# I oe a + . . . . . . . . ot a . -= . . . we - moe . = a . seed ee ef Fr ee rrr Bl ge dl pe pl pire ee ee a yl 4- | . . » ! . . . . . . . " ed ot el TT . i . a - ee er ee ee gee -Sameu o.. + L , kukinallisten tytisulidelakien - alaisia SIksi, | keen tulee kuitenkin “muttittelya” Ce ee oe IL . laadinnassakin paljon kauemmaksi: INDEPENDENT LABOR ORGAN VA PAU Sore eer ene (LIBERTY } Established Nev. ¢. 1017 - Editor: vw. FElund . . Manager: gz Sukal Telephone: Office '874- 4204 — Ealtoriat- 874-4285 . Published. thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays hy Va paws. Publishing Co. Lid., 100-102 Elim St. West,- Sudbury, Ontario, Canadas’ Mailing address: Box 69 | | Advertiaing rates upon application, translations: free of charge ‘Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa; a! and for payment at: postage In cash. - Mrehe Peete CRWADIAN LANGUAGE PRESS CLUS ; | TILAUSHINNAT Cansdasea: t vk. 49.00, Rk. $4.78 USA‘ssa 3. kk. 2.1 SUOMLESSA? 1 vk. $10.00 & — L vk. 10.50 6 kk. - Kannatetaan tyéministeria -Jollakin tavalla tuntuu ainakin ristirtitaisuudelta; ellei perati. “vie hin ‘ “‘huraktaneisuadelta”, kun aiomme sanda tai otkeammin - kirjoit—' taa.,- “ett hittohallituksen tyministeri. Allan MacEachenin lokakuun 13 piivand alahuoneen | toiseen Jukemiseen esittami ehdotus lijitovel- Lion - tydsuhdelaiksi lupaa miltei “va Hankumouksellisia”’ muutoksia kansaliisiin tyésuhdelakeihimme. Pinnaltisen tuiustumisen perusteella tydministeri MacEachenin Jakiehdotus on. melke vaatimaton.. Sén mukaan tulisi liittovaltion 4a- kien alaisuudesss taimiville lydlaisille $1.25 alingalkkataksa; normaa- ‘eloissa 4tuntinen tyoviikke; & maksullista juhlapaivad vuodessa ja- kaksivitkkeinen kesalonmia yuoden palveluksesta. ‘Kan huomioidaan, ctth ammattiyhdistyslikkeessd esitelain nyt | _melko yksimtelisesti vaalimuksia -t5-tuntisen | tyoviiken, £1.40 alin- palkRetaksan seka kesa- ym. lamien pidentamiseksi, nin nama tya- ministerimme. ehdolukset tuntuvat todella yaatimattomilla tani, ydin- voiMa- gvaroustitkimus- ja automatisoinnin aikakaulena: oe * Mutta siitd huotimatta on paijon peraa suna kur tyoministeri MaeEachen Sa NOt alahueneen istunnossa asiasta ngin: ‘Ming en tunne mitisn- toista lakia, en- ainakdan SLES. mantereella, joka oisi niin kaikkisisaltava kuin on, tama lakiehdotus.” TYONANTALAIN: “TUNNUSTUS” . Ken jahansa epailee {aman lakiehdotuksen: “ajankohtaisuutta”, hanen sietad tutustua siihen, mit sanovat asiasta Canadan tehtaili- jainyhdisiyksen ja.muiden tytinantajapiirien puhemiehet. Ja siind ei ole mitsan “pahaa’, vaikka tyGldiset oltavat- opikseen vastapelurinsa- kitr stratesiasta. ja taktiikasta. ‘Me olemme huomioinect, etta monet “kansallisestt loimivat Nik kun perustustakimme mi- kawn ty@asiat kuuluvat maakunnallisen: lainlaadinnan piiriin). ovat esittaneet myrkyisia vastavyaitteita tata lakiehdolusta vastaanl. Esi- merkkini mrainittnkoon seuTrazvaa: 7 