eaneuessauuenereeaiennonnnntannestiE WET < HETORERE ENTREE Ur e y UJ k ly mn isi OREANAMONCELUAGCUULISREUCELEDEEOLLGHELARERETT RE Wd EGC ER GE GE GEESE eo A cconrvsessreeanssenitiinneenemnnatan Natalja juoksi ME:n Moskova — Natalja Art- jomova teki naisten 5,000 met- rin juoksussa ME:n 14.54,08 Podolskin kaupungissa Mosko- van lahella pidetyissa kilpai- luissa. Tulos alittaa Neuvos- toliiton ennatyksen 15.05,31, joka Olga Bondarenko teki Le- ningradissa elokuun alussa pi- detyissa Neuvostoliiton mesta- ruuskisoissa seka mys viralli- sen ME:n 14.58,89, jonka Nor- jan Ingrid Kristiansen juoksi » « BS wt * ~ . 2 > 3 ae | aay 7 Pip aN. 4 aie . tm St hes sf ae pene a Secon fig $US > ‘ as : * oe > 7 4 Michael Spinks teki historiaa voittamalla (21.9.) ensimmaise- na kevyen-raskaansarjalaisena raskaansarian ammattilaisten nyrkkeilyn maailmanmestaruu- den. Spinks paihitti 15-erdises- sa ottelussa Larry Holmesin pisteilla. Molemmat miehet oli- vat Ilman havida ennen ottelua. 35-vuotias Holmes ilmoitti lo- petiavansa nyrkkeilyn. || Nyrkkeilyn EM-kisoissa Buda- | pestissa neuvostoliittolaiset koki- | vat takaiskun. Maanosamme mes- | taruuskilpailuissa Neuvostoliiton f iskijOiden vakiosaavutus on ollut | kahdeksan mestaruutta, Budapes- | tissd mestaruuksia tuli vain neljd. | Tavanomaista huonomman | EM-kisamenestyksen neuvosto- 7 liittolaiset kuittasivat vahvalla pa- | noksella sosialististen maiden puo- |) lustusvoimien kuudensissa mesta- | ruskilpailuissa Puolassa. Nyrkkei- |. lyturnauksessa, jossa vilisi olym- ) piavoittajia ja maailmanmestarei- _ ta, neuvostoliittolaiset voittivat | Viisi mestaruutta, kuubalaiset nel- | jd mestaruutta, puolalaiset kaksi | mestaruutta ja yhden mestaruu- | den voitti Korean demokraattinen | kansantasavalta. | Kuubalaisia | parempia | Tama oli ensimmainen kerta | sitten vuoden 1968 Mexicon olym- (| pialaisten, kun Neuvostoliiton 1 nyrkkeilijat olivat kuubalaisia pa- | rempia. Suurin yllatys oli VjatSes- lav Jakovievin 5-0 voitto kolmin- | kertaisesta § olympiavoittajasta | Teofilo Stevensonista superras- | Puhtaat voitot kuubalaisista ¥ 4. vilme vuonna. Tulos syntyi voimakkaassa, kylmassa tuulessa ja jatkuvassa sateessa. Huomattava rooli oli my6s Olga Bondarenkolla, joka johti juoksua. Vasta viimeisella kierroksella 22-vuotias Natalja Artjomova pystyi jattamaan taakseen kilpailijansa. Tahan saakka Artjomova on kilpaillut 1,500 metrilla, jolla hanen ni- missaan on ME seka muutaman kerran 3,000 metrilla., Rosberg haluton Keyo Rosberg on ilmoitta- nut olevansa haluton osallistu- maan Etela-Afrikassa ajetta- vaan Grand Prix-osakilpailuun. Myoés joukko muita huippu- ajajia, joukossa mm. Niki Lau- da, on ilmaissut kielteisen kan- tansa. Eraat maat ovat ilmoitta- neet ryhtyvansa rankaisutoi- miin muikali heidan ajajansa osallistuvat §Johannesburgin lahella ajettavaan kilpailuun. F | -ajajien osallistuminen ratkeaa tallisopimusten perus- teella, Ovett yllatti Englannin Steve Ovett voit- ti yllattaen maanmiehensa Steve Cramin katumaililla Lon- toossa. Ovett juoksi matkan ajassa 3.56,1. Kolminkertainen ME-juoksija Cram jai 10 metria ja juoksi ajan 3.57,7. Irlannin Ray Flynn oli juoksun kolmas, 3.58,0. Steve Ovett on karsinyt kahden viime vuoden ajan vam- moista ja Sairauksista, vastustajistaan ottivat mydés tuore |] Euroopan mestari Israel Akopkoh- [J jan, joka 67 kilon sarjassa voitti Jose Hernandezin, ja Orzubek Na- 7 zarov, joka [di kaksinkertaisen maailmanmestarin Adolfo Hortan 60-kiloisissa. Raskaan keskisarjan (81 kg) lop- puottelussa Neuvostoliiton Vitali KatSanovski voitti tuomaridanin 7 4-] maailmanmestari Pablo Rome- 5 ron. & Askeleen eteenpain / Kuuban maajoukkuevalmenta- [ ja Sabrelio Fuente totesi Neuvos- § toliiton nyrkkeilijdista: : — Nyrkkeily on ottanut Neuvos- | toliitossa merkittdvan askeleen [ eteenpdin, ja timd on ennen kaik- § kea tulosta siitd, ett nyrkkeilijéille § hiotaan yksiléllist4 ottelutyylid. — 60 kilon sarjan voittajan Orzu- 7 bek Nazarovin uskon yltavan vield 7 moniin suuriin saavutuksiin. 