STA. Kana, ‘Vam- hik- ahtu- Brsig toden SIksi nem- - C ar- ss a i ed ee ee ee ed ” ae) ytak- 2 kii- 1Onet > hy- kiit- L tul-. 1 Va- mika skin ineet leet Se ne a vulla e al- teille x. 4 te m ¥ ia = * hy on a5 Tee ; ae ania , a i : RN © a on | ul Fi ae Bi be rt mg I te da ‘toa -etth ndissh tilaisuuksissa tul- De Tyovaen vapautus tapahtuu , vain sen i1tsensa kauttat No. 123 — i928 - Purcell tekee pulujamathan Vadysvaltain Chiese:, — Englantin ammath- qnighie:. A. F. Lin Eonveststeniin lazettivuin velfesedustajan, Arthur 4 Fe:elin, puhujamatka useihin trdysvaltain teollisuaskeskuksim on one IS vaihzezti jarjestetty, ilmote- saan asanomaisten henkiloitten . ta- nelia, jatxa awat kayneet neurotte- “Iaja eri Eaupunkien paikailisunicit- te) sazuresin "kanss2. Purcell. joka on m.m. Amsterda- 10 amr atillisen presdenttt ja yaikutusvaltainen job-: iaja Exglannin unionistisessa . Hik-' bepraa, 2297142 maailmsn ammatti- unioniztizen litkkeen yhtendisyyden | tarneelisautta. . Taman yhieydessi hin erixcliemmin palnostaa yhteis- rintaman lucmisen valttimittomyyt- |! ti mys Meuvosto-Venajan umolhik- ween aTS8a, Potiamatkallaan maan huomat- trihin ‘tediisuuskeskoustin han at- keg edelleenkin kunnittaa amerika- Jsigien tydlaisten huomion ityovaes- tin kavsainvalisesti yhtelsiin kysy- myksiiz. Han vilttaai, etta kun ker- | vin kapitatiami on kehittynyt kan- | eqiivaliceasl, nin tyovaenlikkeen cavtyy juriestiytyd seyassa sultees- rantatiadn jarjesiyneitten tyélsisten tyG- ja nalkxaendot,: Kay myas Meksikesan ja Canadas Puree! lahtee konyentsionin - j4!- keer lvhyelia havaintomatkalle Mek- Havaintomatkan jalkeen:tu- Shore B lee hin alottainadn puhujamatkansa Yhdysyalloissa, ensimiinen ouhetis laisuptensa ‘ollen Kansas Cityssa marrask. 4 paivanad. Kansas Citys- sa, “Uten muissakin kaupungeissa, | on paikallinen “unigltten valitsema | tomivea kuolehtimassa pubhetilaisau- den jariestiimizestaé ja ilmottamises- tz. Sen jaikeen Purcell tulec pu- humaan S¢UYAAavisse paikoisga: oh Unis, marrask, 3 p, Chicage Op; Detroit’ 8 2.3; Pittsburg 9 p.; Cleve- land 10 7.3 Toronto 11‘ p.; Montreaf 18 p.; Beaton 15 p.; Philadelphia 16 pb: ja New York 17 p A, F. ‘Lin kokcukzes aikana han on Jo pub. nit Eoltimoressa paikallisen unioit- ten kaskusneuvoston Jarjestamassa } kakouksessa osaka costalistien jar- | jestimassa puhotilaiaudessa Carhe-! gien Haalizsa, New Forkissa. Futcellin luentomatkan yalmistelu- komites2 puheenjohtaja “Morton L. Jonnsan, Joka on Chiecagon zihke- tyilaizten vnion toimitsija, ilmot- laan perimaan 25 sentin sisiinpéd- symaksa Kustannuksien peittamisek- sl. Pureellin puheitten aiheena tu- lec olemaan: “Maailman Ammatti- uDliniatinen VYhtenfisyys.” ee eee eee eee OE™=_EEEE————— Saksalaiset etumaisina “pyhiinvaelluksessa” _ _ Rowma —- Matikaanista tiedate-! taan, ettd ennenkun wuori tulee top| Prun kulunecksi, on sean a esi kaynyt paavia tervebtimaasa non kelmemiljsonaa, pyhiiny neltajaa. | “WEL oon eT.eMmman kuin puolet ul. komaalais:a, " | Stksalaizdla on etutila ulkgmda- laisitta, Heiti varten on moniin | botelleihin varattu saksalaiset kokit: ja palveliiat, jotta pyhiinvaeltajat | tontisivat itzdnsi kaikin poolin tyy- dvtetyiksi, — Todellakin. Pybtin-| Tatligjia kahdennellakymmenennella | Tuesisadalla. -Ja heite viela kaik- kein eniten Mmaasta, . joka "an tie-} teitten ja uusimpien keksintojen ke- topaikks, Qlisikohan Dawes-suur- |’ iitelmalla kuinka paljd yhteytt@ py- hiinvacllukzen kanssa? . | Vaati ‘tutkinnon toi- 4 “‘Mittamista naparet- ° . ken Suliteen . Ottawa. —.