|

b-age —-1980 ;

en viele tl

: ~.tkha jaivar |
hi wr 2” sen viela. :
wakin ob}, niin pe Sats
piio kaw
gasatenne KACSOO:

“

wr

»AHAA

uutamin kyminenia kappaleitea Vapnos
Iman tata arvolesta koyhaliston juble-rylkajoue
Huvlimetta siite vaikkea Vappojubla birjaime!-
E mite tasza julkacuszsa kasiteliznin cirat
an kuin riistojfairjes Tt
Hinta 30 sentta.-

VAPAUS,

SUOMEEN
eeEeEaX

(anadan Dollarista
| — Jahetyskutut:

 Bbetytsie )
Jee tec ere
abe 50.00 379.29

=r:

4 i ,
j labetyks!
5 De srksiselta :
aig gadalta cullarilta-

ssnomalsheiy keiste ovat Id
winlut $3.00 Hbelykselta_
f : gabon ocitelean.
sta

ras

om Sinks
tiia leketykset oautteella:

a VAPAUS,

Baz 62, SUDBURY, Oat:
Lnvapiletteja myydaan.,
Tisdusiokod pitettrasiolia

rgandelie obtavat rabhayalifye:
qistian myoskin:

¥APAUS
PORT ARTHUR BRANCH

. S16 Bay Street,
. Port Arthur, Ontarh

MUS MONTREAL BRANCH
i964 8t, Antoing St.,
Montreal, Que.

 AARO KIVINEN
irdand Lake, Ont

JOHN FUORI
F:'Eemth Porcupine, On ,
de. :

CHARLES HAAPANEN,
zorkaupps, Timmins, Ont.

AGHN IFIRTA,

-Eyaview Ave., Toronto, Ont

“DAVID: HELIN,
Matekonnoilia Keski-Ontertosse

1,
h
J

————

<0, 77

Ven falld kertan 25 miljanus
md Egropasss, Ja tiima selk-
my Hikfan vyahentag ostoky-
 *PDenkeikkes maataluustar-
we nahden, Amerikassa on
eee inen pula os nuinikddin
myn} quippuunza tyottom yy
aka, joka ve = 920 saavutti
fpmaatan. — Niin on sils ta-
an REEMA je vallitseva mag-
Bla kytketty yhteen vallit.

A Mitjestelmin = epdkohtien
argden y. m. fanssa.
‘we Pantava = pula-ajan ib

Wg kettaa on sc, ettii tealli-
Roattest ovat korkeissa hinnois-
paraston maatuloustuctteiden
e ovat aivan polussa. ‘Timid
Bainitaan nimelti “sukset.”
semansodan aikana mautato-
Ny) Ukapualella  Europaa
athinast!, Silloin kiinnitet-
tabsa ciel]: sultnnattumasti
Onfeen, Sata luppui, S¥ntyi
Hen = Hikatustanton ja niin
Maatalouspultacsa. On hizo-
mig, Oth trélaiten kur jistw-
On voittojen lihteens Fapi-
Bile, Pikkutalenpnika ei vai
farvikkeiden qa naa m-
paille SUUTéemMman viljelijin
a. _Tydthtekevjen talanpoiki-
Riatoa lajces 7 QscTiagh <éyat
taan Faikuttamaces fijan

t toastilk ue. Verokyeymys on
ma Porvarilliviera nidissa BU WE-
an Fue]Rava  jotuvastoin
' potkaa "¢ Tisittaa paina-
tivoin. ‘Verct niict ovat
BeliFoille Fuhtecllizest] sutu-
oy one lielijeitie, Vol-
" Marana iendk seurouk.
saatsiounista ja maan puu-
2 loitoy Sithe, ett suurin gen
ot Hlanherrajen kasiesd,
Mpatka = haluaa esim.

jo eats Eshe. niin on ha-
Flekrattayas ylenmadgrin

L Yoarachd vilta, Verajen
Ky ttag Vellitsegg Juok-

b rete lseimMmissa
. Em talonpoikiin
: tele naa ; 2uo}<lemise ks’
| ioe sla kallispalkkais-
ta wmMag a byrokratiaa,
SOODokaist jy teoNistus-
v7 pakeaa sen rllapite-
1 wegen a8. J0Ka tite os.
onmast oh kepinallinen,
: ete. 45: talonpojat
Wekallavat noyetys
Piialsinin  ssetes-

Ob ks
kementog, niin jutis-
eae

Dee Eerie]
Eryn yisesed
Pantrstilasn

NGUESSKIN Mmanzey
' Wesnk3sra maa.
taionpoikaistatonksi-
TH B2utta mutts Se ei
kyeymysta_ Se on

net
@ tts

ej Suniel M:kkas

3920

q 30.00, Oe
to Abbe $ us
Jz
sta S80.00-—3 100.00
seuraavalta el-

a tekaet $500.00 ja siita yor
@ keolimatts crummao SU Uru:

saalavand

slelli,

telméd on vatmesasa. Kuiruhtakas

SUDBURY, ONT.

nonopoechpaitikkaa joka an suunz-
nattiu tyothtekeviat talonpuikaistoa
vustaan. Pulaa koettavat kapita-
listit ratkuista myuskin silld, etti
Europan maeatalons pasisi sirto-
muiden taselle.

Sivumensen wmainits] puhuja, et-
ii Neuvestoeliiton mastalous on
jirjestelmansii kaulta piassyt kor-
Leommatle,

Apraaripula ei poistu poryarime-
netelmien  Kkauttea,. Jokninen maa
jet pyrkil monopoohin. Yhteistyo
kiy siis porvarten ni&kokulmalts
mandottomaksl. Tista on valtta-
motlimdna  seuravksena tullipoll-
tiikka, Joka aste asteelta saa yhi
kireamman luonteen ja lopuksi joh-
Lud sGtunn.

Tyititeckevien taloenpoikien  yh-
teistyo on. a. porvariliisen vihrean
rintaman Kuonssa on vahingollista.
Tiisti suurtilaliisten holhouksesta
un nuti pikimmin padstiva eroon,

Esityksessii lisuks1 viltattiin Neu-
yostoliiton maatalouden nopeaan
nousuun, Miten on tami tail het-
kelli mahdollista, Kun muualla
mangimassn vallitsee mita ankarin
pala? — Se on mahdollista sen
kautta, ett Neuvostaltiton talonpo-
jat ovat lijtossa teoiliauystyoyses-
tin kanssa, Tasta on kaikkien mai
den tyitatekevien talonpotkien otet-
tava esimerkkii lausu: puhuja, —
sili vain Jiitto proletariaatin Kane-
su kykenee poistamaan kansainvali-
cen mantalouspulan. Tama on ui
nua mwmahdollinen the.

