TTT Nahtya Ja kuultua Kuubasta. Ajelimme siell4 Kuuban maanviljelysalueella. Ajuri joka toimi joukon tulkkina kertoi etta se oli parhaimpia viljelysmaita silla saarella ja kylla sen sivul- linenkin huomasi. Sinne oli perustettu suuria osuustoimin- taviljelmia. Talot jotka muistut- tivat kaupunkiasutusta, olivat monta kerrosta korkeita ja va- rustetut nykyajan mukavuuksil- la. Talot olivat suunnilleen ki- lometrin paassa toisistaan, mi- kali sitaé matkaa voi silmalla arvioida. Erdalla osuusfarmi- tilalla oli maanviljelyskoulu, jonka oppilaat juuri tulivat kuo- tat olalla pellolta. Siinad naytet- tiin viljelevan juurikasvia, jota viljelystaitoa opetetaan Kuu- ban nuorisolle. Stephen Leacockin kirjassa ‘Aurinkoisia piirteita pienesta kauppalasta’ (suom. W. Eklund) kerrotaan siité maakeinottelus- ta, mita Amerikan rahamiehet harjoittivat tuolla saarivaltios- sa, Taman keinottelun uhriksi joutui tuon pienen kauppalan parturi Jeff. Han oli halukas puhumaan vain Morganista ja Rockefellerista, koska nuo fir- mat johtivat tuota osakekeinot- telua Kuuban saarella. Parturi Jeff oli aikaisemmin voittanut noilla osakkeilla ja talosta havi- tettiin kaikki kanat, joita pidet- tiin tulojen parantajana. Mutta sitten kavikin niin etta han ha- visi noilla keinotteluilla ja sen jalkeen otettiin vain enemman kanoja miunitettavaksi. Lea- cockin mukaan ne kaakattivat niin kovasti, etta siind ei kuu- lunut sellaisia nimia kuin Mor- gan ja Rockefeller oli, vaan siina elettiin jokapaivaista arki- elamaa ja raakattiin parta 5¢ hinnalla. Viljaa ei siella nayta olevan kasvamassa. Se ei tietenkaan menesty noilla trooppisen alu- een pelloilla. Monenlaiset he- delmat sielld antavat satoa monta kertaa vuodessa, seka juurikasvit ovat my6skin suu- rena ruoka-aittana. Paaasiallisesti kaikilla seu- duilla kasvatetaan sita maail- man kuulua sokeriruokoa. Se onkin tuon maan péamarkkina- tuotanto. Niita sokeritehtaita siell4 nakee melko tihedssa teiden varsilla ja nain viela kun 6 harkaa veti suurta ruokokuor- maakin. Eteenpain meno oll hidasta, mutta varmaa. Stihen sokeriruokon korjaamiseen oli tulossa uusi kone, jonka toimin- taa jo naytettiin tv:ssa, mutta niita ei ollut viela paljon kay- tanndssa. Vanha sanonta pita- nee paikkansa: ‘Rihtatappavan harjan suuta ei pida kiinni sito- man’, Mutta on hyvin luultavaa etta harkavaljakot tulevat ha- viamaan vahitellen noiltakin viljelmilta. Historiantutkijat ovat joutu- neet monta kertaa ihmettele- mddan sita, etta kuinka tuo saari on ollut niin monen riistajan ‘silmatikkuna’, Tutkimusmat- koilla Columbus kun sen ensin l6ysi, nin sita rupesi hallitse- maan Espanjan kuningashuone, jonka valta siella on ollutkin pisimman aikaa. Mutta on sinne kurkistellut kuuluisa keisari Napoleonkin, jonka suuria rat- sujoukkoja kuvataan siella Ha- vannan museossa. Englantilai- set ovat siella kulkeneet meri- rosvojen nimella ja lopuksi mi- kali ulkomainen omistus on ol- lut kysymyksess@ sen valloitti- vat Amerikan Yhdysvallat, joi- den aikana siella loisti suuri keinottelu joita keinottelijoita lienee ollut Canadassakin Oril- liaa myoten. Mutta yleista kaikille on ol- lut, etta Kuuban kansa on saa- nut olla puiden hakkaaja ja veden kantaja, koska suurin osa kansasta oli lukutaidonta ny- kyisen hallituksen valtaantulon hetkella. Tamakin lie yksi var- ma syy, miksi sicllakin on tullut yhteiskunnallisia muutoksia. Mina paremmin kuin toiset- kaan talvivieraat en vol sanoa miten paljon on koko kansan elama parantunut, mutta paran- tunut se on. Kaikki nayttavat elavan tyydyttavaa elamaa, lapset