Andrea Papandreou johti puolueensa vaalivoittoon lokakuun vaaleissa. Ateena — Kreikan sosialis- tinen padministeri Andrea Pa- pandreou selosti sunnuntaina 22.11, hallituksensa ulkopoll- tiikan suuntaviivoja esitelles- saan hallituksen ohjelmajulis- tusta maan parlamentissa. Papandreou ilmoitti, etta hallitus aikoo lahiaikoina pois- taa ydinaseet Kreikan maa- peralta edistaakseen pyrkimyk- sia Balkanin ydinaseettoman vyoOhykkeen muodostamiseksi. Kreikan ja Yhdysvaltojen aloittaessa vuoden 1982 alussa neuvottelut Kreikassa olevista amerikkalaisista tukikohdista Kreikka aikoo esittéa aikatau- lun, jonka mukaisesti tukikoh- dat olisi purettava, Papandreou kertoil, Kreikka harkitsee Papand- reoun mukaan mydés irtautu- mista lantisen puolustusliiton NATOn sotilaallisesta yhteis- ty6sta, jos NATO ei takaa Kreikan itaisia rajoja. — Kreikan kansa ei unohda, etta NATO tuki Kreikassa seit- seman vuotta jatkunutta sotilas- Ohjusten hinta: 22,000 miljoonaa Washington —-. Pentagonin laskelmien mukaan 572 ame- rikkalaista uuden keskimatkan ohjuksen tuotanto ja sijoittami- nen Eurooppaan erdiden NA- TO-maiden alueelle maksaa noin 5 miljardia dollaria, Uutis- toimisto AP ilmoitti viitaten Pentagonin virallisiin edusta- jiin, etta padosan naista kuluista ottaa kantaakseen Yhdysvallat. Varainhoitovuoden 1982 budjetin mukaisesti Reaganin hallitus my6ntéa keskimatkan ohjusten kehittéamiseen, tuotan- toon ja sijoittamiseen 762,2 miljoonaa dollaria. 2 diktatuuria ja ettei sotilashitto tehnyt mitaéan estéakseen turk- kilaisten hyOkkayksen Kyprok- seen 1974, Papandreou huo- mauttl. Kreikan vuoden alussa al- kanut jasenyys Euroopan Ta- lousyhteiséssa lisaa Papandre- oun mukaan maan taloudellisia vaikeuksia. Papandreou suositti jalleen, etta Kreikan jasenena pysymisesta jarjestettaisiin kansandanestys. Paaministeri lupasi, ett uusi sosialistinen hallitus hyvaksyisi aanestyksen tuloksen, olipa se mika hyvan- ee Sa. Sosialistien suosio ennallaan Pariisi — Selva enemmist6 ranskalaisista tukee edelleen maan sosialistista hallitusta. Tama kay ilmi Ranskassa as- kettain julkistetusta mielipide- tutkimuksesta, jossa kansalaisil- ta kyselttin tahan mennessa puoli vuotta kestaneesta sosia- listien valtakaudesta. Le Point-lehden teettamas- ta tutkimuksesta ilmenee, etta presidentti Francois Mitter- randin kansansuosio on pysy- nyt ennallaan elokuusta lahtien. 45 prosenttia ranskalaisista an- taa edelleen hyvan arvosanan hanen toiminnastaan. Péami- nisteri Pierre Mauroyn kanna- tus on zen sijaan hieman las- kenut. Yleisesti ottaen 53 prosent- tia haastatelluista ilmoitti, etta Mitterrandin hallitus pystyy hoitamaan Ranskan taman hetken ongelmat. Vain 28 pro- senttia oli sita mielta, etta sen edeltaja, keskusta-oikeistohalli- tus, pystyisi parempaan. Preiidentti Ceausesc: ~ Reaganin ehdotus tutkimisen arvoine Hilversum, Hollanti — Romanian presidentti Nicolae Ceausescu pitaa tutkimisen ar- voisina Yhdysvaltain presiden- tin Ronald Reaganin ehdotuk- sia Euroopan keskimatkan oh- justen poistamisesta. Ceausescu on esittanyt ta- man kannan Hollannin televisi- olle myGntamass4an haastatte- lussa. Myés Romanian viralli- nen uutistoimisto Agerpres jul- kaisi haastattelun sunnuntaina Varsova — Kenraali Wo- jciech Jaruzelskin esitys kan- sallisen rintaman perustami- seksi kohtaa yha suurempia vaikeuksia puolalaisten 4ari- ryhmien taholta. Se on nyt johtanut ensimmaiseen merkit- tavaan repeamaan Solidaari- suudessa. Gdanskissa pidetyssa Soli- daarisuuden kansallisen ko- mission eli liittovaltuuston ko- kouksessa erds liiton tunne- tuimmista johtajista Andrezj Gwiadzda ilmoitti eroavansa komissiosta ja perustavansa uuden janestén, Tama jarjesto olisi’ hadnen mukaansa_ seka ammiattiliitto etta poliittinen puolue. TAllainen suunnitelma eiole uutta, silla Trybuna Ludussa on julkaistu tieto, ettéa maassa on perusteilla tusinan verran laittomia puolueita. Eraan tal laisen takana on entinen KOR- johtaja Jacek Kuron, jonka puo- lueen perustavaan kokoukseen miliisi teki ratsian. Paikalla oli useita kymmenia henkildita, joiden joukossa miliisin mukaan oli eras Solidaarisuuden vara- puheenjohtajista, Janus Onys- kiewicz, Kaikki nama ryhmittymat ovat pettyneita Lech Walesan