ah,

Urheilua

| Kankkonen kolmas Suomelle viesti-

Ita- Saksassa_

. Rarl. Marx-Stadt, — Suomen Veik-

ko Kankkenen sai tyytyd kelman-
teen sijaan Klingenthalin hiihtojen
MmMakivilvasss, © Ensimmiaisen s1jan
vel WiSeksan Horst Queck 214,6

pisteelli: .Hanen. hyppyns# kantoi-

vat 89.5. ja 86 metrii. MM-kisojen
bopeamitalimies Dieter Neuendorf
. S41 tutmusiaz maanmichens’ ‘nin-
Kasti paremmakseen 85,5 ja 8 met-
rin ilmelenngilla, jotka . tuottivat
213.7 pistettd. Kankkonen’ havist
* jilleen hyppyien lyhvyden lakia
16855 ja 34. mi).

Le Brassusissa

Le Brassus: — .Suomen viesti-
kalmikko Martti Maitts, Raimo
Hamélaiinen, Manne Liimatainen
vot = sunnuntaina Le - Brassusin
kansainvalisten kilpsilujen mies-

ten 3x10 kmin hiih@on ajalla.

1.47.10. Isintimaan Sveitsin  jouk-
kune sauvei.kolmanneksi jo paljon
tagempana,. - -

Manne Liimatainen hiihti viestin

parhaah yksityisajan . 33.55, mutta |
hyvin -tuli Sveitsin Haaskin, joka |

aniol-¥ain 17 sekuntia isda -perik-
si. Hanskan-Arbez katkaisi suksen-

TALMURHENLUA _

Vancouver. — CBJ: n Vancouve.
rin osaston vuosikokous pidettiin
Clinton haalilla tammikuun 22. pai-
vit. :

‘Johtokunnan puolesta esitti pu-

Vheenjohtaja Matti Varila nebja ji-
| senta,. jotka ovat wuoden aikana

siirtyneet sinne misti ei paluuta!-

ale: Emil Wilen, Arvo Nurmi, \Ris-
to Luoto ja Victor Salo. Minuutin

| hiljaisuudelia muisteHiin kaikkien

joukoslamme poastuneiden tyola
jarjestiiame ja koko. lyavaenliik-
‘keen hyviksi. _

| Kokeuksen puheenjoblajaksi: va-
littiin Emil Jhas ja piylakirjurik-
si Unno Soderholm,
teeriksi Taaya Maunus.
“Sinteeri Matti Makela untoi ra-

‘}portin yuoden (oiminnasta:. Osas-

Sa, mutta, sai erdattd -katsojalta Jai-

naparin: j2 pitti kolmannen sijan

loppuan asti.
Tuloksia:

Wirkoh tazs.
ylivoimainen _

Lake Placid, New York,
-Talainen kaksinkertainen mdenlas-
kun ‘maailmanmestari Bjécn Wir-
‘kela vou sunnuntaina yliyeimat-
sells tavalla Lake Placidin kansain-
valisen makikilpailun..Toiseksi tuli
dapanin Takashi Fajisawa ja kol-
manneksi Norjan Christoffer Sel!
bekk. : .

Wirkola teki 75,6 ja 77,7 metria
*. -kantaneet: hypyt; joista tuli pis-
 «terta yhtbensi 231.9 pistetti. Fuji-
sawa hevisi Wirkolalle 5,9 pistetta.
‘Sanden 74.7 ja 75,3 metrid kanta-
neista hypyistiiin 2260 pistetti.
Selbekkin -Ryppyjen’ pituudet oll:
vat metrilukemina laskettuina 77,1.
ja 75,9 metrii.. |
 Wirkojan  toinen, 77,7. metria
. kantanut fyppy of Lake Placidin
; maan UUSi _maklenndtys.

1). ‘Suomi (Martti

nue ‘Liimatainen} 1.47, 10, 2) Sveit-

sef Haas) 1.4751, 93) Ranska !
(Roger Pres, Felix Mathieu, Victor
Arbtz) 1.50,03,.4).Sveitsi TL 1-50,06,
5} Ranska 17 1.50.07, a Liinsi-
Saksa L3l; 12.

Kolme uutia |
SEta uinnissa

Helsinki. uuita SE: td
naki paivinvalon sunmuntaina - Ye-
‘fehisten jarjestimiss’ ‘pintikilpai-
luissa Helsingin Urheilutalossa.
‘Marju Tilly kauhoi 100 metritla
ennalysajan I.43,2 ja. Ulla Paltrik-
ki saman malkan sellin ajas- |
sa 1.12.6. Kolmas ennitys synty.
— miesten 4x 100 metrin vapaauinti-
| : | viestiss# jossa HTU:n nimekas

URKICHUTIETDA cs kvartetli sagvutti ajan &.49,0.

