ea]

4:

Eh. A

“an can 4

corl: a

o 7 ‘SB }

. . |}. _
. es
2 if é
: an. ov
12 1,0 ES
i wots Bow
a i l
_" ' in:
"dt * i
a vt wo.
He: . : : |
{. Se .

art - ;

:. ee 1
i ra ‘A
ry ae ror “i
Le er 5
F.. yote Ly :
: F a Le
i . at 7
we Tt

_ i

a?

H 7.

— a” “

hi * 1

! 1:

a a

id a!

at 7

7L .

+ oe

re k :

oe” |

oa as

v "

' }

r

Ce el tele |

PC ee ee

i ow A Ade 1

"
ce be pies ee ye

iy ut

F

Oe

‘* rt

c =

. on . 7
Byes meme ee
‘ot . .
Cac ee:

at. Pb ap
‘om oo

1° ae ae ey Po,
= aq ott, . . .

—= ..- oo - .
a ae " A ae * ™ . .

Sed eet ee a es ae
1 oo my . . .
ao w=. - _ = .

ees,

i] a

at

. = . -
- ee .
1

. ia:
iam ere oh ne

qe
a ee

“aus - :
op zal
: = ms *

ty

Sarto as

1 r “A E km -,.a F

re, 1
er ee

wr

r . . = 1
ia hia
1. . "

ers . == 4 .
Tee da yer
. a a . r-
; Tt THE .

reer re = le»

[i ade sh

fon

so eval ee at nie ye ey he oy epee Meri i el

"Bt

iF L
. r. ae,
fa ie #
- I

7 . . L -
an n om
7 awl iar he =

’ . =. . "oe 1. . . cS, 4 .
Ce ee ee i ee
. 4 . . a .
a "ee on oe "4 i. . . . . . ss

ia | -
- 2

= Ia 4.

_—o—_ 2 eee a r

be ™ = . - bal
SO te eee oe ee ee ee

sto1 B

*
horvat berossa, sapiahdelien kafckia-

risshduksia. Han eartiol jatiamasik
Within gsumisenmernceda Ja lockotli
DAGSlQe=sH, THiflUsntii ja

Muanan joputtua han exp unita
Su¥ibsia pathasia. johon sita isean-
ful santilHsest?. Tima hinen ainga
Reotetuasensa Muvhin maadumaen.
Mutta 1&ma joutilas lamaila of Ba-
yell Taskasia ja hirmuisia. Apel:
Mecsata Ph 0s Samad eHut wl-
DUTSUKSL eTaRK CLE miain,

Vallsta kaikki punta: hanesta vain
sixavalta, paluita umelia. Valsia
Gis tuntul min tusalaita. elia. han
VEGTORaUS Raupalla vaaniskeli miei-
cari n&adahseen ihmisen ja vaxuut-
LAUUIMERSEER SItB. eth han wela en
tetlellizessa maailmassa. jossa asut
Shwmisid ja jossa ihmisaanj kajahtel:.

Mutta iama tapahbtu: vain pari
KReriada koko pitkand kesdna. Niinna
ivmyving tugkioina han yritt kuin
zhmimaila Katsoa, kuunnella, punua.
Hanesti ol} ylen vVatxeata erota vel
Jesidan ja jaada suuren yksmaryy-
tensa halruun. Han sai vellenza
muanan nella kuljeitamaan wiyes-
kin lebili ja kirjoja. Korsunsa puo-—
iipimeydessa han vain usxajsi avata
rauisevat sanumalendei. ja hanta
Yastaan Irvistelivat Saxsan voltonsa-
nemien valtavat ots.kai ja hanen
Mieleensa tulwahti monikar tuoktoiksi
raskas epaily, etia han taisteli havia
Van asian tunlesta .. .

Kyyotti sur-
kuin myara.

