bot eta er ype tay ee = = = = = .
a. a ee eS hee © ma — het =
"Asi te BYU ta F acetate ee nt, ae eae Sees ee =
. i oe mm Te ee a tee ate 7:
. er a ii ee apes se ee a

au :

i" or
t

A: aa is

; . . wy ' ,
1
. 1 .
' 1
a on 5
. * 1 1 . 3 1 . ' : '
. Pe | ah 1 we SL Ce | 1
cele ’ ' 4 . oe fee, : Doane "an 7
. De gral -fp pal arr
fis nd, " bre ee ' ‘* aA
= 4 1 1 1 ae |
. es F, . I "ets ' 7 A
: i 1 # Fatt tal piss Pe 1 Ls 1 ee Nas!
' qr 1 *, ee - r,! re vee! 1" ' - : aan aes
. 1 | 1 Fr 1 1 re
. bes 2Pyre “ 1 td . ven Iq fa = 4 ea ge a rif 1 hae asta ie,
. oo a ohne ' we Y, yw, ura peas . uu pena s 8
ss a . fo Pall pees ret as wtb “> ary I wit on oe i‘ . 4 ! i “a r
1 . "ae gk "p vo P00 oP - 4 “1 1 1
_ 8 I oo. "y = tik . 1 . ' a | . 1 8
1 _t . = en 1 . 1 1 761
bee bom ty : . ot . . 1 1 . | = oie . oe . I
! a = 'F = Sad et “a . a whe ' " 7 ' (ot moe
F | 1
; 1 d i 1 " . 1 1. = oO oar 1" _ 4
A = oo. ' aoe | 1 oe, '
1. . - 1 ra ot
if ' . . . ' ' . . . .
. 2 a, _ er Jc
1. . . - '

ro ! . . See
aoe 1 a 2 a 10°
Ll ar ite en Pa

opuaset. . L ToneTe
Sa oh we ;

Coe a9 re

| me “PiNDEPENERiT CABOR ORG
af OF: CPINNISH, CANADIANS.

1 ro al val = . . . : 1
1 . » dt WW oe = whos uo _ sot er | .
. t I: oa Tole 4. vents meus - oo _ 1 a:
1 ' . oo vHl. ae ego ait + rl . a a4
re ere b " Le
"1 a

sates ap a,
as

ine cis . art. ' ' "
ae a eee peciGrret es hry ee
boa . aL oe ee
. ty

ee 2 oe rye Os?
. a . Foe

. . oo |
eG Per os 1

a vo
ir at
vont 28 1
' Powel cate

; soot "aoe ; ov el
I _ “* re eu 1
' 4 1° .
ch . . . "8 .
. . . , : . *
1 " . wr 1
tha os co,

; .
aM,

“4

om TL Ls ep Ue an “ . ae
ee . " ok ge ee . hee . =" ' . ral ! TJ I oo LJ
» Paw oy so . eee ee i era Se ee ieee | a = oa oat 7 as, ' _ a ' '
=" ban 1 ee ed i . . . . 1 oh
my es ir ee Cr ene Se CP TL kee. OE ea
. . a. 1h ww Cn : : . a |

ALES tp ghadhs faadificladiaGensehbSbn’ kikcn it rcgoatig eho ale
: saat ener hilktyp.. ane valdnkeisoulaet pe

yop irer ites h on vdihuttannt’ kaikkiin’ telouselimiin
nrashafuotantedh,

panes a
vas
irate saan ae ‘je Dinatalouden: toimintaan. |

eolonime - estumases-tietokenciden sikakauteen:: ¥. 1945, ‘ei

cone a | ‘salle vielfi. ollti€: K+ tirienen ¥ioden ulutina olf USA:esa toi-
*..]) tdfrinises jo-244 tietokanejirjestel had, ‘Nykyiitin nilid oft: jo 59,000
‘fa-oletetann, ett. v:.1976' nilden lnkumidiza . ndusee 128,000:ean!" Ne.

in tom ga arate
9 kk Bo Siete ty |

i: subrttavat: miliv. fhoninaisimpia : tehtivia. Tuotantoprosessien - oh:

. 1 1 1
' ee F —!
r . 2 8 . . . a
"a ri iF a r me " i oy If" a “at ey) : can a . ‘d en . cf 7" I a wat” o “UT 4 Wey 1 1 : J |
' t S ate Z . , - fon a =r . !
1 - a 1 = Ey . Beg FJ Blea . F
. 1. = . - — oat *! 1 a’ '
' . . " . oa . . ' . 7 . .
. a. oo 4 ; a i | 1 . 4. z: wr a, ve 1 a !
a ee oe ee sO a ie 2 cet A Be wt Pe 4 I
1 0 . "una boomy: eee oe ot eh . —_ 7, FI re | a lye ae
; : - no a ah o : . DME ! ik ae : 7 r. . wh rete 1: att LF : : ee ne _
' ! _ . ; 1 ; \ . . " .
aa! iF rj; . “ i al .
1 4 . .
1 . Ls . "”

‘mibsitelotis).- ‘on. 1. tyBntekljamiaara|

dats ; ‘pigs Hikelaiteaten, yirdeto-
elena terreydenholtolaltayten, rae

‘jJoukwen listkei tletokoneita kiytetilin ‘esim. palkkojen Jaskentaan,

a <“Attomatisoint! ja’ tietokoneiden. hibytin. kastu- siden ‘maiden

~ Hylia tava. ehdotus

. “-pikaigempien “yuosiraportticnéa - yhteydeasl-
endotuksia. ja katsonnitsia esittiinyt Canailan

'. (Eeononic Councit: of: Canada} ‘Jai. miclestamme -pahaniainesti

kirveens’ kiveen acitseminnessé .  vuosiraportissaan, © mikii julkais-

a tiin ‘Ottawassa viirie. amaanentaina. ‘Mita’ enemmaan - “sen: raportin
‘ ae avainehdotiksia “tutkitaan,.
. ' taytintédnpano ‘ei.