Jirjestimuodot, joite tassii tyosek
on kaytettivi, ovat riippuvaisie
osaksi eri maitten traditalocneista.
5.0, porinnuistavaista, Tarkeiini te-
kijind tissi tyGssi ovat talonpo:-
kien toimintakomiteat. Valveutu-
neiden talonpoikien velvollisuus ja
tehtaiva on kohentaa vabinpitamitte-
mig ja veljellisesti ojennettaya jar-
jestomahdellisuuksien kautta, Esim.
kunnanvaltuustatssh&. maaseudulle
on tehtivd selvaksi, jotta maata-
Jouspulaa ¢1 Yolda porvartllisin
keigoin rathaista.

- Tomi ensimmiinen talonpoikain
kangressi meérkitsea suurta harp.
pausta talonpoikaisasian eteenpain
viemisessa, —~ Puhuja aanei, etta

1Neuvostoliiton talonpojat’-eivat ole

lidllad edusteituing *° kengressiasa,
mutta veljelhnen tervehdys yoidaan
(Hilt heille Hihettaa. | |

Kaikkien 'sorrettujadn talonpoiki-
en on yhdyttavi © kaikiasa maizsa.
Siirtomarden talonpojat. ovat mel-
din ystividmme, siia ne on otetta-
va mukaan yhiteiscen rintamsarn,
amon talonpoikaisngaiset ja nuori-
sth.

Suomen maatalouden
rappiotiia

Suomen maatalouden nopea yel-
kaantuminen alkasa huoclestuttag jo
kapitajistisiakin maatalouspolitiik-
koja. Tahin asti on s1ll4 taholla
aina vain esiteliy velan Jissamisth
mingtalouden kehittimiskeinona.
Etka tilakiian kertaa wielé tahda-
ta juolkisesti puhva mithén- velka-
taakkain plenviljelijoille atheutta-
tnasta tuhosta, Tima kysymys ha-
lutinisiin sivuuttaa  sininsa ilman
muuta, niin vaikeasti sean selitet-
tavisaa. Lukuisat pienvitjelijat ovat
velkakuormain pakoitiaming jo-
saaneet lahtee konnuiltaan fa wuh-
rata sen tien kaikki vaivapnakonsa.
Mutta velkataakka alkaa jo pahain
ruhjoa keskikokoisiakin  viljelijai-

da buts flten lopuksl hratyy
fasta yelasta. Virgliizilia tiastelia
ankin tadein, ettei maataious sai-
o2zkasa pientiloilia tugta pidomal-
ple sita Korkoa, jota rahasta nykyi-
Sin Vaiadituan ~
nain gutomasttisesti kohti perika-
tan.  Mutta wiinkavan kuir pien-
viljelijz jaksaa sit& vastaan tapeila,

joutuu hav uhraamaan velkaa an. fansulatushiiridsss

taneigen pankkikapitalistien hyvak-
sl paljon valvannakéjain. Jn lo-
Puita vie velka useinkin koko omai-
jsuudet, .

soma kohtalo phkua keskikoksi-
stakin viljelijéita. da sen vuoksi
erase porvariletdissas nyt on ka-
roitetth joarRkunliainen hitihuuto
heidan pudlestuaon, Velkan antava
kapitalismi on kuitenkin kuure til.
Jaisille hitthaudoille. Entista laa-
jemmat vijelijijacket tylevat sor-
tumadn kapitalismin yelkakuarinan
lie, Site pufluvat edella esite-
Fytkin numerot, Yain paatiava tais-
telu veloila orjuuttavaa ja rinti-
Vii suurpifioman moahtivaltaa yas-
taun vor pélustga viljenjit ubhksa-

-'4 tuhosta, gs Je

Karjanomistajan koti-
laakkeista

Ulkonaista KAYLA verten on de-
naturocitu sprli useasti hyve ole-
massa, mutta kaikki la}it -- sitahan
on useanlaista — «elyit kullenkaan
igketarkoituksiin 3 sovellu. | Spriia
Gehaturoimisten kiytetiin nim. mi-
ti erilsisimpia agincita, kutenm sim
pyridinia, fortoallinia, yirlainelta y.
m. sek lisdiltst vield erlnaisia ‘“il-
kesainisunksla™. Ainakaan formadlil-
nila denaturoity spril el sovrellu
lakketarkoituksiin, mutta sensijaag
mugt tai ainakin asa niista ovat
ulkonglseen kx#y¥ttitin e-elpolsin. So-
velizin déepaturoidun sprin kayt-
tomucte Iienee eringisissh sekoituk~
sisse, jolla vastustetaan esim. har-
ja- ja hintirupea, rohtuman, iho-
Initia y.ons. Esimerkking = tillalsis-
ta mainitiakoon sekoitus, jco6sa ol
5O grammasn tervan, saman yerran
Tikkikukiaa, 200 ¢. saksansuopas jo
Samar vyerran denaturcilua sprite
Jos tal sekoituksella hleroa esim.
ichinain hannan juuressa usein ts-
vattavas Tohtumaa, tal hiiseilevai
tai rupista thotulehdusta potevaa
hevyosta, vol tauti plan parantua.
Myis voldaan denatuoroitua sprilta
kayttt#e kadreisiin, miciuimmin ve-
dellii miedonnettunge, tal Jossakin fta-
Pauksessa EAyttimilla esim. pito-
let kamfertli. ja puolet denatu-
roituq spriitsa. Talla hierominen ja
hautominen vol monestt olla hyadyl-
lista.

VYelka sits vie jo|

T

spriitd pid yleensi antaa, slllA $¢ /tagtoprosessin

L
Tstukseen, -taikka Divihin almetsin,
kuten esim. kamferttisairaan, ;0l-
join sékoltusia kisytetd4in utarefu-
lehdurksissa. ) .