-. P. Mackenzie, jo- ka johti canadalaista ° pohjoisnaps- Fetckuntaa sen gshkeisellA ' matial- hapsseudulle, ilmottaa, ett ¥h- . dpsvaltalainen MacMifanin retkt- |. farts tucdaan Canadan parlamen- tin tutkittavalcsi sleisten vaalien toi- | mitamisen jalkeen. _ Hackentie tiles ¢ pyytimaar: bal: tutkimann MeeMillanin rete Kkuntaa Sen jéhdosts, etta sen vai- : perustaneen polttoainea: is canadalaiselle alueelle. : . , r - ie _ io: 2. re os a q : *E a . a ities eel Be, RIES Kansainvalicen | ; | fuotanto on kohonnut ey kyebiecen sdilyttimiin seks a Federated Pressin jdsen. . I Frunse vaarallisesti sairaana woskova — Venajin sotakem?-; teollisunskeskulstin tie eet Si1¢aana, Kaivostuotanio Koboa nut British Colum- | haava susolistossagn. Kremlin sai- _ biassa kareiti Leningradista y. m. voteituasn taudin suhieen, ovat igz- Victoria. — Kalvesminigter] Wil- | karit tullect sithen yksimielizecn paitikseen, atti Frunsessa on toi- mitetiava leikkaus mahdolhsimman pian, Leikkauksen avulla toivevat! liam Sloanin antainien tilastojen multaan British Columbian kaivgs- . tustanto on ottanut uuden ennhi- tytsen vuoden (995 ajalla. Knuln-| @3kirit velvansa parantaa tavdin, neen kahdeksan koukavden asiksna! Mutta myéntavat, etti moisen leik- uctannen laajups ja sen arvea on: kauksen toimittaminen on sangen suuremol kuln koskaan ennen. Kah- vaarallinen tehtava. deksan kunkauden yieinen tugfante | nossa $41,000,000, Jaskettuna tam- ntikwan Palvista élakuun $1 pai- vain. Nitden laskelmien mukaan |- yhteinen tuotante mousee vyuoden 1925 aikana noin $60,008,000, joten édellisesti ruodests $11,295,595, tahi 239.14; ros, vii ¢deliizen yuoden tuotannon, Mutta katvostyGliisten palkkoia ei ole korotetiu, painvastein tydtniste- lnja on ojlut kalyantoteollisuudessa ja palkkoja pyritty loskomaan. ‘Rose Paster Stokes | eronnut miéhes- Hinaajalaivan upotessa, hukkui seitsemin miests | Victoria, B. C. — Kun hinaaja- Jaiva Hope uppesi Puget -Soundin suulia, ahelffi Rentinck saarta viime sunnuntaita yastasn yolld, hukkui laivan mukana inyds seitsemin ih- mistii, Hope Eihetettiin taaltdi auttamaan pelastuslaiva Salvege Queenia, joka on ollut siirtimdssd lastia pois haak- ~ girikkaon jJouttineasta: Holland-Ame- taan Tikan linjan rahtilaivasta Eemdykis- | ta. Paastyiiin Whelle Salvage Nyack, N. YY. — Rallikaalisessa | Queenia, Sysisi pakoveden ajheutts- tyOvaenliikkeessa hyvin tannetut| ma hyokyasalto Hopen s¥rjittiin henkilot, Rose Fastar Stokes ja) pain Queenin keulas. © Yhteentér- James Graham Pheips ntoles saivat | mayksessa ruhjoutui Hope niin pe- viime lauantaina avioeron. Sen, hasti, Gtth se kakden minuutin ku- myonsi heille tuomari Arthur M.}luessa upposi, Hinaajalla olleista Tompskin heidiin yhteisen sopimuk- | miehista kaikki teiset pelastuivat, Paite! seitseman. f eensa perustealla. MAROKON SOTA PAINLEVEN LIKEHOMMA olisi nostanut jutun! Lontoossa — _ Riffien kohtaloiden historias Neuvostolitto ainon valtiomuoto, joka takaa ‘Itamerenvaltioiden ... @lemassaolon. Ranskan. keisarivallan tomahdus oli Kapinaliikkeen hilyytys Suur- Kabyliassa Ranskan siirtomaahsllin- rian yankoja metodeja: vastaan.