Bee mss +r “_ oF . 7" * Em 7 a . . ane . = . ial “—F ite a me . = . - - - . . * . t - 7 . . . so. ge » * . . = . . Pe eed 5 | ao Mes 7! van! == _=. =o I - em 7! . ee . ed De _ oo . . Boe ome . . . om, ot a so = eT a . oo . ic a ier vin ams : wha ee “a” 7 ane 7. awe nti .. -= . a . . ; . . 1 . . ". '. a - . ot . . - . . 7 : -. : Done thee. 7 7 i. i a iz =, aoa Se ae r cf . ot] os . yee . " . | — cm 7 8 Sard : . . . = . - . . “a # Torstaina, tammikuun 19 p:né—Thur., Jan. 13 = nee : joyet ettz katsacvaan Tits Voldaan - ads. Jos fe on kielteinen vastaug Zs etta e] ola maimisissa, niin si |. kuulet NIMesr ja fanotary ett - lnizka. Bist ef Mere toiscen ikkaen, siellA on paljen. tritas Fo ™ [4 Sohtrutuei nes Wenyastoill- uolistamiskyaymvicesn on Ve-; “ara mere e] ey eee Tou =47} ja . WEE Wha lgz-, jouxkojen l bw CE aps ‘ Camaden’ apuuiadeleen rycvaetoe sinew Eieeekancsttejs, (oestrr cain. | "mate, Get mpg, cnteioe, beakiviikdeos, terrrtigica ja ptr ce Ee * ly _ VAPA U * cl xen. Ee Huomioita j2 haomantuksia ie Fda : '‘— re fl “ngetceen rable, LWaLatenrevien FOIMITTAIAT: 3 t. A. CARLSON, BR, A. TESHLNEN, % PRHRGHEN, et eT dees ‘ wh at 1 * . ‘ . alae we . sei: ee “~ al Sr oe ae poe fas —* a. ut “eh . .atH ‘pe. - . a alors . 7 wo! erie i. A ae. a ba dre wiles: Pt =o "4 roe is kia a Br wn a ch Aer cop: eet eT LB 1. in . "7 . - , 4 . . ay a t ar ern ES ENS a tre eee att oo, re Th i. 7 uF (Te ay a H Aye, i ae ee! mt 2 =U! “ a = a 7 che ieh oy ta Sten npetioe write a ‘ry Pa ths, ay gd a ri are, eae GT oe OS Det saa ee 1 al ahs = ee rig ae = ante | od ae 7 tte wifaten re ~ ee a - = 1 . on oe pee at Lil ‘om 0 haa ee" Si co be Ranh ae che in ee a . rz rl tp a oer) ar. cee ; 7 i 2 nes = & 7 - faivat: valkoisex | __ een, niin kommunistit ja vallan- ae kumouksellinen tydviki tiesivit ja 1" TREN Leal a | . * Galatelevien.. tyGmiesten. olisi tullut Tuopua oléellicista ja tirkeisti eduis- “tian: Metaltisulkulaisten asunnoista- : Shaadan antoivat noskeministerit ta- an “puolueettomuuden” nimes- a4 . * *-4Uadietuksiakin” noskehallitus 2 Valaaieti. Mim. 8 tannin tyépaiva- Bain “noudattamisesta se vapautti ka- _ plas Tarkeille kulutustaya- “eoilfe-se’ esitti tulleja, kuten muut- “kin walkoiset fallitikset. Olisipa se jo ollutvalmis auostumaan leipa- ~ talllinkin, wihdn -entisesta alennet- tina.“ Sairasvakuutusiain noskehal- ai ptetyt. tyo Blaiset’ saisivat itse ‘va- <: kyutuksen kustantaa ja esini, syn- unyttijien asemaa ei olisi turvaitu sniitebkgar. kunnollisesti- hs ‘Samalla kon. noskchallitus Rain ces dessa lines: “esitti, IMutta. semmoisen, ett ‘yantaan. Se vabyisti ja hy sky s+ Suo}arven tahjotusmaatalonpoikain -_Ailusten | rydstén - kapitalistiyhtiilie. “Wo, kai se-sentian vastusti val- askuiioataellisten valtiollista vai- £03, dem. hallitus on baikin tavoin Englannin vanavedessa vebkeillyt. Nosket kieltaytyivat - Neuvostoliiton tarjoomasta hyokkgamiit6myyssopi- muksesta, mutia sen asjjaan ovat hémmannett Baltian lahtarimaiden lito SSSK:4 vastaan. Taten nos- ket ovat aktiivisesti valmistaneet im- perialistisia sekaantumista SSSR:a8 yastaan. QOvat ne omalia osaltann koettaneet ~valkoisen Suomen sota- voimiakin tasaa miclessi vahvistna. Mitis mtuta:tama on ollut kuin lahtarikomennon § valmistamista? Motta sion se byva puolensa, ett suuret joukot svat nyt omin sil- min nahneet, tekofen kawulte, ette noskejohtajat ovat lahtarien apulai- sia. Ja-se “oo: omansa erottamann joukkoja ‘heista. : Minkd wuoksi noskchallitus ” Kukristud?