A} ENTISET
ROOh aL ASE T
KAW T tat
FOWHSTE LLG
4° SAAN CT.
te Vt PURE OSTA
F

Brumel uskoo
paluuseensa

' Moskova. — Karkeushypyn ME-
Pmies - neuvestotiittolainen .Vaieri |:
Brume! sani uskovanss palut-
seensa kilpakentille. Brumel © kat-
kaisi Saarensa MmiHittoripyoraonnet- .
{tomuudessa 15° kutikgutta sitter. —
Hiinen oikea jalkansa on edel-
leen Jastassa, ja hin kiy jatku-
yasti saamassa hoitor
ortopedisessa Laitaksessa. ‘Brumetin
dakar] loivol pystyvansd saamaan
' | petilaansa jalan cnnalleen, mutta
lihdensi samalla paranemisen kes-
livin vielh toiset 15 kuukautta.

VOTHSO SAE HOLLANTILAINEN GEN BRIZL "IN
RAUIPUNK] GOLFINPELAAMISLLUVAN .-5

rakenlaa. Ruoatsin’ suurin suksiteh: -
ENSPeGINEN KAS ALLOHAAQTFELU PE ATT
2 ¥ TBS SAGAN JA JTAALLLAN:VALILLA tanto on yli 200,000 paria suksia,
| uuden suksitehtaan, jonka autamaa-
| io tulee ‘clemaan hyvin pitkalle ke-.
hitetty.. Tehfaassa, janku pinla-alak-
si tulee 16.000 neliémetria tulee

| tydéskentelemaan 80 henkea. - |

|UO1 PALLON HAALISTA HADEL
LAAN MAALIN SAANHIA ESTAMI- "=n
. ERS] SILLOIN ARNE T TIN
KSTMERTAISES 1) WAPATO

Romanttista — suursuosituj
Aekijannimia ’ ‘kuukauden kirja’-
‘Sarjan romaaneissa

DOROTHY EDEN: 3

920 SIVUA HINTA. SID. $4.60.

Ennen avioliittioaan Guyn, Ravenseroftin linnanherran kanssa kau-
nis Hella oli ilman omia syytilin tullul sekoitetues! koko L800-luvun.
Lontoota jarkyttinees:en. skandaaliin ja joutunul sisarerea Kanssa
nuoria tyitajé tunnottomasti hyviixseen kiyttavan rikollixjouken ka-
Blin. Vain Guy uskeo Bejlan kertumuksen: uu ottaa sisarukset sucje-

TUESE ens,

“Juoskaa, alka kavelké, fahimpaan kirjakauppasn, Takaamme atta.
Fietaitte henkea salpaavan Wweulllan — ja Vilmeizen sivun jalkeen
jannityisenne laukeaa rentouttovast! ennen -unen tuloa”, kirjolitia
@. Boston Globe bisa suursudsion saaneesta romon |

VICTORIA HOUT:

‘SEITSEMA .S NEITSYT -
v2o SLYUA HINTA SID. $4.65.

Bouuwduisan tekijin inmitts'va romaani makin tytaste, joka raivaa
tiemsh aatelislinnan valllatlareksi.

Legeretan mukeasn kousi lvostarin noviisia je yhst nunne clivat hal-
rahtuneet, - ja Tanigaistukseksi noviisit muuttuivat kiVikS) ve) TUT

4 muurattiin elavand |uastarin selndan.

DAVID: BEATY:

. SEIREENIN LAULU
(243 SIVUA . HINTA SID. $4.55

Anne Corby bapaa miehensil, rnglantilaisen lentoyhtibn paaleniajan,

mM alsitilieen jarjestamilla cocktar-kutsuilla nuoren lentokapteenin Phi-

lip: Mathesonin ja tuntee votmakasta vetea hiinecn., Jo harmaantura.
avioniles tarkkaliee TMUSIASUKKA LEN nila saleilovad valmagan,

THERESA GHARLES:

_ AINOA - RAKKAANI

230 SIVUA HINTA SID. $4.25

whomitiva ja lumoiva tarina bytésta, Joka wucterdalsens: malsena,
Wuein. kasvain Lali fi elsimaan mennelsy tthe nh ta Takistethiagn, -

HALLDOR KILI AW LAN Es:

“SALKA VALKA_

$95 SIVUA HINTA SID. $3.25

Vihelldinen ftnatastajaky]a tunturien katvesssa, Miten sellaisesca. pal-
-kassa eletdiin? Ja kuimka kvoliaan? Mitka Hot ja surut elinevat noiden
“tlrmmeiden O jyluijujen ymparllla? — Nyt Limi kyl Cunnetaan katk-

S Etalia, samoin nuorl tytte Salka Vulkan, joka ankeissa cosy kasves
rakkaubeeh, sapkaruiuteen, kohtaloonwa.
Reade! on Suurtu CSss5e LCOKAtSSn.