_ lupaamen ) “oikeudemmu‘taisen: yhteiskunnan’ | ‘Tuomista,

ilneisemmmiiksi tulee,.
edistii:. [pitiministeri’ ‘Trudeaun
‘Toisaaite
se yhtyy kuitenkin sanmattorasti kdutta. maan nyt | kiyriniasi-
olevaan suurpatomen: hytikkipsoperaticon - ‘tybtitekevien - - otkenk=

pita
varmaankaan

sia -jA elintasoa vastaan: Siksi.olisi toivottavaa, etti. timin. ta-

Jousnenvoston. nyt.. esittimiit ehdotuitset, teloudeliisen ‘Hisitaakan.

‘stlyttimiseksi yhiaalta aairaitten canadalaisten ja toisaalta opis-

kelevan nuorison kannettavaksi, kohtaist- kansanjoukkojen ja ensi-
kidessil tydlaisten ja farniarien | horjumattoniin, vastarinnan. .

‘Kuten On uutistiedoiasa jo kerrottu, telousneuvosto vaittha,

~ ett meita kontaa, iransadeuntana. konkursai ja taloydeliinen - peri-
‘kato, jos medicaren ja opetusalan kustannukeet ‘paavat nowste

38 suurpaiomalte maksettavista | suurista: korkomencista,
 kaikkia vilhentimilla ei. loukattaisi ketdlin talousvaikeuksilla.

nykiyisti vauhtia. Toaiasiagsa | neuvostd vaittaa, etfi vuoteen- 2000
mennessi koko keangantulo (kansallisen ‘tuotannon ja . paivelun

ia yhteinen arvo) meriee terveyahuoltcon its opetukseen, jos ei ryt
a. . dyta- nostattamaan esteiti timiin nousun tieHe.

_ Merkillepantavaa. . on, etth talousenvosto ei pohu ‘hiatatetua
Banda siitit ‘suurenmoisesta  haaskauksesta miti. harjoitetaan maar

-puolustuksen nithissi yleensd ja erikoigesti osatlistumalia NATO:n

ja NORAD:in toimintaan. Mitiin ei mainita eri hallituaportais-
. TmtA

Tlman muuta on selyad; etti terveyshuolion jo opetuksenkin

alalia on haaskauata. Vaikka keitki canadelsiset pitivit oikeu-

_ denmukaisena sita, ett pitkaaikaisen opiskelun. pantting olevasta

laakSrien ammatista. maksetaan parempi | korvaus kuin esim. jols-
takin muista. vihemmin vadtitista keskiluokkaldiaten smmateidta,

: niin’ tuskinpa sentaan $210,000 vucsitulot ‘ovat tarpeeltisia pia-
Yemmillekaan spesialisteie, kuten nyt on asianlaita. Ei- ole: mi-
‘tan jarkisyytta, eft suurtlle, uzeimmmissa tapauksisea  ulkomaa-

laisten kontroilissa oleville iidketehtaille, maksetaan Canadasss

. suarempia voitteja kuin missiin muussa maassa koko maailmas-

aa, Ei’ ole jarkeviié pitia asiraaloita .vakituisesti ylikanacitettuna

‘vain Sen “wioksi kun ei ole kaytanndltisia, je loppujen Iopukai ‘hal- -

vermmikai tulevia hoitopaikkeja Rroonillisestl salraitle, . piiwipati-

* daille, toipiiaiile -jne.

Siastimisen mmahdollisuuksiz on tavallisen kadtinmiehenkin

- -kannalta katsoen yit@kyllin mys tetveyderhoidon alaila, . Mutta

Canadan _ talouskomissioni ei tartu ‘Kiinni mihinkaan | ylidesitetyn-
Idisiin seikkoihin, Vaan hyppih yli aiita, missd aita on matalin

‘ehdottamaila, etté terveydenhoidon -alalla otettainiin taytintidn
‘eraaniaiset “pidatysmakau " Joiden ‘perustana on se mieleton ki-

sityskanta, etti terveydenhoidosta muka “sijistet@iin” jotakin, jos
sairaat -ihmiset joutuvat. maksamean osan l48irin ja sairsala-

_meksuista. Liberaatihallituksen toimeste on’ Saskatchewanissa otet-

tu.ensi askel tahan auuntaan siten, ett BikSjA ser potilaan pita

| medicare-makaujensa listkei maksas Hiiikirissi kaynniaté {sii toi-
seer kertsuatt} $1.50 kerralts, 4a atirealades olosta $2.50 kultakin |
“pllivalta, ‘Ontaricsaa on. sama menetelma laakirien kohdalta si-

. ten, ett medicare makeaa vain 90 prosenttin Midkiirin laskuists.

. Tallainen “Sagat” on tietenkin keikkea. muute kuin . tedel-

Liste eagatod. Ensinnkin se ByP ii. sairaita ihmisi2 vaatimalla,

ett heidin' tiytyy makeaa medicare-menonsa, kuten muidenkin

. ja sén Jisitkai wiela thmiin “piditysmatcrun” ladikireille B ‘saiTaa-
. Joie.

