. ~ Ieillad © hinta “tule: “Sletndad : TIMMINSIN LIEPEILTA SD Dee hrsGiorG eG erhee coh erin G so Gee ger or hre Ber G eo Gen Deekh cn heed non seg hse GseG ee Q Geng ee @erere hes avGangev Dov Gens Bor Pee GorgQesecedrage Kesaisia terveisia taalta yli- maista. Se alkaakin olla kau- nein vuoden aika taalla poh- joisessa. Joka tanne kulkee vain kesan kauneimpana _§aikana, niin luulee etta taalla on aina kovin hyvasti asiat ilmojen suh- teen. Mutta kun elat pitkat talvet ja kevaan kuivat ‘ros- puuttoajat’, niin sitten vasta tiedat miltaé tuntuu asua nailla vyOhykkeilla. En tieda onko tassa luon- nossa tapahtunut muutos vain tilapdisesti, vai onko sen sarke- nyt joku naista teollisuus- myrkyistaé) mita nykyisin on kaikkialla. Eras tuttavani kertoi etta Houley-joesta on havinnyt niin tyystin sammakotkin, etta niiden laulua ei enaa kuule kos- kaan. Kalakanta siita on havin- nyt tykkanaan jo vuosia sitten, mutta sammakot kun haviavat se on sentaéan jotakin kummal- lista. Tama joki joka virtaa juuri Texas Gulf-jalostuslaitoksen sivu. oli aikoinaan hyvinkin ruokapoytaa tayllava, jonka varrella silloin Bennetin aikana oli pallon ‘batsareita’. Nyt se ei voi ruokkia ketaan, niin on ves! myrkyttynyt taman sulimon an- siosta. Mutta se minua enim- man harmittaa kun et kuule enaa sammakoiden lauluakaan, jonka moisen laulun hurmassa taalla pohjoisessa on syntynyt monta kaunista romanssia ja joka on johtanut monen ihmi- sen onnelliseen yhteiseclamaan. Ajat ja ihmisten elama on muuttunut paljon taman 70 vuoden aikana, mita tama kul- makunta on ollut ihmisasutuk- sella. Silloin kun taman kirjoit- taja asteli ensi kertaa nailla main, ei ollut maanteita eika puhuttu mitaan autotapaturmis- ta. Sahk6 oli, joten ei taalla tarvinnut pimedssa pokkysoida. Tanne oli vain rautatie ja juna kulki Timmins—Toronton va- lla vain kaksi kertaa kum- paankin suuntaan. Ty6palkat | taalla olivat kovin huonot. Se- katoissa maksettiin yleensa 35¢ tunnilta, joten ei taalla suurien rahojen kanssa kukaan pdassyt ylpeilemaan. Kaivannoissa to- sin tunnettiin kahdenlainen palkkajarjestelma, = mokkerit saivat 53¢ tiimalla ja masina- mies 56¢, etté lujalle se ott kivinavetan tienaaminen, vaik- ka sita varten me tanne tultiin. Mutta kaikissa naissa toiveissa on aika mennyt, eika nyt pien- elajat enaa tarvitse navetoita- kaan. Niin — seitsemankymmen- ta vuotta on taalla kaivettu kultaa ja sellaiset kaivannot kuin Dome, on vain suunnitel- mana tuotannon suurentami- nen, Tana talvena on sinne avattu tykkanaan uusi puoli ja suuri kuilu on juuri teon alla. Viime talvena rakensivat tarvit- lavat huoneet téaman uuden osan péalle ja myllya on suu- rennettu. kolmannella_ osalla. Siis tama kaivanto valmistuu suurtuotantoon, Ja monet muut taalla tot- mivat kultakaivokset olisivat tehneet samoin, jos ei tuota kullan hintaa olisi laskettu. Nyt se on vahan niin ja ndin, mutta vahvassa uskossa nama kaivos- teollisuuden edustajat ovat etta Seurakerhon kuulumisia Tervehdys taalta Sudburys- ta. Talla kertaa ei taman kau- pungin kuulumiset ole oikein hyvia ainakaan tydlaisten kan- nalta katsoen, kun kymmenen- kin tuhatta