et

ate ig a ae

ha

a iat . Wat ~ s a ae 1 Fa
cis te oi

. =m i, aly ag mars
ane ean ct Seas aoe Poe ret ee ee a th

“ho ; . . . . ” . . a . . . . "a

94) #8 i: | ‘ | :
SS : LAUANTAINA, TASIMIRUULN 15 PRIVAN SA’ ‘Sivu 3
a &

1, Joo, sin
fa mind ty.
tela pueatis.
scliHad etpe
@ pokes, y
eG nye eb.
bet

a ce ae

= ve

== =TAIDE JA KU ETO URE===
Kansatieeteellinen tutkimus

Tavallansa mrad clad. — Sanalasky.

at
eee

ae

_

k c "aS

ri=yo i

‘sie talonpeikeistaloja ja rakennuksia
on surretty Helsingin Seurasearcn ul-_
komuscoon. Kansattisniusea, jonka
heisatictectlister Rokoclmain runko
On peraisin 1676 alkuitsa saancesta +-
Uoppilasasakuntien kansaticteellises-
fd ainuseosta, jakautunu kolmia, nim.
esihistorialliseen, kulltuurthistoriqili-
seen ja kansatietcelliseen  osasteon,
foista wimeksimainittu sisaltdd — c-
Free ty? russaasti ndyttely- ja

=

yar
=
he Ue
jay: v2

VCHEM utd.
Prdin. iit
insta, Bay.
VERA tile
Huh Aico
id pHi vl. Se
ttf aningste. Brot
lid kengil. z 2]
fa Sathirnyd } ae F
THEME tae ie

Kansatiede elt clrialagia on tiede,
joka tutu sité kulituria, janka ih-
inten vhteisGn: { perkeen, AEN,
kansan) jdsenind on tiouut, Kysv--
mykseen siten lahinnd tulee vain pe-
rintond saat Ransanomatuen bylt-
tuurt, jota vastoin opillista fai neu-
yontaticta saadut sivistystisdt cindt
Ruutu kunt poikkeustapauksissa sei

esta :

ee hs
i . .

Peel
es

chi

ja ajatte| os 2 fatkeimias pir tin, SHontaarsey Rantie- rastohuneissaan  esineellisen  ban-
matte scot 4 is teen tutkimuskohteena On sits Suo- tankultiturimme parkaita tuoltcita
; kenba tr. G ae 060 men 6 Rkansanomadinen kulttuuri?, sen sekd arkistossaan varsin sanren mad~’
1 eat itsbet. RG. ; a aikuper ait, daadun ja Rekitvskulun sel- rin valokuuia, pitrraksia ja kirjaitisia
“Gini ¢ ep wibtdinel ued, Auvauksia kansankyulthauriame eri a-

fodias Kokoclutien hoidosta ja kartut-

Tutkimusainersta ot saat ja saa- , ;
. . fate rj hari Fn:
dao kansan parista kokoamatta ja ) festa hualentii ertkoiten oppanue
ou : wrkaunchista,

Ey
ae me «Auvaametia kulttuuriesinerstad (tyd- , _

kaiut, asect, kulkuneuvot, puvwsio, Sramen kansan deukisen kulitiauyi-
Roristeéet, kansanlatteer tuetteet, ra-

woinet E q
be -

i AOFiiaen
ill silat.
Aninka ie
titi

a oa
en oe
Cr i “7

a DEA Beye

ie a

tte cf yt ES
Piatt enn eS a
‘HO Opesyie- BS
nut veder ey

vstdpan (gaan
feed, tht
eFreitt sal.

_* Bo a :

reign e he

nee
at

~

L

Rok pie

Wn HUH f-

a
Fr

RTs tat aeiente ss Lear anf deer Tees he poe eae

=r
ape Ne Ge
_ ei eo ' a

Heal
a Har

cme —
|

kennukset, Auonckaiuit vwis.), laati-
miaiia tarkRoja kivanksia hansanelint-
Reinoista ja niuusta taloudesta {iet-
sdsiys, Adtastus, ar janhoite, maan-
viljelys, ruokatalous, kdstiyot) seka
ndiftin Auuluvastea tekniikasta ja iyd-
fark koje
muistiinpanoja kansan tavoista (esis.
syntymddan, Adthin, hautajaisiin, vie-
tuisjudtiin, vitteissn lothin jq@ omiis-