Tilatkaa. osvitteclla:

‘VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.

‘P.O. Box 69 _ Sudbury, Ont.

si f. {Franz Kiilin, Alois’ Kalin, Jo-

das Edsbyverken. jonka vuosituo- !

lon taloudellinen as¢Ma on paran-
junut, jolen on vwoltu tehdi. korja-

‘|uksia haalissa, avustaa” sanomaleh-

m <¥

- Helsinki; — (Swomi-Seura) — .
V¥léeniinme lisadntyvat tuontia no
peammin.

Kauppmilaseemme ‘yajauksen ar-
yioidaan supistuneen viime yuaden
aikana noin St mej. rmaarkalla vien-
nin disdvksen: Olina keskimaarin

| kihta prosenttia suurempi kuin

tuonnin kasyun. Koko viime vuoden
vienti tulee fehtyjen arvioiden mu-
; kaan kohoamain now 4,800 “milj.
‘merkkaan ja tuonti vistaavasti
| ‘Miurkkain = Arvidider

5.450 mily.
‘mukawA meLalli- ja konepsjateolii-

suuden luotteiden vient? kehost én-.

| simmiisen kerran puuteolisuuden
tuottciden vientiin suuruiseKsi, mah
dotlisesti jopa sita suuremmaksikin.
Puuteolisuustwoieet, lahinna fha-
vusahatayara, on (ihan asti ollut

| toiseksi? suurin vientiartikkelimme

perinteallisen paperiteolisuustuot-
Leiden rybman jalkeen.

Teajlisuus  ohitt maaialouden tya-

Moskovan-|-voiman,

Tydvoimarakenleessa lapaitus.
vilme | { “pone historisllinen
Kaanne:) — teddlisuuden - lyévoima
¥littL -ensimmaisen. kerrug maata-
lnuden tydvaiman. Mualaloudasta

| Suksien kasyavan ky synnan ‘yooksi | slitty: 11.090 henkiioa muihin am-
i malteihin. Koko. tyatkdinen vwaes-

lamme kasvor 47.00 henkibolla.

Tiad, vuonna arvicidaan teollisen

tydvoiman lisdantyvan $,000:[a, kun

tuas maa. ja metsdtalaudessa seka

Mai- ja .vesirakennuksesta vahe-

nee kymmenentuhutta

muinin elinkeinoihin.

Suomen juhlayuoden elokuva.
Ulkoasiainministerién teettamdan

itsendisyylemme iuhlavuoden ele

tid jne. ¥apaudesta -kivi puhuja-
matkalla Edwin Suksi, wuka yirkis-
tL osaston Loiminiaa. Hin karosty
erikoisesti yhteistalminnan tarke-
ytla Canadian satavudatisjuhtien vie-

ton yhteydessa seka Vapougen kul:

ee es
.

4

7

kiaan on ‘suomalaisten ohjaamia au
toja Mukana taysi lusting,

. Myohiao maan antaiiitana -(16,1.)
julkalstu .luettelo Monte’ Carbon -
ajajen loppukilpailuun padsevista
ajapista lueiti ikavan = yllatyksen
suomalaisile sila Suomen Jorma ;
Lusenius on hylattyjen  listalla.
Luseniuksen hyikiimisen syyksi :

Jehiiroperi-|

jarjeslajal itmoittivat, etlei hanen,
HUtonSa Glut ahiltanul salaiéla reit: |

titarkkailugsemiaa. Tiistuiaamu sait-

‘ta tuada lisda ikdvid vlladtyksié, sil-
‘Wa myés Poult Toivosta uhkaa hyl-
kaadminen,

Neuvostoliitossa’
influ enssaepidemia

Moskova. — Moskovasea ja muls-
ka fyeuvesioliton osissa on viilme
patvind ilmennyt influenssaepide-
mia, jonka on siheptiany! virus BE.
jonka sanotzan. herinneen henkiin
Lansi-Euroepassa ja kulkeutuneen
siella Keski-Agsian liitotasavalto-
jen kautia Neuvostoliiton keski-
asiin.:

. ‘Tamainkertaist inflzenssaepide-
miaa pidetain -Jomakin mikbrin hel-

‘pompana kuin tunnettua “‘aasialais- |

lu, joka yuos! sitlen pyyhkaasi

myds Neuvostoliiton ¥ti ja aiheut-

fi mm. Leningradissa varsin vaka-
Via Sturauksta, Tamankertainenkin
“eripp vor kurtenkign aiheuttaa
Dahoja jalkiseurpukaia, elle: sita

afoissa hoideta.

