Ceaviialknioesia jattilisestd ja sotasankaruu- Pt) back eversti Mpinader ptt AU SSC de at Mutantit Sundm anja Subelin — ee See Je kupteent Arlola pMhtivat varhbin eee: cilscamuni Tentonitkalle Helsingia: Bae 4a Viipuriin, Suummerifoen lantokentil. es Tk olive Rieraiin agumret val uetmy komenits joy Vastaanotlameavn: ae “Ieenicapili« © Juylnanth Ohguist, esiiintapdaltiler : ie: eae : nau paiken EVENS ON, sretuia, Komendantt?, erwpstiluutirantlt Medi blo Su. upseeredtia, Kunriekonip- penia of lentorsiymentt Disté Ja aolf- lokupta Karjdan aartin Ry Ken Lista. Vervendvaten lkeen kenrg Hatl- ap tarkasti huiatconinpanien, noindd Jiinean wilrryttiin lentorykmentti fn Upseericerhore, jossa nsautiMiin aga. FAHVIL, Fletlven iculnuttua mathe SHUM AMEN autos Perk |fiveite, jose ker. Tas Matlecin acuructne 4 yastrnottl | iykigstontarkastass, Kenvaalimajurd S¥Oane tram, Perk jive vievast aereaiyal ammurtowe js ollyat atien (Rr msi Sosogetrdetes ha chret- pila Jounal Mualankerren hovisea. | viransijainen, overetl lentoryhoimentt) Fin Ko- wrirsth Opa, varuskunnan hi, oversti Tak hula, varueiun.) See ve ai Coe of enraat Faldey Seurad haere tathe puthella. Porky yarven (yk isiGanimnta ja, navthi Ghouist rete elenitintoisella ta- Valle asittell ja aen jilkeen Olivat pate (Vin Ohjeliassn kenraalilustnanttt Gh Quistin piivalliset Hapilisal ‘enrnatl Halderille aaa anon fess uit mise Havigraitic, Tani aamene kenreatt’ Hatder Lanter leritomaltatte Vilpurlats Keméin ae Re | Varierhedia, Valokuvajaljennés Helsingin Sanomain uutisesta 1, 7. 39: Ken- raali Halder seuraa haarakaukoputkella Perkjarven muntoja votteluissa seka syksyn 1939 neuvotteluissa. Neuvostoliitto todella pyrki rauhanomaiseen ratkaisuun § Suomi-kriisissa. Suomi ei suostunut antamaan Hilter-vastaista takuuta, etta Suomen maaperaa ei kayteta hyékkaykseen eika Manner- heim-linjaa purettavaksi, niinpa joutui Neuvostoliitto esitta- maan maa-alueiden vaihtoa tur- vatakseen edes Leningradia fa- sistien tykistélta, Neuvostoliit- to pyysi Karjalan kannakselta 2,700 nelidkilometriad, mutta tarjosi Repolan-Polvyarven suunnalta puolta suurempaa aluetta, 5.700 nelidkilometria Suomelle. Suomen hallitus ei suostunut Neuvostoliiton ehdo- tukseen ja niin syttyi ns. talvi- sota. Talvisota paattyi rauhan- sopimukseen, jolloin Suomi jou- tul luovuttamaan isommat a- lueet kuin mita oli yhteensa ky- seessa Neuvostoliiton vaihto- Historia ei tule hyvaksymdan Suomen oikeiston, fasistien ja valtiokirkon yrittamaa “itsenaisyys- valkopesua. ” 4 * we tykistoam- kaupassa, ynna sodan aiheutta- mat kuolemat ja vauriot. Viela tastakaan ei Suomen porvari viisastunut, vaan lahti uuteen verileikkiin Neuvostoliittoa vastaan natsi-Saksan rinnalla, tarkoituksella vallata Suomelle maata “Uralille saakka’’, Suo- men porvarien rowintettus val- lan sotilasdiktaattori Carl Gus- taf Mannerheimille. “Kylma kruusialainen” Jo- sef Stalin osoitti Suomen sota- intoilijoille, etta voimaa on, kun sita tarvitaan, valloittaen pe- raantymisvaiheen aikana Pet- roskoista Viipuriin jo kymme- nentena hyékkayspaivana, jol- loin [ta-Karjalaa alettiin tyh- jentamaan. "Jo laski marsalkan silma- luomi. Olf taivas musta ja ku- sessa Suomi. Olf murtunut Kan- nas ja armeijan terds, sen san- karit metsissd kdpyjé keras”, runoiltiin siihen aikaan. hace “S= ¢:= suomalaisesta | desta oli sarkymassa. Alettiin toteamaan, etta ei suomalainen sotilas ole sen huonompi eika parempi kuin minkaéaan muun rodun tai kansan sotilas, (Ken- ties sotilaan yleinen urhoolli- suus asuu vihollisen kivaarin ja oman upseerin pistoolin “ei- kenenkaan maassa’’. V.K.) RAUHA OLI TARJOLLA KOKO AJAN On syyta viela kerran koros- taa, ettda kun Suomi torjui ko- vadlla 1944 Neuvostolliton rauhanehdot se toimi perusteet- toman ja tahallisen itsepaisesti ja Neuvostoliiton oli pakko tur- vautua voimaan alueensa vapa- uttamiseksi. Eika liene turhaa mainita sitakaan, etta Neuvos- toliitto saavutti asein juuri sen tilanteen, joka olisi voitu saa- vuttaa sopimusteitse niin 1941, 1942 kuin 1943. Neuvostoliitto teki tarjouksia useaan kertaan, mika kertoo maan politiikan