Pellavyanslemenista saadaen nyvid
kotiaiketté keittim4lli ntisti pel.
iayatisemenUmas tal pellavarnsic-
menpuurea. FPellavranslemeniima si-
rallisestl annetiuna lehmilie om Friu-
erltizin hyvai
laikettad, varsinkin jos sekoltiea
joukkoon vihin sudlahappoa. Ta-
vallisestl tehdiian kuitenkin se vit+
he, ett anoetaan lijan vihdn limas.
Ampdriiimen pdiviissh ei ofe iiian
faljan. Pelisvansiemenpuuro thas
on hautomisissa é¢rinomalsta lib-
keiti, Silli voldaan menestykselli-
sesti kypsstlaa tnirkiipaisect, haus
tea tulehtuneita utareita, pehmittai
koyat kaviot jne. Huomatiayea on,
cite pellayansiemenila tlelemkin
turkottetnan kokonaisia stemenii el-
ki puristettuja, viela vilhenmmin
jauhojs t.75.

Eotliatkkettten sarfaa ollsi viele
jatketaya kphdella aincella, jotta
toinen on us. Burewin sekoltus, tat.
nen joditinktuura. Molempia kiyle-
titin ulkonalsesti. Burovwin sekoitus
on kokoonpaniu 60 g:sta alunaa ja
250 g:sta lyijysokeria. Milita vol
astia, rehdoskaunasta, sekoitiaa hy-
tin Kotona ja sSaIyttaa tliviskantl-
Sess wstinssa. Fuylverpisekoltuksesta
cletaan nolm ruakalusikollinen Jit-
rian kylmik vett#, hdmmennethan
hyvin ja Kaadetaan kaarelsiin. To.
ma lhike on hyvai janne- ja jan-
petupaltulehduksisss, nyrjahtymi-
sissn. venihdyksisss, jopa hoavahei-
dustakin.

Joditinktuura on valttamitin {o-
kaisesst mialtalstulossa, sill& tape-
turmiahan voi saltua kosko fahansn
ja sekii inmiset ett eliimet sasvat
hyven eénsl ayun jJodia kivtettiessd,
Badessii tal jajassn cleva haava pres-

5. Jén neljannen alucen edustajakokeuksen
ospomnet

paa

=e jatitaing, toukok. 2 Dini — Fri

lappa viela

tain iysollvedella pubtesksi jo jes

QuESis1, kaulakuvussa, sdcdesienen
hoidesse, utare- ja vedintulehduk-
SizS8, lveromisixsa yim. ef kulten-
kABn aina sindnsi, vaan roasynan
sekoitettuna. Ilman reseptid el jodia:
SHA 50 £. ehempaa apteekista, m-ut-
te latkorilld toi elainidakirile Fay
t2es8a on samalla pyydettiva jod!-
tinktuuraa jokunen sata grammaa
tulevicn turpelitem varalle Mfuls-
tetighoon Vain. cbta jodi syt korkin
rlkki, joten on porns sillyblaa -i-
metin lasifurkkisessa pullossa tal
valhtaa korkkian soika-aioitian, -

Koiiikkeitten lukumiirdg ef, ky
fem lucticloa Jahenimin larkustaes-
Sa Huainde, ole kovin suurl, sillil
tervas ja pellayarsiemeniaé on mel-
KEIM wn joka [alossa, Joaten suurin
pilrbein olist yoin noin 12 eri ainet
fA GSitttava, Nailla vol, oikein kijy-
bethynd, saada paljon iyi al-
koan. Katilukkkeet ovat kultenkin,
SP tubititakoon, waln ensl avun
Antay, joten, jos tehokkaampi pu
Oh Yaitlimajon, on kiannyttiva
AMMO tLoOnithen niles,

Koliliuikkeitien kagppiln kuuluu
kyBBkin Gikeastaan weld muutnkin.
Jokaisossa inlossa pitalsl ebdottae
masti olla aina pumpulle, limp.
mitten ja huuhtelukannu. Ellel tah-
qo Osiag jisdks! stdekangasta, vel
tielébkin Kiytliti puhdasta, ohutta
ilnakiungasta ja siiti leikata EOD =
vin. Siteiid.

Vilittuainittejen totiliakkeilten
Wankkinisin on suositeliaya, ne o-
Yat varsin holpaja ja volvat ensi
avuss: a2 suuremmaksl hyidyksi
kuin usein juullaankaan, sila se bya.
f¥, miki niiden ketena seatavilla
Olemisests on, huotnatann parhal-
teh asin silloin, kun vahinko on
topahtunut ja apu on tarpeen. °

¥YALLANEK UMOUKSELLISFESTA
AMMATTIYHDISTYS -
STIRHEESTA

Nykyian vallitseva Ja yha edel-
loon kiristyvva Eapltalistisen kehityvk-
een kriisikaus!?, mink selvink ilmi-
oind ja todisteing ovat osakemark-
EKinain lubhistuminen, illkeyritysten
yararizkojen linddntyminen, ha
suuremmakst poisuvya foukkoatyoite-
mys {fa ennen katkkes tydtitekevan
lupkan, suurien joukkojen elinentg-
jen. hyonopeminet,; on suoranalsena

Sisilisestl ef denaturoitua|seurfauksena silia kapltallstisen tuo-

ylelsesta = ratslonali-

vol plsa]L# elimistoile vahingolll-|soimnista, .minkdi rpvulla .,yritelakn
cis sineita. Jos denaturoiminen on fponkittaa ja vakiinnuttag.luhistuvas
sucritetty vagrattom#ilia aiheillla, vol-|;apitalistista jarjestelmda ‘fa’ minkaé
daan tieténkln denaturoituag Sprilta kautia tydlaisct ju koyhat maan-
Sillcin jossakln tapaulkséssa kayttad, | yitjeiijat joutuvat palva poiviilta
mutta yleensi se on valn UlkO- lynd kireikmonille.
hainen li&ke.  . a | Tyépalkkain polkemisen; tuotan-
_Terva on hyvit koliludke, JonKa/non kiihdytliimisen, tydpiivin pi-
Miyttdd taytyy sudsitella. Erlmomal-tdentamisen ja aina yh wodemplen
Ben se on esim, lehmien sorEEa- |[yongiden kiytantédn ottamlsen kaut-
taudeissa ja semminkin sorkkam§-lig korvataan’ suurten tyéHilsjoukke-

woissa, lehman katkalstessa sarvene leno, tsi seurauksena tuoctannont
Sa, sadeMidassa, inotaudeisa, S¥¥-fouyrl lishintyminen ja sllta jobtu-
hytaudissa ym. Hun terva singmsa].. ayatuotanta sekii markkinoiden
on erindislin paikkoihin kiytettyna jissityminen tavarolila. Toisaalia
lifan paksua, voidaan sita ohentaa joutuvat spuret tyildisjoukot tamin
denaturoidulla spriilli tai rasvalla. johdesta hettetyks! kadullje kurjut-
Nain varsinkin ihotuadeissa. Tervalsion yailla alkeellisimplakaan Fli-
on lsaiksi hyvi tavetan puuosien! joo, edellytyisii.