—_

Ja miten faisteli!
keasti maahkeolossaan

ie

qaivVAt.
aikqa robkea:ti.
ran veljensakin ja sai
maan halonhaxkausurakan taalta sv-
danmaiita.
elle joksikin avuks ja samalla saada
terveellista

LAU ANTAINA. ELOKUUN 17 PAIVANA |

pie et RL Sey TE EMT ee a a eT i ER
ia alakusisia sjsioksia Pasnai- Velmies olf puhedaalla paada.
Syys peace: rastaanz. Tulen reise Pisn kav Umi eth Aanela off uu-
hanen Kersuum mvuur22maiisan 13- vizis, Hin enaii vahvasu, ena ayia
kaza oli banen ainez velavimei, oli aagmut vinta. eta sMagpasoileva

te eroyitikin paiten

Mutta DANE
mieligam, Tui eff. mums. anil,

iutieli ja ante! valonsin mivahaa «

tog erhkon wisanalaizeen vzeiaan . . .
SUIEVAUNUL fiivat pysah-
Vensign

a4 -
GH mBhiayvey

fSyeuas ig mutts
EilSS esta
winamme zsisoivar Syvariig ...
Ja entiva wstamden Aap! Nieis3
thins! maanaiaisen mpyvrinelamansa
surneuden, QO%ko Fan aarkingitt
viarin, Eun e!

4 _ -_—_- . —_—_— 5
Wiikwala worttatrssia

‘aisen kamaran turvissa?

Tuli ot hanen ginoa yvlevansa..

elava iGveri. joka yha visy mata
todisti elgman jathumisesta, muu-

wkheen mahdoalhiuyudesia .. . MMutia
puitakin oli aika-ajoin sdasiétiava.
SHI aina ei oflut sopivia. Jaljet peh
‘tava puunraahausitmoja.
Samanilaisitle s4ile olf mvGzkin =-
witetiava  muconathakumatkat. 14
ndilla hithioretkilgan (veli oh tuo-
nut hanelle sukset} ban sai jalleen
rofyneutia. tollut sithen, etta Jjaljet
Han litkuskelt ulxozalia jo
Tapatipa han ker-
“imin otta-

Han voist atten olla vel-

iyoia.

Silten pikin talvea. sopivilla tuis-

kuilmolla. omaa sotaanta kayva Aa-

ATers jase el Wiens

alia Kaus ana.

Hin otf varma. etd hiinen amia puu-
higan ja Hikuniolgan ju padettinn sil
rg! 3.

sz ee en ee
— Nin, Se Balogn a2 kRMuSsin Pais
waa wiksgista. Migschinegm avi t

mittgzamassa ja mynante

Mati, &Lla OnTUL RS anule

=

eval.

au

ATiiloin
herennov! bakata’ sang.

-— AMfckomakin veraiapuu!
Aane?, -- Semmoiset ne oligivat o
miaan singe Vienan korpiin kranaat
revillavicast.
sine tyvuntamassa . . .

wien
gVat Valrt
— Ja sinunko #f sovis

sind Olaéin alet ne

can

MMutta muita ne

mne mena?

kysds] velimies. -- Aliten lienée pa-
rasta. mutta Kylli se nyt niin on,
etien ming vo: jatkaa sinun huolta-

THIStast,
kun ne Kkerran jo aipoivai.

Sia joutuist- hei Eitimiin,

=r 7 # .- +
—— Niin se taitaa olla, sanoi Aapell.
Veljekset vaikertvat. Tuli takassa’

oli nilpunut biilokseksi. Jolssanin
korsunm pirmennossa tipahteh., tUpai.

teh herkzamaiti.

— Lienenkg ming sitten ainoa ta-
min iajin ihmisia o841]q mailla? sa-

oh Aapeli.

— Taidatpa olla.
kerrottavan, etia tudiia parin pita-
jan takana nlita olisi useamorakin
sturtia avdainmatila. metsisaartilai-
sakin sanovat,

Aapelin Metsin mielessa haan

ALutta kKeulln

Stlmupssga. €L

esi agli

‘lutta eipa Aan kuitenkaan ollut
matta vwailoittamassa,

Itissa lovhussa monesta pitsjan mie-

pel! Metsa sahast ja haxkasi mieli-
haluila. Ol. hyvi tehd’ potakin ka-
siHain kuten ainakin faminen, n#hda
puupinojen nousevan  nigtaksista.

polttaz,

tehtiy
kuten nan ali kuwllut veleltadn,

Painituateinsta
teiissd. Han jaksor jatkaa sila,
OMaL Lalvulteman nikiisth sotaansa.

