kielisess4 maakunnassa Cana- | dian and Catholic Confedera-— tion of Labour -niminen ammat- tiliitto. Tama oli 8-tuntisen tyo- paivan taisteluvuosi. Tata tais- telua kannatti Pariisin Toinen Internationaali v. 1889. Kysei- sen taistelun tuloksena perus- tettiin Kansainvalinen Ty6lais- ten Juhla (Vappu), toukokuun l. paiva. Yllaoleva kehitys yhdessa vuoden 1917 Lokakuun Vena- jan Vallankumouksen kanssa rohkaisi tyOvadenluokan taiste- lua kehittyneissa maissa, myds Canadassa. Yhdessa siirtolais- tydlaisten (esim, suomalaisten) kanssa he nousivat kannusta- maan ty6vdenliiketta ja otta- maan osaa sen rakentamisessa. Canadan Ty6évaenliike Siirtolaiset saapuivat Cana- daan Suomesta, kuten muista- kin maista, kehittaakseen elin- tasoaan. Siirtolaisten joukossa oli turkisten kauppaajia, rauta- tien rakentajia, metsatyolaisia, kaivostyOldisia ja muita ammat- timiehia. Jotkut heista rikastui- vat. Heidan tarinansa ovat ta- man esitelman ulkopuolella. Tavalliset siirtolaiset, miehetja naiset, jotka olivat halukkaita tyéskentelemaan rinta rinnan toisten canadalaisten kanssa, liittyivat ammattiliittoihin, tyo- vaenpuolueisiin, muthin edis- tyksellisiin ty6laisten ja maan- viljelij6iden jarjestéihin, rau- hanliikkeeseen, naisten ja nuor- ten jarjestéihin. Heidan tarkoi- tuksensa oli auttaa uutta koti- maataan ja samalla itseaan. Vain harvat siirtolaiset uskoivat tarinoihin, joiden mukaan tassa “otollisessa maassa”’ oli mah- dollista ““vuolla kultaa puuveit- ‘ber was 1 iA ‘bers: were ¥ ular num- 17 17,156.70, combination was not elected the six regular pro lus the bonus number won $28, 92. 10. Any five regular numbers won $3,093.30. Any four regular numbers won $57.60. Any three regular numbers won $5. Early bird numbers were 2, 9, 13, 37. All four numbers. on a ticket yey by Picea wou *-Wiatiog on auittheie were 3, 14, \24,.31, 35, 46. The bonus num- ber was 17. All six regular num- bers won $719,773.00. Any five of the six regular numbers plus ‘the bonus number won $45,319.- 00. Any five regular numbers won $1,223.10, Any four regular numbers won. $49.80. Any three regulary inosagpig won ey the * ‘eeinsing ‘aumther for. $200,000 was B700046, All six: ‘digits. won $25,000; the first 5 or vel 5 digits won $5,000; the first 4 or last 4 digits won $100; the first 3 or last $ digits won $10: ‘Winning numbers for $100,000 were: A827375; B826430; C185349. Other prizes: $10, 000 — 930840, 542117; $1, 000 — 00112; $100 =~ 0698; $50 — 0, 1, 2, 4 Tin any order; $10 ~ 145; Win'fall — 49; ies Bonus — 716153. The winning musnber for $500,000 was 3672843. The last 6 digits won $950,000; last 5 digits won $1,000; last 4 my ‘won $100; last 3 digits won $25 last 2 digits won $10. ive of 4°? ‘ sella Rotiers Suomalaisen Jarjeston ja sen edeltajien (Canadan Sosialisti- nen Suomalainen Jarjestd) ‘isa’, julkaisi artikkelin Acti- vities of Our Organization to the year 1920. Tassa artikkelissa