desinfioiisa, joten ollsl syyia mavet- Nykyisen Canadan emmattivhdis-
taa kesiisin puhdistettaessa tervata trocikkeen reformistinen johtajisto
kalkki puuasat. TilGinkin -tabtoo/.. oltut kykenemitén ja naluton
terva kyla olla sinansé Jilan paE-|oontymain mihinkaéén toimenpitet-
sua, mutta el mikaan esta sekotl-/ii. tissa nykylsessa tllanteessa.
tamaesta siihen tarpitti8, karbolineu-|painyastoin on Amerikan tyovaen-
mia tins. Mutla terva voidaan KAYt-|i405 (‘American Federation of La-
tid myiskin sisdJlisesti Tervavesllyi, Canadassa oclevat neln 160.000
joissa om ykei osa tervaa ja ViUSil conta hallitsevat, johtajal osot-
osaa vettd, on vanha kobilaake H-|ioutuneet kaikin keingin syvusta-
pullssa. Tervahoyryt ovat myas tum- |) enes yallassa olevaa luokkaa, saat-
netut. Terva-astla asetelaan kes- famalla 1taman jasenjoukon kaplta-
kelle tallin Jattiaa ja kum slihen|yerien harrastukslen kannattasikesi
panee esim. kuuman kiven, nou-/50 viinnittiimilla jariestét jasent-
see astiasta tervahiyryja. jotkal. oon pelkiksi tuclannon tehostutta-
hengltyselinien salrauksissa voival yi ja vakiinnuttailks! yhi suu-

diss, kavichalkeamisse, kavichaa. [ian lihastydvoiman tarve ja kayttd,.

ta. aus

Ja site tivytyy kaprtalististenkin [ olla . paikallaan. Terven sigallisen rempien riistovolito}en takaamiseks!
meatalousmiesten puhua. Asket- meiraeterieis on kuitenkin valla- i epitalistelle. Tyén ja piadoman
thin piti i Cai ic. | Ye u. og mare [¥bteistoimintasuunnitelmien, palk-
ran pit professor! Cajander oe Usein kehutaan koavasti tarpattla Kiojarjestelmien, gem attliittojen

sai tilaisuudessa csitelman asinsta,
joka esitelma on porvarilehdissaikin
szanut vertattain suurta huomie-
ta. Esitelmassain hin huamautti
ensin, ett muaanviljelijat vapautnl-
vat masilmansodan jilkeising ishi-
vuosing melkein Eokonaan velka-
taakastaan, Mmuttia sen jalkeen on
velKkukuorman lizsantyminen = ta-
boahtunut nopeasti. Esitettyjen tie-
tojen mukasn, mitki kaskevat 689
Seliaista tilaa, joiden paltcpinta-
ala on vohintiin if ha., ol4 nim.
naiden tilojen: yhteenlaskettu vel-
katagakk, 1 padivinid tammik. 1925
4,457 000 mk., ja kujunassa clevan
vuoden alkiuun mennessd eli liadys
23,490,000 mit, joten velkataakka
tekea tilaa kohti vastasvasti 14,357
ja 71,215 mk. Tilojen velka on siis
rlidessy vuodestg kasvanut 4-ker-
taiselia miaarslif. Vuoden 1925
alusss ol] velkamaarasti kiinnitet-
tye 4,640,006 ja kinnittamatenti
0,800,060. Sen jalkeen otetuiasa
lainoissa on vastaava suhde 10,384,-
660 mk, ja 23,110,000 mk., joten
sis kiinnittimatio osuus vuoden
1925 jalkeen otetuissa veloissa ar
lahes 70 pros. koko lisiivetkamaa-
rasta,

Taliaisia tietaja esittavat Kapita-
listiedustajat keskikokoisistakin
vijelystiloista. Millaista silloin on-
kaan tilanne pienviljeijain keakgu-
dessa? He ovat olleet pakotettuja
Ottamaan relkojn menists cellaisis-
takin syista, jcita sagremmilla yil-
jelijotla ei ollenkaan ole. Velkaan-
tuminen pienviljelijain keskuodessa
on saavottanot usellakin patkks-
Euntilla monissa tapaukeissa jo

Aarinmgisen raja.
elyat taa ena velkankasn

Pienviljelijat delasa. Suopaa vol sekolttaa myds

fuotiikkeens. enkin lidtiearvoa
on suurestl Moltelte. Kiihottarassa
Tieronnassa on Silla kielbamiatla ar-
Tonsa, kiyttG@mahdoliisuas sllla on |
lehrmiin  pullistustavdissakin, mutta
yleensd ci sen kayttGa pltutsi ulot-
tas Ukonsiste kaytide pitemmale.
Se voi olla kaviovoiteen sanz, sita
yoldagn kayttidg syyhytaudissa j4
eit& barvitaan tavallisesti Eaastaria
lalietiaessa, mutta tuistefiava an,
elt ainella sisdllisesti anretties.
sa liha rupesa malsemaonar tirpd-
tite.

Thra j& yasellin’ ovat kotilaak-
keltd, jolta voidaan kayttei me-
nestyksellisesti mongéssa taudissa.

indnisa on mnillia verrtten rajoitet-
tu Syste, mutta kun nrilhin se-
koitctaan esim, tervaa, boorihar- |
pos, salistlihappoa, j}xiia, kamfert- |
tia toms. sdadagn mit arvokkaim- |
mia laskeainegite Easva e1 tieten- |
kaSn sag olla suolattua eika& yeticta,
ei myoksano eltaantynitia. Sik
el niin ollen tavallisesti voi sailyt.
123 kausn, yaan on kiytettava tuc-
yeeliaan, Eaviovolteena nakee useln
kayteltavan Wmmutettya thraa sl-
nannS

Sekoltellazgssa rasveja esitn, boo
Fihapon, salisyihapon yam Kanss.
Fiitanee suurin fpilirteln pitas suh-
a@etta 1:10 sopivara.

