0, 1 | _ ms a . . le . or moa . a. r . 3 | ee tune an ir ae “. a = rt sre Crt tulipalo Ria- vitinyt Smpraan Torkkileieten *oltsame biaterial- linen salamakaupunki talen harit- oe Si . Co Dil | “a . oe" tT ee Eaters h-4 Z al Lima. Honctantinopoli. —- Tanne saa- panenten luctettavien tletozen mu kaan on Smyrna’ tapdellisest) havi- tetiy, KANST palvaa kestineen tuli- paion ainewitamana, a Tulipslon alku, - Mas Ateeria, — Kio 4 aikaan torstai- ong Ltepdivalld sai tuli alkunsa wialeien kaupungin osan keskuk- gesca. Tulipslo jatti kymmenta hangin asukeaita kodittomiksl. Mydtempien tietojen mukaan on kg khautink) havinnyt. kat ~ ANE ee el ee ke 7 . (anadan r auta tielyo- fasten’ yoteenlit- tymispuuiia uninin «suemnittelewat ybtymiati. . F Sr BB ee oer +15 q Wortreal. — Sunnuntaina aletus- sa kotlierenssissa tultanee aikaan- aamaay sovinto Canadian Brether- hood of Railway Employees unjon jn Internationale Brotherhood of Railway and Steamship Clerks ani- on valilé, viimemétnittu kuuluen Amenkun rautatietyoliisten jarjes- ago ja edellamainitty ollen sen tolpadtija, Timin lausunmon antol iBallR per jantaing canadalaisen union presi- dentt; A. R. Mosher, joka oli taatls zautatictyaldisten palkkakysymyk- stp tanid. Edellimatnittujen jacjestijen kes kindinen Rilpailu ja katkerat rital- hae 6 SUldeL ovat suurest] heikentantet Mg |opataleivaliisten jarjestimistysta ys faistejuyvoimaa, kay taas niiden 7 0 oyityminen tulisi suuirestt lishamaan | 6 Salidstisuuden kasvamista naiden y itvdldisten keaken. ee , Canadan vilja ja Euro- pan koyhyys Ee TERRE: FATE Tape St STS RSA EET eer MOR BE en ot eee ee fe Exchangen presidentt]-C. H. Lea- wen, wuhuessasn mainitun jarjes- tin knkowksessa t5a1)4, lausul, etta caragalaisen viljan markkingita val- keuttaa slurestt alhainer, rahakan- Nadclaista viljaa haluttaisiin ostaa. Hin sanni etta busheli viljaa voi- daax myydi = Hamburgissa Sak- Sata £7.50 busheli, maksaa se 3ak- galasle yli 300 markkha ja muit- ttn wsxi-Europan maitten tahakan- fa on vielikin Albaisemp: Tama Tahazansan alhaisuts Ja suinnatta- Tai totavelat ja poliittinen epivar- miss stheuttavatkin sen, etia ulks- Maiaset, ostavat viljaa vein pdi- Vir varalta ,eika tulevaisuuden va- tata. Ej ole epdilemistakddn ettei- ka Eeropa tarvitselsi syurta maarié Tlfaa, mutta s¢ ei kykene ostamaan awitispia vaikeuksiq viljam myyn- sis sledettivillg hinnoilla, Jausui Puig, rity atu —_—__,_ Rautatiekuningas Siir- . elaisuuden puolesta Winnipes. — Canadian Pacificin Brezdentti EL W. Beatty, matkusta- €. trineisjunaila vuosittaisella tar- kasicsmatkallaan Montrealista Jan- tees, antei pysihtyessdn tailld sa Lo walendilje haastattelun, jossa han zit, wheaavan rautatielakon 3aa- + Tavan viltetyksi, jonka hin sanal pauchin olevan toivottavaa. Sirtotaizuuteen pehden hin oli atti imaan agnomalehdista O1 asettunut siirtelaisuuden lisai- Mi paitestavalle kannaile. Sa- Tas kun on valttamatonta tooda Mahan isha siirtolatsia oli vabl- itnshatta sit -mielté, etth olisi Tyoizin saataya lisa kapitaalia, Thetimdan Canadan itoennontikka- Uksta. Hin