-Tamankertaisesta epidernjasta oli

haakiniaviranomaisilla tieto jo etu-

kaleen. Masahan on mucdostettu
IMluenssan lorjuntakeskuksia, jot. :

r

|

kitvitnh kutsuvierasnaytanto ali tors- |. ka ovat yhteydess3 mys ulLkomail-

tains C1201.) Helsingissa, “Tasuval: :

la toimiviin vaStnavantapaisiin fai-

lan presidentti. Urho Kekkonen kun ; teksiin. Torjuntamonetelmia yoitiin

nigitti . tilaisuults Jsndelotlaan.

Elokuyan: on valmistanut Fennada- | '

Film: Oy,

S08 é@nnakolia kehitella ja. timdn
vuoks; nykyinen “prippiaalto"” i
juuri aiheuia = kuolemantapauksia.

| ky paivad.

! “Jonnu kone uty ytavand,

© Ostia Ali kokoel mings. Soller si

, Suuniana Monte Carle.

| larvaltajia oval suomalaisista Onni

Uikoministerio on ieettanyt ‘(a- 1 Joka. tupauksessa laakarit vaalivat
“man 22 Mminuutlin kestavain varie] palilaillen = ehdotonta @cislamistd,
elokuvan Jahinna ulkomuaista lie- | Yuodelepan ja, laakehoilog, Epide-
doitustoimintaa varten. Historialli.: mian arvellaan paattyvan Mosko
sella johdannolla varustettu iuvaus | vassa 2—2 viikon kuluitua.
‘esidad maamme saavutuksia js ny- |. Eri viruksien aiheuttamat in
fuenssaepidemiat- ovat “joka ta-
pPauksessa ailheuttantet terveyden-
| huoltoyirangmaisten leyaltemuutta |

Lentohislarian
konelsta soomalwinen vuonna 1929 ; i iaa laisteiua epidemibita vastaan.
valmislellu Bremerin Junnu, on{ T@ssd mielesss Leningradiin tnuo-
jalleen myytdvaind. Ulkomaiset ke- | dosletaan parhaiilaan influcnssan
railijat ovat puolivakisin yrittaneet | torjuntainstituattia.

maliisla ostajia loydgiy saallaa Kuu-
luisa Suomen Junnu hivita lopulli-
sestl Ketimaaslaan jonkun rmikkaan .

wikomaalaisen kekoelmiin. | Japanin |

Majri Waing Bremer teki Junnul-. | a
laan 1930luvulla matkeja. jotka solamenoissa

jaivit urotekoina ilmailun histo
rizan. 1932 hin lensi Uelsingisté
Kapkaupunkiin ja tukaisin. MMalkaa
kerlyi noin 30,000 kilometria. Seu-
raavana vuonta han lensi magpal-
lon ¥mpiuri. |

Huikea nousu

Seyat alkané#ena yvuonha lhhes #00

sivuotisen  puoluslussuunnitelman
“mukaan. Tama merkitsee 40 prosen-
fin nowsua vilme yacden maaraan,

-Kansatlinen puolustushaliinte
on jo laatinul viisivuotissuumnitel-
man maan aseyoimien tehon Jisgé-
miseksi ja damian ohjelman toteut-
tamiseen varataan 2,489 miljardia
jenia,

Japanilainen Mainili Daily Wews
foleaa, eftfa unsi visivuotisonjel-
ma “Kasvatiag litho Fapanin puo-
lustusvaimain rungon = ympéirille,
‘jJoko on luwety edellisten sunrnnitel-
mien: aikangy,”’

Jann suuryhtymit

Perjantai-iltana . (13.1.)  alkoi
Monten ensimmainen rallikaravaa-
ni vyuryvya kohti etelad, Alppeja ja
surinkoista Vilimerta,.jonka Lihi-
matse min, Aina Merialpeille siok-

Maan naila pehjdisen ajajia, Kysy-
myksessa dlivat Gsloslu |&hteneet.
(7 paria, jojila on edessdéin pisin
reitti, 3,207 —kilometria;” Tamin
Euroeppan halkovan lumisen tien
asettavat,
Vilkas, . Guawar Granroth ja Ensio
Mikander,