kayvat koulua ja aikuiset rakentavat maalaan parempaan kuntoon tulevia polvia silmalla pitden. Asunto-olot ovat muut- tuneet viimeisen neljan vuoden aikana niin paljon etta sen huomaa. Mitaan kurjuutta ei ole nakyvissa. Tietenkin siella on omat vaikeutensa, mutta kan- sallisviha — se on havinnyt Kaivaten ilmoitamme ettad isdmme LAURI RISTANEN kuoli sairaalassa Thunder Bayssa maaliskuun 27. pdiva 1983, ollen 75 vuoden ja 7 kuukauden ikdinen. Lahinna kaipaamaan jai tytar Irja Ruth ja poika Olavi, 4 lasten lasta ja 4 lastenlasten lasta, yksi sisar Laura Lempidla taalla (Thunder Bay), seka | sisar ja | veli Suomessa. Hautaus toimitettiin Everest hautaustoimiston kautta Riverside hautausmaahan, pastori L. Maunulan suorittaessa viime palvelun. Lepad rauhassa Isd. OLAVI RISTANEN IRJA RUTH JA PERHE Thunder Bay, Ontario ee Ai din neuvot Aiti sun kauniit sanas’ unohtuu usein kylla ~ _ joskus ne mieleen palaa puhtaalla sdateilylla. “Yrita aina antaa, lohtua surevalle, niin myos itse loydat valon auringon alle. Jos ei sun hymyas’ hellaa jossakin oteta vastaan — ala hermostu siitd. Hyvyys ei mene hukkaan taalla. Salainen siunaus seuraa sinua maan paalla”’! ULLA. Suomalaisten kirkossa kaynti Suomalaiset eivat ole kir- kossakaynnista tunnetusti ko- vin innostuneita, Uusimman to- distuksen tasta antaa yhdessa- toista Lansi-Euroopan maassa viime vuonna tehty selvitys. Maiden valisessa vertailus- sa Suomi sioittuu viimeiseksi yhdessa Tanskan kanssa. Jopa maallistuneena pidetty Ruotsi ohittaa suomalaiset niukastt. Tutkimuksen mukaan 12 prosettia suomalaisista kay kir- kossa vahintéaén kerran kuu- kaudessa. Vastaava luku kar- jessa olevassa Irlannissa on 88 prosenttia, Ylivoimaisessa johdossa o- levaa Irlantia seuraavat Espan- ja 53 prosenttia, Italia 52, Hol- lanti 40, Belgia 38, Saksan liit- totasavalta 37, Englanti 23, Ranska 18, Ruotsi 13 seka Suomi ja Tanska kumpikin 12 prosenttia. Kirkossa kaynti on selvasti yleisempaa katolisissa maissa. Verrattaessa myds Yhdysval- loissa asuvia katolilaisia ja pro- testantteja keskenaan katolilai- set ovat osoittautuneet innok- kaammiksi kirkossakavijdiksi, Suomea koskevat tiedot pe- rustuvat Suomen gallupin viime tyystin ja Saattapa olla niinkin etta valkoinen mies joutuu kan- tamaan tumman ‘baaksakkia’. Vierailijoiden kaytettavissa siell4 on monenlaisia kulkuva- lineita; linja-, ja taxi-autot, pol- kupyorat, mobot ja joskus na- ki hevosen vetévan ‘vossikan’ seka ratsuhevosiakin. Turistien kaytettavanda oli mydéskin pienia [O-henkilén vainuja, joilla kul- jetettiin pienia joukkueita eri kohteisiin. Maailman hienoim- man uimarannan Seka auringon paisteen lisaksi siella koitetaan kaikin mahdollisin keinoin pitaa vieraiden mielet virkeanda. Kielivaikeus siella tulee ole- maan ainaisesti. Maassa on paakielena espanjan kieli, niin ei suinkaan kukaan voi toivoa etta kaikki opettelisi englannin- ja ranskan kielta. Palveluksessa olevien henkildiden kanssa kan- Sa parjaa puheesta, vaikka ei osaisikaan espanjaa, koska he koittavat olla kaikessa apunaja lisaksi he ovat rehellisia tehta- vassaan. Siella ei ‘napistella’ kenenkddn taskurahoja, vaikka jatat ne kaapinpdaalle, niin siita sina ne l6ydat samasa paikasta takaisin tultuasi. e¢. &¢ ~ Supi lisdantyy Suc Alkuperdiseen aamiocnsne kuulumaton supi — tai supikoi- fa — On Viime vuosien aikana lisdantynyt Suomessa huimaa vauhtia. Poikueeseen kuuluu ta- vallisesti 6-7 pentua, mutta hyvissa ravinto-olosuhteissa voi pentujen lukumdara nousta yli kymmenenkin. On helppo kuvitella miten nopeasti supi- koirien suku