9 Myés Israel Akopkohjan teki mi- ff nuun taidokkuudellaan vaikutuk- | Sen. a — Totaalinen voimanyrkkeily on 7 mielestani eilispdivad. Nyt pudpai- 7 no nyrkkeilyssd on kiinnitettaévd 7 yksildllisyyteen, sanoi Fuente. Bonn — Lansi-Saksan liit- tokanslerinvirastossa tyésken- nellyt sihteeri ja hanen tutkija- miehens& ovat loikanneet DDR:aan ja heita epaillaan va- koojiksi, ilmoitti liittotasavallan syyttajanvirasto 17.9. Bonnis- sa. Pariskunta, joka on tunnis- tettu. Herta ja Herbert Will- neriksi, ei palannut lomamat- kan jalkeen ty6paikoilleen. Syyttajanvirastoon saapui kirje, jossa Willnerit kertoivat ole- vansa DDR:ssa. Syyttajanviraston mukaan tutkimukset pariskunnan epail- lysta vakoilutoiminnasta on jo aloitettu. Herta Willner on toi- minut 10 vuotta liittokanslerin- virastossa sihteerinad ja hanen miehensa tutkijana puolustus- Ja ulkopoliittisessa tutkimus- laitoksessa, joka on lahella hal- Ftela-Afrikka rikkonut kaikki sopi: Eteldafrikkalaisten uusin isku Angolan alueelle on karkea osoitus siita, etta Etela-Afrikan vallanpitajat eivat suinkaan aio pitaa sopimuksiaan. Sov:itin- han Etela-Afrikan ja Angolan kesken muutama kuukausi sit- ten, etta etelaafrikkalaiset jou- kot poistuvat Angolan alueelta. Etela-Afrikan joukkoja ve- dettiinkin pois, joskin paljon hi- tammin kuin sopimus olisi edel- lyttanyt. Mutta jo heindkuussa Pretorian armeia iski jalleen Angolan alueelle ja surmasi siella omien sanojensa mukaan 57 Swapon sissia. Etela-Afrikan aktiivinen so- tilaallinen tiedustelutoiminta on koko ajan jatkunut Angolan alu- eella. Se ei ole rajoittunut ta- valliseen tarkkailuun, vaan E- tela-Afrikan armeijaan kuulu- vat sotilaat on jopa yllatetty lahelta Angolan paakaupunkia, missa heidan tehtavanaan oli aiheuttaa vahinkoa Angolan Sljyteollisuuden laitteille. Angolan hallitusta vastus- tava oikeistolainen sissiryhmit- lituksessa olevaa liberaalipuo- luetta FDP:ta. Berliinista lahetetyssa_ kir- jeessa Herbert Willner, 59, ker- too paattaneensa loikata, koska han pelk4a joutuvansa pidate- tyksi epailtyna “‘liittotasavallan turvallisuuden vastaisesta toi- minnasta’’. Herta Willner sanoi erillisess4 kirjeessa paatténeen- sa loikata miehensa kanssa. Herbert Willner on aiem- min tyéskennellyt FDP:n puo- luetoimistossa ja on tahan asti ollut huomattavassa asemassa Friedrich Naumann-instituutis- sa, joka on FDP:n valvoma laitos. 45-vuotias Herta Willner on toiminut kanslerinviraston osastolla, joka hoitaa sisa- poliittisia, sosiaalipoliittisia ja suunnittelukysymyksia. Bonnin hallituslahteiden mukaan rouva tyma Unita on asiallisesti E- tela-Afrikan armeijan alaosas- to. Etela-~Afrikka kokoaa sen jasenet, kouluttaa heita ja va- rustaa “taistelemaan”’ Angolan maaperalla ts. suorittamaan eri- laisia terroritekoja. Etela-Afrikan tavoitteena on Angolan nykyisen hallituk- sen kaataminen. Siina kayte- taan erilaisia horjuttamiskeino- ja maan_ sisalla. Aseelliset hyékkaykset Swapon_ sissien jahtaamisen varjolla ovat osa tata horjuttamissuunnitelmaa. Vaikka Eteld-Afrikalla on mydés sopimus Mosambikin kanssa toistensa alueellisesta koskemattomuudesta, se jatkaa ns. Mosambikin kansallisen vastarintalliikkeen tukemista. Erilaiset sotilastoimet Mosam- bikiin suoritetaan silla varjolla, etta. maassa oleskelee Etela- Afrikan vastarintaliikkeeseen kuuluvia. Karkean _ terrorihyékkayk- sen eteldafrikkalaiset tekivat kesdkuussa Botswanan paéa- kaupunkiin Gaboroneen. Ete- illnerilla saa < Yhdysvaltain ns. tahtien sota~ -hankkeeseen liittyvaa yksityis- kohtaista tietoa. Tutu uhkaa lakolla Eteladafrikkalainen piispa ja Nobelin rauhan palkinnon saa- nut Desmond Tutu on uhannut kutsua maan mustat viikon pi- tuiseen lakkoon, jolloin mustat eivat ilmesty tydpaikoilleen vaan pysyttelevat kodeissaan. Tutu ilmoitti atkeistaan 400 papin kokouksessa. Hanen mu- kaansa Etela-Afrikan hallituk- Sen pitaisi poistaa maassa val- litseva poikkeustila, vetaa jouk- konsa mustien kaupunginosista ja vapauttaa tai asettaa syyt- teeseen vangittuina olevat. Jollei hallitus suostu Tutun vaatimuksiin, piispa aikoo ke- hottaa mustia pysymadn asun- noisaan viikon ajan. Lakko koskisi_ my6s koululaisia, nuksensa laafrikkalaiset iskujoukot tap- poivat 15 ihmista ja haavoitti- vat vaikeasti kuutta. Selitys oli tavanomainen - eteldafrikkalai- set jahtasivat ANC:n sisseja. Teko oli niin karkea, etta jopa USA reagoi siihen. Etela-Afrikan sopimukset Angolan seké Mosambikin kanssa ovatkin osoittautuneet vain erdaksi propagandakei- noksi, Lansimaat ovat kaytta- neet sita todisteena Pretorian Saavuttamasta suuresta diplo- maattisesta menestyksesta naapuriensa suhteen. Tama vii- meisin isku kuitenkin osoittaa sopimukset vain silmanlumeek- si, aSiallisesti Etela-Afrikan po- litiikassa ei ole tapahtunut mi- taan muutosta. Tosiasiassa Etela-Afrikka kayttaa Israelilta omaksu- maansa menetelm4a - suorittaa sumeilematta sotilaallisia isku- ja naapurimaiden alueelle vahat valittaen niiden suvereniteetis- ta. Paavo Ruonaniemi. Reaganin tervehdys terroristien internationaalille Washington — Maailman antikommunistinen liitto (WACO) piti 18. vuosikokouk- sensa. Teksasissa presidentti Ronald Reaganin lampimalla tuella. WACO:n puheenjohta- ja, elakkeella oleva kenraali John Singlaub toivotti tervetul- leeksi kutsuvieraina olleen jou- kon yhdysvaltalaisa miljonaa- reja ja vastavallankumouksel- listen ryhmien johtajia eri puo- lilta maailmaa. Ronald Reaganin [ahetti Teksasiin kokoontuneelle palk- kasoturijoukolle “lampimat ter- veisensa marssilla vapauteen”’ ja pyysi kokousta ‘“‘edistamaan vastarintaliikkeiden yhtenai- syytta”’. Kokoukseen osallistuivat mm. Nicaraguan vastavallan- kumouksellisten FDN-jarjes- tén poliittinen johtaja Adolfo Calero ja sotilaskomentaja En- rique Bermudez. USA:n kongsessi on vaati- nut tutkimusta Singlaubin toi- sen jarjest6n “‘Maailman va- pauden neuvoston” verovapau- desta sen jalkeen kun paljastui, etta se keraa rahaa contrille. Verovapaus voidaan myéntaa humanitaarisille ja kasvatuksel lisille jarjestdille ja ehtona on mm. kielto sotilaallisen toimin- nan rahoittamisesta. Singlaubilla on laheiset yh- teydet Valkoisen talon Kansal- lisen turvallisuusneuvoston vir- kailijaan Oliver Northiin, joka on ohjannut contria viime vuo- desta lahtien kongressin pdaa- toksia rikkoen. Northin toimin- taa kasitell4an edustajainhuo- neessa lahi aikoina. WACO:n témanvuotista kokousta on pidetty tarkeana mm, siksi, ettad USA:n uusi ulkomaanapulaissaadant6 mahdollistaa nyt contrien ra- hoittamisen kolmansien maiden kautta. Edellisessa, Angolan alu- eella pidetyssa vastaavassa ko- kouksessa UNITA-sissiliik- keen johtaja Jonas Savimbi lu- pasi lahettaa neuvonantajia N1- caraguaan kouluttamaan FDN:n miehia. Kokouksen jar- jesti yhdysvaltalainen miljo- naari Lew Lehrman. Savimbi on saanut rahaa seka CIA:Ita etta Etela-Afrikalta. Teksasin kokous oli uusin osoitus CIA:n tukemien vasta- vallankumouksellisten ryhmien ja aarioikeistolaisten jarjestdjen kasvavasta yhteistyésta. Sen tavoitteena on kansainvalinen rahoitusverkko, jolla USA:n kongressin asettamat rajoituk- set voidaan kiertéa. Nicaraguan contrat saavat nykyisin rahaa USA:n lisiksi mm. Etela- Koreasta, Israelista, Taiwanis- ta, Guatemalasta, Hondurasis- ta ja Venezuelasta.