Saksansuopa on uilkonaisessa kas. |
fassa trinomainen Buottava puhdis-
tusaine, mutta samalla sila om de-
sinfiovigkin ominoalisyuksla. Sita val-
mistttaan pellavadljystad ja kalilipeas
ta ja Ilukenee s¢ noln kahteen o

Baan ovetta. FdellS malnittiin erdis

sekolters, jota vol suosilella lhotau-

gprithin Ja kayttad niln ihon puh-

pakellisten vakuutusmeneteladen yn-
nd muiden moisten tyldisten petta-
mista ja kaslen silomista tarkaoltta-
tlen sunnnitelmien kaytantoon otia-
misen Eautta on niiden jarjestojen
fisenista kykenemdton toimimaan
ofessaan haikiileméttaman refor-
mistisen fohiajakunnan valkituksen
ja Jujan Gtteen alaisens. Amerikan
tyavieniiiton polltiikka Canadassa
ci millain eroa amerikkalaisen !m-
Herialismin politlkasta, sila senxin
tarkoLluksena on alistaa valkutusyal-
tansa alaisena olevat tydlaisrt kapil-
talistien harfottamano riisteog alal-
eeksi, mist# orjuuttamibesia fe saa
vastapslkkiokséeen porvarilisten hal-
litusten tunnustuksen samella kun
sen johtomiehii nimitetiiin koiken-
laatuisiin kapitalistien ja miiden hal-
ituksen virkolhin.
Yielscanadalainen tyovaeniiitts
{(All-Canadian Congres of Labor!
mika 1927 perustettiin useiden tais-
televien jarlestijen tolmesta cana-
dalsiseksi keskusfarjestdksl, tolyoen,
etta se kykenlal farjestamaan ja ke-
thiméian Canadan troldisten inafat
Jourobk yhtelsen tabtleluin ponjails
kapitalismia vastaan, on Euvitenkin
peltiingt kalkki siftien asetetut tol-
yeet, zfllla sen johte hallitzemiensa
noin 4040 tyGlaGen nimessd flel-
faa iakot taistelukeinglna ja pyr-
kii sovittamaan kalkE! taistelukysy-
tovkeet jasenisttinsd puoclesta.. Fun
ishks| otetaan lukuwwn sen aldas-
mitinen kansailinen pollttikka, oiln
on seivad, effi se on ftiten miuo-
dostunui socialidemokratian ja re-
fornmismin hellijiksi, missa ominat-
BUUdessa Sf On Penittamisestiaan
Makes rappeutint Ja on siten tyd-
vaenluokan taistelulssa shta vaa-

Tallinen kuin koansangan Amerlkan
Fyovuenliitto, koska sen johtajat
ovat vilpilliscssi milelessi, omaksu-
neet iucteluniraaseja, joiden tar-
kotuksena on sekottoa ja johitas
tyolHieL sivaun vallankumoukselli-
Besta (laistelusta, hiljalsen Ja asteet-
taisch sosiallamiin kehittymlsen tiel-
]e.

Nikleon kummankin keskusjiirjes-
ton,.— samdinkuln perln vaihalu-
kubsien IWW:in ja OBU:n — johta-
jat ja patlamenttaorikot ovat. pet-
taneet tyiliiset jokalsessa fllaisyue-
dessa. Eun jdiscnistG on oasottautu-
mut Vvalinbksi ryhtymaan vaslusti-
migan iyonoslajien hypkkaykslt. Nal-
den. jarjestojen tahella ci.dle tehty
kerratsaan milain merkithivan jiit-

icslpfiattomen — 6ochupadssh) = oom.
Tialtitaidottomicn ja oalttaln am-
miatltitaltolston tyikiisten SUUIrCH

jonkon j&rjestamiscersl.

Taminiaatuisen tilanteen vallites-
Si Om Iaaiiman yallankumoukselli-
sen ammoittiyhdistysiiikkeen johteja,
Punainen Telordellinen Hansainva-
Hint. welvyobtanut Canadan vallan-
kumouksellisen ammattivyndiatysillk-
jkeen taistelljat muodéslamaan Ca-
naiaan ammattlyhndistysiikkeen kes-
kukeen, miki kykenisi juehtamaan
Caonudan tytdaisid heldin joxapal-
VeISISSH «6oteaisteluisssan§ 6 kapitelistista
rithicnaliscintia, tyattamayytti ta
sen aiheuttamaa kyrjuutta vastaan,
Pundinen Taloudellinen Kansainva
linen on velyottanut Canadan yal-
lankum@oukselliset tydlalset ryhly-
maan tyondn jairtestymattimien jar-
jeslimiseksi, slllaé maan  Jérjesty-
matiomlien  tydlaisten  lukumulri
nowsce Fi TOO0O00, foita reformisti-
net Amerikan Tydvaienliltte ja Ylels-
canadalainen tydveeniilite oval oset-
tautuneet kykenemattomiksl jirjes-
Aamean

Naitf btehtavli varten on mucdos-
tettli Canadan Tydéliisten Yhtenal-
syyslutta (Workers Unity League
of Canada). Be on ottanui tehta-
Vakseen jarjeslaa Canadan Lyolal-
set volmakkaislin teollisuuslilttoihin.
Se jarjestad reformistisiin jarjestol-
hln teiminnan komiteoita sek tyb.
paja- ja tehdaskomileoita, joiden
tule asallistua tyoliisten tabsteiut-
hin ja jatkuvasti paljattaa refor-
mistizén Johdon petoksen ja vara-
rikkvisuuden. Nain farjestettyjen te-
atithumsiittojen fa komiteciden paa-
Nadim tulee olemaan mahdolli-
iiniman volmakas yhitnilsyyaA pal-
vittiisissa  talslelulssa kapitalistista
rising Wastann.

Sumiala kun Canadan suomalai-
cen jarieshin nelfannen alucen e¢-
dustaja@kokous fella tervehiia Ca-
Nada. Jyilaisten YWhtenslsy¥eliiton
perustomistia. velvoltaa So Yatibla-
van alagetolmlkunnan ja paikalilset
Oeasiob parnaansa mukaan .tunke-
Mase ja avustamaan fen toimin-
tag.

Yallankumouksellisen Ilikkeen -£-
dessi on Canadassa suurl tyo ras-
kaan teollsuuden tyoniisten Jarjcs-
Lamicessa eri teaiisuuksilla. fella
on Metsi- ja maanviljelystyolalsten
Fen)lisiligunia, joka omaa vallanku-
moucsellisen perigatteen. Tama fur-
jesto vasta on elupaiss# jarjesta-
nyt metsatyolaisia, mutta tulee nyt
yYha iagjentamaan oo tydskentelyaano |
myo; maanyilfelystyéiaisten oy. m. |
nditd alofa dahens olevien tyGlsis-i

lS

len jdrjestdmisekt! Tamahan on |
juuri teoliisuusunio, joka jarjestad
waikel feollisuudetsa troskentelevat

tyilaisel rotuun Ja yvériln katsomat-
ta. Meldan tayfyy mydntad, elta
amnivkinut vallankumoukselinen toij-
Thinta yaalli mydskin yvolmakkaan
talnudelisen taistelujarjeston, joka
kKatikediessa = =6©6poliittisen) = toiminnan
kena kAy kukittamaan Isheavaa
kapitelletista phtelskuntaa.