Se. on euaransiste roavousta sniraitten kustannuksella. Toi-

: saalta se estad vehdvaralset (“pidatysmaksuista”: huolimatta rik-

-kaat. kByvit Jiikiriasii ja sairaalahoidossakin milloin haluavat)
| ~kaiintymiisté aikanaan. askidrien ja sairaalain -puoteen,

tarkoitiaa taudin pahenemiste ja terveyshuoltomenojen | Buurta ko-
hoamista tillaisen ‘sidatGn” Johdosta.

Yhta. epaoikeutettu on tatousnenveston ehdotua, -ettii cor

keimpien oppilaitesten [wkukausimaksuja ‘korotettaisiin. YVahan

. toistaktymmentd vuotta sitten,. jolloin- Sputnik nouai miehineen
' avaruuteen .,hathintylvit tamin- mantereen yaltapiirit hellittd-
. magn kukkarojensa nauhojs- niin, etté vihavaraisemmatkin nuo- *

ret saivat tilaisuuden opintojensa jatkamiseen.. Nyt ollaan kaiketi .

 piisemfssi ‘rormaalitilaan” misvi valtaplirit heluavat. karsia -vi-

_havaraisten npuoret. pois oppilaitoksista aii juuri sith lukukauai-

makeujen ‘korottaminen tarkoittsa, ‘huolimstta siita,,. minkdlaisia

“Dahoteiti”” mula joillekin erikoisen tab jalckaille varattomiile opis-

" kelijoille jarjestettaisiin,

. Valhiteevan tyéttémyystilanteen johdosta, jolloin spiskelifoil-
la on entisti suuremmat vaikeudet, kesliangioiden paantiin, ja jol-
lain on heitettyna tyéttémien armeijaan Jahes” mitjgona .tyolaista,

"| Jukukausimaksujen korottamisehdotus tdrkoittaa eamaa kuin kor-

~ joukkonritassa Jenkkien kiytettivikal,
piireji, . joiden « mieleata nykypolven ‘tulee huolehtia myds split,
été tulevilla ‘avkupolvilla ori volta. ja rouled reaursaasa hiytetti-
viesi, mur, Hamilton sanol oleyanes “valmling. velkkaamaan, etth

| sitsi tadntumiukselfisia,

keampien ‘oppilaitosten ovien sulkemiate tuhansilie tytlillanuorile,
Kuten .asnottu, meidin mielestinme. nimi. éhdotuitaat ovat

atta - niiden toteuttamista pitdisi | koko tydvilenluotan | vaatustar
yhteigin ¥olmin. , | |

"Raha. ja 5 Kensa vastakkain

”. Viikon alussa..saivat canadalatest, tutustie pliken,. miten: pai-
oman ja kansan. edut . ‘tarnidavad nykyaikann vaatakicaln.

_ . Pubtuesaaan. Winnlpegisse | Manitoban erkin finansalmiearyh-
“min kolcouknessa, Toronton opakepérasin puheenjohtajn W.° Ha- -

milton sanoi viime maanantaina, etth Cansdan ‘tulisi: neuvotella

_ ¥hdyevaltain Hanssa volmeresurasien. kajtieta jo miyydi niiti

Pitkaten. nditi. canadalais-

eruiti ‘jarkevil
. talousnenvosto |

teknisten saavutusten -kanssa on. ohtandt tyin tuottavauden huo-
inatlataan ‘lisdintymiseen.Virallisten tietojen mukaan Kasvot tyén

- ‘Taskujen kasittelyyn, sek vkeinke ttalaten. hallintatehtivien. ratkal.

| on ylt'4 milj. henked. Nain tapah-

tuntitustiavuus USAm. keke ykeltyisella . talonssektorilla. ruodesta

1909: vutteen 1947 noin 2 prosenttia vuodesaa. Yuodesta 1947 Kahtien.

on hasvo. ollut 3.2% vuodessa.

etti gen.

- iteeqtidin."’-

‘den vdihentimiati,

‘doissa: kerrottiin, .
mika’ ‘voi.

-Tasuresejamme

Monopotit, | Joiden

lyhytnairdieifi ja epiolkeudenmukaisia, |

KASVAVA TYOTrosyrys, .
. Automatisointi anattalal avata
dbmisile houkuttelevat. runsau-

den ja hyvinyeinrin nakymitt,

rautte: Amerikan tydtatekeville
‘giitd sevras vain Hadéntyvaa riie-
toa je -epavarmuytta, hyugmispai-
vista. Viime 20 vuoden aikana on
tuotannon. maura’ Amerikan teol-

ITSENAISYYDESTA ©. -

| JA MUUSTARIN |

Luin ishettain Suomessa ilmes.
tywasta “Yla-satakunta” nimises-.
ti sanomalehdesté Karviassa agu
van - herastuomari Keakitalon
elamakerrallisen. kirjoituksen, jos
sa han myés sanco taistelleensa
Kansalaissodassa sen alusta jop-
puun asti, Turan fpataljoonassa..
Hin -mainitsee, ettd. nyt arvici-
daan tuota sotaa toisin perusteia
kuin sillain, mutta niiasi oloisea
kun .é@lettiin ailloin sen ayttyes-
aii, ge oli valttamaton, juuri aaa-
vutetuni iteenitisyyden tukernisek-