-"Ka- pina’ +. JA8T1 sattui osittain yhteen tikaan Pariisin kKommuunin kanasa eynnyttien yhteisrintaman Pariisin proletarigatin ja kansailicesta vapau- dezinan taistelevain kabylien kes- :Ken. Bismarckin avullea onnistul Ranskan porvarililinen taantumus; “Sfelkein koko venildisen siirto- euitenkin lyimain oman maansa[ Jaissanomalchdistén, vielipa Sostall- troliiset ja wlkomaiset slirtomaaor-/ vallankomotkscllisenkin: (5.R.) jat, jotka molemmat ntjerrettiin | nemalebdiston | (“Dni"), tarkas ele hirvittivalla murharsivalla- on meille tuhatkertaisesti osottanut, | estéi Vensji karkissa valtiomucdais- | San, olipa sen “kolmas'’ valtio- ] mute parlamenttaarinen, deme- kraattinen tahi miki muu tahansa, heti muodostumisensa hetkella jo tahta#s Riian soapimuksen tarkfistuk- “Gazeta Varszavska”’, eras Puo- lan sikeiston pai-ldnenkannattajis- ta, omistaa pltkain padaertikkelin Puolan ja Venajin valisia suhteita koskevaolle kysymykselie. Kun kabylien kapina oli kukistet- tu, sdadettiin ensi aluksi Iski kapi- naliisten heimojen. maan takavari-: koimisesta. ‘Faiten amnasteitiin§ ka- bylojlta 50,000 hehtaaria vilpeslys- kelpoista maata, Maa luovutettitn| 04, seki [timeren valtisiden hia- asin fanskalaismielisille Elsass-Loth-1 Jimicean, | ringin asukkaille, jotka maakunnan| seaygoksi meilli ei kaukaisin- menetyksen jalrecn halusivat slit-} essa gulevaisuudessakaan ole mi- tyd Ranskaan, Joitakin tuhansia} »53,, halua auttaa sotilaallista viliin- naiden ranskalaismielisten jalketdi- ‘tule. Saksalaisten ‘kostonhaluisten sii asustan onykyisin Algeriassa. knikkein hartain ja hiljaisin unel- Mutta suurin osa mainitusta masta, ona, on saattaa Puola uouteen on nykyisin jaideakin suurtem M64-| J ipbauksean Venijan kanssa: “ve- ivotioyhtymdin kisissi, jotka ovat! . 152.5: lentokoneet VYarsovan yli- iittyneet erdisiin mahtaviin raha- pucletla.” miesrybmiin, joie taason edusta-|. jansa parlamentisga. _ 4 Asiaan suuntautuva Vendja, joka | + mahdollisesti on epiasovelias ja vas- Nyt, puclen vuesisadan kuluttaa,! alfinen Englannilfe, on taas meille, toistaa Abd-el-Krim vieliikin sua- samain kuin katkille Venajasta eran- remmassa asteikossa kansallisen va- neille, sen rajalla olevillé Hameren pautumisyrityksep,. 18 samalla kos: 5 ja Balkanin _maille mita goveliain kettaa tima& vapaus$nta kansainva-| 7.4359, lisen proletariantin vapaustaistelaa. | | Minkianlaisiin “oyhiin liittothin”, _ Torstaina lokak, 22 p. inurhasta | tytot tuo elyt itt | Toronto. — Isabel Prouse, Jezsie den kukin, vankcosrangaistukseen raslasn, jossa binti hoidetaan, on‘sen Jalkeen, kun be :tunnustivat it- kutsuttu Veniiin parhaimpia li-|sensa syyllisiksi “mi¢stappoon” Fo- Neu-/ronton vankifarmila: Time fonko- irtisonomtsts oltut tabahtunut, Tyo- Kuvesa tapahtoneen, Mrs. Marga- ret Mick nimisen naiavartijan kuo- lemap yhteydessa,,: Tuomari sa- tat telvovansa, “etty tytét, vanki- jlasta pdistyian,..tulevat olemaan Ikyllin vanhoja ja -viisaita, srittaak- sacn eli siveeHiseid ja rehellisel- ‘ii tavalla jo ahkerallo tyontealla”, Ikadnkuin namakin: tht6t eivit olisi tucta “yrittineet’ ennen, kung jou- ‘tuivat silie tielle, muké wei herdiit lvankifarmille. Wellsia ‘puhuteltu han- ta vastaan.:tehdyn i syytéksen joh- dosta | Lontoo. — “Ming: an Voi sanca jesiasta mitiiin, koska en tiedi sii- itd mitdin", sanci Hii G. Wells, kin hanelta pyrydettiin ‘Yausuatea pen, torontolaisen kirjailijattaren Miss Fiorence Deeksin tekemiin syytik- pen johdosta, ett® bin olisi tehnyt yitsensd syypiiksi ckirjalliseen