han kirjoittaa etta nama jarjes- tot oli tarkoitettu osaksi Cana- dan tyévdenliiketté. Meilla on syyta tutkia tata seikkaa tar- kemmin voidaksemme varmis- taa taman johtopaatoksen. Jo vuoden 1906 marraskuus- sa Canadan suomalaiset ty6- laiset Torontossa ja muissa On- tarion ja British Columbian kes- kuksissa olivat liittyneet Cana- dan Sosialistiseen Puolueeseen (Canadian Socialist Party). Ahlqvist kirjoittaa: Naiden ryhmien jasenia rohkaistiin jarjestamaan agitaatio-propagandaa kansalaistemme valistusty6n ohella. Heiddn tulisi ymmartaa, etta sosialis- teina heiddn tulee edistaa taman maan taloudellista ja poliittista val- lankumousiiiketta (Ahlqvist korostus), Vuoden 1908 syksylla Ontarion alueen Canadan Sosialistinen Puolue piti ko- kouksen. Suomalaiset osanottajat ko- koontuivat keskustellakseen jarjest6m- me perustamisesta. Tarkoitus oli muo- dostaa suomalaisten keskuuteen jarjes- t6, jonka tarkoitus olisi edistaa ja ke- hittéa luokkatietoisuutta vaestomme keskuudessa ja liittya maan poliittiseen ja taloudelliseen liikkeeseen seka kan- nattaa sita... Melko pian saimme sel- ville etta englanninkieliset tyOlaiset et- vat katsoneet slirtolaistydlaisia suopein silmin. Heidan mielestaan meidat oli houkuteltu tyénantajien taholta, etta heidin tydldistensé palkkoja voitaisiin alentaa... Kun huomasimme taman ja ymmartaen kapitalismin periaatteet, me olimme innokkaita kehittamaan ta- man maan sosialistista liiketta, etta me emme olisi esteena nousevaile tyo- vaenliikkeelle vaan voisimme olla sen kannattava voima. Canadan Suomalainen So- sialistinen Jarjest6 (Canadan Suomalaisen Jarjest6én edelta- ae piti ensimmaisen kokouksen- sa Port Arthurissa, Ontariossa maalisk, 19-23. 1914. Sivistys- elam aan liittyvien ja jarjestdllis- ten ongelmien lisaksi viisipai- vainen kokous keskusteli myés siita, kuinka voimme auttaa ja vahvistaa tyOvdenliikkeen tol- mintaa. Pdytadkirjassa sano- taan: Kansallinen johtokunta rohkaisee pai- kallisjarjest6ja tekemaan kaikkensa ta- loudellisen avun kerdamiseksi British Columbian lakkolaisien hyvaksi, seka lahettamaan protesteja lakkolaisten pi- dattamista ja tuomitsemista vastaan. Vuoden 1913 kokouksessa herasi kysy- mys huhuista joiden mukaan Keskus- Ontarion (Sudbury) kaivostydlaiset oli- sivat suunnitelleet sympatialakkoa Poh- jois-Ontarion kaivostydlaisten kanna- tukseksi. Keskusteltiin Western Federation of Miners ‘in toiminnasta Keskus-Ontari- ossa. Paatettiin ehdottaa, etta Canadan Sosialistinen Puolue valitsee yleis- diinestyksella kaksi edustajaa Wienin Toisen Internationaalin Kongressiin. Sihteeri, J. W. Ahlqvist, sanoi monta kertaa, etta sosialisteina meidan pitaa olla aktiivisia ia@senia taman maan po- liittisessa liikkeessi ja ty6vaenpuolucis- sa, Muut osanottajat ilmaisivat yh laisia mielipiteita. Politiikasta Canada on suuri maa, suu- rempi kuin Yhdysvallatja pinta- alaltaan miltei manner-Euroo- pan kokoinen. Canada on jaettu 