muutamassa vuo- dessa sikiaa. Supi on kotoisin [ta-Aasi- asta, mutta koska silla on merki- tysta turkiselaimena, on sit is- tutettu monin paikoin eri puo- lille Neuvostoliittoa, mm. ita- rajamme laheisyyteen jo 1930- luvulla. [stutukset ovat onnistu- neet hyvin ja laji on levinnyt jo Ruotsiin ast. Kovina talvina supi viettaa aikansa talvihorroksessa maan- alaisessa pesassaan. Jos talvi on lammin, jaa horros lyhyt- aikaiseksi. Viime kevaéana maa- liskuu heratti supit jo aikaisin liikenteeseen. Ehka maapesat. kostuvat ja elainten on lahdet- tava liikkeelle. Hankien aikaan ne mielelldan kulkevatkin teita ja polkuja pitkin, silla paksu lumikerros haittaa tuntuvasti niiden etenemista. marraskuussa suorittamiin hen- kildhaastatteluihin., Niissa haastateltiin 962 yli 18-vuo- tiasta henkilda. (Kotimaa 12.4.) ‘Supi_ on hamara- ja yo- eldin, viettaen paivansa lymy- paikoissa. Mikaan tavaton yl- latys ei kuitenkaan ole nahda supia aikaisin aamulla liikkeella asutuhscunin Luntumassa, jossa se helponravinnon toivossa on norkoilemassa, Se onkin lahes kaikkiruokainen ja sy6 mielel- lain hyonteisia, pikkunisakkai- ta, kaloja, hedelmia ja sieniakin, Maassa olevat linnunpesat se tuhoaa helposti. Supia on oikeastaan mah- doton sekoittaa mihinkaan muuhun elaimeen. Sen lystikas olemus eroaa muiSta siksi pal- jon tal sitten siind on useampaa lahisukulaista niin sopivassa madarin, etta jo sen vuoksi voi maarittaa elaimen supiksi, Kor- vat ovat lyhyet ja pyOreapaiset, jalat samoin lyhyet ja paksuun ruumliseen verrattuna laihat topot. Yleisvaikutelma on kel- lanruskea, mutta pdan ja kaulan ymparilla oleva kaulus on pit- kakarvainen ja tuhkanharmaa. Silmien ymparist6é, posket ja raajat ovat tummat. Olemuk- sessa on sils jotain mayrdaa, mutta otus juoksee kuin lihava koira, (DLP/MS) — Pyytden anteeksi virhetta laskussa, tarjoilijatar —_lisdsi “Nousin aamulla varmaan vaa- rasta sangysta...” Kauneimmat kukkaset muistollesi pitkaaikainen tuttavamme SAM RAUTANEN SANNI JA MATTI PONNE HELGA JA KUSTI HANKANEN Wahnapitae, Ontario Sadneismath ukat sdeliinonnest: ysthoaimamne JALMAR LUOMA (Huntsville, Ontario) muistalle Lydia Makela Helen ja Eino Tarvainen Sanelma Kallio Sally ja Wm. Heikkila Elvi ja Lauri Penttinen Aune ja Uuno Sorvali Sylvi ja Lauri Kataja Aune ja Eero Niemonen Irja Heiska Elina Kajander Lyyli ja Aug. Merihelmi Vieno ja Tauno Niiranen Saga Salo Foronto, Ontario Niin, muistojen joukkoon jai tamakin talvilomareissu. Mina ainakin nautein kovasti tasta matkasta. Toivoisin etta kaikki. elakemiehet ja -naiset tekisivat jonkun talvireissun. Se tuo vir- keytta ja piristysta jokapdivai- syyteen. Luottakaamme _ it- seemme ja muistakaamme sita kansalliskirjailia Aleksis Kiven lausuntoa: ‘‘Voimallinen tahto vie miehen vaikka lapi harma- jan kiven”, Te matkaseuralaiset, teita tulen muistamaan kaikella hy- valla. Te kaikki olitte poikke- uksetta ystavallisia ihmisia mi- nua kohtaan. Kiitos teille kai- kesta; Aino, Gunnar, Mimmi, Uuno, kaksi Lempia, Tyyne, Rauha ja Anni. Jublilla nah- daan Torontossa ja hymyillaan taas kun tavataan! H. Kaivaten ilmoitamme etta ERKKI HARMAALA kuoli Sudburyn General sai- | raalassa huhtikuun 14, paiva | 1983 ollen 62 vuoden ikdi- | | nen, | Lahinna kaipaamaan jai- | | vat vaimonsa Hilja (Liski) | Harmaala Sudburyssa, tyt- | tarensa Irene Vancouveris- | sa seka sisar ja veli Suo- messa. Hautaus toimitettiin Lo- | ugheed hautaustoimiston -kautta huhtikuun 16. paiva |1983 Parklawn hautaus- | | maahan, pastori Lari Junk- | | karin suorittaessa viime pal- | velun. messa huim asti