B
Herastuomari on rebellinen fae |

noessaan, etti olimmme saaneet it-
stniisyytemme. Kysya vai, keta
vastaan he sitten lihtivait agevoi-
min murhaaraan Omar kansaan-

fastenlapoemmic voivat ‘huolehtia
Hemmetin kuuseen
siia jasten lapset ja heidiin ‘ pe-
Tillisensd kunhan rahamiehet sai-
fivat vain ayt nopean rikastu-

“misen mahdoilisuuden voimare-

Srussiemme Myynniste.
 Todiasia. tietenkin ‘on,
Canadan ja Yhdysvaltain viran-
omaisten-kegken kaydddn nyky-

Bin jatkuvasti neuvotteluja tas-
ta .asiasta, ja etti Yhdysvaltain

hailitus harjoittaa metko avonais
ta painostuata pidstikseen hi-

aiksi Canadan luonnonresurssel-
hin. .

Yhdysvalldissa of lisdantyvas-

‘BH -Maardesa puutetita -luonnon-
kaasusta, vesiresursseiata ja oi-

jysti. Mutta Washington ei kaih-
tanut canadalaisten 6lyykiintidi-
miilé -¥rite-
thin nopeistuttaa -. erikoisesti
maakaasun omyyntia Canadasta
| -¥hdysvaltoihin.

-Toisazita alkuviikon- uuitatie-
etta NDPin
kansallinen johtaja T. C. Doug-
las oli Ottawassa arvostellut nii-
ta jotha haluavat kenkita — ja
siith on tassd kysymys — kar-|-:
YaaDattoman arvokkaita voime-
Yhdyavaltaihin.
Han asanci, .etta. jos Canada ayos-

tuu myymain Yhdysvailaille 9.31.
trijoonaa uutiojalkaa maakaa-

Bua seuraavan 20—25 vueden ai-

‘Rana, kuten on uumoiftu, aiiloin,

jouturvat | canndalsiskuluttsjat

mghsamaan nykyista korkeam-

mat hinitat maakagsusts.
“Finnallisesti katsoen: ja van-
hojen talousteoriain mukaan Juu-
ii, ett& maskagsun hinta ale-
ree tiaili-gilloin kun myynti Li-
siintyy valtavastL Toisin on. kui
tenkin . kiytannieaa azianlaite.
kontrollissa
nimé-resursait ovat tai tulevat
‘glemaan, nakevyit kultaisen man-

.dolligauden kotimaistén hintojen

korottamiseksi silloin’ kun - hei
‘Cin tuotteillaan on paljon ulka-
Inaista, kyeyntaa,

Tami-‘on kuitenkin vain kel.
pucli asiasto. Tarkein aelkka on

ec, ett2 Canadan tilisi kayttai
volmavaransa muiden regurssien-
BA kehittimiseksi kotimaassa —

-‘taollisuus ja muiden tuotantolai-

insten rakentamiseen ja kiynnis-
ai pitimiseksi, Jos meilli an

_ kanaakuntane kiytettivissil riit-

tiivieti halpaa voimas,. ailloin
voidnan " menestykaelligenti kil-
palila koti- ja utkomaiden mark -
kinoilla. Jos ‘namé. luonnonre-
aurasit: kenkitélin nyt pilkkahin-

asta jenkeille, ailfoin ei: Cona-

Gasta tule ehkil oaknan ’ nuurts
teollisuuamasta yaikka siihen on

nyt olomassa koiltki edellytyk-

het, - “Td ry Li ong ot Ls

Murhattiin syyttémia, omia kan:

ett

Tmaankauppaan hihden ,. .

_— liguuden. avainalolita “huomatta:

vasti - kasvanut, mutta - samoilla
Rioiila tydakentelevien. maira su-
pistuput,~ Vuosien 1953 ja 1985
yiliaend aikana niiHii tecllisuuden.
aloilia, jolla on sovellettu lee jaati
automatizcintia. ( terakeensulatus:
hiili-, éljy-, tupakka-, tekstiili-, ja
metsateollisuus geka reutatiet ja

kemana, jolle he Jvovuttivat tuon
it#eniisyytensd’ vaan joka kanao-
jen kehtalo kuitenkin esti.

Ja jos ottaisimme huomioon
vain .kuinka paljon’ murhattiin
tessa sodassa, mutta kun Jab-
dettiin vield- kosta-murhiin, jossa

salaisia kymmenii tuwhansia. Ja
kuinka pitkalle -sitd olisi jatku-
nutkaan eliei ulkeveltejen tahal-

ta olisi tullut yaatimus-sen es-.

tiimiseksi. Mutta tub verenhime
o:* niin voimakas herastuomarin
ja Suomen herrasivokan taholla,
etta nudenkin, jotka yrittivdt ra-
kentaa rauhsa’ ,elamia uhotiin.
Ritavuori:- ammuttiin Parlament- '
titaion = rappusilie, - presidentti
mutlutettiin Venajiin -rajaile —
akomuksella. tappaa, etta gaatai-
siin syttymdan sota. Sitten viel
ilmeni
hulinointia Neuvesteliittoa koh-
taan, joita Suomi-oli saanut tuon
itsendisyytensi. Tehtiin Saksan
kanasa uusia. sepimuksia -joiden
perustceila Suomesta olisi tullut
Saksan’osnvaltio, joka suunnitel-
ma falfastui vasta sodan jal-
keen .-. sO co

Rauhansopimus,. mika tehtiin
Neuvestoliiton kansga, on cucnut
suomen. kansalle historianga ai-
kana enempi kansanvaltaa mith
silla .hogkean. ennén on. ollut.
Mutta onko Suomen herrasluok-
Ka nyt tyytyvdinen omaan tyd-
kansaansa? Sardja jo ilmenee,
Presidentti Kekkostakin. ja syy-
tet#io lijallisesta  radikaslisun-

- painostuksesta - ulko-

Kyayai vai, menettiké Vendjin

|kansa itsendisyytensd silloin kun

se Kukisti sen itsevaltiaan kei-
sarivallan? | .
— JS.