Hacsl pidalaa joifen kanssa slu-
eenime Ofartot ja atomulainen tyd-

a a he

a |

S, J. TOHONTON OSATOLLA oN
YLIMAABAINEN KOKOUG

aanantaina § © ‘toukok. alksen
kelia § Lilalla, . jogsa viel# kerran

. May 2 |
oo GG  ———————— ee ———. -
er : . - . . ST
Sentech kaataa Shen = ahha, a ere Ce es FT TE Polonpisceu. Oban mete | eee
baraii ert. larmitse PESTS PaMeure feadsc. gu Ralvamwict.  Blatmputiaeiia- i eden. -_
fenkin Fayttsi myOrkin igotulels Jlizsia jarjestoja, jaskin mami arat } on TT, sia

Wasta lodwlisten tuistelewien unlal-
den lourankeja, silly pe eival vie-
{@ loheskitlin yastaa tyalilsten tar-
Pelt venakkuudesss ja tobminka-
fehosan,

KMlewsh- ja maanvilfelystyoliisten

tealisuusunio on alueella ollut san- jtullaan  kiis}ttelemitn sith npaljion
Bell helkossa tolminnassa,. Se ej }puhultua uuden haslin lotin osto-
ole KYennyt soamaan kuniollista }Juthya. Tullasnpe siia yleli kerran

tikein joukolla tahin lokoukseen,
ChEd pi slelli nyt jo vilmelnkin saa-
dann jolain valmilisi .tuon kauan
Firellla odtleen owsion suhteen. Ja on

Ofélta nietsukimpilla, Silt on puut-
tun, BKLVISUULtA ja rhbliiviai jair-
yestelykykKyiu. Ben toimpiidla on suu-
reksh Oaks) ragOlituiit mithin Kine

Blin, mulssis on suctataisin metsi- |linamicon oatettava myts se, ettik ta.

Linde: Wil, hin Kokoukseen slydile paisee alno-
Tiissi sulitecssa tolteumime, ett |/f5taon jusenet, Joten jisenkortlt

suomelaisten osastoien  talminta »,twikaan Ja kaikki kokoukseen. EF. P.

meéeLsht poh isten taistelujirjeston =

tLukemiseksi on thitin saakkan ra-

joitlunut  etuphtssa taloudelliseen

aVuStamiseen, On plidetty Itamia

metsinilesten jirjestiilseksi, on ke-
ratly ja lahjoltettu varojn metsi-+
trolaistern tentelujeéo tfyustamiokst,

SUOMESTA

eOys aah ‘Veet met-

Osastojen haallt ovat kllec’. Mmét~ | ERIKOISLAATUINEN VALTIOPE-
thmlestel kokouspoik’sinna. Swomd- TOSSUTTU ESILLA GULUSSA
isos jardesbom lehti “Vapaus’ on

myeos tukenyt melsityoliisten  bol-
Iniitog jh talstelula. Mutton osas-
Lomme ¢ivit ole tlehmert kKyluksi
yulisiustyoti, sdadaksren jisenensii,
trilkili iyoskentelevit puulararategt-
lisuudessa tohk sykaldissii, Mitty-
mubig? unioon. Rehkenemme myos-
elt, Vitti, elte; union taholta ole
nainastetiu litheisemmin yhtelstel-
minnan a~alliimaltomyytta muutlo
kuin avustusten soamisensn Sucane-
lnisten osastojen kanssa. Tiimii jot-
tunee slltd, cthii union Jjasetnet o-
val verratioln irralilsla, @e:ki untol-
la disellginkiiin ole kyliln vaikubus-
Valtanh omlin jisentinsil. Joka {a+
peuksessa jiibempi yuergyalkutus o-
lisd tolyolteyved.

Kolvestyilaisten tiloudellinen jir-
jestimintn on mydés paljon Jalmin
jpoty, Suomalaisen jurjestun jase-
nist #1 ale inobllisoilu jarjestetiyyn
Lalniniaen Willi alalla, jokg on ko-
ko alueen (litkeln. Jdrjestymilste
kualvosolulin #! sugmaloisten keskuu-
dessa ole olemassa sanan varsinal-
seas merkilyksesuil, Tiillainen sal-
gintila vallitsee huollmatta siitd, eb
Lik Lydidisten clinehtojen ja. tydte-
hon kiristimistii kUhgdytelafin = kat-
yaninoissa, huclimatta silt, etl olo-
subkect niissi muotostuvat entlath
hucnommiks! sek elli ylelameansil-
mallisen sodan vaara on yakavastl
lishintynyt, miki merkilsee pallon
Keski-Ontarion nlkkelikaivantosli-
Pella, Joka fucttaa ragka-alnetta ko-
ko omanliman sotateoliiquutha = var-
tor mt

Niisla Byisth fn clemassaoleva
Hatyrostroliiisten jarjestad uudist¢tta-
ya. Se on rakenneltava volmak-
kagksl teoitleyushirlesloks!, Joka vee
laa jisenyyteensi Kaikkl koalvyastyd-
liiceE kansallijuutesn katsomnatta.
Suonmipialsine on thilla jiirjestiyty-
misen alalla titkese tehtivi Auo-
Tilettavanaan. Onastomme on feh-
ivi kalkkensa tukeaksern katvos«
tenllisuuden tyalelsten jidrjestymis-
Tih. -

Aluckokous pibitad Ilsdksi:

Hulten leidessimmeée on kerrottu,
pldatettiin Gulussa wvwime tkuullo
wetltn Oulun Viv. Huoliayhdistyksen
ightokunnan  jiisenikt. Heldiit on
nytlemniln kultenkln kKalkki vopat-
leltu,. Pilditykseet allvat Johtunect
Qrhasth Huolloyhdiatykesen  lihetta-
masth klertokirjeestii, Toveri Valné
Aalto, jotn vilitethiin mainitun kler-
tokirjeen lnsatijaksl, valkke gt kou-
lukaar huolteyhdistykgen johtckun-
toan, on passitettu litininvonkjloon.
Mikill on ilmolteitu, twlaan hiinti
Dulen raastuvenolkeuden itonnos~-
i s¥ttimiéin "“valtlopetoksecn = y).
Iyttambséesté". Somnoon raastuyan is-
tuntoon oval axonegl hoasteen myds-
kin tnzoltayndistykeen tolmikunnoan
jisenct, toverit Fredrik Prltomaa,
Jopkko Karvonen, Lisa Periitolo ju
Fina Lanklla, Helti keikkia syy-
Leliiin luvatlomasta rohonkeriyk-
Seeth jn “yaltiopttokseen yliyttiml-
sesia’’. Listksl on shonut hopstern
myoskin toveri Ping Aalto Jonks
Viliellin anlaneen oOpua malnitun
Klerlokirjeen postittam!sesta.