var- jkauteen “Historian * auriviivat™ ni- mista teostn koaterssnan.” Samoalla Kiels] hin periitt@maéksi huhun sii- ta, etta hin ei olisi lainannut mi- aan huomicta protestille, jonka ‘Deeksin sanctaan hinelle linetta- heen, sanoen ei mitian sellaista SRaNeersa, “Me toivormme, ott Miss Deeks Se olist allut suunnatonta § ilmot- lamista”, sanoi Cassels ustannous- jitkkeen edustaja. ju Jisdsi, ettei heille viela ole v¥iralfisesti ilmotettu Witain jutun nostamisesta. Cas bels kustannusliikker Wi on sikeu- Ttdet kirjan ‘iiteent = hiasa Britannian valtakunnan oais- Sa, paltsi Canadaz. He sanovat edellisen painoksen kustantajan ol- Jeen George Newnes yhtiin, ja at- ta MacMillan vitioli Lontoossa ci ele ollut mith#in tekemista kirjan kanssa, Oo Torontesta ilmotetaan ODecksin Jakimiasten selittineen, etth jutun nostaminen Lontepssa tulee riippu- maan takaliisten oikeualaitoksien paitiksisti, joiden pucleen asias- sa nihtayasti tullaan ensin kaanty- MHAn. | Radioasema avattu hy- ‘vin pohjoisessa Canadassa Ottawa. — Aklavikissa, MacKen- tie joen suusse, miki sijaitsae 3,500 mailia pohjoisean Edmontonista }a on 126 mailia napapiirin pohjois- nudleila, an avattu yleison kaytetti- vaksi radioasema, joten sielta vol olla yhteydesss “sivistyneen" maa- itman kanssa. Uuden radioatenan toisten pohjoisessa olevien agemien kanssa sanotaan ofevan: suuresta merkityksesti, MacKenzie foen alu- ella toimiyille kauppa- ja likenne ‘yiitiojlle, -Alueetla on paljo turkis- elamia ja rikkaita mineraarialueita Oliykaivejakin jo rakennetaan Fort Kuten ratskalatset. kepitalistit iime | soita Berlin viekkaasii kuiskettelee Normannissa, 300) 06omailia eteldin kerraila varastivat kabyleilta maan-: Aklavikista ae vlevat he nytkin, jakka “rau- Lontoalle ja Pariisille, me emme kil- |: * hearakastava”™ Dainleven hallitus! TUhda ryhtymain; uuden valiintu- Isorokkea ilmennyt mahdallisesti on spavuttanut paa| 7". ctartal ia ‘Ae ainakin, hyStyiai ja Neuvastoliiton Torontossa maaransa, ja criaan ion =| tanita Thakzettaisiin , midriss& anastamaan 11 | Puolan yerella ja alueilia.” f Toronto. — Erasss asutmessa _ alueita, Richmend-kadun ‘intisess paassi ayy, jonka takda Painters jatkas | | 105-vuotias aanestaja . gsotaa Yatidits, joilla an nananjaKomone- poli Marokossa, kontrellai suarl | Banque de Paris et Pays-Bas, jonka | johtajien joukotsa on myds maan ndaministeri, finanssimaaiiman apu- ri ja kommunistisydj& Paul Painleve- Ja tuila sitten sanomsan, etta han halvaisi rautaa riffien kangsa! Vancouver, — Muuan Canadan vanbimmista asukkaista, 105-vuotias satulaseppa “isa” Charles Quick, | joka korkeasta iistéan huolimatia yha valmistaa satuloita, lausui 1a- heneviell hittéparlamenttivaatien johdosta joku paiva sitten seursa- yaa: “Luulenpa ‘olevani vanhin 4a- ‘nestaja maailmassa, ja vaalipatpand tulen varmesti vetamaan potkon a43- nestyzlippuun, kuten nuoremmatkin “fanestajat.” oo. —<$<—$—— el maan ennatys, -Keskimasra iruka- kin kuukautta piille on yi kym- menentohannen: Rahussa laskettu- na tolee koko vuoiten vienti nouse- maan sli kahdentoistamiljoonan dol- larin, Karjan vienti Canadas- lisidintynyt | Ottawa. — Taman vueden knives- ‘Ba Canadasta -Engiantiin vietavao karjan inku'tolee kohoamaan- boo Mattavasti yli sadantahannen. Tal- li kertas on. -karjan vienti vahin fa- meaantunut, mutta tamin vueden 4!