SUUPIF suormalaisajajien joukko
pucleslaan on valinnul ajon lyhim-
main reitin Monte Carlo-Monte Car-
Jo, johon vailtin sentaan mahluu
2.677 tallikilometria. Nama herrat
oval viimeisid matkaanl§htijiiti
— joiden starttt on vasta lauantaina

NOUsSuUA ja toivoval hyolyyvansd eri-
tyisesti suunnitelmasta, jonka mu.
kaan Japanin armeija. varustetaan
kotimaassa valmistetuitla ohjukail-
la.. Taéhan tarkeitvkseen varataan
150 miljardia jena,

VYhlymat kilpailevat nyt keske-
nian: sotilaslentekoneiden ja heli-
illapiivalla. Heihin kuuluvat, Rai-| kopterciden tilauksista, sili i)
ma. Tialm, Rauna Aallanen, Sima) mavoimat saa yli 500.‘ mlijardicz
Lampinen ja Risto Virlapuro, Kaik- | jenia niiden hankkimista yarter.

miljardiin jentin os..kolmannen vil..

suuria toiveila sotilasmadrarabajen.

kuutuisimmista | : ju heratlaneet pyrkimyksen Lehos- |

Tokio. — Jananin sotamendt rides |

Mitea |

t Taistenpaivajuhian

“| VANCOUVERIN OsASTOLLA
+|TYONTAYTEINEN KOKOUS

tavuoden ja isien : moan, Suomen
iisenaisyydeon S-wwolisjuhlien ye.
ton, Girkeyiti. Lopuksi hin ‘toiva)
kansalzisemme antavan yhteisen.
tukensa rakhatasialie sillii abomiso-
ta whkan meitz kaikkia.samalla. ta
valla,

Rahastonboitajan, Manda Rana’

‘raportti esitettiin myds kokouksel-

le. Hin onkin joutunet kantimedany-
Taskaan taaken ollen: momisay Eri |
tehtavissd. Kiitos tyosiast. | 7

| Jasenkirjurin 'T. Maunuksen Ta-

portista meni, ettd jisenmaara an

PYSyIyt. ennaliaan. -
‘Lehtukomiteamme rapor lin esitti
Minnie Vainia. Komitea on -lehnyt:

arvOkasta tyole: saanut Wasi tilts |

uksia Jehdilemme ja mys uusia
kirjeenvaihta jia. Prosentliruhat ko-
jth - yhteiseksi hyvaksil
kayteilaviksi.. Komiteaan kuulup
nyt Minnie Vainio,. Munda Ranta,
Aino. Hendvikson, .Matli Vavila,
Antt! Kotily ju Tita Salo,

Rayhanliikkeen lscha selostr Syl.
via Lowell. Lahjoitukset ovat men-
neet hyvadn tarkoitukseen.: Sotavas-
taisiin  mielenoseituksiinvoilaisiin
myoskin osallistua, Asian hyvakel
keraity kolehti tuatti $20.10 ja- sii-

=

hen lisittiin asaston kassasta $10, |-

Aikaisemmin oli Mandu Hania’ ke.
rinnyt $14.00 ja osasio ol; lahjoit-
lunut $10, .

Salrashudltatomileslla = kKuaultimn, |
atti jdsenistimme on Hilme has,
Amna Savoia ja [filma Freeman
. Tivt sairnana, Selme fi AMtt ciroh-
nia On ‘Suita varwasiaiel ja Pile,
main aikoa,

- Nayttamon puvustonhoil uja Ale
no .Vaiimat Waluaisi tebe pers. -
1eelisen. jar jeslelyn jal havittaa ;

Vilrastosla pols. setlaisen liikaka- |
malt, mith on-50 vuoden vikuna ke- |
raantynyt. |

Keutliin myis Websters Coracrs- |
issa olevan Samipo-haulin ‘raportti. |
Haali on (uottanel vahan yvartloy,
of Of vain kesanviellapaikku, Sin- |.