- ) Hallitus selitth eroxmisensa syyk- si” sen, etti eduskunnan Jahtari- enemmists hyvakayi tulliveron vil jalle. -Mutta tama oli vain se nos- kien Jaskema syy, jolla he voisivat “kunnial_a”: kaatua. .Mutta kyla siinikin kunnia on kaukana, silla satnat noskeministerit olisivat ol- leet pari paivaa aikaisemmin val- miit, hyvsksymadn viljatullin alen- nettuna, jos lahtarit olisivat -selit- ieah taneet. inhtovansa heith vieli pitaa hallituksesga. Mutta nyt ei kiynyt| niin, Lahtarit eivat talla xXertaa ends tarvinneet noskeja hallitukses- sa ja kukaties ei niista taille ta- valla endi olisi ollut kovin paljon hyctyakgan. Noe olivat niet jo niin itsensd ryvettineet, etta-jouket voi- vat ne jittéd. Ja ooske on porva- tiie hyddykai vain eillcin, joa nos! ke pystyy velamain perissidn tyd- tatekevia, antamaan kannatusta val- kbiselle komennolle, vaikkapa vain clemalla elallaan, Toiseksi' kansain- vilincn tilanne nayitaa kairjistymt- gen oireita ja sellaisissa oloissa pii- lalitarit tahtovat hoitaa komentonsad asisat mahdollisimman varmojen .ja lujien kisien kautta. Ja noskein kidet sentain voival vapista, kun up tuntevat joukkojen katseel selissdan, vaikka toisaalta on kylli selva, etti jotkut noskeministerit ovat “‘aatteel- lisesti” jo kypsyneet Muecoliniksi ja Pilsudskiksi. Onka sos. adem. puolueen johte kal: sottava ofevan edesvastutssar noskehallituksen lehiare- polttiihasta?. On, mielestani, taydellisesti. En- siks} hallituksessa oli monta so5.- dem. puoluetoimitkunnan jasenti. Toiseks: aos.-dem. puoluetoimikun- muilia tavarain jakojarjestelman keskittymismuodoilta. Jalleenmyyja- kauppiaat taistelevat tatstelua, jon- ka he ebdotiomasti tulevat hiwii- maan. Suurlitkkeet ovat tyontamdas- sa heitd syrjaan. Tala alalla ta- pahtuu samaten kuin tuotanuon alal- le. Tebdastuctannon alkuaikoina gjattelivat jotkut kasityoldiset, etta heidin tydtiimyyteensa ja kurjuu- teensa olivat syyp3iti uudet koneet, ja he rikkoivet niit® siella ja taalla.. Mutta timd ei estinyt koneellista tehdastuotantoa saamasta taydellis [a yliotetia kasi. ja Kotiteollisuu- desta. Jalleenmyy}i-kauppiaat La- paaval nyt suurpagzoman vounat tunkeutumassa alalleen ja he mene- vit pyytdmdan hallitukseita sucje- Justa, joka ei kuitenkaan voi estaa laloudellisten voimain . dolmintaa., Maan vaesta jakaantuu yhd enem- min ja enemman pieneen joukkoon kapitalisteja ja kasvavaan: palkka- tyolaisten joukkeon. Kauppiaat tu- Jevat pakoletuiksi lopettamaan Liik- keensa, ja rupeamaan kauppa-apulai- siksi tai -matkustajiks: tabi tehdas-! lyildisiksi. Mita on tebtava? Trus-|tyonantajia lilluminen tuotannossa ja jaossa [askee taloudellisen _perusian yh- teiskunnallistultamisel le. Jalieen- myyja-kauppiaitten, Kuten miuitten- kin keskiluokkalaisten ainesten, tdy- tyy liittya iyélaisten kanssa yhtei- seen taisteluun sosialistisen yhteis- kunnan puotesta, Samaen atkaan, kun Lindbergh lentelee Latinalaisessa Amverikassa amerikalaisen imperiatismin “hyvan- = tahdsn- j2 