- kana tallaan sina eit sanvolta- ay sn et it - ee “ = et -— ng eee ras pase ; ovat kaupungin terveyelautakunnan jasenet tavanneet kolme isorakkota- pausta. Sairaat om siirretty Swiss Seottage sairaslaan. Taudin ehkai- semiseksi on terveysiautakunnan toi- ‘mest rokotettu kaksitoista, taudille alitiina plevaa heniulos. Sitten maa- liskuugn $924, ¢i kaupungisea ole ol- lut yhtSan. isorokkelapauata ennen naita, Rouyi alueclle raken- netaan suuri sulatto Quebec, — Quebecip maakannan kulta ja kuparituctannon kehittimi- S€R5a Vojdaan pitad sgorena edistys- eekeleena sith, effa Eouynh maa- laiskuntaan,.tontille 156 tullaan . al- van befi rakeotamesn- cudenaikai- nen * silatto. Soudnnitelmat ovat kaikki: fo valmiina, -Tydt slotet- inolseen “ai- , kenraali Frunse on vaeralli-!Garroll ja Jennie MeMinn nimiset! rauha Ruatsin om GLAISTEN JA TALONPOIKAIN KASIIN HALLITUSVALTAt - Thur. Oct. 22nd, 1925 os Vendjin sotaministeri Vankilan - naisvartijan| Ensi vuosi Ruotsissa ‘“tydrauhan” mer- keissa “Dukholma. ; {Pastitieta} Tyo- teollisuuksien eri Hanella on mata-|trtét tuomittiin taal kolmen vuo-; aloilla ensi vuoden alkana nayttaa yleensi. olevan turvattu. Kun usei- den tydsopimusten ittisonomissika paattyi syysk. 30 ond, ei yhtaan sapimukcet jatkuvat siis kotema- tedlljsundeasa, riutatehtuisse, kone- palateallisuudessa, metalMtehtaissa, rakennussineteollisutdessa, selluloo- si- ja puperiteotlisuudessa, scitse- min paperntehdasta mukaanluettui- ni, Sitavastoin on kenkitehtaita, nabkimaite, tulitikkutehtaita, erditii lennoitintehtaita, teknakemiditisia iiikkeita ja esuusteurastamoitn kes- kevat tydsopimukset sanottu iti. Lastausalay koskeva irtisanomisaika on siirretty eteenpain. Sahafaitak- sissa ja paperitehtaisen pilittyivit sopimukset wasta helmikuyn 1 pnd. 1 Tehdiiinké Fordin Hen- rysta kuningas? #. Tiooma. ~~ Muytamain Italiassa kulkeneitten pudlalaistdn § palitiik- kojen selostuksen mukann on Puo- fa huemannut tasavaltaisen hall tusmuddon tulevan Iiian kalliiksi, joten siclla nyt -vakavasti harki- tann, Misti saatnisiin mashan ku- ningas. Sita vain kowuo synty- neen =o erimuglisyyttd, minkiilaisen kuninktan eidin tulisi sagda. t Fksi osa monarkisteista tabtoo saada kuninkaskseen ‘Yorkin hert- tuan, lai kaikessa tapauksessa hen- kilin, joka kuuluu ‘Britannian ku- ninksalliseen ,gukuun. Toiset taa- sen tehtowat saada | kuninkagk- feen jonkun yhdaynyvaltainigen - liike- michen, vaikkapa Henry Fordin. Hinen kannattajansa selittivit, et- ta Heikki -kuninksan toimensa ohel- In voisi arroan hyvin huolehtia laa- jasta autoliikkeestiin, silli hinen ej valitamiatth tarvitaisi istua valta- istuimellaan vuoden jokeisenea kuu- koutena, Ja valkkapa han tykki- niin luopuisi autojen velmistami- cesta, kannattaisi hanen sckin teh- di. Kuninkuuden oiheuttama kun- nia tulisl] kvila korvagomaan rahal- liset uhrauksct. Yoisivathan puolalaiset valita ku- ninkaan” oniasta kesakuudestaankin, mutta “se johtaisi loppumattemaan juonitteluun ja, kateutcen. sikst ef yksikian puelalainen, jo- ka on koettanut. olla mann halll- tusohjaksissa, ole’ saanut mupanse asioitn ‘kannattavalle pohjalle, Hin- nat kehoavat joke paiva; ja rahan- arvo samanmukaisesti laskee. Te Reinin ‘alueella oleyain bri€tilaisten valtaus- joukkpjen lukua vi- hennettanee Lontoo. Virallisigsa = pitretssa on ilmetettu, ett Loecarnon turvel- liguussopimuksen enaimaisena = ki tinndllisend toimenpiteenad tullagn Kolniin -sijotetut brittilitset joukot