menetelmisid,  tekenrailg

perinuon meuisioja on entten satlvict-
iy Suomatarsen At joilisnnden Sexran
AHSAN OSET-
Aistooi, jossa vathajen runojen lisak-
Stoo criftdin rausaast! bertomuksig
ja #evauksia milter Rathilia Painsatic-
Aansankies: cb
asiasedit vis:
een oval saaneel sijansa Sanakir je-
sdatién kokoelmissa, joanne niita yha
’ keotean aun, Sramataisen Tiedceake-

f perusie?in F637)

fouden afoutia.  —
Wurierdert senaqitaratl

weedy a ee 1 .
: . es ah ” oe at get ede
Rate aT eo I ae van us rte 1
. . a * at =
soe a 4 oa
*

haat a eee
eae WAR es a 8
ie = ‘ariet ae a -
LS. GEBSENS

- | ton F = 4 7 as 1 .
Netjdsataa uuotta vaustaja. kuniuisia fanderitaisen Giovanni da Bolognan uris-
foksta: vas: Sabinttarien rydsté, Loggia dei Lanzissa, Firensessd, ja oik.
Aferkurius, pronssipatsas, Museo Nacionalessa, Firensessd,

a EET Le i

petmmim vathtelee ja jatsa kaytdr-
noffiner farve er ole madrddmdssd esi-

a A ee ee ee Wer ie... = ek lll CUP

faimiuassa, perust, 1849), sadat
futhinusmatkailijat ovat tehnecet ian-

oimecn i. tL tuksiin litttyvdt favet} ja yleensd teniian Kerdilytoimiston asianiiesten toa, Tots; aml
ee: . + . - 4. FICCI titié . fon j - jak sti ; -
sckdmpil- oe «= Pansan henkisestd perintotietoudesta  avulta. “hapa MOrOE - Nines asian a Jo- jaja muistiinpanaja ert kansojen te
ee: ‘ wana Tri Si ' 7 rice tod teta ee to .
san — je pedae  (Tunol, sadut, arvoitukset, sanantes- = Nama kokoclmat muedastavat sett aparwaisissa watloesineissa, Ruten  wvorsta, kiclistd, uskomuksista ja joka
ae tyvokaluissa, kulkuncuvoissa yms., pétvdisestad cldnidsti, Ja seteja vertai-

rarste Ait

kit, farinat, taiat, wskouuksel, othe-

ustapat yas.)

pidastalliser, ensthdden iiftde-aincis-
fen, joile Aansatictcellinen intkintiuk-

jotssa kavidunallisyys, ichokkuns ja

fevia futkiniwksia au kirjoitetla. Alat-

olesta ps a F Voukembia lahteita verparistd ovat farketmmdt tekifit. nittakoon, ett suomafainen faikije
ac, Roshi ss Kensatiede laajintniasse morkityk- seme pericstin. V GuAacin pig Vihead esi - ; . Sees
, [ee weidia ovak wan. useat TFOO-lwwutla  * Hipd esint, kivisten maiden aura en Edward. Westermarck on erthoisesti
n Aubbs HE sessddn hasittaa myos Aausa Rieter c Ude Wie. : . . . ; ; . . . _
ia ; : . redid? tifGidnBuvanaset scka val- Rehiivay! atcan tomenlaiseksi Akiutt  kuanosiutannnt Pohjois-Afrikan — bc-
yoskind? SERRE eli suericiden sanavarston, jossa on PeUTEtT pilajankeoat 5 ¥ . . | oe ,
pe - pase , tionarkistassa sdilvtcttavdt vanhat oi- fasaisten sauipellojen aura, samaten  dyiiarren ja vieensd fnanntakansajcr
Ginnistit.cl BM sadyanve erttidin paljon Aansan Rufr-  tf0re ossa sauyictlava Pe pe - . ve oe wp tgp
" csint joki ja koskivencet potkkeavat hddtapajen sekG@ moraatikdsiticiden

foskd M ee
feta Fs
ryusadse,

oa
1 Ss
ar 1
3-71, Ar 7“
deer
. ,

rMHista ji ee
1 ole nar 4
allakaat. (288
jer mutts:
disikanen

De Rr ee
. a i tes has a -
. iy = a bo
coc pork vee
ir “ ,
re |

frurihistoriaa ugidisetadg aieriiog.

aHomessa Kansan aineeilisen Rult-
fuurn esmeistod on Rootiw je jatktu-
vasti kootaait Kansaltismuscoan ja
moniit maasentumuscothin, hokonai-

eee “ee ee

on kohonnut 230,000 mieheen ja nat-

aCe.