johdonmukaisuudesta, siita etta Sanat ja teot ovat sopusoin- nussa. Neuvostoliiton ja Suomen valiset suhteet sodanjalkeisena aikana ovat osoittaneet, etta kahden —_yyhteiskuntajarjestel- maltaan erilaisen, suuren ja pienen valtion valilla4 on mah- dollista vallita hyva naapuruus ja rauhanomainen rinnakkain- olo. Tama vahvistaa havain- nollisesti, miten oikea ja perus- teltu Leninin johtaman ensim- mdisen neuvostohallituksen a- senne oli, kun se valitsi hyvan naapuruuden politiikan suhteis- saan Suomeen, Samaa politiik- kaa ovat noudattaneet Neuvos- toliiton kaikki seuraavatkin hal- litukset. MIKSI El] NEUVOSTOLIITTO VALLOITTANUT SUOMEA? Jos Canada olisi hyGkannyt kolmesti Yhdysvaltain kimp- puun ja laskenut maahan Hit- lerin joukkoja hyokkaamaan USA:ta vastaan, olisi seurauk- sena varmaan ollut Canadan valloitus USA:n armejyan ta- holta, ja kenties oikeutetusti? ¥ 4, > * srceshatetatan Coe) ee OTN Steet oe a 48,8 Sat atetate a 8° ene tatateranes ahete state ee be eae : eieeaeaere ae are oe SUOMI JA 'SAKSA Donia ehdenat polsheviamla vastaan. sratevasion Sibi: certian Uw FIVLAVE Hand in Hand gegen den Bolschewismus. | toad Seem 0 quo gat qetink ete te gm Bes Oj ja nain sind Kavi. (us Suomis 3.5. 5.1945) sentee Neivestolfite ei valloitta- nut Suomea kaikesta provo- kaattisesta toiminnasta huoli- matta, vaan vakuutti kriitilli- simmillakin hetkilla, etta ky- seessa ei ole Suomen itsenai- syys! Jopa_ sotilasdiktaattori Mannerheimkin (U.M. 10. 5. -84) totesi etta Neuvostolii- tolla ei ollut muita kuin strate- gisia tavoitteita Suomelta. Sa- maa vakuutti Molotov ym. so- taa edeltaneissa neuvotteluissa. Miksi ei Suomi ‘‘kelvannut”’ Neuvostoliitolle? Sotilas-strategistit vaittavat Stalinin laskelmoineen, etta Suomi-Neuvostoliitto-raja, so- sialismin ja kapitalismin vali- send rajana on edullisempi kuin Ruotsi—Suomi-valinen raja. Vaitetéan O.V. Kuusisen laati- massa Y YA-sopimuksessa ole- van se etuisuus, etta se tekee Suomesta “‘pehmusteen” Neu- vostoliitolle vihamielisia kapt- talistisia maita vastaan ja Suo- mi itsendisenad, esti Ruotsin mahdollisen llittymisen NATO:o0n Kuinka jarkeva oli Stalinin hyvaksyma “Kuusisen linja’, ilmenee Suomen presi- dentti Koiviston askeisesta YYA-ta koskevasta lausunnos- NEN + nn ia Ammen YR AAS CARA TEAL GASP SERRA! » , a ta: ““...me tulemme pudotta- maan alas jokaisen lannen Neu- vostoliittoa vastaan lahettaman ohjuksen, joka lentéa Suomen ilmatilaan’’, Olisiko vastaavaa lausuntoa saatu Ruotsin pdaa- ministerilta jos sosialismi-kapi- talismin raja olisi kulkenut ny- kyista Suomi—Ruotsi-rajaa? - -Ei varmaankaan, mika todis- taa Stalinin strategian olleen edullisen Neuvostoliitolle. Suomi toimil nykydan Neuvos- toliitolle myds_ taloudellisena porttina lanteen. Tuskin on Suomessa yhtéan niin suurta idioottia tai “‘porvariakaan’”’, joka kieltaisi etteik6 YYA ja sita seuranneet kauppasopimukset olisi erittain edullisia mydéds Suomelle. PELASTIKO SUOMEN TYOLAINEN VENAJAN VALLANKUMOUKSEN JA SUOMEN ITSENAISYYDEN? On huomioitava, etta vuon- na 1918 sisallissodan alkami- sen perussyyna voidaan pitaa vuoden 1905 tyélaisten teke- maa ns, ‘““Hauhon julistusta”’ (ja yleislakkoa), joka vaatimus joh- ti sdatyyn ja omistukseen perus- tuvan daanestysoikeuslain ku- moamiseen. Mainittakoon etta vain noin 200,000:lla suoma- laisella eli vahemmalla kuin 10 prosentilla oli aanioikeus. Tata a4anioikeuden saanutta ty6vaenluokkaa kohtaan alkoi Suomen oikeisto vehkeilemaan mité moninaisimmin keinoin ja valetta (itsendisyyden saavutta- misen jalkeen), etta tyOvaen- luokka yrittaé “myyda’’ Suo- men itsendisyyden, alettiin le- vittamaan Pohjanmaan pikku- ja iso-talonpoikien kesken ja vale lankesi “hedelmAalliseen maahan”. Vanha_ Bobrikoff- ryssaviha saatiin ovelasti kaan- nettya sosialistisen Neuvosto- liiton ja Suomen ty6vdenluokan vastaiseksi ja ndin saatiin por- varisto ja Pohjanmaan tieta- matt6mat talonpojat liittymaan Suojeluskuntiin ja sotaan Suo- men tyOvaenluokkaa vastaan Totuus Vendjan vallanku- mouksen ja Suomen itsenai- syyden syy-yhteydesta on kui- tenkin kieltématén eika sita Jatkuu seur. sivulle.