| ne pitiiist saada wisi immitystai- |

le ja muita korjauksia. jos haalia |

miclitdin kaytlai talvisin. Asia }3-)

telilin johtekunnan ‘harkiltsyvaksi.
Kirstannukset nowsisivat ehka Lu!
-hanhén-doilarin paikkeille. Komi- :
‘teaan valittiin Saderholm, . Makela
ja . Koskinen. . |

|

I

Navtelmaikomitean “raportin esit- | ;

ti Matti Makela. Gn esitetty kelme!
naytelmia: Isonialon Antli, Roini- |
ian Talossa ja yksi pienempi nay. ;

lelmi. Niyleimskomiteaan tuli nvt |
Vilho- Nyberg, Matti Makela, #aida

ja Lauri Mecié ja. Ainge Hendciksen. | 7

Kuliiin mys jarjestén sihteert
Helen = Tarvaisen . kirje”
wertog, ° Subba:
pasletiiin pita helmikuun 26, pai-
vai fehlicmme avusiamisen. merkels-:
sa. Enka. saadaan Kaavina Souk fl
| haytlamdaan valjokovia Eureopan:

lis es es Se eee

rs PE TUTTLE a TT a io UT TE ee RA a

HELEN TARVAIN

-Canadan. historiaa _

(jalkou }

Leuantal, tammik 2g p — Saturday, Jan. 28, 1967 :

{180
uikovonilta

suomnalaisille |

Helsinki ttkoasiainministe-
rion dikendellinen osasto on Sua-

men ulkomaiile olevien edustusto-

jen vilityksell2 vuonna 1966 vas-
lannottonit ja tilittanyt Suomessa :

asuville perilisille 180 asiassa Jai-f

mistivirela yhteensé mk 4,064,258,
eae kerratliin  wWkoministerist,
Vadtiaava rahamaéarg ali vuonna |
Vite tak. «lhe 274,27 ja vuonna |
1994 mk. 2.383,632.36. .
Suurin lilitetly jadmists Oli mk. :

| 657,890, 74, Ja pienin 76,05.

Tilidelyista jaamistovaroista ‘suu-
rin o8a mk. 3,266,005,30 tuli USA-
sta, Cunadan ollessa toisella sijal-
la mk. 487,166,69.

~ Sellaisia Kudlemantupauksia kos.

Sivu cn

Se

Port Arthurin
ikuutumisia ©

Port Arthur. — Santeri Anttila |
‘huoli tik@ldisessd sairaalassa pitki- ©
aikgisen sairauden jilkeen tammi-
‘kuun' 22.: pri. Han oll syntynyt
'Sarvelan kylissi Suomessa ja oli
ikuollessnaan. @0-vueltas. Canadaan
han tuli v.. 1906 tydéskennellen
Grand Trunk rautaiten rakenous-
thissa ja myohemmin ymrparisien
imetsikimpilld. Pitkin elimddinsd
hin toimi aktiivisesli urheilun hy
vikst. Lahimpia stkalaista on ha-
inelia velt Waldo, . Etela-Ontariossa,
Roy, Detreitigsa ja sisaret Aune ja
ylvia, Detroitissa. .

Kalle Rissanen kuoli Pert Arthu-
vin sairaalassa tk. 18. ena. Ean ‘eli

a.

[joko varalon (ai kaikki hinen aoi-

sen osaston holdettavana oli

‘syntynyt Varpaisjarvella Suomessa
ja ol] T2vu0den tkainen. kualles-
sain, Caradaunm han tli v. 1925
Tt Ol wudisfarmaiina: Kivikoskel-
la, mulla siirlyi- nne kaupunkiin
eiden lisaks! minisierid oikeudelli-| kymimenen vuotta sitten. Suremoan
Vil- | [aha vaimeonsa Anna ja poikansa
me wuoden tikana 244 elatusupu- | Georve, seka Kkaksr lastentusta.
aging, ifgt tiedenantogsiaa ja A TH
2¢27 muuta osasten toimiabaan kus: pees
luvag using.

eto te bo ee eT

kevin ilmoituksia, JOSS valnaja wa

kendenomistajansa asuivat  ulko-
Nnukly Sumou) vilme vuionna 2]44,

|
Edulia miinttlujen perinigansi.

—|Pentagon omistaa
valtion valtiossa_

VYhdysvaltajen DUGIUSTUSINI nisie-
TION Pentagonilla on hadlussaan
| amaisuus, jonka yvhileistrva on on.
nila finda, Minie Yano, Matti 143,68 miljurdia doWaria: Nougu ede
Maketa, Eimert .Kujanpad, Matti) tisest@ vundesta on 7.3 ard, dolla-
Vardi, Mikko Terava: ja Taaya Mau- | pin.. Se muodostan UBIEe hetkeotls:
nus seka WUsiNa jasening Uuno | 83 prosentiia kaikgsta ens
Soderholm ja Antti Kotila. ‘dojen  hallituksen ° omeisuudet

Vali S¥OtiM Naislen valmisla-: tek kotimanssa ella zen alkopua.
ma hy aleria ju sen jalkeen jal. | | Jelia ovata, ilmeittay 2 enago-
ketliin (aus koxousli, . nin edusts:

Merio’ luki Wusi . Lanmsi- Lendessa “Pentazonills on valvoringsaa 124
julkuislussa kirjoituksesin Kyinsal- miljoonue ha mit: Vhilysealiojen !
Hasta PY Ek rnykKsista ¥RLENaINYY- rajojen  ulkopuedel a, "ins ha-h-
den saavullainisek si suidmalaisten luarimaaes vaslan SELSEeTEIN | @esI-
ert jarjestojen keskuudessa. Vulit- | yallion yhteisla-wlwelta. Aseistus an
tin’ Malti Makeli kirjoittamaan kuilenkin = suurin -omaisuuasryhind,

USUSto Sumi Jehteen,: ke edustun &Y nore. ctoliuie. -

————— eT FL ee .

matkaltgar ¥mM.

Madliskuussa jirpestetaan iotakin
suurenmoisia = uuden kotimaamme
Canadan salavuetisjuhian mérkeis-

. Lisda. sili tuonnempana.

“lohtokintaan tufival  valiluksi

.
——————__ vn ee Ben es ee

Kokouksen puolesta, a. oy ae
‘Tuave “Maunus, Puolustusministérig ania yuo:
sittain lilauksia- 14.000 ucigrikkalii-
Dulveluksessiu oon 35': . Kuliforniin
_Lammaussa alevustil Fassia,
~~ CSI:n Toronton osastcn VUOSIKOKOUS pidetdan Don.
naalilla, 957 Broadview Ave., Toronto. Ont, sunnuntaina,

sella oyhtemalle. Solateollisuuden
ilatkea Vapa Vapaus!
helmikuun l2 paivana 1N67. kella 2 + HNSpalvala.

koskien |

Pil: vt inimikunnnt a kenml” net L.
‘dchte aunta Benoittan ja lent , huemioimaan KOROUESEN lirkeyden
ju osallis Lumain Siiller.

JORTOKUNTA. |

ro a Ly
eo. a eee, re
eee | ce ol —— er 2 ow

EN: Se

SBET | lb?

niin glkoj. ‘siirtolat hilielicen vauraslun, Kaikkein

fd, MSA

Vuosi vuodella suurien karlangiden (seigneur- -

tilojen) viljelyksed’ laajenivat Uudessa. Ranskassa.
Suurimmat tilat omisti Katalinen Kirkko, lnostarit
ja seminaarit:
valtainen oikevs jakaa maata myoskin sotilaille ja
yelivilleen. Maa joka main jae(liin, ei maksanut
milian, mutta ei sitd mydskidn saanut myyda, vaan
se kulki perinténa perhecssa sukupolyesta toiseen.
Kartanon omislajan: velvoljisuus olj tuottaa kot
 WMuasta masnvitjelijoitd ja muita tyolisia ja pitid
huoli heidin muaallisista tarpeistaan, Suuri pula-

aika, lvollomrevs, kivhyys ja Rapinat Hanskassa joh--

tikin siihen, ett siirtolaisia julkuvasti yirtasi Atian-
fin aaltajen. ¥li houkulltelevain ja salaperaisecn

yuteen maaliimaan, .jos5a slirlolaisia Odell, milla: -

mattomat maal, kalarikkaal vesistot ja vapaus -situ-
‘yon verotaakan‘alin, Satamakaupungit olivat tayong
kiyhia perhelld, jotka tarjosival iWsensa “torppa-
reiksi”,
maakappaleen viljeltaviikseon, oman, kodin- asutta-

kin kiviseal di mankaistateesta WHLINeN tuistelu, jd-
kainen raivattu pello oli. rasKaasti
sturi kansa eli ainaisen Sotilasknirin ja sorron alla.
On mielenkiintoisia todela, etha.suurin jaukka sir:
-tolaisia tuli Ranskasta juuri nit alueilta, jorssa
talonpojat olivat noussecl kapinotmaan halliduksen
riistovaltaa vastaan.. Ei jany! kauniita muistoja
kolimaasia nadiden kansanfoukkojen mieleen, sili
valdisammal toiveet Lulevaisuudesta houkultelivat
hetta matkalle.

Kartanon herrat: oliyat ‘alaistensa yksinvaltiaila.
Tottelemattomuus ja lsiskuus olivat rikoksia, joista
ankarasli rangaistiin ja lyaipaivin piluus riippui
isinnan: méirivksisti, Perhect jatuluival tekemiiin
maAbrityl. vuodet tyéti kawppayhtigille tai. karta-
noon, joka ali heidin malkansa maksanut, ennen-
kuin voi alkaa ajaitelemaan omaa maata, oman
itsenaisla elamiaa.