PAIVAN PAKINA

|

Mantsii#n kapina yam. |

supiatunut 3.3 mil joonaila‘hengel-

lé:? Tetok neat. ayrdaytiavat vie
rastoiata: to ihenkittite: oe

“Milisinen’ ‘kolitalo cdottaa, ‘teh

| taista: ulos potkaletuja tybldiela 7.
Slitd kertovat‘luvut. Viraillset lag |.) oe
ogoittavat: atti, mr Duke on ‘rekistertinyt 79 pyaeyd-— revolvereiata',. ee Ct ee
Aonektvaireihin :-- anh. niisté. jo’ ¥. 1955. Katimikuuste: 1965: vith 7 eee we aR
taminikuuhen. asti- int Duketla. olf Jupa revolverin: tal: ae “eat Meas
wan - Untistteto, Glone and Mail; BYY RK 23 P.. whe ee mee

_— — . ar ei

kelmat. ossittatat, . etta:: yuoden

1047 : jilkean: ‘tybttémyyden. tao |.
ei ole. laskenut ‘USA :séa“hertae-
kadn ‘alle, 4 > proséntin: kéikkien|
tyitdtekevien mBdriisti, paitel Ko]:
Fea. -sodan aikana “ja | jorsakin | -
mifrly ‘v. 1965. Nyt on -tebtte- |

my¥s_ noussut 5% ja tyéttomink

tuw sotaopersatioiden laajétesea |.
Indakiinaasa ja’ - sotilasmenojen
kagvacesa.. Viralliset_luvut ‘ovat
huomattavastl pienempiii ‘kuin |

tyittémien tedeliinen mazré. Joa
isidrame.noihin lukuihin vajaita.

tyiviikkoja tekevilt ja nilden hen-
kiléiden milrdin, jotks ovat jo Is-
kanneet etkimdsti tv6ta; piln yoi-
daan .viitti#, ett toisen maeall- |
manscdan jilkeen on tyGttOrmyye

USA :asa ollut jatkuvaati- yh 6

progentin luckkaa.

Automatisoinnin joidosta ta-
palitunut monlen ammiattien. lnk-

kauttaminen tai kokonaiaten teh-.

Se, vleraan vallan (Saksan) tt:

taiden sulkeminen on myts vai-

kuttanut monien tyétiteKkevien,

etenkin idkkdiden ihmisten sAe-
meen, jolden on ikdnesii vuckai
vaikea liytad: tvith. Usert helati
elvat sith. loydikk#in. Tolsten
taas on pakko pitkan. tyittémyy-
den jalkeen menna alipalkattuun
tye hin,

Nykyaan einakin ykel amerik-
kalainen selteeniisti elai kéyhyy-
dessi ja suunnilleen yal neljliati
anesitsee Tin vahan, ett# anaio

jaa toimeentulominimin . alapto-.

lelie. Kokonaisia alueita on joutu-
nut Jamaan, varsinkin Appalak-
kien vuoristoaeutu, miss kaitosa-
micsten tyonmenetys on saattanut
monet 4rimmiiseen kurjuuteen.

on kéyhdyttinyt USA ‘n etelgosan
yuokraviljelijat ja .maatyéliiset.
Heille on jaanyt keinoksi vain jo-

ko kiertda ympdri maata tyin-

hausaa tal asettua asumagn auur-

kaupunkien sitimmeihin tydétté-

myyden ja kéyhyyden ubreina.

Thmisten tulviminen jo ennestidn

kin ltikakansoitettuihin slummei-
hin on lisinnyt nites ssuvien
yleiata kurjuutts ja puutetta, Té-
ma on y¥ksi syy.Amerikan kau-
punkeja viime. vuosina -vavisutta-
neisiin kapinoikin:

RIISTO LISAANTYY, -
 Automatisainti on johtanut riis
ton jyrkkidn kasvyuun. 12 yiime
vuoden. aikana on riiston. taso

USA in jalostuateollisuudeasa kas
vanut 26 - prodentilla.

den tydolojen vuoksi, Ylenmairii-

nen riisto on johtanut tyéviien-

luokaile tulevan tuotannon. cdan
supistamipeen. Vuodeasta:1969 lah
tien ovat yhtymien vottat Kasva-
neet veron makeun jélkeen lihes
kaksinkertaigikei, mutta tyintekti
jéiden palkat avat kohonneet vain
ao ja ligdiksi inflastio on syinyt
huomattavan osan palkankoro-
tuksesta, Tydétatekevien farteille

J2@]}on langetettu. listkei suurin osa

Indokijnan aoddan kuluista. Sen

vuclgi - tydtdtekevien regaliansict

todelliguidessa ‘pienenévit,

.Luulisi, ettii automatisainti on
omiaan ‘helpottamaan tyéta ja li-
Biamaan Vapaa-aikas. Mutta tul-

{(Jatkuu 3 sivalia)

OLKOON. AU TTAMA TTA!