Kuorma- autoliikkeet lai vhtiit vastustaval erikoisesti 40-tuntista - tydviikkoa - “normaalityéviikkona” sillS perusteella, etla heidan alansa 4yét on suoritettava mahdollisimman nopeasli ja-tehokkaasti — Ja sitd ei yoida kuulema toteutlaa normaalisen tvoviikon purtteissa. Sa- | malla nama yhlidt vittivat, etts kiireaikana on teetellava enemman ylitoita mita uusi lakiehdowus: myontaa — Ja $e mycniaa “vain” HH ylydtuntia viikossa, oo -- Aavikkomaakuntien elevaallarien omistajat korostavat mydos, e1lz heidankin tyéHiistensii taytyy: tehdar vilkotlain kandeksaa tuntia enem- man ylitaits, “HUONG ESIMERKKI” . Mutta katkkeéin pahin. on ilmeisesti sittenkin: Se. “huano esimerk- r™ "oli johto, minka’ tama liittovaltion tyésuhdelak: antaisi maakunta- niilitekaile. Canadan. tehtailijain ¥hdistyKsen ‘punemiehet ovat mii: - tei itkua viantien selittineet tyGministeri Mac- Eachenille, ett hanen laliiehdotuksensa hyvaksyminen johtaisi . ennemmin tai myohe-s1min stihen, etia. maakunnat seuraavat perassa ja laalivat samanlaisia byd- suhdelakeja, ‘ja $@, sanovat tehtailijainyhdistyksen puhemiehet, Wisi korotlamaan palkkamenodja. Miisan ei lietenkaan puhuta siita, etla . se ‘tulisi lisaamdin mydés tyémahdollisuuksia tyolaisille. -- Alinpalkkataksan kohdalta suhtautuyvat tydnantajapiirit ishin, la- kiéhdolukseen jotenkin samalla lavalla kuin ulkokultaiset uskovaiset svanin lekoon, Ne myontayat, etta $1.25 tuntipalkka on nykyoloissa pienin mahdollinen jonka avulla ja turvin voi 1yéldinen hadin tuskin - pitia sielunsa ja ruumiinsa yhdessé. Heti laman mysonyviyksen jal- ] a “jossittelua” aivan loppamat tomiin. “Winnipegilainer liikemies Stephen C. ‘French on esumerkiksi ¥2- littanut, eltd wuden tyasubdelain mukaan on vaikea saada. prosentti- palkkiolle tyoskentelevia kauppiaita ja. kauppamatkestajia. | “Vain antharvailla liikemiehilla on esilettivana vastavaitteita S125 alinpalkkataksaa vastaan", hin sanoo, “On kuitenkin tieloja maaseudun Gikemiehista’, hin jatkaa, “jotka voivat hyyinkin mak- sda $1.25 tuntipalkkaa alhaisempia palkkoja, ja jotka, jos he Jouluvat sen maksamaan, pyat pakoteltuja korottamaar huomattavasti hinto- jaan,” . - . . Sivumennen sancen veidaan tadeta, etti Canadan missaan maa- kunnassa ei ole vieli herran vuonna 1964 sellaista lakia, mika msaraisi alimmaksi tuntipalkaksi $1.25, Tillaisia lakiséadéksii on tosin osittain - voimassa Ontariossa da British Columbiassa, mutta ei niissakdaan maa- kunnissa yleensi. - '. Esimerkkini mainittakoon, etti Newfoundlandin alinpalkkalakse On TO sentlia tunnilta fs Ontarion $1.00. ' Otiaen huomioon sen, etti aingastaan murto-osa Canadan tyata- - tekevista tulee tytsuhdelakien: perusteelia Hilfoyaltian lainlaadinnan- alaisuuteen, niin siitd nuolimatta on selva, etti tyominister] Mac- . - Eachenin iakichdotus koskee ajnakin valillisesti, tuhansia canadalaisia ertpuolilla maala. | _Ja vaikka 4-luntista tyéviikkoa pidetain maassamme melke