Amimattimiehisti ali punte, ketimaahan Thetet-

tiin sana, etld eri alojen tyéntekijiith pithii Jahet-

(85 hinnalla milli hyvinsi, jos haluiaan #18 siir-
tolat kasvavat ja yoimistuvat, Luvalliin yapaa mat-
ka, vapaala masta, jokr houkuttelikin monet per-

heet tiysiin purjelaivothin,- ja niin tuli Canadaan —

rialileiti, -seppia
Useity eri

jatkuyasti nahkuréa,; suutarcita,
ja-manen muun alan ammattimehia,
‘Nuctantoyhdislyksii perustetliin, jotka
veativet tsia tyon(ektjoita; kouluja rakenneytiin ja

multa suitalan ‘kuverndirilla oli. itse-

toivossa joskus saada meren takaa- oman
vakseen. Vanhassa niaassn ‘oli jokaisesla pienesti- |

wermitetlu jz

jatkuvaati ©

1uottoisin alu. oli edelleenkin turkiskauppa, mrita
Sita saivat harjéittas aingastaan§ ballituksen ‘upa:.
kirjalla toimivat kauppiaal. jotka olival suurien
yhtididen husltajia. . . _
Quebecin kirvesmichet perustivat. yhdistyksen
vuomna 1657, joka, vaikka se oumin. lavailaan ws-
kennellinen pohjaltaan, oli mydéskin ammattiyhdis-
ivs. jonka larkeituksena oli anlas jiseniite ja hei-
din perheilleen yhleisla apug sairaudessa, lapatur-
missa ja- puutleessa. Myaskin yvheistyksen saantoihin
kuulwi -“tuoda julki kaikki vadtvvdet jx hdpedltiset
eparehellisvvdel tyélaisia kohlaan,” joka saint} el
olenksain miellylanyt siirlglan kauppitils ja jah.
tajia, Myéheimnmin (doisetkin ammuattialut perustivat
samaniatsia yhdist¥ksia, joiden - ansidsta unimatti
kunnan elma tuli paljon turvallisemmaksi, |

Intiaanien riiste ja vddrvvs kau panleossa - oll
yieisla. Alkuasukkaat,.jotka vahitellen olivat toltu-
neet valkoisen michon tuélleisiin, eivat enaa osan-
neet pilaa puoliain, Vuotuisilla turkismarkkinoilla
joika kaupptaat jarjestivat swuriksi jubliksi, imiiaa-
nit juotetliin humalaan ja turkikset vavastettiin:.
Useinkin he saivat Vihtea iyhjin kiisin takaisin kur:
jiin majothinsa, ja jos he vastustival. voarvytt soti-
lant ajdivat heiddt yakivallalla pois. kylisti. Jos
Agia alkuasukkaita olist kunnollisesti Kaltellu, nos
(eltu heidin elintasoaan ja pidetty leitii inmisen

arvoisena, @: O1Si vartaaankian Nin pwontA vorisis
daisteluila histeriumme iehdilld. Uselnkin Mosq hlei-
nen pakosta inlinanil tekivat hyokkayksia kylitti, va-
vastival karjaa, poltlivat talel ju otfivat vangeik-
seen Flaisig ja lapsia, jeltka, jouluivat heimokeliin
orjiksi. Silloin tulikin kuninkaallinen miaciiys hyt-
kati heimokyliin,. hévithia: sukupuuttoen kaikki “pa-
_konat’. Hanskalaiset sotilaat wadrivksen mukiwin
havillivatkin usenla Reimoja,. jotka asusltvat St. ~
Lawrence vesistéjen varsilla, Ja me lwimot jotka
paasivat pakenemaiun sisimaghin—hitlouluiyat cme
lantilgisien kanssa, jotka jo kauan olival sunumnitel-
leot Uuden Ranskan vallotlosti.

Nim jatkovasti Euragpan. suurel vallit vilyiti-
val intivaneja tuisteluun, jonka johdosla asituilla
seuduilla alkuasukkaat melkein kaikki: bavitetiin,
Kulkutaudit ja rutot veivat asanga ja nain vihitel
len esim. entisestd sutwresta voimakkaasla Algonquin
heimosta oli vain pient ‘saalitlava joukko jAlclia,

_ Mista tuli nyt turkiksel; mista riistan Oy ey ST

joiseen ja lanteen vaHloitlamaan Paint i.
_ Watkan)

sua uA HH [Me HNITLp

+