viem#in johonkin muuallec. Se pi- taisi toteutettaman vahintshin kel- nen kuukauden kuluessa. Sotiaevirancmaiset Lontoossa ar- velevat, etti Saksa, hyvakseen kayt- tien Locarnon sdpimukeen ehtoje, tulee lihitulevaisuudesse santamaan Britannialle raportin Kalnin alueen tilanteesta. . Raportin saatuaan ar- vellagn Britannian siirtavin Kélnis- ti $9,000 miesti kasittaviin val- tauajoukkensa toisie, Reinin var- vella oleville liittolaisfen valteus- elueilte. Reinin varrélta ei Britannia ki- tenkaan tule kulettamaan ksikkia joukkejaan pois niin keuan, kun ranskalaisia tal belgialaisia joukko- ja on Saksan alueella. Brittilits- ten valtausjoukkejen luku, taka tila kertas nowsee 93,000 miebeen, tultanee vahentimian 4,500. —————— —— E=_====~=~ tanee iimen Buuremmitta vivytyk- | sitta, - Yildoleva tledatus annettiin heti sen jalkeen, kun hallitusherrat oll- vat neuvotelieet Noranda Mines Li- imitedin omfstafain kavnas verjan- daina ja lavantalna, Uusi ‘sulatto tulee niin suuri, etts . giing voidaan splattas kaikkien sen alueen kaivos- ten malmi. Sulatte valmistunee kéyttékuntoon ensj syksyyp. ie * 2 sey a “if gm 2, Senli-| ¢ . , Vain jarjestyneend joukkona ~ val tyovaenluokka voittaa! IX Vuosik.—Vol. TX : Washinglonissa ileifaan urvalisnessopimubsesta Washington, DB, C. —- (FP) Was-] rikan politiikassa roidaan nyt odot-. hingtonin virallisissa ja «sfmaten! toa tapahtuvan sellaisen kaintean, mys rahainjespiirciss&, joissa edus-| Joka tekee Kanszinliitetle snoatoisan teluan koko Amerikan rahavraltes,] polititkan _turvalliseksi vai Hioviras- on oltu kovin tyytyvaisid sijta, ku! tossa. Ranska, Saksa, Belgic, Britannia je Italin ovat hyviksyneet Lacarnon turvallisenssopimuksen, Presidentti Coolidge on ‘mielis- sin siksi, etti hin luulee ravhan- sopimuksen kautta poistavan ‘thden niiste tekosyisti, jotden pernueteella Ranska ja italia ovat kleltéytyneet minksamasta velkdjaan Yhdysvalloil- le. Selluisena tekosyyni an oflut eaksalainen vaara, jonkatihden Ranekan ja Italion on taytynyt ylli- pitha tavattomis, sotavarustuksia. Toisi sanoen Ranska on peljannyt saksaa, ja Italia’taasen ev ole tah- tonut Inepug aseiste niinkauan, kun Ronska on saaistautuncenn. Nyt we kaikki ovatesitontunecet pliiméiin yl- lit rauhoie Siksina parveleckin pre- sidentty Coolidge, ett nea nyt het woivat yihentif gotakustannuksigan, ia makeas velkofoan Yhdyavalioille siten aliistyneilla rahoiila. Valtiovirastessa ollaan ileisia siij- ti, kun diplomatia on tuottanut toi- vottuja tuloksia, Totta kylli, otti brittiidisten suunnitelma, antuoa Ranekoalle ofkeuden koijecttoa jouk- kojaan Saksan bivitsa, tuli kumo- tuksi, ili Fshltshorin off ollut sak- silaisten pohettla ennen Locarnan konferenseia ja ofottanut mit ctui- suiksia Saksali[a an, Jos ne pyaytte- lee. eriliian veniliiavastoisesta ko- koomuksesta Locarnosea, Mutta kai- kesta huolimatta on Saken ‘tehnyt sopimuksen tolsten ‘ldnsteurcpulais- fen valtain Kanaan, joten diploman- tit voivat kerskua pelastaneensa Eu- ropan kaaostilgnteesta. Saksa on eteitu Kaneainhittoon, Snoksa al- kan vudelleen mucdostamaan Kan- Eninliittes sishltikigin, Tiisti Jih- tien--:el - LijHte-. -olekaan. pingistaen yoittajamaitten -yhtymi. Sakaa tu- lee mugdostamaeay Liiten ¥hdyeval- loilfe turvallizekst — ellel ae tec ajti turvallisekei Vendjille, Ame- tillisella | niisth haluan nidistii mit liiheiaim- | Ybdest& seikasts kuitenkin ollaan