rauncmichst:. qyierikalatcen - Lapitalistilehdet Tiu- miitseyat ta:ta fa tahivvat noztaliza fb fau-.cuuden tasolle trav Jenjounkejen v2- sau Tever-lehti -—— samaan ajkaan | smmistoletis : WTORESELL "rauhan- :? “rauhanriemun’ pilwiin asti, — Uedotetzan Iitem seaman oneizton’ tolten osatte ampuu fi! caragwalaisia, jotka taisteleval oman | me ztioitten jarpestamisen gi- tavalla se ameni- “ravuhaa Ta- TELE S keudesta. Silla kelainen imperialismi kentaa™. ; Niille, jotka ovat antaneet kapi- talistilehdiston pettaa itseaan ame- rikelaisen imperialismin tarkotuk- siin nabden, on tassa kouraantunitu- va opetus. Ne eivat ole kasitlanect, ett? Lindberghin matka kuulnu osana hin samaan imperialistiseen ko- Heisteon, minkg tehtavaksi on ase- tettu. Latinalaisen Amerikan alista- minen téman imperialistimahdin ‘alaiseksi. Lindberghin lentokoneen surinaa sdestaa kuularuiskujen su- rina ja muitten aseitien dani, hvo- mauttaa lehti. = British Columbian. puutavarapa- roonit ovat taas tehneet oikeuslai- toksen kautta hyGkkgyksen maakoun- nan miesten minimipaikkalakia vas- taan. Kun minimipalkkain lauta- kunta maarasi alimmat paikat kam- pila tydéskenteleville keittdjien apu- jaisille ja muille saman alan tyo- ldisitle, tebtiin maaraysta vastaan het? hyokkdys ja oikeusiaitos antol puolustavan tuomion asiassa. Minimipalkkain lautakuota on vedonnut oikeuden pdatoksesta ja ennenkun asia tulee lopuilisesti ratkaistua, tullaan sita ep&ilematta vield kdsittelemaan brittildisen val- takunnan korkcimmassa oikcudessa. Kysymyksessi oleva on ainoa mics- ten minimipalkkalakt Vhdysvalicis- sa ja Canadassa, silla tahidn men- nessi. on imioimipalkkalakien itaa- dinta kKohdistunut vain hRaisten ja lasten “suojelemiseen”’. ¥ + Kommunistipuolue ‘Komintern ja ‘Neuvostoliiten kommunisti- NEP (¢(b}:n X¥ puotuekokous hy- viksyi yksimielisesti seuraavan paa- toalauselman NEPi{bjin Kominter- nin. Tp.: Kessa ctevan edustajiston selostuksen johdosta. Kuuituaan ja ksiteltyAin tov. Boharinin aelostuksen, hyviksyy xy puoluekokpus NEP (b} in edista- jiston . toiminnan Konrmunistisen Internetsiongelen Toimeenpanevas- su iKomiteaasa, Pucluekokous toteaa, ett: kerto- Tiuskantt: luannehtii phaivastaken. tien katyistyminen sek4 maailman kagitalistisen jirjestelmin sisi etti myds kapitalistisen maailman ja Newvostoliiten valilla, ja karjistymi- sean yhteydessA sodanvaara, ensi k- dessh# sodanvaara Neuvostoltitton vastaan, edelleen siirtomaakysymys- ten jytkki kirjistyminen yleensa ja varsinkin Kiinan suoren vallanku- moukesen yhteydessii eritthin, adel- jcen juckkataistelun wuden kirjis- tymisen alku Europan tydvaentuo- kan ja porvariston vilillii, - Kapita- lismin osithainen vakiintuminen ¢! ole ollnt ainowttasn poistamatta, Yaar se on painvastoin kilrehtanyt vastakohtien kehittymist& erl im- perigiistisen maitien ja niiiten ryh- Initysten valilla. ‘Tuotannon ka:- vy, kanppasuhteitten elpyminen, ra- ha- ja luottokeneiston Injittuminen asettavat mith suurimmalla jyrk- kypgdella porvariston eteen kysymyk- sen vaihtomarkkinoista, raaka-aine- labteisti ja . palomamarkiinoista. Meailmankapitslismin keskuksen stirtyminen PohjcissAmerikan Yh- dysvaltoihin, Efglannin teollisur- puolueen ‘édustaiisto - ternatsionaelen ja