— " Antamisen ila on hiinen
elamanohjeensa, sani ammetti-
nyrkkeilija-isdstain entinen pik

kupoika. Hin el yrittinytkian -

“Belt “vastaanottamisen

iloa"’,

SOT

Tima veanha taring tuli al-

kuviikolla mieleen lukiesaamme |

uutistiedoista miten vViasit lin-
sitngat, Yhdysvallat ja Léansi-
Sakea etuneniasi, ovat tehneet

valmisteluja -Jordaniassa ole-

‘Hien -
. gekoi ja pelastamieeksi"’.

kangsalaistensea auttaml-.

Niith - rivejii iripjoitettaessa

(tiistaina) ai ole vielé tietoa, .

miten tama “auttamisasia” ke-
hittyy. Toivottavea kuitenkin:

on, etth ae
antamatta, sil impertalistien
“avunantoon” on tillaisisaa ta-
pauksissa aina kissa haudattu-
Tt,

Tunnettua nimitthiin on, etta
imperialistit ovat kautta. aiko-

jen kayttiineet. keppihevogenaan -

omien kanaaleistensa ja omal-

Buuksiensa puoluetamista mais-—

aa ja alueWia, minne né halua-
vat pidetii soneluehtojaan lu-
 hemaan, Nein on tapahtunut
Aasiaagsa,
kan maisas ja Afrikagsa. |
 Mitd tapdhtulal, Jordaninssa,
joe Yhdysvaltain asevaimet Ji-,
etettliailn- sinne amerikialel-
sia jo heidin” omaleruliaan
“auttamonan", aa on ilman muiu-

“apy jatettiisiin: .

Latinatoisen Amerl-

te welvid asia. Se tarkoittaiai

sotatoimien laajentamista ja sy
—ventamista ‘lahi-idiissa,
Ranskan presidentti Georgse
Pompidou. korosti, maanantaises
ha lauauinossaan nimnenomaan

. Bit, ettd kolmansien maiden

sekaantuminen Jordanian tsie-
teluihin . ¥oi vaarantaa koko

madilman rauhas .Hin pahait-—

tei Jordaniasag . kehittynyité
“veristi, konfron atiota” ja aa-
noi Ransken ‘“vakagati katsovan

-etth miki tahansa ulkopuolinen

sekaantuminen tutial lopulta ai-
heuttamaan Inaailiman yauhalle
vaarallisen. tilanteen,”

~ Washington tistii lnonnolli-

gestl. THMan.

Jdisiss& uutistiedoissea kerpottiin
Yhdysvaltain tehneen sotilaalli-

aeati koekonalsen sarjan aiirtoja

silta. varalte, jos Washington
pitti aekaantua Jordanin, ta-
TEFEN Ei, |

Pentagon — USaAn sotapsi
-maja — felriasi nimi asiirret
“valmiystoimenpiterksi” silth va
ralia, jos on evakecitava yhdya-
voltalaiset pola - sisifliasodan
raatelemasta arablanpasta
alia Jordaniasta,
 Pentagenin puhemicshen, Jer-
ry Friedheimin kerrottlin -sano-
neen maanantaina, etth. Wash-
ingtenissa on ‘oljut sarja ko-
kouksia, miseh on keskustéltu
Jordanian titantcon huononemi-
weata, | |

LF

. . = 7 mdi 4 .
4: wi
1 is Tala iat
rk
~ milo that poate

< SONA AABERAALD™ ae
altittapolilata: erie’ kotbea

ri
Anes

eis Ws vel
“Te . i: id
a we ” ¥ a ot TP ue eae et

Taronta:’ pty eta: on

at el Hilsctorsage qe ‘Dukes pyetyfe, behol" silencing)

lainoptilisceas Kuulustelussa, ett hin ef Seto *
pitti ‘daatuaan - tet, ‘eta. tally miljondaci-likemiehelli on “ri:

oflinen mennelayya .,.. Hiin! (korpraali: John Doberty): todiatirékis-""
tertineensh ¥.

‘adettd <=: Ae Se ja ‘peljii: ‘sivusisetta. . | Hane ‘anol. tojsinaen

vidhbensd: ited aetet’ rekiatertitivatcel:: vot " aa or . aad

. Htapiitvitetunnossa ‘paatujen - tietojen mukaan. OPP: n Hiastot™

toon :;

| ISRAEL ET HALUAKAAN NEUVOPTELUIA’

eesti -.
“pareminin. mitii ‘on tapahtunut (viimeksikuluneitien}: kuukausien
‘aikana,’Enainnikin, nyt tiedotdiin; ettei Iereel uskonet Jainka

jotta Yhdyavaltain ehdotukset joktaiaivat, neuvotteluratkaimun da es : oe

alli on vieldkin vihemmin luottamusta . siilien”. nyt). Myre. “Meirin | |

hatlitus, sudstul (ampumigen lopettaniiseen ja neuvottelujen aloittas 2.
miseen — V) vain Yhdysvaltain voimakkaan painostukeen johdosta’ | >" Mea
‘iosta valkuttavin oli Tsraelin olettamus, etti: Amerikka uhkaa lopet. -: -': iBawe

tha Phantom-havittajien. antamisen, _joita Tarael pitti vilttdimitte-
mank turvallisuudelleen,

