelleet yhteisty6ssa kum- mankin maan_ tiedemtehet. Neuvostoliiton ja Ranskan va- linen avaruusyhteisty6 on jat- kunut pitkaéan jo ennen dsken alkanutta huipennusta. KIRJEITA JA LEHTIA TULIAISIKSI Omaisten kirjoittamia kir- we ; es ‘ CES Se fo ae AS a" om my e « S Betas ¥ a PMT Oi Bred Neuvostollittolais-ranskalaisen yhteisliennon miehist6n muodostavat: jeita ja tuoreita lehtia lupasivat neuvostokosmonautit vieda tu- liaisiksi Anatoli Berezoville, jotka odottavat vieraita uudella Saljut-7 -avaruusasemalla. Berezovoi ja Lebedev mie- hittivat uuden aseman ensim- maisina ja he ovat kiitelleet aseman ominaisuuksia tunnus- tusta saaneiden tutkimustulos- tensa vakuuttaessa kaiken ole- van kunnossa avaruuslaborato- riossa. Tieteellisen panoksen lisak- si alkaneella avaruuslennolla on tuntuva polittinen merkitys. Sita pidetaan merkittavana idan ja lannen valisen yhteisty6n konkreettisena osoituksena ny- kyisessa karjistyneessa maail- mantilanteessa, Neuvostoliittolaiset ja yh- dysvaitalaiset kosmonautit ta- pasivat toisensa Sojuz-Apollo - lennolla avaruudessa vuonna 1975, mutta sen jalkeen suur- valtojen lupaavasti alkanut yh- teisty6 taman alan tutkimuk- sessa on pikku hiljaa tyrehtynyt — johtuen Washingtonin paa- miesten asenteista. Avaruustutkimuksessa Neuvostoliitto on korostanut rauhanomaista linjaa ja arvos- tellut USAta kosmoksen mili- tarisoimisesta. Sosialististen maiden kanssa Neuvostoliitto on toteuttanut laajaa_ Inter- kosmos-ohjelmaa, johon = on kuulunut yhteislentoja yhteis6n jasenmaiden kosmonauttien kanssa., Neuvostoliittolais-ranska- laisen yhteislennon jalkeen ta- kalaisen kosmonautin kanssa lahtee seuraavana avaruuteen intialainen lentaja pari vuotta kestavan vaativan valmennus- jakson jalkeen. RANSKALAINEN MENU AVARUUDESSA 24.6. avaruuteen kiidatetty Jean-Loup Chretien ja hanen varamiehenaan ollut Patrick — Kun mietimme, mita voisimme isainmaan hyvaksi tassa vaikeassa tilam- teessa tehda, tuli mieleen teidan palkkojenne alenta 0 eenrinaninnany intima i oan ents, Yih te RN NNR RR, 8S IRIS alte RRR E ORRIN NEON inca Baudry olivat neuvostoltitto- laisessa kosmonauttikoulussa oskovan lahella syyskuusta - &O lapdisty aan sita ennen Rans- kan kansallisen avaruustutki- muskeskuksen seulan ehdok- kaiden valinnassa tulevalle yh- teislennolle. Ranskalainen valinta tapah- tui eri vaiheissa ja ‘loppukilpai- luun’ paasi 72 ehdokasta, joista 10 oli naisia. Kriteerina olivat mm. alle 82 kilon paino ja kor- keintaan | 80 sentin pituus. Tie- tenkin vaadittiin myés psyyk- kista ja tieteellis-teoreettista valmiutta. Eraana vaadittavana omi- naisuutena pidettiin mydés kos- monauttiehdokkaiden valmiut- ta oppia venajan kieltaé. Ava- ruuslennon miehist6n on naet parasta ymmiartaa toinen toisi- aan ilman viittomakielta, Yh- teislennon monimutkaisista val- misteluista kertoo sekin, etta ranskalaiselle kosmonautille oli suunniteltava oma menu — tie- tysti ranskalaiseen tapaan. alusta alas avaruudesta Neuvostoliiton Sojuz -ava- ad Gees srenthte ee SON eas wn ogra ee 9 A oot aS » ruusalus, matkassaan yksi rans- kalainen kosmonautti ja kaksi neuvostoliittolaista laski alas Keski-Aasiassa 2.7. oltuaan avaruudessa yhdeksan paivaa. lus telakoitui Soljut-7 -ava- ruusasemaan, tehden kosmo- nautit terveydellisia ja biologi- sia kokeita asemalla. ‘SAn Shuttle ual a a Re SR RCN ee APN OE Oe Oe laskeutui imen. kaksi paiv4aé my6hemmin, USAn kansallisuuspaivana Ca- liforniaan, jossa_ presidentti Reagan oli Shuttlea vastaan- ottamassa, uhaten aloittaa va- rustautumaan sotaan Neuvos- toliittoa vastaan avaruudessa- kin. Shuttle oli avaruudessa 7 vuorokautta. Pravda NL—Suomi -suhteista: USA:n paatékset vientira- joituksista Neuvostoliittoon ei- vat vaikuta Neuvostoliiton ja Suomen taloudellisen yhteis- tyOn kehittymiseen, korosti NKP:n paalehti Pravda hiljat- tain maitten valista yhteistyéta koskeneessa artikkelissaan. USA:n vientikielto, joka koskee laitetoimituksia ja erdita nykyaikaisimman tekniikan a- loja, el ole saanut aikaan aiot- tua vaikutusta Neuvostoliiton teollisuudessa eika yhteistyéssa suomalaisten firmojen kanssa, lehti kirjoitti. Neuvostoliiton tiedotusvali- neet ovat viime paivina koros- “| ni gg Ps Aah Lentoinsinéérina Aleksandr ivantshenko (vas), ranskalainen tutkijakosmonautti Jean-Loup Chretien Ja aluksen komentajana Vladimir Dzhanibekov. Begg LRN Mshh SREB, Wop SES ME RS eb AS: it vai taneet mm. lannen talouspiireja lainaten, ettd Reaganin hallin- non kylman sodan henkinen kampanjointi Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia maita vas- taan ei tuota tulosta. Myés Pravdan neljalle pals- talle levitetyn laajan Suomi- artikkelin kirjoittajat D. Valo- voi ja M. Kostikov totesivat, etta heille kerrottiin Suomessa ainoastaan amerikkalaisten fir- mojen karsivan USA:n johdon soveltamista ‘rankaisutoimista’ tilauksiaan menettden. Artikkelissa lainattiin Suo- men pankin paajohtajan Ahti Karjalaisen sanoja, joiden mu- kaan Suomi kehittéa kauppaan- sa Neuvostoliiton kanssa piit- taamatta mistaan taloudellisis- ta ja poliittisista muutoksista kansainvalisessa tilanteessa. Artikkelin alussa Suomen poliittisen elaman todettiin jat- kuvan vilkkaana presidentin ja hallituksen vaihdosten jalkeen ja etta jokainen Neuvostoliiton ja Suomen suhteisiin liittyva ta- pahtuma ‘herattaa erityista mielenkiintoa’ paitsi suomalais- ten, my6s naapurien keskuu- essa. Maittemme valiset suhteet ilinnostavat muita pelkastaan sen takia, etta ne ovat olleet vakaat YYA-sopimukseen pe- rustuen koko sodanjalkeisen kauden riippumatta kansainva- lisen tilanteen vaihteluista, ar- tikkelissa todettiin. Siina kerrottiin kauppa- vaihtomme 45-kertaistuneen 30 vuoden aikana ja Suomen uuden presidentin korostaneen taloussuhteidemme merkitysta Moskovaan tapahtuneen tyo- vierailunsa aikana. Seppo Laakso