melko vaormejc. Liteon neuveston Hiseneng tolee Saksa epuilemstta toimimaen sithen suuntgaan, etth so- pimuechtojen rankajsupykslusta pois- teteaon kohta, joka oikenttos sodan Yonijii vastaan. Sellaisen toimen- piteen ehkijsemiseksl tultanee kiiyt- tiimiiin Amerikan vaorkutusvaltpa Lontoon viilitykselli, Mutta kaik- kien noiden jupauksien ja sapimuk- sien verkkojen Jivitse nikee ¥hdys- valtain hoilitus kyllin selvisti, etta kaikkien Jinsleorepalsisten maitten taloudellinen tifanme on siksi kril- Konnailo, ett joksinen Hiin aubteisiin Neuvostoliiten kans- ea, ja niin ollen ryhtyvit telmenpl- | teisiin eandakseen Veniijiillc § tilsi- suuden Liittys Kangasinliittoon, St- hen ne ovat je fyt paljon tnipuval- sempia, kuin Yhdysvalint tulee ole- moan Yiclii moneen vuotecn, ‘Too hingtonissa ollaan I[loissaan kuiten- Kin slith, ettel Voniijai ole suoranni- — atsso yhteydess4 Locatnen sopimuk- sen kanssa, Washingtonin hallitus- miehet teivavet, etta vasta tehdyt sopimukset tulevat ohfaomaan koko Edinsi-Europan vendliisyastaiseen lilttoon, jonka Sokeakin joutuu aat- sjonalististen ainesten pakotuksesta _ . hyvikeymdiin, ellei muedoilisesti, niin aimakin kiytinndssi. He unel- oivat eellaigestn Hanseinliitesta, joka turvan yksityjsamaisuutte. . Washingtonisan on kyla michta sellnisia kuin senonttari’ Borah, jot- ka niikevat uuden tilanteen . saum- ‘tautuvan keht? maailman_ militaris- tisten voiman tutte tasapsinoa, ¥h- ‘delli puclelln oflen Vondja, Aasla ja pipterees — mphamettilninen. . . Afrika; ja Lins-Buropa . ollen- ‘tolselta' put - tells, Mutton sellaiset mfchet cfviit. komentele Valkear taloo eika ‘vale - tievirastes, CANADAN TYGLAISTEN PUO- =: - LUSTUSLIITON | SULISTUS Muutamien vilmeksi kufuneiden Yuosien gikana on tydnontajain ja tyivienluokan vilisen taistelun kir- jistynetsyys ollut huomottavissa sii- ni, ett tydlilsi# vastagn on entis- tiin suuremmassa mililrilesh kilytet- ty valtion aogtajoukkoja, kuin: myds tyélaisten vankityrmiln telkeimises- si lpajakantoisimpien Iskketaisteluf: ‘len aikana, Tyinantajaln toimesta heitetiiin vankilagn sellaiset tydliij- set, jotka ovat joutuneet tydlilisten luottamustoimiin dlylisyytensd, ky- keneviisyytensiA ja tydvdengsian etecn uhrautumisensa tahden. Siten kocttavat tyinantajat sasda aikean pelkan ja hajnannuste rivinijesten keaknudessa, Kaikkien huomatta- vimpia sellaisista tapahtumista ovat: “| Hitte-, tusten tolmenpitect Winnipegin In- kon aikana, jolloin niiden suasiolli- sella ayustuksella lakonjohtajat van- fittiin ja tuomittlin kuritushuonee-i **" julkisunteen; se tulee paljasta-_ kugulevain . kohtelun: - BCEN: lekossa olevain hijlenkaivajain pickveminen, vVangitgeminen ja tyr- mii, tuomitseminen Edmonton .alu- Dan Livingstonen vanikilaan tejked- minen ja gsivan dekettain gapohtu- | neet lakkolaisten ja*heidin vaimo- jenza foukkovangitsemiset Albertas- aa ja Nova Scoteassa. . | 1 maakunta- ja kunnalilshalli-;. . ; . tyistd vainctoimenpiteista tulee Ca- Sellaiaen puolustusssriesiin. mue-- doatamiseksi, joka on kylliksl pilte- vii vaatuatamann yhatl kasvavaa, uh-: | kasvag tuhoa, on kaikkien tyévien- © jirjestijen voimat Hitettiva yhteen, koko Canadaa kilaittiviiin vakinoi- Been puolustusjaricstoin. ' Canadan tydlilisten puolustusllitte (Canadian Labor Defence League) on puoluecton jiirjesté. Sen tarko- tuksena’ on fistt#& kotkki tyolaleten | jarjestot, huolimatta nildén