sanogi Canadan Jakien 18 sitjen takaavan padoman sijoit- lajlit = turvallisen « sijpituspaikan. Canadian Pasificin bin sanoi kylli Ructeht:van . niista tarpecilisisth li- Syksizta mite asukaslrvun, kaupan - tepligquden kasvaminen edeliyt- pis. Winnipeg. —- Winnipeg Gralnjuksen kehitystd Saksassa, ‘ :kistamaan eRote Fahnens lakkautus- tg missd Eurapan mgissa missd ¢a-; Tyévien vapautus tapah- ‘nu sen itsensa kautta! | nyrkkivalta Keckki karmunistichdet teltances vahitellen Lurietamaag. * | Kuten tunnetiva, lakkautettiin Berlinin «Rate Fahnes joku aika sit- fen 3 vitkeksi. Lakkauttamiskysr- myksen kiisittel] ja lakkauttamis paatiksen antoi sosialidemokrati- ner sisiministeri Jomastaan huoli- Matta; hanen Sijalsenta vain yar- } MENS! pastoksen allekirjoituksellaan, Saksan demok rattinen | 1 f $LAISILLA ON: YKSI VIHOLLINEN! YESI TAISTELU! ——— SIKSI: Petts: ars r. ml iL Ce Ty: aff a sat "r, _ . eT el a . wa =. 2 YEKSI PUOLUES ae . ae Fu at ae . . Crea Tiistaina, syyskuun 19 p. — Tuesday, Sep. 19. +h Ban Neuvosto-Yenaja Lontoo, — Dust suuri sota, init [Tiista hualimatta on lehtj teisen ni- |hamettilaisten armetjan edetessi ja misend imestynyt edelleen, joskin!ssaden VAIN samUpginoksena. lehden johto antautunut varagan 4mercar College Institutissa, arme-|tulia lJangeictuksi ankarsen ran- gaistukseen, mika demokraattisessa tu-;Seksatsa seuraa, jos lehden lakka- ——-[Ultamispaatista ei noudateta, huomauttaa, ettel fainig alusemeita dghettamfon ofuu-| | komitean julistuksen, «lou-|yhtend sugrena puolucettomana vel-| ian tallaiste kukeuspadtéata ole kannute sosialidemokratian, halli- [tana kykevand sucristamgan Hal-|tehiy jokin Amsterdamista loo kanig ristirtidak. Wetdian taholtaas | oo miskysymys kyla tulee esille ens: on valmivteltu jonkinlainen «Mon-* edustajiston kokwuksessa. ‘Tassi nia solileita Arittilaidin joukkou- | ‘hin, jatka tulevat libetettivike! Lor heiecen (tian, tiedotetasn tabla lucieftavalta taholta. Britaotian beallitus on [nbettanyt mygulkdn neotin Rumanian, Jugo- slavian ja Kreikan hallituksille, ane- én niits olemaanq aosallisina Kanes! tantinepolin pootustukseaca, Pucliviralliseara tiedorsa, jouna: kerrotasn Britanunian aluemaills la. | coltamaan ofan iden efujed puo-| luckamiseen, joiden pucleate me jo; olemme tehneet suconattomin tb- revksias, —_———)-—_—_—~ Kiitospaiva marras- | kuun 6 paiva Ottawa. — Kiitospaiva tulee ta- na vienna vietettavake] marra5- kyun § paiva, maanantaina. Kiites- pairan vieton maarast parlamentin 19271 vuoden istinto, joasa ae ase- ton nitni, niin elt® se tasta lahtien | tettii; semalle vitkelle kuin gserau- kugluu: Woerjan asematyolaisten Litto. aabkd- ja vyoima-|Hapiivakin, joka on marraskuun 11 paiva. # tuspuoluette, Mutta on selvaa mit kiellolla to- dellisuudessa tarxaitettiin, Tahdot- tiin esti eRote Fahnés kasvavan kur'guden hetkellid lawsumasta jou- kaille kommunistisia kasityksia .Eri porvarilliset ja cikeistososialistiset Jehdet ovat olleet alka mieita, etta hallitus lis; tassa varsin) kntetta- wiasd tarncituxseiaan volnut