10:een maakuntaan ja kahteen hallintoalueeseen (territorioon). Maakuntahallituksilla on melko suurl paatantavalta ty6voimaa koskevissa asioissa. Suomalai- set asuvat padasiassa Ontarios- sa, British Columbiassa ja Que- J. Ww. Ahlqvist, ‘Canadan JUHLAILLALLISET Suomi-Kodin hyvaksi AWGkay he anne |. ~ puolinen ohjelma perjantaina marraskuun 16 pna, klo 19.00 (7.00 p.m.) The Greek Orthodox Centre 3125 Bayview Ave., Willowdale, Ontario Juhlapuhujana Suomi-Seuran toiminnan- johtaja TAURI AALTIO Suomesta. Lippuja saatavana Osuuspankista, Finnish Placesta, Vapaasta Sanasta sekd johtokunnan jaseniltd. Tilaisuus tutustua | Suomi-Koti suunni- | telmiin. becissa seka Preerian Maakun- nissa, tassa Suuruusjarjestykses- sa. Taman hajanaisuuden vuok- si voin vain puhua yleisesti otta- en. Canadan suomalaiset ovat tehneet huomattavasti rakenta- vaa ja kauaskantoista tydta teollisuuden ja kaupankaynnin plirissa, Tassa suhteessa on to- sin eroavaisuuksia maakuntien valilla, He ovat rakentaneet ja yilapitanest ammattiyhdistys- toimintaa esim, metsdtaloudes- sa, kaivoksilla, ja kalastuksen seka rakennusteollisuuden pa- rissa. Niin yllattavaa kuin se on- kin, Canadan suomalaisten pa- ras panos Canadan ja heidan oman identiteettinsa hyvaksi on ollut ns, radikaalilla alalla. He ovat tydéskennelleet Canadan tyovdenliikkeess4 politiikan, ta- louselaman ja sivistyselaman aloiila, \asittelemme ammatti- liittojen toimintaa vahan my6- min. Ensin kuitenkin katsah- damme politukkaan. Sosialistimieliset suomalai- set siirtolaiset ja heidan paikal- liset jarjest6ns4 avttoivat mo- nien ty6vaenpuolueiden perus- tamisessa Canadassa. Esim. vuonna 1906 kaksi suomalaista tyolaisryhmaa Torontossa muodostivat yhteistyOkomitean tutkimaan Canadan Sosialisti- seen Puolueeseen liittymisen mahdollisuutta, Kyseisen yhteis- tyOkomitean kautta tama saa- tiinkin lopulta aikaan. Vuoden 1911 lopulla pidettiin Canadian Socialist Federation’in kokous Winnipegissa, Manitobassa. Tassa kokouksessa hyvaksyt- tiin puolueen uudeksi nimeksi Canadan Sosialidemokraattinen Puolue. Canadan suomalaisten edustajana oli J, Lindala Toron- tosta. Vuoteen 1914 mennessa puolueesta oli tullut Canadan suurin sosialistinen puolue, Vuoden 1908 syksylla So- sialistinen Puolue piti ensim- maisen Ontarion kokouksensa. Talléin Canadan suomalaiset edustajat pitivat oman kokouk- sensa keskustellakseen kansal- lisen jarjest6n muodostamises- ta. Jarjesto perustettiin ja se Sai Puolueelta perustuskirjansa lo- kak. 25. 1911, Vuosien 1918 ja 1919 valil- la Canadan ammiattiliittojen toiminnassa tapahtui huomatta- vaa elpymisté. Winnipegissa aloitettiin yleislakko Johon otti- vat osaa Ensimmdaisen Maail- mansodan veteraanit. Venajan Suuren Lokakuun Vallankumo- uksen seurauksena Canadan hallitsevat luokat olivat epavar- moja kyseisen lakon tuloksesta ja julistivat sotatilan. Taman yhteydessa joitain jarjest6ja ju- listettiin kumouksellisiksi ja lait- tomiksi. Tassa poliittisessa 1l- maplirissd jarjest6n edustajat pitivat salaisen kokouksen tou- kok, 23. 