Lisaks! han alkei kaverrella pienia

pu tad tas, joni MVOSKIN auiloi hana

Nieicmain ajan ylenpalttista  run-
Strela.
Nun meni kesii ja ayksy tai,

Aapeli Metsillekin raskas sotakesd,
Hin et suinkaan voinu!l ylyisrellii,
€tle; han siaikkeist witta kuuita sel.
Jujsta . .

AFutta syksyn Lullen hanen onnis-

fui pYydystia valrava hirvi valta-
vall4 ansala. Sila olf paljen apua
Mucntusnulmaant,  Saipa velimies
Ritutamia kerloja kulsea kuormitet-
tina patuumatkansakin.

Svkayn kuyulaat ilmat, variitvviit
Jo Karisevat lehdet, antoivat Aapeli
Meisdtle ikidin kuin pirteyitd ja roh-
keutta. Han kubjesketi laagalti kor-
vessa ju agetiell ansalankoaja linnuille
ja jauiksilie. Han huomasi olevansa
ebka ainoa metsinkiviji niilli sy-
diirzmailla, Miehethin olivat toisissa
merstssd tolsenlainen: riista mielessit,

kaa korpien . samoilyun,

Multa sitten tuli talvi, joka mel-

elm wangitar Aapelt Meisin kor-
suunsi. Aan ei robyennut Jat pAl-

kia tinmeen. Han mictiskeli. etl ss-
manlaiselta tuntunee metsinebiimes-
tu, hitvesth, ketusta, sudesta .. -
Hiin kadehti metstkanaa, joka voi
dxkia lopetiaa hiivhenisten varpail-
tensa jatjet lumeila ja koheta  sii-
villeen.

Hiin istul kursussaan pahanpiiivili-
sen tuijun valossa ja koki lwkea tahi
koverrella pienia pamttditii Mutts
pzhaistrkaan viloa ei Katsinyt paljon
suid aby oli vallan vihiin.
Pimeyitii taasen oli patjon, pimeyiti

pip. "= ) .
dase apex alee Ora er Le |

a
+o": ard > aa a peg gion ee ee ee ee

jo Ailjarsia ‘pnikia,

alt Kuitenkin fo-
Puria paljon apua hitnen omassa tals-

Visvmve antul hinelle hyvin unen,
end fukaan navitanyt huamaavan
henen lumeen painuvaa ja haipuvaa
latuaan.

Nin meni tani. plmed éydantalvi
ja kevailalven sadehtiva kirkkaus.
Parvankaari karkent. Wat sinersivat
ja hanget alxatvat vajota ja aleta,
‘ulaa. Kerran harmaa talvas tthmoi
Jo Vella ja metsaan ilmesty: palvyia,
jOlzla pudlukeitien puna paistol ko-
fcand. Ja metsi oli taynnd a4nla
jintujen viett#essi scidintaan.

TaNaisena Hntujen Sania téynn3
Olevansa hubhtikuisena yona Aapeli

Mleisa lotkoili Korsussaan ja tuipot-,

teli takkatuleensa. Elava tuli oli
tulut himelle Aywin tarkeaks} nahda
ja kuatla. Jossakin tanehtell, tipah-
tell herkeamitta. Sulamisen ja ve-
den heyju tuntul tassa maanalaisessa
KES tice: B

Siitten hats Darritsi jonkinlainen
ep aar aire .
rapsahdus sossakin ulkona, yihaalla.
Hin meni tihystvsaukolleen ja mie-
i¢ssa jysahtelt: jokohan, jokchan .vh-
dvitivat ...

Sita se testaankin nayiti. Silé
aivan kulkuaukon edessi. hevaisen
vin bamyssi, ssisoi miehenhahmo
pyasy fihnasta olkapaalla. Nyt olit
kilimissa . . .

Mutta, mutia sehan oli veli Maiti,
« vanha suusialadatizva mukanaan.,
Ekka se sottimelia muka .

(ape pisth paansii esiin.