ie- Jhetelysts kotsusta, beidat Lutsutun: rustella kieltogan mullla syvHli. Niil- le alkoon sanettuna, ctta lekh kai- kessa jyrkkyydessiidnkin ama kT- joittaa aaiallisesti, ya ettel herras- viette Preussin sisiministeristdsse suinkasn ollut helppoa loytin sin- nepainkiin laatuunkiypaé ayyta. Lisaxsi huemauttaa lehti, kammunististen sanomalehtien lak- kautuksilla on aelvasti oscitettu, et- ti tesavallan, auojetuslaki on Jaki tydlaisii vasthan vaikka ae iti [aa- dittaman murhataantiimusta yasta-t ja etta niiden avulla pyriladn ku- ristamaan koko kommunistinen luke, mutta ettd nfiden vainotointen 3¢u- rauksana on vain kasvava Juottamus seka cote Fahneas etta kommunis- tipucluetta kobtasn. ettiz roe oppls vovitettavakst Vahain Ad-livawmykseesa tehdyt padlikset er kinda] singh Tdhden. ammattiiknissa oaattayval, eMe olemme adotelleet jtletden.) andy vaikutusvaltaa wikelateanata- ‘etta lappukideses kaikki Burepan|)istivella yanamistolla on Narjassa. ‘arebleemit Kallistuvat Venaiaa koh-| tieeines eri ammattiliitkejen kang- Nea AstavirAnOMalgen. | puweeinsa ovat oikemtouosialistithic YEPAVYYTONSY | ba nnattanect fausue ryatirutaisen tlt, Hankka, I | i | maajirjeston chido vuoksi Turkin ja tomelta puolen tists eroamisesty Amsterdamin In. Pikku ententen kanssa, ei voi sovi- tella Mustapha Kemalin ja Britan- nian valida, han bausiu leuran Rallitukaen yatavi. Sodanuhka. ¥endjiin nakden on leva, lausuu hdn. Han sand) odot- favanas etta Vendjé tullaan kutsu-jsa lahelsessa idussa, Venajalla e Seawater | taigtellut tata fernationalesta. Oikeistoasnslal tis NOn sannradchdisth on ralvokeoast thdniuste vastaan, mukainen politiikaseaan, Ja on Ol-|ngtu, etre? se ole onnistunut vai] lut ainoa todellinen Kematin Ja AN-| kottamaan eva omiin hengenhei-; sentin Tanlaiepinse, ar ee ee 2 ee 2” i maan osanettajaket Venicen konfe-,ole mitain muita etuja ajettavinaan rehasiin, miss laheien idan aniatt kuin yatdvyye ja yhtelstoimmela Tur- jarjestellaan. Ja ainoartaan neu-/ kia kanesa, Hin myénai, etta’ Ve- yoziovallan ¥altiomicaten yheeiaty i | naja vaati takeita Venajan Jaivas- li voidaan Lardanellein, Konstanti-: ton liikkumisvapaudelle salmien [a- nopolin ja muut vaikeat laheisen idin probleemit sioriataa. Neuvostoedtstaja fausui, etta Iso vite, ja vaatil ettat muita sototai- vuja paisteté salmien lavitre Mus- tale merelle, koska -Vendja hiluaa Britannia ja Ranska ovat oljyn pe-| chdottoman kontrollin Mustalla me- rissd, tima on beidiin tarkein etua-, reila. rr | vitedson V1 Vuosikerta--Vol. Vi Balkanin vyyhdin selnttaminen Turkkitsis-lrefkkalaiten hon Filet kietog koko Eurapay rcistieiitsi. auukzitnes. Berlin. — Samatip kun Ateenay- ta tulleet tiedot siith, ett Rumania ja Jugoslavia ovat Llittyneet Erei- kan kangsa yhdessd chkiisemian Turkin ja Bulgarian pyrkimysten vastustamiseksi Trankiayn valtgami- beksi, tulkitean tiaild Kreikan hal- lituksen propagondaksi, jolla lLob- dutetaan Kreikan kansna kiratmiin- Ai oraskaitten tappicittan johdosts, selittiivat poliittiset asiantuntijat, kuinka timid jos 4¢ on totta, johtas nuteen