poliltti- sista tai teolllsista Hittoutumtsista, puglustamagn ‘sellaisia tyoliletd {ja heidin huallcttavinan}, joita- uhkea . yankila tai jetke jo ovat sieHa aiitd kyyati, ettii ovat tolinineet tye Ovaen- | | liikkeen hyviikai, Tyévienluokkaa vustaan thd néeden tyildieten puolustushitto ke- koamann aineistoa ja saattamann mion tyivdenluokkaan vankion raakalajsmaisen | paljastamzan falaiset tydvienliiket- eella 1923: J. B. MacLachlanin ja j td ‘vastustavat toimenpiteet, kuten | urkkijajirjestel ma w..m. ia on. alna | ¥almiina antamann moraalista, Bie néellista ja Tailtista apoa~acilaisille tydlaieille, Jotka ovat joutuneet vai- : non salajeeksi sentihden, ett ovat toimineet tydvienliikkeessi; dame- He ovat olleet ja asa heisti on] ten huolehtimaan heidin huolletta- tallikin haavag teljettyna vankjlaan viens toimeentulosta, : eentihden, etti ovat uskaltancet vantia pohe-, paino- ja kokeontunie- vapautta tyivaenluokan puolustautuesssan tyinantajain ja valtion rilaten ja “hyokkayksia vas- taan. Taban saakka on noiden vankien puolustaminen ollut vYapesehtoista ja hajanaista, riippyen hatatilas yarten gerustetulsta puolustuskomi- teoiata. . Moiset komiteat ovat Eul- tenkin uretssa tapoatikelese perehty- mittGmjsti, eiki teistensa kanssa yllin lhelsesss yhteydessd olevista henkiléisti, ja: moanasti myos lian myohaan kokeenpantuja. Tilannet- ta on kaytdvad korjasmaan, ja Kaik- ki kaptettaviss) olevat voimat jar- ‘jestettiva KEaitkkien niiden tydtals- ten. turvaamieckal, folta vastaen kul- loinkin - ‘tehdéan “hydkkeys. | jdceniile, | Canadan tydlaisten puolustuslifita 7 tulee luokkasotavankien vapautiami-.- seksi jarjestdamdan ja jehtamagn ko- ke maate kKasittavia hyékkdyksid, johtamaan teloissa talstelua ty5- | yaenluckaile cpaedullisten akien. lnatimista vastean, kuin myds ‘iyaa- timaan nykyfdn- voimazsa:olevain,. tyévdenluokkaa kuristavain , lakien peruuttamista. Yihamainituiden syiden ja pita. magfran puclesta me yetoamme ‘Estk-' - kiin «=tyélaisiin, ‘tyGvaenjarjestdinin "a" . : i a rome Eon ne . set a 1 . ool 4 ‘ . one " vi - 7 on a “ete an ae path on He atte bet ; of ~ 1 1 MAB oe aarti so ea ra he = EE tet ta Fs . rh =e Sr Aaa date VR ot pete Tb Fr: ee i > a. 23 kee | oaciee ke | . . . . . . . . . . . . ” . is . . _ . . ". 7 oo" . m .. "ar “ wy : “. .O . . . ee u . of Tats see Ps . . ee =" woe me 7 eae ee 1 are 7 oF i ey eee ae re . or ue, rt . Tr Ty. a 74 “7 ah . Tot a ae aa " =e . = 7, we - 7 ts 7 SC ae tee See ee te ee aan =! rial, ror eae re eres tats 1 a 1 By Re poor at ARPES]: —_ ea " " Bu fj betas eS . Sh es = , ae oe 2 eet ed ote aera sates a a hy me, Poe | -- i Soret a ae wor mh ear? arial te ite Tn in = Sia a Ea ee . te Oy ay “o> ee a - 1 ao -. i tel | LL ——— so = “a ‘ s, 7 ‘. -— 8 ia} _ 2 . le ite a ea : “re ree L 7 Pt | ame Lae ee ee _ ree oe» sh= . Uta | dates Meu " 2 7A 7 ae oes PRE a a a Patents ™ a: bs . 5 ee Sra ee re i per ears et Us L ae a =e ” . uf zw 7 wT =T Tay Hie! _ . wots es ae eho a ja niille myétimielislin ryhmiin? et ~ ee : ti ne jirjestaytyvat - kannattamagh wie Mee Canadan tydlajaten puolustushittoa. - career di ' Vastustakas kerkotuslakeja. 0/02.” a nek ete Taistelkan. buristoslakion Asavimies cea te? ge ta vastaan vat ge fat Mey 7 owt Be Liittykaa vhteen tyne poston, es ng | miseleed, Penne - nt ee oy - eo rh: tec ee oF no : a : = ant ER aera! Sete NADA igi a CEA FE ne ONS aa ae oy oe he a