amsterdamileisen ammattiliitteyhtymin huippukerros- ten jyrkka cikeistclaistuminen, So- sialidemokratia,: joka on avoimesti lucpunut luockkataistelusta, on tyk- kindin -siirtynyt porvariston puolel- le, koettaen juurruttaa tyéviienjouk- kothin luokkasovinnon ejatusta (xn, gs, tyoviienliikkeen amerikalaistumis- ta, teollisuusmaailman ideologias, Kekeomuspolitikksa} ja pettaen tydvaenluokkesa “rauhallisen™ sosia- lismiin surtymisen perspektiivilla “toloudelisen demokratian’’ kautta kapitalistisisan maissa seka siirty- misen perapektiivilla -muksa maail- matikapitalismin uuteen sikakauteen (n.s." kanesinliiton kansanvaltsistut (niin sanotun tkansainhiten kamn- sSanvaltoistuttamisen kKattta) kan- eninvalisten subhteitten alatin. Tyo- vuenhikkeen alkaneen valtlanku- moukselisen nousan pohjalla on Kommunistisen Internatsionaalen tirkeimpana tehtiyan karjistad tais- tela Kansainvalista reformismia vas- tron ja samalla myéa trotskilaista oppositsiognin yastaan, joks sarkee yhtemrmtamgn politiikan kansain- valisessa tyoOvienliikkeessa sekai jar- Truttaa tyovaenjoukkojen valtasmista kommunismin puolelle. ‘Puolneko- kows katspo yalttamattémaks], sen ehella ett& kehitetaan tarmokkaasti yhteisrintaman taktitkkaa ja taiste- tug reformwen byrokratian (pai- néeuvoston y. mt.) sosiali-imperialis- tisen kaippukerroksen syrjayttami- seksi paikoistaan, — voimistuttan taistelua ammattiliikkeen yhten4i- syyFden puolesta, kehittia kommunis- nktibvilsetsa vostolittoa kontaan ko- hued coriaattectlisesti luokkaticiol- nis Hrmisei yapstomaiset Huolinatta kaikellaisista itekopyhteta manoayereista jilmenee | juuri tissa kysymyksessa sodlalide- okratianstodellinen olemus, joke todellisuudessa avustaa imperialis- teja jarjestamaan sotea Neuvostolit- tom Wastaan. an Neuvrastolijton puclustamisen tun- nuslauseen kanssa oa mité laheisim- missa ynieydessa siirtomaavallan- kumousten ja iShinn2 Ejinean val- lankumouksen puolustaminen. Huo- limatta Kiinan vallanzumouksen ¥v4- ligikaisesta tappliosta varslukin néi- yostojen pudlesta tehdyn kapinen kukistumisesta Kantonisse, on Ku1i- nag yellankumous edelleenkin elos- sa, kooten vyoimia slittyakseen tfu- teen laajaan hyokkaykeeen koko rin- tamalla, Vallankumousliikkeen wu- si neusu Kiinassa tapahbtug vudella gohjalila. Kiinan Kansallinen por- varisto on ammentanut loppuun val- lankumoukselliset mahdoliisutensa ja siirtynyt taydellisesti kansainva- lisen imperialismin palvelukseen. Gomindan on tullut vastavallanku- moulsellisten kenraghen, palatsikop- lien siorenaiseks; aseeksi, Kiinan vallankumous voi ja tuleekin oykyi- sin kehittpmiain ainoadstaan ftyolais- ten, talonpoikain ja kaupunkikéyhé- listin vyallankumouxtena neuyosto- jen ja tydvadenluokan hegemoniana lipun alla. Kommunistinen puolue, joka on tehnyt opportunistisia vir- heita, on pystynyt nudistamaan Joh- tonsa ja jarjestsa uudellean rivinsa taistellaksensa vyolttaisasti Kuinan yalankumouksen asian - prolests tya- ldis- ja talonpoikaisneuvestojien lipun atla, Tehtavain porkkevksellnen vai- keus, jotka ovat Kommunistisen pre- letariagtin edess&, vaatii ehdotto- masti aattecilista yesimiclsyytta ja Kominternin rivien rautaista jir- jestollisii tiiviyttad. Puoluyekekous totean, etf8 