Mis wa ra au Vuonna 1975 Maailman il- matieteellinen jarjest6 WMO tiedusteli useilta mailta, onko niilla puutetta vedesté. Kun vastauksia alkoi tulla, olivat monet asiantuntijat erit- tain hammastyneité. Havait- tiin, etta maapalollamme ei ole aluetta, joka ei olisi enemméan tai vahemman_ kiinnostunut mahdollisuudesta ‘puristaa’ li- sda sateita tai lunta pilvista. Tutkimuksia ongelman rat- kaisemiseksi on tehty jo 30 vuoden ajan mm. Neuvostolii- tossa, Yhdysvalloissa ja Aust- raliassa. Tiedemiechet ovat saa- neet lupaavia tuloksia sateiden muodostumiseen vaikuttami- sesta sirottamalla pilviin keino- tekoisia jaaytimia tai kylmare- aensseja. Vaikka onkin todettava, et- tei kaikkia puolia sateiden muo- dostumisprosessista ole viela riittavan § yksityiskohtaisesti tutkittu, asiantuntijat ovat paa- tyneet tulokseen, etta tietyin il- matieteellisin edellytyksin ny- kyaikaisten teknisten_ valinei- den avulla voidaan sateiden mdaraa lisata 10-20% jopa 10,000 nelidkilometria kasitta- villa ja laajemmillakin alueilla. Niin syntyi kansainvalinen sateiden lisddmisprojekti. Mo- niosainen kokeilu on madara saada padtdkseen vuonna 1987, ESPANJA KOEPAIKAKSI Vaikeimmaksi kysymyk- seksi muodostui kokeilun suo- rittamispaikka. Kuusitoista maata tarjosi alueitaan koepai- kaksi. Asiantuntijat tarvitsivat Toht ERIC HARELA, D.C. Kiropraktikkovastaanotto. Aukiolo ajat: Ma.- kesk. 9-12—3-9 ip. Perjantaina 9-12—3-6 ip. § 331 Sheppard Ave. E. | Willowdale, Ont. M2N 3B3 | | PUHELIN 224-0444 Aikatilauksia otetaan | vastaan puhelimitse. : Pysahdy kuuntelemaan, virkistymaan, ajattelemaan | | jarven rannalle. Ongen sait Soita suomenkieliseen puhelinhartauteen tanaan VANCOUVER Sampolan Ikinuortenker- | holla on ohjelmallinen synty- | mapaiva tilaisuus joka kuu- | kauden toinen keskiviikko | | klo 12.30 p.m. Joka neljas | keskiviikko kuukausikokous | | klo 12.30. Puolituntia ennen | kokouksen alkua alkaa voi- | misteluharjoitukset 805 Pen- | | der St., joka toinen ja neljas | | keskiviikko. Kaikki tervetul- | leita! | isda's adevetté ma sellaista aluetta, josta voitaisiin riittavan varmasti sanoa, etta sille pilvisté aktiivisen vaikut- uksen ansiosta langenneen kos- teuden madara ei ole sattuma, vaan nimenomaan kokeilusta johtuva. Tallaisen alueen tuli lisaksi vastata tiettyja ilmastol- lisia, hydrologisia ja meteoro- logisia edellytyksia. -Tiedemiehet lahtivat sta, etta kokeilun paatarkoitus on sa- teiden synnyttaminen niilla alu- eilla, joilla silla on taloudellista merkitysta. Moninaisten vaittelyjen jal- keen paadyttiin tulokseen, etta koealueen kokonaispinta-alan tulee olla noin 50,000 nelidki- lometria. Taille koealueelle si- joitetaan 10,000 nelidkilomet- rin laajuinen paaty6kentta ja useita samankokoisia kontrolli- kenttid. Kokeilun suorittasalu- een on ilmastollisilta ominai- suuksiltaan ja sateiden muodos- tumisedellytyksiltéan oltava suh- teellisen yhdenlaatuinen, niin etta vuoden keskim4a4rdainen sa- demaara on 500-700 millimet- ria, Ehdolla olevia alueita var- ten tehtiin laskelmat (kaytettiin hyvaksi sadelukuja) sen