SYYTEYIMMA BUIPUSSAAN

Miki! Glemme ssancet tietd on,
Porlaan nostettu syytea Yaasan klir-
jaopalnon hitvltykaen johdosta pide-
tyn = s_ ¥aStolouskokouksen =©6puheen.-
johtejan, tov. Syanlemei, vastaan
sen. johdosta, ott kokonkseen o5aa-
Ottanect tydlalseh tekivat labfoltuk-
sia roistojen hivittimin kirjapalnon
Wudelicen kuntoan asaitamisokal.

Syylieen perusteena pitiilsl olln
— fuvaton roahonkeriys,

ee

TU BUORT VARTICALUS

De ee

Porvoon telakka on N-litton koun-
potaltuussonnan yviilitykeselld saantil
iehtivakseen suuremman yerttoaluk-
son, joke varustetann kohdella 350
hy. moottertiia, Runko tehdddn ko-
konagn mahonglta, kun sltivastoin

‘to

; isustus teRnddiin oslttaln mehon-
1, Btti osastolen Jesenten velvol- §
lisuas on kuul v4 tedalamate vastan- Glsia, osittaln suomalaleesta puuwal-
Ticista. :

¥4aanm amtmatti- taj teallisuuslilttoon,
mikiil} poikkakunnalla sellainen tol-
mii:

2. Ete fos jasen tal jasenet kuu-
luvat reformistivern jirjestaon, miln
on heldén muckioesteltava tolmin-
ran kemllea, minkd on toimiliava
Tythaiblen Whtendissyelilton anta-
Mmitn ohjeliden mukalsesil ja valvoen-
nen alalsens:

3. Eith# osestot magratdin valya-
magn fililden velyotusten #Kiytin-
toon osuvellultamista, mild varten
Yoldaan Valin crikointn komitesn,
minkh lehlkvinh on mytskin tar-
[Pecilinen kysymy¥Esern = yolalseminen
Kamoin kuln #hdotusten tekerminen
osaston kokoukslle manhdallisia ku-
Tinpidollsia  tilmenpitelta varten,
mika se on tarpeeliisla. fn kul-
loenkin otetlaya varleen, ett mah-
dollisten kurinpidolllsten talmenpl-
teiden edelk on yritettive oslontaa
kysymyHset mahdellisimman peris-
beedlisestl, éenmenkuin Tolmonpltei-
kin oTyhdyiaain.

4, EBlth osustoisa Hetil ryhdyidan
jaricslamiin yalislus- jn varojen-
hankinta-rmlarysia Canadan Met-
si- ja Maanvillelystyaldisten wurd-
am satjestimlsen hyviksl toukekuun
afalla, kuten jarjeslomme tolmecte
poineva an kecholttanut Taman mn

Laiva valmiletuo ayyskuun Jopulla,
ja tulce WMeuvostchallituksen pute
Jeske = Bl Joltettnvaksi «=©6aAduurmannin
rannikelie katnatuksen Ja mishdolll-
ach salakuijetukeen vaiyombeta yar-
ten. Alukaen Glnta on vihiin salle
2 Milioonaa markkye. f

RAAMEA RAAKALAIBTERO

Makkilan Lelstlian kyliesi, tapah-
tul vik. 8 pnd kanmea = veriteke.
Banotipte kelastih keololsin oleve
Evomies Hesator Emll Rantala, eau
Hykvyain =6Poeriasa, tuli Rakemaan
vYalmoaan, joka arvionpuollsaiden rii-.
taisuuden takin off polistunut kote-
Aan Porta alkoen matkustaa Vil.
puriin, mutta off pysihtynyt titin-
BR Juokse Lelstilin tyliin. Vailmo
el halunnubt ldnted takalsin miec-
hensd iug, dolloln miles tempas!
puukkonsa ja Leki allld Yaimoain
uselia Kériale rintuan fa velsaan ja
Larituen fitten) yalmonsa plskaan
vWiisl nineita plekan potkkl, katkals-
ten niskanikamat.

Vaimo kuoH heti fa murhaaja
lanti karkuun, mutta Iimolttaytul
mydéhenmin PFPorin etelviin onas.
Long, josea hénet vangltiyin,

iMurhattu Lahja Rantala on Z0-

tay Ksen koduwess2 toler jirjeslaa os footie? ta murhaaia 25 UL LG.
jelmallisia Utamla crikolsesti Jar-| Heid an 3 lasta, jolsta nuorin an
jestimistyin tunhnétuks! tokemiwksi]> ee. yanha.

Ja rahavarcjen hankkimiteksi far-

festamistydn tukenisexal,

5. EL: ciastalssa yilipldetaan fat-
kuvta pPropagrandaa puutavaraleoili.
suudessa joke tilapéisestl tahl ko
konaan  trtskentelevien jaseniensé
keskuuderssa sdadaksceen helidel Wit-
iymian aktilvistksl jfaseniksl puota-
vara teollstuatyolaisten unicorn:

eta suomalainen jJarjleste§ terolt-
tan jaseniile, ettit preosaiiwisyiys omad
ammatilfista farfestad konhtaant on
varsittava pois ja jasenten oli vaiku-
lettava jairjeston joltioon:  TiiRAl! | qusussmesjsntmypemnpsieietiemmmmmmren mane
4ilna éstintyy epdkohiia fa puutteei- oT
Hsupksia, on ne hijvitettivi Bals- 1 COTIHOIDON AVULLA TERVEY.
fimitta kelvotlomiks| havalttuje TEEN! SUOMENKIELI.-
taantumuksetlisia virkailijoita: SILLA OHJEILLANI