mailman sotean. Taal oleyat neuvesteviranomai- set os yekuuttayvat, etti Rumanian hyokkGya Turkkig vastuan, joka on Verajin litttelainen, pldetdin Ve- Tiijiin taholtn agdan julistukseng ja niin ollen sthevttaa Venijin puo- lelta hydkkiiykaen Bessarabjan rin- tamoila, joke johtanee aithen et- ta Pitku entente-vallat, Puola- ja Tshekkoslovakia rientivét Rumani- an aviksi. Ja kun Pikku entente Joutud naln kilnnitthimddn huomi- onda muvalle eikii Chaan pitiimagn Unkarisa silmilla, tulee UUpkari iiyiskin ryhtyouian aluelttensa ta- kaisin valtaamiscen. | Liittoloieatkaan pivot ole ykiimie- line. Italia, jolla on luannostaan sym- patina Turkkia kohtaon, ci asalli Jugesiavian anaataven Tragiian. Lukuunettamatta Ranskalta saa- miaan gaeite, auurin gaa nijsti ages ta ja ampumatarpeista mith Kemai Riflapyssyt ovet Valmistetut Venijaita, joskin On mydskin epailysti, ett ne on valmistettu Saksassa ja Veniijiin kautta kuletetty Turkille, Turkkilaisten komentajion hkerro- fain Ssueraan -tunnustaneen, otta kreikkalaiset olisivat onnistuneet valtaamaan Angoren ja kukista man Turkin, ilman Vendjin apua. Veniviis-turkkilainen Venajln Kanyattamasy Turkkia, mis IkAVttT mykylsessi offensiivisuzan, on liiltp = sited | ku sopimus edeflyttia Turkin itse-” Niievytta Jn sen antisten alueitter takaidin saantia, slihen siadltye, mytskin Konstantinopali, ja ma'- dollisest] salmien kongainvalistyt’ minen. — Bulgarian tebclta uhkasva vnti- Lontes, — Kreikan, Rumania” Strbiag hallitukret ovat Lihethines varojtuksen Bulgarialls Hon aikeists Tragkigan ja serbialais. setn Muakedonigan niihden, Lallyityyn ascistartiaumiseen nibten, vof Bulgaria, kirjeenvaih- tajan mukoan kathetyist] agevse Vain jarjestyneena voi ’ tyovaenluokka yoittaa! rastotstadn otestag kyust vaimakag- . lu * jalkaviikidivisionia ja yarustea - riltkivin tysiatan kolmelle tykistie - divisienille. Joa nimi joukxat ligi- tain Kema@lin arincijaan, vahviatar se siti huomattsvaath a T= r Turvepehkun kehitti' mine polttoai- .~ neeksi i —e a te. Ottawa, -— Sisdaulain minisse Chas. Stewart joka on juiri i nut tarsustusmatkaltaan = } aun turvepehiutehtialta Ay fredists fine, s2n00 wallbuksen ip almistura ti kokeilutehtaallaansiy 4,069 nig turvepebkua poltie *Sinddkae Turonton lahistéla oof Sole auare ta sudmaata, joista arvjleldsan voi. tavan vulmistaa 26,000/290 tonnia turvepehkua, jonka sanodaay Vag. au¥an aina puolentoicts tonnin yh. ti tonnia kovaahiilta. | Jo Canadan kansallisvel- kaa lyhennetty LS oe es h Ottawa, Rahsston departe-— julkaseman tiliselostuksen mukaan Canadan kansallisvelka !y. hentyi elokugn ajalla lahea 5 mile joonalla = dollariila. glen elokuun lopussa §$2,987,676,-. 265, heindkuun lopusaa sitavastoin otlen vielad $27,392.542, 088, elias vie. hentyen elakuulia $4,866,362. | 7 Kansallisvyelka aolleq kuitenkin t&- man vooden elokwun lapussa arrl- olta $43,000,000 sunrempi kuin. edelliseng yvuonna samaan sikast. Yelan kasvaminen wskotasn kuiten- kin nyt pddttyneen ja sen aijaan tol- votgan dat jatkuvaa lphentymista, ‘ : fon. 4, Kansallisvelka —