on lakossa, niin mo- nen pojan leivansaanti on tiu- kassa, niin etta e) taalla oikein lupaavalla nayta. Tama alkukesa on oallut hy- vin kylmaa ja kaikkea muuta vaan ei kaunista. Onneksi juhlien aikana oli vahan parempaa. Toivottavasti kaikki juhlavieraal paasivat on- nellisesti kotia. Nuistakin juhla- paivista on vaan kaunis muisto jaljella ja ajatus etta olipahan jalleen hyvat juhlat, josta kaunis kiitos kaikille osanottajille, ela- kelaisten ryhmille, kuoroille ja kaikille yleensa, toivottavasti taas nahdaan. Seurakerho on toiminut jat- kuvasti niinkuin tavallisesti, paitsi nyt kesan aikana ei ole harjoituksia, mutta joka toinen tiista1 pelataan bingoa ja sitten syksy kesalla taas toiminta kirii, Meidan pitkdaikainen ker- homme jaésen Lempi Manninen nukkui ikiuneen, Muistosi sai- iyy kerholaisten mielessa, olit kunnon toveri. Kerhon kesamatkoja suun- nitellessa paatettiin tehda yksi pitempi matka ja toisia lyhem- pia mydhemmassa vaiheessa. Tahan ensimmdaiseen ryhmaan yhtyi 47 henkil6da. Ensin me- g nimme Ottawaan, johon Elvioli edeltapdin hommannut kaikki meille valmiksi, y6paikat ja nahtavyydet. Suuri kiitos Elvil- le suuresta tyOstaan taman mat- kan onnistumiseksi, sen parem- paa matkaa ei voi enda toivoa. Siis sunnuntaiaamuna kello 8 lahti bussi Jubilee Centerin edustalta ja myOhemmin lisat- tiin lastia neljasta kulmasta ja reapers Ottawaa kohti. Kun ina vahan matkaa menna k6- ‘ateluin, niin eikés vaan alka- nut kuulua etta missa kahvit juodaan ja niin kuului kuin yhdesta aanesta etté Matta- WaSSAa, Taisto oli varannut monen- laista ohjelmaa. Ensin pela- simme bingoa ja ajurimme oli niin hyva ajamaan, ettei bussi- kaan paljon keikahdellut — sit- ten laulettiin ja kerrottiin jut- tua. Illansuussa saavuimme Ottawan Carlton yliopistolle, jossa majailimme ja s6imme. Maanantaiaamuna _aloitet- tiin kiertely parlamenttitalolla. Sen jalkeen meidat vietiin kupa- rirahan valmistamista katso- maan ja kylla siella pennyja putoo koneesta alas, Naytti ole- van pdolynen paikka olla tyéssa. Taman jalkeen sGimme lou- naan parlamentin jdsenten kayttamassa ravintolassa, Judy Erola otti meidat vastaan. Ilta- paivalla oli bussikiertua ympari kaupunkia ja Hullin puolella voittoa tuottavalla pohjalla ai- van lahivuosien aikana. Kaupunkimme suuremmas- ta juhlimisesta e1 ole tehty mi- taan mainostusta. Valtuusto kylla jo viime talvena antol juhlia valmistavalle komitealle $10,000 noin vain maikeis- rahoiksi, mutta ei ole kuulunut silta puolelta mitéan. Mutta juhlavuoden kunniaksi on paa- tetty korjata tata vanhainkotia (Golden Manor), joksi sen nimi mainitaan virallisesti. Siina on talla kertaa 177 hoidokin paik- ka. En tieda sitten tuleeko ta- han taloon lisépaikkoja vai kor- jataanko entiset parempaan a- sumiskuntoon. Onhan sita pu- huttu niinkin, etta kaikki 4 hen- gen huoneet havitetdan ja lai- tetaan 2 hengen huoneita. Tieda hanta sitten minkalaisen loppu- suunnitelman tama vanhain- kodin korjaaminen saaneekaan. Arkkitehdit kuitenkin lopettele- vat piirustuksiaan ja vaikka kuinka varovaisesti laskevat, niin kustannusarvio tulee ole- maan Jahelle vusi miljoonaa dollaria. 