1921. Tass4 kokouk- sessa paatettiin perustaa Cana- dan Kommunistinen Puolue, jonka pohjaksi tulisi Marxismi- Leninismin maailmankasitys. Canadan suomalaiset edustajat J.W. Ahlavist ja Jussi Latva, molemmat Torontosta, valittiin johtokuntaan. Vuoden 1921 joulukuussa ja vuoden 1922 helmikuussa sosialidemokraattinen vasen Sii- pi ja muita radikaaleja ryhmia seka yksittaisiaé kommunisteja yhtyi perustamaan Canadan Tyévdenpuolueen (The Wor- kers Party of Canada). Cana- dan Sosialistinen Suomalainen Jarjest6 otti osaa molempiin kokoukslin, ja siita tuli yksi uuden puolueen perustavista jarjestéista. Canadan Suoma- laisen Sosialistisen Jarjeston kokouksessa vuoden 1922 hel- mikuussa paatettiin perusteelli- sen keskustelun jalkeen liittya Canadan Tyévaenpuolueeseen. Joten CSSJ liittyi tahan puo- lueeseen kuten se oli littynyt ennen Sosialidemokraattisiin Puolueisiin, pitden oman kan- sallisen johtokuntansa, jarjesto- elimensa ja sanomalehtensa jne. Perusteellisen keskustelun jalkeen Canadan Tydvaenpuo- Victor Kauppila, Toronto, Ont. kuoli perjantaina 19. 10. Women’s College sairaalassa. ALUMITHIMIESTEN | HUOQMIOON | Halutaan ostaa aluminium si- | | | ding scarp (romua) paivan kor- | | keimpiin hintoihin, Rehellinen | | punnitus. HOUSE OF METALS 45 Commercial Rd. Toronto 17, Leaside | Kolme korttelia etelaan Eglin- tonista, itaan Laird Drivesta. Puh: 421-1572 | F rank R. Block, 2 R.0. ja Roger 0D. OPTOMETRISTIT Pah, konftori 674-4014 kotlin 673-0705 CITY CENTS, BUONE a RAR Tolsessa ker SUDBURY, Ontario Vastaanotto ESP: ESPANOLASSA Keskiv. klo 11 ap. — 9 tp. Puh. 869-2920 Young, | Ovipalkintona lento- hppu Suomeen. lue paatti ti hyvaksya jasenyyden henkilékohtaisella pohjalla il- man liittojarjestdjen jasenyytta. Tosiasiassa Canadan Kommu- nistisen Puolueen perustamisen jalkeen Canadan Suomalainen Jarjest6 ei ollut jarjestéllisessa yhteydessa minkaéan muun po- liittisen puolueen kanssa. Voimme myéos mainita, etta Canadassa ei ollut kansallista Sosialidemokraattista Puoluet- ta Ensimmaisen Maailman- sodan jalkeen ennenkuin v, 1932 perustettiin Co-Operative Commonwealth — Federation (CCF), New Democratic Partyn (NDP) edeltaja. Jalkimmdinen perustettiin v. 1961, Tata ennen jarjestotoiminta oli paikallisten solujen varassa. Jatk. Kaivaten isdéamme ERNEST MAKI (KELTAMAK]) kuoli Hearstin sairaalassa 3. | paiva lokakuuta 1984, ollen | 78 vuoden ikdinen. Lahinna kaipaamaan jai -vaimonsa Selma (0.s. Kan- sikangas), tytar Eeva per- | | heineen, poikansa Eero per- | heineen, 6 lasten lasta ja 7 | lasten lastenlasta seka suuri | joukko ystavid ja tuttavia | Canadassa ja Suomessa, | Hautaus toimitettiin lo- | |kakuun 5. paiva 1984 La | |France hautaustoimiston kautta, pastori Lowe suorit- taessa hautauspalvelun. | FLOWER "SERVICE Pubelin 673-9505 252 erent ae Bis SUDBUBY