Aeudenpavidhirjat, tit, farkastuseer
fomnrsel, vatitukset, perutuettclot y.
asiokirjat. Maa- ja critoten suo-
lavicind saadaan jatkivasti taficen
esineitd, jotka votvat alla useta Avetie-
bin vaufraja ja jotka muadastavat s1-
fen vanitinonan siminniditdean tdé-

WY

agoricisian.

Naden kokachmain perustecta vot-

paljon meri. ja jarvroeneistad, vatkka
Rattifa on santa farkoilus, Rin. sot

face vesifa buleétzy,

Kansatictecitinen tutkimus pyrkii
Fousankullinurissa traitamaan avs
sen osan, wkd siind an fataating. On
ndct fmontattavaa, ctifa katkelte Ran-
fos~

sanomaisellckin = Anfiturcttisette

futhijana. ferddt vankeameat tnthi-
jat ovat asoittance! suuren jonkon as,
Ransatictectiisid paraileetrja (rinnak-
Aaista pauksia ), 5.0. asoiltanect, autern
ert puaitia macdpatinad monctl. savsea-
fictceilisel imiat aval adivan sanzai-
faised, tatkea nitlit ci ndvtd efcvan
muitdan keskindistd virtcvila, ja toiset

nee wth , . ; ; : .o. . ) ana i . 3
om ty boa * * * dean taatia kausanbulttnurin eri aloit- minnalle on antinaista lamaaminen; 4445 ovat prkancet luonnonkaisat ja
, ii 7 pan a . . ; ; . _. . _ _— ; ; . ' ‘Ne a. 4s ona /
vehi "ene Mutta Turkestan ei ole ainoa aasi- fe Anventsia imididen laadustay vot-  Aenkinen pdGoma on alituisessa titk- 7 nuthin} us Auittuuripiirerhin, toi
. ii - os " + " / / va 1 “= . 7 =
re doan kuvaitia, nrinkGfaista ert Evvppe-  keessd, siind on osia, jothe alituisesti 5e! ovat tutkineet taimausta ja kul

ba Rents § i ;

alainen alue, mita neuvyestohaihtus

feurin vactlusta pare,

fies. kehittia. Silla se on viime aikoina” j@ on ofcmassa, mitkd ovat nitden fe-  vaeltavat perheettd pericetic, hemias-

fan ee Tate arn vteee te aes . Sait pj | . . .,

abe fir a. noudattanut samanlatsta polttukkaa, ahwyersvysafuce? Mire. lutte fama et fa fotseen, Aausarta Ransadn, SUOIES Swoutessa Faasdaiiede an wince wits
Me vaikkakaan ei ehkd niin huomiota riifa ilmididen alkuperdn ja Rehitvs-  sakin voidaan havaita, miter ssein

iene fun
G ositmat §

tele wo
1 "kh

ae ee ahs
LT re sn Ko
“. . ie ee eer

herittivin saavutuksin, Takakaukaa-
slasea, Siperiassa ja Kawkaisessa I[-

putuy seluifamiseen, Aan fut kitiaud

dives an saath aivaste fidaste fareoey

maa halki kulkee Rulitueurivaja, sen

ldatiaen ja fownainen asa Hitivy Skax-

sisadan pitoicita sackka Kofhdistannut
pddhuoamion anian bansan Aallfwirin
ja faFenut vertattuaineistansa  ¢ln-

REE dassi. Misti ilmenee erie varsin &akoan, on sen fevinweisvveld seurat- dinqvian maihtn ja Keski- Euroa p- pilissd snomensubknisten kansojen paz
——a ae merkity eee tosiasia Sila hus- feve Suomi tn nikopuoletie ja nn paait, iainten puoli fags ita- ja Pols rista, joiden luo aina Siperiaan sauk-

Be imatta’ Moskovan dsketiain Furoo- férd@ afd vertaifcmaan vasigavin 3 for furooppaan. Kansantictecitiscn ka on AL. A. Castrenin piiivisté Hik-
1 on a passa saamista himmdstyttdvista a-  vidifin anitatia wmagiimesse. Pant teiktaukscn fehfdvdnd an sefuitidd, fien tehiv laajaja tatkimusmatkoja,
elukant- 4 luelisiyksista (1ta-Puola, Itimeren- fvomataan, atiten ja Suomenktn ert nrilfom lainans on tapahtunut, mil- io ajinpad an scavetctin uscita crittdin