Kominternin. sektsijat Ja sen toimeenpanevya komites ovat asotttaneet tovertliista ja yksimiec- lista tukea NEKPi{b)}:lle sen taiste- lussa tratskilajista oppositioonia vas- taan, jonka menettelyn Kominternin Tp. K. on leimannut kommunismin pettamiseksi. sitsiooni, joka on tehnyt taten pe sieron leninismin Kansse, cllen men-|, shevistisella likvidaterisella kannal- la, on parjeukseliasn MNeuvestoliit- oa vastaan auttanut ja edeleen auttaa Newvostoliten pahimpia vi- holiisia, harjottsen avyoimesti koko julkeudessaan ennenkuulumatonta hajotustyati, kooten Hppujensa alle uomoimmat petturit ja luopiot Kor- shista ja Ruth Fischeristi, Souvari- ruin ja Liebersiin sagkks, — tami oppositsiooni ei voi end’ olla Komin- ternin riveissd. Tehtavi oon ‘sling, ett® Komin- term pubdistetaan radikaglisesti kai- kista kommunismin-vastaisista sinek- gista, jotka ovat keriadntyneet trots- kilaisen oppositsioonin ymparille. Kuluneina kahteng vuoteng, huo- limatta muutamist, opportunistisista Virheisti eriissh kommunistipucluejs- fa, Joita Kominternin Tp, EK. on jar. Jestelmallisesti otkaissut, on HKomi- ternin sekteijain bolshevisoituminen saavuttanut .edeNeeqn bhuomattayia yoittoja. --Pucluekekous Jausuu va- knutuksen, eft Kominternin johto tiryaa riviensa jatkuyan bolshevi- soitumisen, niiden jatkuvan. kasva- tuksen todellisen Jeninismin hen- fessa. Puoluekokous katsoo Ent Englannin imperialismin Tene | ... Jrim®, ~ ehdotti wvaltion ¥aroja ohranalaitok- S ees oy "> gen yllapitoon, . -julistaen tuen val- pee oo Jankumouksellisia vainoovan Jaitok- eS age Sten omakseen. Vuoden lopus- are BOSS ga sosdem. hailiuksen vainovim- pees ys mag alt hyvin huomattara, ees imarraskuussa = vangibutti | Sued gis. ,: sisiministert Pure ohranojensa Kaut- wee Soe te 22 tyolaistoveria. Loka- 503.-0enm. Jas nami vaimmiiset tect ovat jo! "Se talennalkain : i , Tach ai os Uusi hallitus ja nakoalat Uusi hallitus on maalaisliittalai- nen, roukana eraits taantumukselli- sia virkanyrkkeja. Se on fascistien komennuksessa. Mitaé tulee nakéaloihin, niin yksi asta on Varma, nim., éttd mitd enem- min Kansazinvalinen tila karjistyy }4 teaa tupega polttamaan Ighbtarien jaikain alla, sith enemmin oa syyta odotiaa mim. ‘suuria hydkkiyksti| 7 SEED pikoksetlisia, niin wielA rikokeelli- itvGvdenliiketd vastaan. On otettava Jp. -sempaa on noskehallitukeen wlko- | huo: mioon sekin, etl labtarit ovat rnoursellisen tyovaeniikkeen - TUS Se on kaikesss ol- peloissaan kommunistisen ftikkeen| av alwistumise sy jahdos! NTT Eixd = Ja valivis | rer pray rai! Tusinatunisen - - yhteentirmiyksia varten ja sotien katastroofin. KRansainvalisen tilanteen ja kan- sainvalisten suhteitten Gfrimmiisen karjistymisen ohella ilmenee leokka- vastakohtien ja lnokkataistelun Auc- maittava kasvo. Kapitalisiinen va- kiintuminen tapahtnu tyovaenluokan jirjestelmillisen -elintason alenter misen ja ristamisen lishamisen kaut- ta. - Yakimtumisprosessia seUurae tyoitomyys f, joka On mouttamin ker- ;toja suurempt kuin .ennen sotaa Suhteellisen hiljaisuuden lybren a- jan perssta on nyt esilla vallanknu. nowsn da Inajojen tyOvienjoukxojen ttnva Varemniiz stolaistuminen. | Raikes tind toedistas 2. Kapitalistizon| tTrtlinipmizen Es AAT AS Is iscen| Sitaisten