ylei- . Spi, japa “vanhentuneenakin" siins midrin, etta nyt voatitzan ¥let- sasti 45-tuntista ja silakin fyhempaa tyiiviikkoa, niin kieltamatin tosi- a$ia on Kuitenkin - Se, elta luhanoel ja bihannet canadataiset joutuvat viela nytkin tekemddn “normaalisena tydaikana" neljdakymmenté tun- tia: pitempia tyoviilkkoja. : Ms Selvda on, ella tyéministeri MacEachenin esittam’ lakiehdatus, niin vaatimattomalta- ja “vanhentuneelta” kuin se ehka tuntuukin, edustaa melkoista edistysaskelta,: | FARVITTAVA LAKIUUDISTUS - Seon tirked ja ‘ajankohiainenkin juuri ‘siksi, kun seltaista 1¥G- suhdelakia- tarvitaan maamme kaikissa maakunnissa, ja Canadan teh. . lailijainyhdistytsen puhemiehet ovat kBsittiksemme bikeassa sanoes- sian, eta” féllainen kansailinen tyosuhdelaki rohkaisee ja levittal . samanlaista lainiaadintaa katkkiin maakuntiin, '. MacEachenin lakiehdotus ei luonnollisestikaan eduata milgdn . “caikkiparantavaa palenttiaskelta”. Painvastoin on sy¥la huomicida, etli nykyisten olosuhteiden ja hintojen perusteella olisi mentivd lain- tekniikan ja automatisoinnin ke- bitys: heiltaa kymmenia, jwhansia tyoldisia tyottGmlen armeijaan joka yoosi, ja toisaalla ndemme, etta hinnat kohdavat jalkovastl Joa shia er or Jsallisuuksien keskuuteen? ONKO SUOMALAINEN LUONNE RAINUNUT. “MAAN RAKOHON'? Onke thmi suogmalainen heimo tHE vieraalla maaperklla todella- kin tollut niin. sokeaksi tai niin apaksi, eltei pysly naékemain miké on mustaa je mika valkowsta? Tai jos nikee, onke. niin pelkuri ettei uskalla. sanoa sith mité nikee? Eiki se. ole paholaisen. penikka | tei itse paholainen, joka on ryémi- nyt erdiin sanomalehden toimituspu- kitle ja villissd kunnianhimossaan Iluulee istuvansa ylimmaisell# lua- lilla Herran huoneessa? Eiki han ale jo kyllin Hyvin pal: | jastanut itsedin sokeudesspan? Eiki hin-koke elamansa ajan ole kylva- nyi wihia ja eriputaisuuita seka oman heimonsg ets toistenkin kan- Ennen hin ei nahnyt paapurissaan mitaan huonod ja ylistt hanti, muita sen jatkeen kun. hin myi ystivanss: ja sielunsa Kulaiselle Vasikalle, hin e: nahoyt naapurissaan ead milaan : hyvaa. Miti hyvansi. hanen maapu- rinsa tekee se on hinen mielestaan | pahasta, | Onke Suomen suku tullut todel- | lakin niin nenasti vedettiivaksi, e- tf uskoo tallaista olentoa? Vai onke se tullut niin pelkuriksi, ett vas- ten tahtoaan ruokkii hanti? Eiko meist® Jjotka elemme Suo- mesta tulleet tinne kymmenia .yuo- » Sia Sillen, Cunnu vielakin silta Kuin jon enemmin kuin Suomen kansas omatsa maassaan. Suomessa ims liedol pidettiin tarkasti nilden tie- dossa,:jotka olivat tehneat sepimek- sen Saksan kanssa. Kanealle, .jokg fuiahon sptaan pekcitettlin, uskotel: liin, etti he puoiustayat amie rajo jaan ja itsendisyyltt#in. Tahin us- koo vielf tinkkin paivini suuyrj asa Suomen “kansasta. Se sota ei ollut kuitenkaan mitddn itseniisyy deh puolustamista vaan siind pyrit. lin laajeniamiaan aluetta ja iuovul lamaan Suomi nalsivallan ‘alus maaksi: Jos siind olisi ollut itse- nalsyys kysymyksess3; niin Suomi e] Olisi tind pilvand itsendinen, sil- ‘li se ‘havisi.sodan tayceliisesti, jo- ten’ sen oli alistultava voiltajams: laa.imaat ratihaan, Voillaja ‘antoi kwiténkin Suomen kansalle enempi Louminlavapwuksia = okuin mith Silla O11 @NAen Solgan Menoann. Kun seuraammeé historiua miten ne sevlal ovat. synlyneet, niin Sua men. Kansd-¢i ole aitioa, joka i Liennyt todellista-syyc0 Sd faian,. eike | stihen kadsalta Jupau kysyta, * Kun prafessori Puntila vieraili (halla Port Arthurissu viime Su kgye na niin han. sanot, etfs née kum- malkin sodal oval olleet- tarpeetta Inia Suamelie ja sen itsendisyydelle. Kun hinelta kysyviliin olika Siwomi liilossa Saksun kansea niin. dn so noj, éetli “ei” mutta jouduinime slinen ilotan Omua lahtoumme qa seisoisimme tagili vain yhdelld ja- sellaisenaan vibollismaaksi sivislys- lalla ja toinen jalkamme olisi vie- likin . synnyinmaassamme? Eiké | meisti joskus tuna: silti kuin meil- ti puuthyist jotakin?. Eyvatke ne, jotka sedlaavat @destakaisin vanhan | ja waden kolimaansa “yilii. yOHST |: . padattaa missg he oikein- olisivat? | Eiko se ole kaipaus, joka meilla | tallaista teettaa? Emmeko me ta4a)-| It vieraglia malls niinkuin Sut- ; messzkin Kalpaa ystivyy ta? Eiki se: jote viha, joka meiti-on pyrkinyt eroittamaan? Ja eiki se ole kai-:; pas, rakkaus ja. ystdvyys,- Joka mei- ta VOrSI yhdistia? Uskantamme kas- kee meite “rakaslamaan viholti- Sammekin . Ming ajatielen, etta Professor] Puntilaitn oli hav vin selvit Yinmarrys Sudmen kansay ka vista kohtalostiu, mutta hiinkdiin ef. liennyt = ‘siita sotilassopimuksests: Wika ol) tehty Suonwet Kosalta Fup Pus Kysymatta tHlitierin Fusistien | kanssu. Jo toisen kerren alrvat Suo- men nallinneet henkilot kaupanneel 'magtasn Saksan holhoukseen, On mutter omituista, etter tuoty Suomen cja -Hitlerin valisid sop'. musta ofe jo enpemmin paljustetty. | KaNSOjU Ves5laan. . J cansan licloon., Ehka- tuossa sop jmuksessa on. ollut jaidenkin mui. | den sarmel- pelissii, kulen vor) in Tdi Poasikiven muistelmtstz Ja ‘| liiltinen johto tiesi ja Vahti siitd, lama lark@illaa Sita, jotta inmisat | smantapuista meni wikemaciai- woivat ja heidan Lay lLyykin olia: eri- | sissa valliomiespiireissa, ‘josta on * Helabnte: a. ‘Sukean. ja Neuvostolliton. villinen. sopimus kesilla in3d- nikyy nyt voosikymmenlen takaa histortallisesia perspektilvist®# entista olkeamimnassa ¥alossa Ne. tinsl¥altojen ja Neuvostolliton valilla ei ensin- mainituiste ritppuvista syisti eyniynyt sopimusta kollektlivisen turvel- -Tisuuden ‘pobjalls. Hitlerildisen Sakean perustavolileena oleva hyokkays NeuvostoHitteon all. vilijaimittimiali tuloasa. Neuvostolliton olf voitet- (ava alkaa, Se on historiallinen totuus ja niin tapahtuikin, Suomen talvi: solaa ja sen jalkelsti sodankaynlli Sukdan liittolaisena kuvanyassa histo- riankirjoltuksessa timé soplmus muodestaa erdinlaisen