totea- miseksi, voidaanko oletettavaa 10-20 prosentin sateiden li- sdantymista havaita kayttamal- la pohjana sateiden luonnollista vaihtelevuutta 10 viime vuoden ajalta. Neuvostoliittolaisten tiede- miesten ilmastotutkimusten ja numeeristen koetulosten perus- teella todettiin hankkeen vaati- muksia parhaiten vastaavan Es- panjan ja Australian koealuei- den. Lopullien valinta osui Es- panjaan. Tutkimuksia ja niiden koor- dinoimista varten perustettiin tilapdinen sateiden liséamispro- jektin johtokunta, johon kuuluu edustajia Neuvostoliitosta, Yh- dysvalloista, Australiasta, Ca- nadasta, Englannista ja Espan- jasta. Kevaalla 1979 alkoivat a- lustavat tutkimustydét Espanjan koealueella, joka sijaitsee maan luoteisosassa, Valladolidin tie- noilla. KANSAINVALISTA TOIMINTAA Koska Neuvostoliitto pitaa tutkimuksia tarkeira se toimitti Espanjaan ilmatieteellisen ra- diotutkan MRL-5:n, jonka a- vulla voidaan mdaarittéa satei- den esiintymisvyéhyke, niiden voimakkuus, maara ym, pilvis- tdjen ominaisuudet. Kokeita tekevat useat ryh- mat. Radioluotausryhman koor- dinaattori ja huoltohenkil6kun- Kalamatkani No vihdoinkin tuli tehtya sellainen pieni kalareissu, jota olinkin suunnitellut aivan elak- keelle saapuneesta syntymapai- vastani lahtien. Vuonna 1975 sain oikein onkivavankin lah- jaksi nuorisoltani. QOnhan minulle useamman kerran tarjottu kyytia, mutta on aina ollut jotakn estetta ja suu- rin este on ollut varmaan suo- ranainen haluttomuus. Mutta nyt kun puolet paikallisesta sukukunnastamme _—sowpaiattivat lahtea pitkan viikonlopun vie- tolle Lund Lum jarvelle, niin Saivat minutkin houkuteltua mukaansa. Meita olikin nelja ajoneuvoa peravaunuineen, yli kaksikymmenta henkea ja viela pieni koirakin mukana. Jarvi oli sellainen pieni, eika mikaan syva, mutta oli hyvin viehattavalla alueella kauniit- ten mantypuitten ja vihertavien karjanlaudunmaiden ymp4ar6i- mana aivan lahella Merrit’in kaupunkia. Saapuessamme sinne ajois- Sa saimmekin asettua aivan heittaaa veteen vaikka kamppa- rin ovelta, jos et viitsinyt venee- Seen kiiveta. Seuraavana aamuna alkoi- ALUMITRIMIESTEN HUOMIOON Halutaan ostaa aluminium si- | | ding scarp (romua) paivan kor- | keimpiin hintoihin, Rehellinen | punnitus, HOUSE OF METALS 45 Commercial Rd. | Toronto 17, Leaside | Koime korttelia etelaan Eglin- | tonista, itaéan Laird Drivesta. Puh: 421-1572 kin aikamoinen kansainvaellus ja ennen iltaa rannikolla oli kaikki paikat taynna autoja ja kamppéareita ja vedenpinta taynna veneita. Jokaisen ve- neen sivusta riippui ongenva- poja tusinoittain, mutta kukaan ei nayttanyt kiirehtivan kaloja vetamaan veneeseen — mutta kova kiire heilla oli irrottamaan rikkaruohoja koukuista. Siina tehtavass4 minakin kunnostau- duin oikeen loistavasti ja olisin ollut palkinnon ansaitseva. Seuraava aamu valkenikin taivaan ollessa synkkien pilvien peittama ja kova tuuli toi muka- naan vesipisaroitakin. Tuuli ai- heutti kylmia vareita kehollem- me, Puolituntia kun olimme sita tyhja4a koukkua rikkaruohoista puhdistelleet ja kylman nenan padsta vesitippoja pyyhkineet paatimme menna rantaan l4m- mittelemaan ja keksimdan jota- kin uutta konstia, jolla voisim- me narrata niité meitaé narraa- via killisilmia. Astuessamme maihin vil- kaisimme naapurimme hyttiin. Siella kapteeni istui hyvin syn- kan oloisena ja sanoi: ‘Voi piru viek66n!’ Mina olen aivan jaa- tymapisteessa, joten michis- tomme heti koolle, ankkurit yléds ja lahdetaan etsimaan parempaa satamaa ja lampoi- sempaa ilmastoa’. Ankkurimme nousikin hyvin nopeasti. Kuoppaisessa maas- tossa kamppdrimme antoikin aika mukavantuntuisia heilah- duksia. Hiljaileen ajeltuamme saavuimmekin vihdoin tasaisil- le maisemille ja tulimme Mannig Park -nimiseen puis- toon. Portista sisdan ajettuam- SS NX SR AWS ee MSA AGG AAA \ SIN LSS taon neuvostoliittolaista, lento- konetarkkailuryhman muodos- tavat amerikkalaiset ja ranska- -laiset asiantuntijat ja koneet. Itavalta ja Ruotsi toimittavat useita kojeita ja laitteita lento- ryhmdlle ja maanpaallisia ha- vaintoja'- kokeilualueen omis- taja - antaa kaytt66n mm. ilma- ja maanpaallisia saahavainto- laitteita. Pilviin vaikuttamiseen kay- tetéain erikoisreagensseja: jodi- pitoista hopeaa tai hiilidioksi- dia. Mutta heraa kysymys, ei- vatko jdata muodostavat rea- genssit saastuta maan pintaa langetessaan sille sateen mu- kana? Vaikka tallaisia kokeita on tehty useissa maissa, ei jodi- me olikin yksi tyhja kamppays- paikka vapaana, johon ase- tuimme yotamme viettamdaan ja aikaamme kuluttamadan. Kuulimme vedenvirtauksen kohinaa tuuheitten mantyjen takaa. Lahdimme, otimme on- kivehkeemme mukaan ja arve- limme, etta jos siella on vetta niin on siella tietysti ka- laakin. Mentyamme emme nah- neet yhtakaan onkijaa liottele- massa silmaansa, joten luo- vuimme kala-aikomuksestam- me ja palasimme takaisin ja viritimme loimuavan rakoval- kean asuntomme viereen. Sen ymparille keraannyimme kerto- maan kaskuja ja muistelemaan menneisyyksia, seka suunnitte- lemaan rattoisampia ja tuotta- vaisempia kalareissuja. Muiste- limme ja ihailimme kuinka vii- saita ne kalat olivat siella Lund Lum jarvessd, kun ei yksikéan aukaissut suutaan, eikd aina- kaan joutunut meidan paistin- pannumme koristeeksi. Hukkareissu se oli kalastus- ta ajatellen, mutta ruumiillisesti EO RS LOPE SSNs SN ‘ SSO ~ SSS : SS : Ss oe So. Se ‘ i. » WEN TRESS ~ ANS < SOs S SS 3 <2. eS oS SSRN 3 “ . SS SA SEE a < “e Se Set xx pitoisen hopean myrkyllista vaikutusta ymp4arist66n ole ta- han mennessa havaittu. Ja hiih- dioksidi on oikeastaan juuri jaata. Kysymys erikoisreagens- sien vaikutuksesta ekologiaan on kuitenkin otettu mukaan kansainvadliseen tutkimusobhjel- maan. Havaintojen avulla on tar- koitus my6s selvittad tapahtuu- ko sateiden jakaantumisen muuttumista pilviin vaikutet- taessa. Toisin sanoen, kun yh- della vyGhykkeella pannaan sa- tamaan, jaavatk6 viereiset a- lueet ilman vetta? Eri maiden asiantuntijat voivat kayttaa hyvakseen saatuja koetuloksia yrittaesséan syn- nyttaa sateita keinotekoisesti. ja henkisesti virkistava ja sain vakuutuksen aikaisempaan tun- teeseeni, etta Uuno ei ole enda mikaan kalamies. Uuno Soderholm SAHOBOE) | IBFEMST .