-~— Kommi sisain'

Vetimies sapsahti, siledili yvarevasti
taakseen ja kunrmatlekin kupeeileen
ja tuli Korsuun. Hin silmiili ute-
aasii yrparitieen,

— Taalako sink kaiken aikaa?
Mhan tim, vaikka ei ollentaan niin
vata kuin leulisi. Minikin osasin.
vaikka en ole kysellyt, Ja kipinii
Savulorvestas: obvasi sitten gikan
piikalle, Livi. Niytad tamin . . .

if 0=6 6c

kuin vakren),
den .
cila helpompaa ...,

Jos saisi nithin yhiev-
jJoukossa tama sota voisl

— Al#, sanoi han. — Sinnehdn mi-

na sitten Jahdetrkin . x.

— Niin. sanal velimies. — VHA
se ainakin on lopussa mtaun pu

Jesian). El karst ena@a...

Hin nousi.

— Gn jo lahdettiva.
Ghin taman torvenkin.
noa métsoniaulud
jos niinkutn vhdyttaviit . -

Han ojenst kitensa.

Ei 2
ett sats

tt
i

oa.
3a-
kuulosianeensa,

— Hy vasti sitten fa onnea retkil-

lest. w®

Han katsoi kiintedsti tirkisttsan-
kosta, kémpi maandinnaie. ja Aapeli
paki hanen tahystivin joka suun-
ralle metsda@n, jassa rastas saleteli,
Sitten bin viela kumartui alas kor-
sunawk koon.

Saisthan tuota antaa tietva itses-
(351, fos niin sattuu . . -

—— NO, JOS elvi!l pane aivan mata-
laksi .. .

Sitten kuvlui bilainen poistuvien
askelten rapse. FEhkapd ulkona oli
hieman kylmannyt.

Hiillos korsun takassa oli temmu-
nat. Hyvin harvoin kuului putoaran
VESIDISaran 34ni.

Aapeli Metsi nousj ripeasti ja ai-
hol jarjestelli tavatoitaan. Surin
Osa nlista taytyi jatt@a tone. Val-
Mitta puuesineita&kin, ‘kayttikelpoi-
Sia, Of useila kappaleita, vatkka ve-
limues oli vienyt niith kylallekin
muonalerfieillain, Reppuun tuli tus
kin muufa kuin muonaa ja silti se
olf hyvin taytelainen, kun hin kimpi
¥l6s Kuopasiaan, -Han sutki ia naa-
Mio! asumuksensa mita hucletlisim-
min.

— Silid. sanoi han itsekseen. —
sodassa palataan joskus entisiin ase-
min... ,

silten han akkot kivelynsa kevit-
Mier fase metalsss, yola lumenrippeet
kirjavoival ja joka oli tivnnd Jinte-
jen Suma. Hanen mielensd oli scki
alakuloinen etta merkillisen vatoisa.

=

.

= “ho Toa Fd [ahs . 1
I “ . | a .
1 - vag adh eet OB 4 wn a! ee oe | .

AO,

sean

‘Tama latina aidisia j
ff on fvwin vanha, Set
nulle porka, joka nyi on +)
painen. Panm nojan ! ROTULDIU seg
paperiile ja anman sen ihs:d ‘Ta ida
jueitavakscone.

“(in silioin kyusisu.
MIEKU Slsareni kuali, Sic.
se31a en pation TURE 1: 3. liga
eli suru sisateni stiraudes:a Niue.
luf minulla jonkinigiseis! wasaqe-n,

ze Steme

non vValvaksi. Mina neikisie, aps
sisareni G1 suuttunui miruils ja it

tor eeniahden menni pois, surat
ahiien lito. Mina kiivin in Ag UDO.
puodissakin ja estin omilla <4haneq.
hoillant havelle 50 pennig. maksavan
karituunthuivin, jota niin of! py:
hyvin kauniina, Saadessgan huiviy
siskoni viela hymvil! ja katsoi mingq
niin kitiollisena, atta lakkasin ayy.
iamasté itseani, sitten painkiva: hae
nen zlmansa Eitan.