kulmakiven. Niu: kat itce sopimusteksili koskevat tiedol eivit tosin tarjoa mitdan kiinne- kohfaa, mutta. Hitler-Saksan toisen maailmansodan: aikaisen solapropa- gandan suurelta osaliaan mielikuvitukselliset kertomukset Saksan ja Nenvostolilion Suomea koskeneista neuvotteluista, Hitlerin jalomielayy- fests, kun se torjul Neuvostoliiten Suomeen kobdistuneet valloltussuun; hktelmat: jae... ovat vielikin kaiypiaa valuuttaa, Vakavat historiantutkijat subtautuvat enermmin tai vahemmin hym&hiien. sille “aincistolle”, mita-! kolmannen valtakunnan: propagandatoimistot tarjoslval maailmalle hit- terlamin, ollesea valtansa kukkulolila. Meilli se tista huolimatta elsa-vie-. _la:tatvisodan Ja maamme uudelleen sotaan Wittimisen_yvaiheilla, Tosiasia on se, etti Neuvostoliit; maata Neuvostoliitte -olj halukas to lokakuwssa 1930 pyrki kuten jo ostamiaan vaslaavat aluect. Edelleen edellisana vuonna jar jestamaan: suh- , Neuvostoliitte oli valmis alkuperals- leansa Suomeen asialliselle ja va ti ehdotusta pienempaan rajansiir- valle pobjalle. Neuvostoliiton po-:toan Karjalun Kannaksella. Alusta!dasty asian ydint& vaan $e, elt keh- endg muodosta farpecilista pelastus- wikaen, vaikku Spomedle tarjottiin den nvaporimaan vajit olivat kir- I voimaa . mahdollista Lani: Euroop- ~ vaihlona sutrempaa maa-atay Neu-'jistyneet pisteeseen, miss ei voitu | Pan snunnattya hySkkaysta vag yostolitton Karjalasta, oli neuyvoste- | valid solaista yhtieenottos. Neu: | hallitus valmis 3u0ritlamaan korva-! yvostoliiton. valizajahte @i end nah- tai vaihdelta-| nyt #115: Saksan kanssa solmittu hyGk- KaaAmMallomyyssaoimus merkits: vain hengahdystaukoa, joka. oli tarkoin kdytettava hyviksi, Temnen mauil- mansoty oli jo ulkanut, ciki Sak- san Neuvesloliittoon kohdistineisty suunnilelmista vallinnut epatietoi- suutla. Neuvesteliitan aluevaihto- esilys, misth énsimmaisen kerran neuvoteltiin Moskovassa '2—-14. 10. 1939 kasilli. 2761) 0 nelitkilamelrin luovullamisen Neuvostoliilolle js ruksiu vuokratlavien vien ulueiden vieslén ‘Latoudellisis- la menetyksisl i. . Neuvaltelijat, joiden johdossa a) J. K. Paasikivi ja hanen rinnaljaan | Vaind Tanner, pyysival ‘1oistuvasti chjcita ja valtuuksia hallituksel- tuan Helsingissa, Maamme hallituk- | sen suhtautuminen - ncuvotteluihin sen vastikkecksi Suomelie annetia- : niissd ilmencviin Neuvostoliiton yan 5529 nehdkilometrin suuruisen esilyksiin ju tavoitleisiin, oli kuilen- ilueen. Sopimusesitys edellytti raja- | 4.7 jyrkdin kielleinen.. Hatliluksen surtoa Kannakselia niin, etta clal- kunnanoioissny tuntul punasena lan-; syys rajalla Leningradiin olisi 70 kuna Pausikiven muistelmiinsa Hil: km. Suamenlahden ulkosaaria, pie- nehkid kaistalelta Petsamon Kulas- luovultamMista . ja] Neuvostolin- : 'Sotw on. eduilisempt kuin Venaja vaglimukset”. “Voiletuan aika.” Hungond Yvuokriatnists ‘Paliitlinen tilanne ej hwonone. jolie, > Saksan qi Vengfan valit, ovat vil- | Laka—marraskuussz