. Keikesta huolimatta ndiyttaa, eta. (Egyptin - — _¥) ‘ohj ‘ag an 2 ; = :

neentia ei tydnnetd tasksepiin ilman sotilaatlista hydkkaysta itha

‘kohti Kanaslin yli. Mutta kun tis. Meir meni ‘botiin iImaisten -ole- | ”
| yvansa kcohialaisesti tyytyvainen vierailuumnsa, - ‘hin vei. mukanagn . :

epiilemitt# ymmdrryksen, etta sinne (Israeliin) | ‘tules riittavasti -
Amerikan lentokoneita ja: muita sotavilineiti uuden sotilaallisen

moe, . oe ana
b: m4 We a
a a et up :
ae "i

A466 ja, yuoden“ 1966: alkupuotella ‘mir. Dukelle: vite a Bed

’. Washitigton.++.Merkitliaen Golda*Meir'on litetyt, vile 5 ja; ie : - “ey a
ayovaltain ja Teraelin: vilinen jinnitys tuntuu :Heventyneen ‘melkoi-. 0": 5: eee
; Mra. Meirin -¥ierailun ‘jalkeed ‘dn. helpomipi: nahda, vihin «2 S.A

: Tyoliiset |-
kirjaimellisesti néantyvat -raskai-.

Mutta “glia huotimatta giki-

tilanteen -tisittelyd- varten Suezilla .

Mail, ayyak. 23 p.

Si ein TM mm RI =A .

HIDASTUVA AIKATAULU

Alkukesista: naytti allt, ett
Puola ja Langzi-5akaa joa yleensit
mitkdin, pidsisivat pikaiseen :sc-
Bimukseen. Nyt Neuvostoliiten ja
Léngi-Sakaan allekirjoitettua Eu-
‘roopan status quo vahyvistavan
sopimuksen on asia joutunut wus
teen valoon, | oo

Kesiitauon jilkeen ‘ei maiden
keskeisid neuvottelyja ole aloi-
tettu, ja sBéeursavan = kontektin

oletetaan tapahtuvan hucmaamat.

Maatalouden . koneellistaminen' | (°™#Stl puolueettomalla’ maape-

Talla, nimittain ¥Kin- taysistun-
non yarjossa tdmin kuun 23 pnii
uskotasn ulkominister] Walter
Scheelin’ tapaavan
virkaveljensa Josef Winiewiczin.
Puolalaiset pyrkineydt tailé het-
kellA gopimukgeen, icaga lopulli-
zest] taatiaisiin Oderln—Neissen
linja Puolan lansirsjaksj, siis
rauhansopimukseen, Vaikka ilmei-
pestl Brandtin hallitukgella -ei
egiaa vastaan palioa clekaan, niin
eyksyn osavaltiovaalit knitenkin
nayttavit pelottaven. Viivketymi-

 |nen tuskin-pahoittaa mieli§, Var-

sovassakaan, gli tuntuu usket-

tavalta, etta. muut sosialiatimaat

haluavat ennen amién sopimys-
tensa allekirjoitusta nghdi Bon-
oin-—Moskovan sopimntkeen rati-
fioinnin.,

‘Ratifioinnin ehdoksi on Willy
Brandtin hallitus: ilmoittanut
Berijinin jirjestelyn. Fiukasti sa-
lassa pidettyjen liittouneiden Ber-
iiini-neuvottetujen kulueta el te
sin kenellék#iin ole tayain selvad:
kuvaa, mutta varmana pidetaiin
kuitenkin git#, etta syyskuun 30.

paiviksl slirretyas& Seuranvassa:

neuvottelussa Neuvoestoliitto te-
kee enltyksen — joko yksin tai

‘DDRin kangsa — ‘Berliinin ‘tilan- |.

teen notrnaliscimiseksi.

—Berlini-nenvetteluiasa ej tills
hetkelli ole. kantonpa kaskessa
suinkaar Newvoatoliitte tai: DDR,
kuten -virheellleesti joillakin ta-
hoilla viitetdain. . Berliinilaisléh-
teiden mukaan Yhdysvaliat en
erittiin epditietoinen ja‘ sikst ha-

luton jarjestelyihin, joista se tus-

“Sotilatta “kowiennettiin val-
- minstilaan:eilen iMlalia” ‘hia fa-
nal

-Fredheim Handi. maanantai-
na, etti Yhdysvaltain ja Lin-

si-Saksan asevoimia on pustet-—

tu “jisdintyvaiin" = valmiusti-
lean,., Tami koskee armeljan,
Jaivesten, merijalkavien js jl-

mavoimien yhkaikkiéji jotka voi-_

daan .ehki siirtda )Jabi- Haan,
hiin-selitt, -

Mainitun autistiedon mukaen

velmiustiiasea oli USAn .82:n
Airborne Divisionan 10,300
miestii sturessa Fart . Brage,

N.C. tukikohdasan ja Friedheim.

sanoi C-141 suthku-transportti-
Koneiden, saapuneen aikéliivelle
lentokentille koko divistonan il-

 makuljetusta .varten,

Pentagonin erdan
hen
dessa paljastaneen, etta yhtend
fuunnitelmana on se, jotta Yh-
dysvaltain aaevroimat . kaappaa-

vat Ammanin JentoKkentan kont-
rolliinsa saadakseen giten ‘pa-—

kotien" ei vain Jordaniassa ole-

valle 400;Ite yhdyevaltalsizelle,

vaen myta Palestiinan arabisis-
Bien kontroilissa olevalle 54:]le
“panttivengilte’. -

 Lainaten  efeleen asiatietoju
samacste wutlatiedoata, presi:

' dentti Richard Nixon oli jo vii-
ma viikolla selittinyt — antaes-.

gaan Chicagoasa sanomalehiien

tolmittajlile taustatietoja — et-

ti Yhdysvallat sekaantuu Jor-
danin asicihin, jog niln menet-
teloa joko Syyria tai Irak, . |

Taigin kuin tnrkoitukeellises-

ti pellolaen kuvan antaneet uu-

puolalaisen |
_{taan nvyie Saksojen dialogia voi. -

taisiin jatkaa. DDR ei tihin men-. ~

_ buttiin
joukxojen’ tunkeutumisesta Jor-.

puhemie-
herrottiin .samasaa -yhtey-—

kin kykenee hyétymidn tippaa- | a.