markkinain Stpistuminen -— = Masthman pitjoman hydkkayas tri- vaenlookkaa vastaan ilmence kes- iitetymrmain sedan yaimistel New- Fostolitte, vastasn. MNenvyastoliiten vaikotusvalt, fa vallankumonkselli- senfava yalkutus kapitalistiseen masilmasn on kasvanut ja lojitti- nat yaltayassa ma=rassi sen takia, etta vastcin jporvatiston, sosinlide- mokratian ja trotekilaisten pariacs- ta, on Neuvrostonitta ayt koko maail- man tyotitekevien tietoisaudessn sosialismia rakentoya mas. Sosa- lismin rakentaminen Meuvosteliitas- Sa, Fen talondelinen nadestirakenta- Tinen on avkrisin masilmen vallen- Kumouksellicen Jiikkeen fStkein: ai. Tee, otxecks] taunousizusesn Negregtolii-! ton Gn, Aline vaks mab AOD ESO Dit. as Puninekanzous Entess varsin! MUISTOJUHLAT _+Leninin, Resa’ Loxemburpin ja Karl Liebknechtin mnuistojrhlag. follaan viettamaidn haalilia, 316 Bay St., sunnuntaliltana 22 pma tk, alkaen Kilo § iMalla, Ohjelma tules clemaan tilaisnuteen erikcises- ti walittua. 29 pvin illalla tullaan Viettamain Stomen luskkasodan 10-yuotizmuistojubiaa. Taban juk- lean on objcima samoin olhyt harjoi. tuksten alla jo Pitemman aikaa, niin _[ ette ta sitikin wot odoting mith pit | bainia. SteHgZ sis tavatazn. PUOLUEJASENTEN EOROUS Soivjen xh teinen nOkous DHeta in | fRUnnUIooIna 29 poh fi (witli | Johesisen puolcedisenen tA itapaie, Fol! jarjestyneesti, eli jarjestymittimiés- ti? Sihen on |]yhyt ja sonora vastaugs, etta he totmivat kuten - kekib par- haaksi nakee, Onko sitten paljoniin tyottimis. kyshises joku. On havettivin suuri lukumaara, tassk ylistetyssa hyvin- roinninmazssa. On trittimia huoria, keski-jkaisig ja'vanhoja, Mutty ndin oNen, ton litkehtiminen -viala ta- pahton jokaisen oman harkinnan makaan, ef berrat slihen kysymyk- fe TL huomiota lamaz. Velssavat vam tuota vanhza slistysvirtté, of i tisilA Canadasza on hyva stka. Alut fa tofstn on “tain, oes ees | jJoukot vatzan pekotukeesta alkayatl Juhl jousele “Weatla t79Ch et] ylospitna,! a aaiste Workerin a avin ogiiloin auhee’ heersin E:lmat,! San otavista | . ta nug ore! tnlleet, Tavalli-; T2lowdenhot ELSPRTHIN SUOM.. o. P.. OSAS FON PUOLTVUOSITILIRA- PORTTI, alkaen heindk, 4 paivasta. 1927, padityen joultk. 31. piin 3927. Tulot: Kassan jaaonés edelliselta till. — kandelta meee SLETLT Ravintolasta . . £9.60 21L.0¢ | , #o. va at rf Fe 47. aL 5. 40 . 1 Tere nee ee “11.90 17.00 mt ene wee ie ae | ris Biro jarron maiden rrgatékin tapalitui Lontoon: Judin Isltarikementa enia havi j Msrrescssia. 7 ' Taye nbjonkesten e083 cemmistols ise | Lim. “kask ‘sth . Neuvostoliittiea vastaan : inj 7 _ oT, din. tumigen Westakohiana on tolsen in-! aypsyrath lostamisests iD. ken Efi, aja MyFRyL sekg- 7 or La A a lrinia rarintolasta y i: TG ate Cr Rezkeisens ak a iSesistunte | ! | tusnustan-| | Ss A | Bee ke oh ‘WHILSULE GE BaAnus koboulecen. f8572 #rsimoiinen lrsrmre: Gtatke Nailnls3ss2 ja toinks TRS “lngiat| Yos Vastaua on mrouteiten, mune 4.85 ee a | Summa $453.46 Me ae UGt : . - re 1 Pe ta, “loa i Lr er i i Cae ot J . . . . . . I * wk oe Bonet TT ao m “yee —_-= .- 7 re a . . . 3 . 4 . . a Tl, ae ™ t ae . : iar eat ee - ee — one . " 1. . ee _ wok am otal aM ASP i ie ae he a gh . - ; pi rare a mes aes : ty. L 7 -" et a . . . ee eee | 2a Cc Ce ee fe