aloittamaan uuteen neuvottelu- politiikkaan hallituksen kanssa. WALESAN SIIPIKIN ASETTAA EHTOJA Neuvottelut kansallisesta rintamasta ovat ilman nditakin ryhmia vaikeat. Puolan lehtien etusivun uutinen oli Brezhnevin Bonnin-vierailun ohella Wale- san Gdanskissa antama lausun- to. Siind han totesi, etta erot hallituksen ja Solidaarisuuden arvioissa kansallisen rintaman | perustamisesta ovat viela suu- ret. Walesan mukaan_hallitus haluaa ensin perustaa rintaman ja vasta sen jalkeen selvittaa ongelmat. Solidaarisuus taas haluaa rintaman avulla selvit- suuden kiistanalainen vaatimus on myés kysymys veto-oikeu- desta rintaman jasenten kesken. Solidaarisuus haluaa, etta veto- oikeus olisi kaikella kolmella padvoimalla eli hallitukselle, kirkolla ja Solidaarisuudella. Puolan yhtyneen tyOvden- puolueen kannalta tassa kysy- myksess4 on ensiarvoisen tar- n’ 22.11. Neuvostoliitto ja muut Ita- Euroopan sosialistimaat ovat torjuneet Reaganin tekemat eh- dotukset. Niiden mukaan ehdo- tukset ovat propagandistista hamaysta. — Minusta ehdotuksia olisi harkittava ja ryhdyttava vas- tuullisiin toimiin kaikilla tahoil- la, niin etta uusien ohjusten sijoittaminen pysaytettaisiin ja ne poistettaisiin kokonaan, Ce- ausescu sanoil, kedta miten tallainen veto-ol- keus vaikuttaisi puolueen joh- tavaan rooliin maassa. Puolu- een virallinen kanta rintaman perustamisehdoista tulee kui- tenkin esille vasta keskusko- mitean 6. taysistunnossa, jossa kdsitellaan taman kysymyksen ohella mydés maan_ talouden nykytilannetta ja sen ratkaisu- keinoja. Samaan aikaan hallituksen ja Solidaarisuuden valiset neu- vottelut ovat jatkuneet tyéryh- matasolla. OPISKELIJOITA LAKOSSA Puolan opiskelijat jatkavat edelleen lakkoansa. Lakossa on jo yli 30 korkeakoulua ja puoli miljoonaa opiskelijaa ja opetta- jaa. Lakon takana ovat seka Puolan rlippumaton opiskelija- liitto etta Puolan sosialistinen opiskelijaliitto. Lakko on kestényt Rado- missa jo kuukauden ja Varso- vassakin lahes pari viikkoa. La- kon syyna on uusi korkeakoulu- laki, joka ei ole saanut opis- kelijain eika opettajakunnan suuren osan hyvaksymista. Uusi laki takaa korkeakou- luille sauremman itsenaisyyden kuin ennen mutta se ei ole lak- koilijoiden mukaan riittava. Lakon seurauksia on mah- dotonta viela arvioida, silla sen loppuminen on kiven takana. Joka tapauksessa luennot ovat keskeytyksissa valtaosassa Puolan korkeakouluja. Risto Korhonen tad ongelmat. Eras Solidaari- 7™ », “ + Lf pe Fo ign + ‘ Ye age eh : nm Mudd ot ag a © r @ Ceausescu sanoi, etté Rea- ganin ehdotuksia olisi harkitta- va ja tutkittava ‘samoin kuin presidentti Brezhnevin ja mui- denkin ehdotuksia’. Siunaus MX- ohjukselle Washington — Yhdysval- tain edustajainhuone on hyvak- synyt suurella enemmistdlla presidentti Ronald Reaganin kiistellyt ohjelmat B-1-pommi- koneen ja MX-ohjusjarjestel- man rakentamiseksi. Nama oh- jelmat ovat olellinen osa Rea- ganin suunnitelmasta Yhdys- valtain strategisten joukkojen nykyaikaistamiseksi. Edustajainhuone hyvdaksyi esitykset lahes kahden kolmas- osan enemmistolla vain muuta- mia tunteja sen jalkeen kun Reagan oli ehdottanut euro- ohjusten molemminpuolista su- pistamista. Ohjelmien aloitta- minen edellyttaa myos senaatin hyvaksymista. Puolustaessa pommikonet- ta republikaaninen edustaja Jack Edwards sanoi, etta B-1 kuuluu =neuvotteluvaltteihin, jotka presidentilla on oltava aseidenriisuntaneuvotteluissa. Izvestija: Moskova — Neuvostohalli- tuksen paa-aanenkannattaja Iz- vestija totesi etta “toivottavasti tama e1 ole OSA:n hallinnon viumeinen sana Euroopan eika yksin Euroopan kohtalolle niin tarkeassa kysymyksessa’, kom- mentoidessaan Reaganin pu- hetta. Izvestija totesi etta USA sai tietaa jo 1975 siitd etta Neu- vostoliitto on kehittanyt SS-20 ohjuksen. Tama tuotiin esiin my6s maiden valisiss4 neuvot- teluissa Wienissa 1979, jolloin osapuolet totesivat jalleen ker- ran, etta niiden valilla vallitsee tasapaino strategisten aseiden kohdalla, Izvestya kirjoitti. Izvestiian mukaan Reaga- nin puhe oli suunnattu asioista tietamattémille ihmisille va- kuuttamaan sita etta ‘USA te- kee nyt rauhanaloitteen’. Lehti leimasi Reaganin ‘aloitteen’ pelkaksi propagandaksi. e a hk} . ge eee pg eh G eae = De®. een we F +