70 vuotta sitten ei koko kaupungin yleistalousarvio ol- lut kuin viitisen miljoonaa. Nyt el puhuta mitaan pienista sum- mista, kun on kysymys jostakin yleisesta rakennuksesta. Saapa nahda _ tulevatko muuttumaan taman maan ta- loudelliset asiat, vaikka on ne luvanneet etta 6 viikon kuluttua tulemme astelemaan tykkanaan uuden talousarvion § alaisena. Nykymaailmassa on niin paljon kaikenlaista valhetta noissa 1- sompienkin miesten puheissa. etta ei tassé voi kehenkaan us- koa. Kaikki muuttuu niin kum- mallisesti. Nykyinen paavi on muuttanut tuonkin roomalais- katolilaisen uskonnonkin palve- lemaan politiikkaa. Paavi onkin nykyaan yksi suurimmista maa- ilman kiertajista, Valtiovierai- luiden aikana ei puhuta taivaa- seen menosta mitaan, vaan pu- hutaan etta miten saist jonkun sosialistisen valtion muutetuksi kapitalistiseksi ja miuten Sais! suojeltua noita Ssicdests e- tuja. Voimme yhtya entisen timminslaisen emannan lausun- toon, kun han mainits! naista luokkakysymyksistaé keskustel- taessa: ‘herrojakin tarvitaan tassa maailman toiminnassa . HAUDANLEPOONSA saatettiin Timminsissa Pohjois- Ontarion pitkaaikainen asukas entinen metsaty6mies Vaind Ekola. Ekola oli Suomessa syn- tynyt ja oli kuollessaan 78 vuoden ikdinen. Pols mennytta peeeanea ned java eseraessy hanen PALS my6s. Kylla siella on + sce kaunista nahtaévaa, meilla oli opas mukana, joka selitti Ot- tawan nahtavyydet. Tiistaiaamuna lahdimme sinne *“Tuhansille’ saarille. En- sin teimme laivamatkan, jossa oli paljon nahtavaa. Sen jalkeen menimme majapaikkaan Hill Island Resort Canonoque ja pi- ti ajaa. International sillan yli padstakseen motelliin. Seuraa- vana aamuna laksimme kotia kohti. Kuljimme paljon sivu- teita pitkin ja niin saimme nah- da monta kiinnostavaa paikkaa. Kuljimme Alconquin Park’in lapi Huntsvilleen ja sen kautta Juttua Torontosta 20 minuutin pituinen myrs- kyinen rae- ja vesisade tuhosi noin puolet kylvéista viime vii- kon tiistaina Toronton ja Barri- en puolivalissa olevalla 6,000 eekkerin laajuisella Holland Marsh kasviviljelysalueella. Alue, joka on kanavoimalla kuivattua tasaista suomaastoa, on ollut jo kauan Metro-Toron- ton asukkaiden pdaaasiallisin monentlaatuisten kasvisten tuot- taja. Noin 50:lta alueen 230 far- marista tuhoutui viljelykset ai- van kokonaan ja monilta kym- menilta muilta vain osaksi. A- lueen viljelykset ovat yleensa jossain maarin vakuutettuja va- ralle. Ontarion maakuntahalli- tus on myds luvannut auttaa pahimmin vahinkoa karsineita. Nousevissa jo ennestdan korkeissa kasvisten hinnoissa tuo tuho tulee tuntumaan var sinkin elakelaisten puolityhjissa kukkaroissa ainakin taalla To- rontossa. Suomessa syntynyt mutta pikkulapsena tanne Canadaan vanhempiensa mukana muutta- nut Ake Hunnakko on varsin nuorena, vain 65 vuoden ikai- send, poistunut keskuudestam- me, Toronton cage jasen Ake Hunnakko tull vun loppuvuosina saab otaae vutustensa vuoksi hyvin tunne- tuksi urheiluvaen keskuudessa ei ainoastaan taalla kotipaikka- kunnallaan vaan laajemmasti- kin tassé maassa. 