Waa €4
Ais) {aaa
cisVvulit ae
rk ullisi2 oe
insaastl. Pies
yedet0= Bia
shallitus Fg
-eriltas Beam
, rakes: Fee
Ferghs- |
sassa }? oo
onl 3h
theinees
astolail: &

miaat ja Bessarabia) on neuvostohal-
lituksen kasvot kitinnettyina itian
pain. Lantisessa maailmassa kasite-
tiiin varsin barvoin, ettii Kako Neu-
vosteliiton kehitys on Sadan vuoden
tian sidotluna sen Aasian aluciden
sehittiin useen-

sista ulueista ovut. kauan oHert var-
sin pahom dika-asuletut. Vaikka la-
mi aluc kisittidkin vain 30 present-
tian Neuyostolitton wiuetsta, min asun
sicla noain SC prosentlia sen vilestos-
tii, mika on nyt saavuttanut 193,000,-

puolifla, wuttia vield cnenmdn Rau-
cogs imenfdessd, thy pil ja utnedot
souresti vethfeledat. Tuthijau Rei-
Hiintneat sind fiqtatisee, wiitea tyv-
pit ovat alkfiaikaisem pia, witha piteni
métte Reditivneitd. Asettamaila nguia
haibhhy rinnaéiusion. site, cifu ne ivy-
pit, jotha cutter mitsfutfevel farsiaaz
fufevat oierekRain, seadagn scfuttte
us évpologinen sarja, jauka mukuan
bekitvésen ajatellaan fapuiatinecn
surrvidurssd = vdAiletes
winodoista ova = Medtitystecenpitn,
Ndissd sarjotssa voidaan miyds favai-

atecreisista .

ka svvi sithes avet mahkdolliseseti val-
hutfanect ja nekd an tiuden tavion

" feuimaetsyvvsteskus eff diitdn vankur

hotisentn, fosia seu aluc jonakin a-
Rata on atkanut faajentua. User on
Ayan vathea crofiad, nikd on vai-
hassa kansaikillinurissa  vhterstd
pryilysuoraa perintod ja mika on tai
nattua: fansglictectlisten mvarden
fovinncisvesrajat eivdt ndef uscinkaant
rondaia Atcichist rajofd.

Aaa Rausautiede wrime vuostisada
jathtunmdiscila  praliskolia  frianini
maantieltesia Hsendticks! tictecwhaa-

arpokkota frlaksia. Avan Uline vita-
sita on nifite: kaikkiatly Eurao passa
rvhdvity tmaokkaasti fulkintuan o-
mou Aansan Antttunria, pl hansuticde
an kokonaisniudessaan likcut yayt Ars
fertaiiedettad. Kansan nutisiojeu sdi-
fytfd@nuseea ja fiutkimisecn ufrataant
clona@in Skendinavian maissa ja Sak-
sassa seuria sia, Straws on batt
santiefeciisessd ftutkiunksessa  kist-
Acme! castunndisien foukassa ja yiei-
kulaisista jo mratedfe micnuetsdi iiut-
Atjoista AOL Her&el, The Schwivde,
O. 9. Sirretins sa Amare Manuinen o-

1 ihme i: O00 niiriin, .Afuuttaa Guraopin Ve- fa, miten muoadot fabstnaar atkavat raesi, mabsot tin SEE (ued Rinties purity, att teoksitlaan hankthinect Gitkimuhe
_nart nédin kasvava Hsdviiest itdigille alu-  reppentua fdegencraatiaj. Txpotogte — kuxincaw vein lnounonkansal HOR cote, fyvan mime.

andr co cilé in kebitt@i nditiv alueita. tulee 9 siz sar jose saidaan rakenacla var oo dea Aatitearit cfr ois, datstariatiourat

ekhers ; eiten le ‘okaisen Veniizin hallituk-  sifode, Arent fodefla ot Aysymys pys- ° kidituurit. Ndiden willikansajen esi-- AUSPAA VILRON,

| enn’ = can WE chicent larkoitgksena. dipa = fysworasia porinuosld cika feraii- ooueediista Audifvaetia ou stiffen Rooittse

yt, & xen meet riset aintukset winkil aicict sesta. Typologista tutkinmstapad =o me@hlavesitt bansatiefeeilisim ntiseatl-

wuioval: ah P Nonry J , Hi ~ on kasit. woldaan porhaastaan kayitdd vain ke- din Eureapan ja Amerikan suurinz- Vatw fodella vésindinen ja divtjaity
comaal ansa.  -\CuVOSLOna is risteita, judlapukuja wus. alaja tut- ftin kaupunkethin (vanhis pubtaasis yundridd ftodcilisen ysldrdn arve,

sport:
1] aard .

tanyt sen ja noudattaa senayan | kan-

hiltacssa, jossa ikmisten miaku wo-

Aansatictceliinen musca on AGopea-

pa fancHe s¢ on AOrvedntaton.

F
=