Hanen hautatjaisissaan sain tye!
Jaksen) ensi herran maisiaa umenaa.
Stihen atkaan oOlivat hedelmii ciety
pobjoisesa ja maiila hyvin arcing.
sia. SyoOtvadnl omenani livsin s'+me.
net ja lapsen itsepaisyydelia vaadis
fidilid selvityksia:

—— Mid num ovat? —- Kasvaaka
Nusti Omenapun? —- Kasvaakoe ji-
Kaisesta slemenesta er] puu? -— Ty.
leek) fokaiseen puubhun omenia’ —
Tideeko othe:n monta?”’

Run 4iti antor minulle myistele-
vid wastauksia, padtin kasvatiay b-
kaisesta siemenesta omenapuun. jo
ia me kaikki sgisimme aitten svid3
oikein paljon omenia. Aldin neuron
mukaan panin siemenet @nsin vere2n

+
-
a]

=a

an ok

ae | _
.

itzmaan, Alukst kivin motnta hetia
tunnissa seka& sitten aina vimess

ilalia ja ensimmaiseksi 2amula He-
menia katsomasza, 11 aivan {u:-
kaliista, miten hitaasti kehityvs kin:
ereenpdin. Mfinun mielesianj «cs!
lehtien pildnvi _uhjeta jo vitae
{aan seuraavana aamuma, enkii ols
ollenkaan hammistynyt. Valke CH
eypai omenia,

Mutta siemenei saivat Thata vedes-
eB vilkkokausia, ennenkuin nicht
puhkesi pieni. vatkea itu. Sen ja-
keen aiti, joka nvt oft? yitpuutara-
Tin valtuudet, sitrsi siemenét Kuss
Tuukkuun. Alindg olin fo tmeneilt
nyt epimman innostukseni, mulis or
Kavi Siti sa3nnOllisesti taimia hen
inassa.

Yuodet kuluivat.
suurin asa. Alling olin talve: &4u
pungissa koulussa. Slittta qin Ke-
tiin palatiuani kavinine Gidin kanes
vhdessd omenapuita  katsamasst.
Niiti oli end& filjell% vain kaks,
mutia ne olivatkin sitten jo {ines
metrin korkuiset. Seuraavana ke
Vand fiti impoitt] minwile suuret
nein teeta ent ne

Muutos oli edessi.  Viimeises:4
nikemastain sanomalehdesti hiin ol
lukenut suuresia kevathyokkays-*
ti, jonka saksalainen ontekevi. fr
se on katken nurjetava .. -

Fama oli hinmen suur kevitinia ts
sinsa, joka oli vieva iuinet sane!
ajattelevien ibmisten,  tuvere:tler
luckse, missti niith sitten Henees-A

Niin hin talluateli kevaisessa met
siissa, josla whol mainio haju ja ies}

oli taynni Hiatujen aan. |

Veljet, sanoi Aapeli Melsi nil,
— eratpa ole teitikiin vieneet. Cl
Vilfi vie minuakaant .. .

‘Niin alkoi Metsii-Aapelin suuti §¢
vatmarssi.

Tatniiata Kua

1945

ats,

K injoitte
FDGAR'

Thalia ¢

“Sfacroyn k

le imeelle
suutensd
Macroy. 1
ielid esille
Mita: &
kien abil:
So oli Vil
tiated mest
vatkaan 3
lappu: kert¢
hin: halusi!
. (ftoraic
han -katsoe
leite kaytt
—
gutisen: h
punt puule
vijelysiam
nen toimis
reksi ajaitel
me jaljell:
Mutta ditl
Jenpitansa
ja loin h
perkasi [it
sirsi pens:
ruta Var,
syksyisin I
sisgan, ete
ja kevarsir
| «Sind kes
ni, oh o:
kukka.
Mutta +
¥IiMelSeINE
tomat tap:
nut palak:
KOKO Oma
kaupalla.
faminen.
hemipani
Man mitt
kieltineet
den, ei ni
Vasta par
hustokaup
van leval!
iaThassa tt
hasta: tis
tuskassa,
aamina ta
tull siloink
hokirves }
oli rauhar
ankatan 1
remu, HA
~ Mina ]
En osa:
NaN.
héssa Oli:
‘ullinen ta
cikein!
Nin, #
sen tan:
Restiy =CT
SUM Tens],
Mmoten m
lesa ane
Ea rvh
“aan ben
Vaks},
MSs on
ka cna! ra