1940 luvulla Ake oli monia vuosia sen aikai- sessa suomalaisten vilkkaassa urheilutoiminnassa Suomalais- aikainen elaman kumppaninsa Mrs. Jennie Peltomaki taalla Timminsissa, yksi sisko ja muita perheen jasenia Suomes- sa, seka laaja tuttavapiiri van- hemman vadest6n keskuudessa taalla pohjoisessa. Vaino teki pitkan pdivaty6n Bruce Falls- yhtién palveluksessa Kapus- kasingissa kuuluen metsaty6- laisten joukkoon, Sielta han ela- keikaan saavuttuaan muutti Timminsin asukkaaksi. Taman tyéntayteisen elamansa aikana Vainé kuului myods lehtiemme vakituiseen lukijakuntaan. Vil- meisen siunauksen vainajalle suoritti pastor! M. Suokon- autio. kotia kohti oikeen hupaisasti. Siella bussin etupaassa kerrot- tiin sellainen naurupilleri etta meinasi kayda niin? — mutta peralla oli onneksi se sellai- nen... niin etta piti matkalla apua. Nyt han voi jo taas hyvin. 1930-lu- Vahan vakavampaakin ta- | pahtui, silla yksi matkalaisista | sairastui kylmettymisen takia jaada | - canadalaisen Amatd6ri-Urhel- luliiton parhain yleisurheilija. Hanen noina vuosina saavutta- mansa tulokset 60 ja 100 met- rin pikamatkoilla, 110 m aitaj. pituus- ja korkeushypyissa ovat vielakin liiton ennatyksia. Myohempina vuosina oli Hunnakko pitkan aikaa nyt- temmin jo suuresti heikenty- neen suomalaisten amatddri- urheiluliitton (F.C.A.S.F.) pu- heenjohtaja. Han sai Suomen hallitukselta mitalin ansioistaan suomalaisen urheilun hyvaksi tassa maassa. Hyvana musiikkimiehena ja varsinkin etevand hanurin- soittajana tunnettu Ake oli aina auttamassa Toronton Finlandia kuoroakin kuoron konserttitilai- suuksissa useiden kymmenien vuosien aikana. Hunnakon terveys oli hei- konpuoleinen jo muutamia vuosia ja sydanvian vuoksi han joutui leikkauspdydalle joku viikko sitten. Tama leikkaus sanotaan onnistuneen O.K, mutta jalkiseurausten vuoksi joutui han uudestaan leikatta- vaksi ja suta han ei enaa tol- punut, vaan lopullinen seuraus oli etta hanen elamansa sammui tiistaina kesakuun 22. paiva omaisten suureksi suruksi. Hei- dan ohellaan jaivat kaivaten muistelemaan suuri ystava- ja tuttavajoukko myéskin Toron- ton ikinuorten jasenten keskuu- dessa. Jani Joukkotuhoa paaskysille Pitkaéan jatkunut kylmyys on tappanut jo tuhatmaarin paaskysia Pohjois- ja [ta-Suo- messa. Lisaksi useitten lajien pesinta on kylmyyden ja lumen keskellé epadonnistunut, Osa pahimmin karsineista paaskysista on selvinnyt ela- maan ihmisen avulla. Kohmei- Set linnut on haettu pesista navetoihin ja kasvihuoneisiin virkoamaan, Viimeisena keinonaan kyl- myytta ja kuolemaa vastaan ovat nalan heikentamat paaskyt usein tunkeneet itsensaé samaan pesaan. Pienessa pesassa saat- taa olla parikymmenta lintua. [hmisen avun tullessa nopeasti ovat alimmaiset paaskyset saat- taneet sdilya hengissa, mutta heikossa kunnossa. Paaskysten joukkotuho on asiantuntijoiden mukaan yksin- omaan kylmyyden syyta. Ensin kylmyys vei paaskysilta ravin- non, hyG6nteiset. Lopulta vilu tappaa ndlan heikentamat lin- nut, ~ _ aan Tietoniekka Bussinajuri, All, sanoi tyk- { kd#avansa meidan paitsi se etta me s6imme liikaa. ‘kankista’, (1 | Nyt sanon kiitoksia haus- | /\\ kasta seurasta. Kiitos viela El- T ville ja Taistolle. Kerhon puolesta terv. E.H. &