. @tth taloudellisastd tietaan met- | Loosgeljiaco rrigclieediod o_ r

SSS
Yleisolta

VYaopauden ‘Tolmitus}

l. Onke sovellasta kivttdi sanaa
“Komi uniLell” puluttalsse osutis-
Fnuppa-asicista®

2. Onke epajohdonmutcaista sekot-
faa kommunistinen suimntakdslla ja

OSULStLA mintakdsite yhteen?
Vastaus: 1. On. 2, FL

om: .
VHDEN DOLLARIN MAKSUSTA ene-

sabyolaisten jarjestimista Ja telite- hill (maitokaori) —...——-—-.. Lil .
luja ymmirryksessd eltd tdten saa- | pasceperascne en eeliclonelad 154 Sudbury, ‘Ont,
daan famalla varvityksl ndiden e- Veerceilinsn reaiparagnae ay 200] _ —
niten rlistettyjen tyéldisten kanna-| ““SyyU™ sckapuoliclimé {eines cot ot oS Z .
tits suomalatselle joukkajarjeztOllem-= | Meletes sittineliotand1 —...--_. _.._. Lt |
ie: Micien jn eieco suhepeolioggs § birkenemat- 5 : Pa

7. Eta vdlinpitumattimyys katvos- | Veoectien sud je slides coda puaaten _ 7 ;
tydldisten farjestymisfi kohtaan on! ptt. =" 3.0C ‘HAMMASLAAKART: «° i

| F] ¥ ka ae : . . .

polstetiava ja suomalaisings gas. |Umpiaadip tkoran wlan) narentcnce tae Spesislist 0 GS

toissa tehtdvd tunnetuksi kalvostyae] .%

lalsten = jarjestymibsen  vAilttArmmittd- | ste kelkkle plrealdes besverrkailn. KEvealy-
myys: Taatekbeideo atcite o(igcta Ghetcsa0 pasdetaee
eet feelestetadin peragyakob tase” Pele eb jel:

é=

F. Etta oOsastot rahelHsesti tukevat | uw. Taarkan oesticcila:
Kaivostyalaisten = fiirjestimista par. Bee KOSKI'S HEALTH SERVICE.

haaksl katsamilla kelnoilla. Boz 2198, San Francteco, Calif.

NELVOSTOLMTTOON ON THLAT-

2) ai

Taylor

Bros.

antaknn meidiin langoittas talonne

tai apbkduyninge. |
— Pubelin 1784—

134 Gore St.

1 “

SAULT STE. MARIE, ONT,

~ IDEAL SERVICE

DYE WORKS

VARJAYS. SEKK PUHDISTUS-

LIKE

:

4

D. Filiatrault, *

—Puhelin 1153—
54 Borgia Streat,

Huomatkaal
Olen tovattayissa joka keskiviik-
6 ack lougntal Sudburyn marke-

lesa, Lihan, monecn eri La

Jon hyviii ja teoreattp,
EMIL OJALA
ot e&

Ista,

Sudbury. Ont

Sudbury, Oat -

‘on

Aaron Linder

Hyvuks] tunnetiun chicagolaisen

mootguaisonnuslitkkeon
Canadan postiosaite on:
Port Arthur. Ont

sees
ox
(TH .

Suomalainen

Naisparturi ja

Kahertaja

Pyydiimme sulkeutua atv.

ELSA GLADE

eta
auosiodn: hyYVALl tydlld ja kehteltal-
suudciln, Kaungushojtoa mye.

jn |
KERTTU REUNANEN
131 Pater St., Toronto, Gat.

Parturiliikkeeni_

Sudbury, On

Matti Aho...

i Wy.

Ee!

Ft el

Paivelee teithi sing aulileti. om-
Samella
¥OIn Inyorkin ilmoittan ett najeton:
htusten kitherrystyoth tehdiiin moil-

Maititaitoleella tydili

li, Tyd ensiluckkaines

kohtuuiliect,

ja hinnat

Pavhaat: molakati sekd kahvit
Sautavans aamusta varhaio ii-

toon mydchiisn.

ENNI KOSKINEN

SUDBURY, ONT. .

PALLOHUONE

—j-—

Matkailijakoti

6i—903. St. Antoine 34,

Mestreal, Que.

RISULA fa MATTILA, onset.

J. JARVIS,

ASTOIMISTO

Huone 105, Huron Chambers

Fuhelin 2189. — P.O. Box 1161

SUDBURY, ONT,

Lakiesioita, asiakiricia,
hansalalepapereita, siirtolaislapia,

¥. in.
Kifnteimistclainoja

Vanditialees teratiorvrane iTteste.
a Ltt

Ainoa valmistaja Sud-
: buryn ‘piirissa. |

Box 1028 - Phone 946

fekohampaiden jg. kruop
tossa seks ciltatyé

Acme apleekino  slaker mie tee
Cedar. je Durham kat, kulmasea

" = 8 .

4

- .

P. 0. Box 536 —— fahelin--

SUDBURY, ONT.

.
hee
. Lr vs
. . 1
oo . . a | soo
. 1 .
ote real
. Iq
. 7 =, -
r 1 ae | se
1 . . "eo
. = we tae eG =

oer

4

‘nm

ee

_=. = 9

ee ee

aoe

a
“1-5

Pao Mees =

i

. . =o FT ot .
7 ~ ! ce = .
. . ial on om kh - . "ale
Te i le ee —_— =|:

_— ee
. t .

ee wis,

pea Fae lini cL, rr
t

=

= mua

— eee
. . 8

. et ee ceeted eet _ ee

=

* mot 1
cite Rare
a

L Lt

- a,

ory «tales

or

a ur a

= Th

1
1+ ca
Se ln oe

nh . .s
: “17 .
a r i He . . .
ee | oF . =

os
/ . [oon ge

em my fie
sr: ed .

ae af s . = aoe . . en Oe .
Jeger ep ae pe ere yea.
. 4 et wot " . . .
_ wa

i
(ap

Ps red

ri 7 r ae

="

my

ee |
ra 4 a

" ing:
ae

TE

_r
.

=

a

or -
ts

a
”
1

_-

eT
L

Aa

”
al

es,

|
“iy

. -
. 1

. wo
.:

a
ghite,
Paes

ii fe eos ‘=F

i

2 ed cee Bs bale “Ta a es pill
spat ome .

reac

1 rears, rin

LP

poet ct ee

7 1 " 7 ee
ee Te ee

=
-”*
- .