Kaan. Tarkkailijat laakevat kui-+ ~

tenkin, etti Neuvostoliitan e@hdd- 9°
Auksen julkaiseminen — ilmetges- .
ti Jokakuun puolella — tulisi pa- ae

kottamaen ‘Yhdysvallat. sopimuk-

seen. Nevvostoliittolaisten esityk- .
| sen niet odotetaan vastaavatl Iin-
sigaksalaisten toiveita. Lahinni . :

kulkuyhteydet, Linsi-Berliinin ta
loudelliset, ‘oikeudelliset ja Kult-

tuurisiteet. Lansi-Saksaan. ‘ja fen...

noliittinen erityisstatus muodos-

tanevat sopimuksen rungon. -..----
Lansi-Saksan ljiittokanslerj. Wil-

ly Brandt on jo pariin otteeseen —

huomauttanut; ett®# hinen puoles- .

Hessi ole reagoinut tahdn. - Vii-

meksi tita problematiikkaa kdsi- © Ef
Leli valtioneuvoston puheepjohta- .. |
ja Walter. Lbricht Rostockimsa ~~. -';

heinakuu puclivalizea. Tuollgin
han suositteh: suhteiden paranta-
misen
Sakeojen YK-jasenyydesta. ja la- -.

hettilasvaihdosta eika pyyhkais- -

ayt poig neuvottelupoydasti myda .
kifn modus vivendin — Viliaikais:
Sen. rajajirjestelyn — mahdolli-
suutta. | Tarkkailijat odottavat
DDR :n osallistuyan Berlinin jér-
jestelyihin vain . Neuvoastoliiten
Tinnalla.-ja olevan kiimnostuaut:
aloittamaszn neuvottelut Bonnin —
kanesa -vast: Moskovan—Bounin
sopimuksen ratifiojnnin jalkeen.

Mutta-tuskin kenenkiiin kannat- - |

tas hitmmistyé,: vaikka . puhelin
tai kaukokirjoitin vihttdisi neu-
vottelukutsun Berliinisté Bonniin
tai painvastoin jo silA ennenkin., ~

Kiosmos-362°
Maskova.

Kalsi vilme viikolla “ Kosos-382

tekokuun jatkamaan avaruuden: tut-

kimuksia alemmin julkaistun ohjel- - | : |

man mukaisests, ,
Kosmos-382: n alkukiértonopeus on
95,7 minuuttia, SuUrin elaisyys .
Maasta 854 kilometria. ja pienin
etdisyys 741 kilometria. Kiertoradan 7
kaltevuus, on "1 astetta, ' .

“tistiedot; etti syria oli lahet- -

tinyt asevoimiaan Jorcanin ku-
ninkagllisia votmia- vasteart,

USAn ulkoministerié-vaitti mag.

nantaina, etta Syyriassa olevia
Pelestiinan sisseja, olt liittyriyt ~
taisteluun Jordaniasse olevien -
Palestiinan sissien puolelle.
Likoministeri William Rogerd
‘esitti hallituksensa puclesta
lausunnon, jonka mukaan Wash
ington oli vaatinut, etta Syy-
Tia vetdisi takeisin alwelitaan |
Jordaniaan Jihettetyt’ “Pales-
tiinan sissijoukot". : .
Mutta Jehtien ptlstoilla pu:
‘suureilizesti "Syyrian

dantin ja niiden osallisumisesta
taisteluun: kuningas. ‘Husseinin
joukkoja vastaan. | oO
Clika tiimé tarkoitikséllista’
maaperiin muokkasmista gikili—
etti voltaisin muka Syyrian
sekaantumisen yarjolla lihettak —
nyt’ jo “valmiustilasaa” .olevia -
amerikkalaisia ja tinsi-aekeslai-
sia joukkoja vapauttomaan Yh- —
dysvitain kansalaisia ja Palet-—
tiinan sissien pitlimié pantti- ;
vankeja? : 7
-Toivottavasti niin ei tule. ta-

| pahtumaan.. Toivottavast: yerl-

get taiatelut lopetetaan Jorda- _.
niagsa. Toivottavasti yleineh
mielinide yhiyy. Ranskon pre-

gidenttlin yaatien, atti kolman- -.

‘gien maiden, erlkoisest! Yhaya-.
valtain. tulee pidattyéi “nvustuk- |

gen” antamisesta, jotta maail- !

manrauhaa e] vaerannettsiai pa- *

hentamalla jo entuudestaan kur -

jaa: tilannetta Jordaniasza. |
— Kineilkoura, -

\

= Tom Wicker, Globe and 4

aloittamista molempien, ; : a

_ Neuvestoliitte tau. ps