eae fies
emcees
yee Jae

ty

ir

saiFy
Lae ee berg =

et.
ae:
id

et
ar oes
peri ree

ee a
r Th

Ba,
ris.

eat
Sat
=e

a

eet,
ee a
La

eit re
Sra
LPR Sang
a eal deol

Paras
vote tet y

7 Sur
rts wee

a

7]

ial Fat

ae
arr
toad

*h
i
Sart
4 ies aa
: iw
ra

ict ee
r
7

woe

a i
Me ray
a

1

eae hailed eae na a wt F
nes Ce he 1
eae ee: .

aw

mle

ee le
Pe ae ss
Fy eae pe OE

Ce ea
“fneely :
ah

is
one

or

aT

ea
Shek
aT

Pate!

fitog raat
a=
a Ca)

ae
So]

higet
sabi eNom,
eee ia rs

i 2 PA Lge ee a ie : . on . m es ae iT. a Th Fires beso 5 a. oa a ay
. oF age ar =, . . 4 —_ =t wir " oY ee be aa “ly wz ee a be Det ats he 1 et al r," - " . -
k, ws ™ = 7 “ rar i me 1 4, faa 1 on a
- a “Fr, . . ra | ". _ ee = * ot oon . od . aT
eae =F ns ee we wr. cig ee " i! WE: iv ea Rous ts ee ae Fale a cS ; Ar ‘ aT iang 2 ne +e wit age ee 24 . Ir 7 - vn ;
eer ae ced aie eet get ee Ee CA LUE Sg chap en ge Reng TE ea eee
. en ot . roe La - oe aay Ls el ee . a =" 1 A Cte ae a er ee ah! ee i os
nies ya cr ra eons 7 ie ee RE eer ie ae line Up ae Re ade ee A) A Sa Ge eg esi oe ag oe
i. ! tn mal fh pera tt r LL a , ote La FF rie ru "4 —_* ns i abt ee a) wee Tar DL ee Oe th ee atop tdee a) oe Poa tyre ta Sg a a ee pe iy
ar T ae = r = hg tee enepaol = .t7* £ : ef Pt. Fe, reko = ee ee ii i Mel lel let | = Ca bet a ie ee ay aoe
a an . : 7 a . hte. ee fe et wags - ie a - hy, vod pseu eet ps tae mrpchers. age his om ball ee a
7 . ; . ; . - . ; .
. . . . ; ; - .
1 I . . .
' .

412
rt. ‘F, aew5
Sayre
. coe
7

Bet
my
wee gg pe ed
Peete - sae a! et =
Tot is eet aed etl

—_

Sivu 8 .

‘| RN

— LAUANTAINA, ELOKUUN 20 PAIVANA

2

KIR}: HELENA

( Jatkaa )

“Mikahain tuohon tyttoon on men-
nyt, kun sc aina-vain yksin kuljeksii
pitkin metsid ja: kotonakin kulkee
kiwin unessa, Satuin kerrankin nake-

midn.kun hin kesken kitkemisen -

meni sen suuren koivun tunkoon no-

jaamaan ja nyppi paivankukan lehbtii-
aikansa ja.sitten alkoi tuijottamaan

kuin oltst ollut piasta sekaisin.”
‘“Aiti-kulta, hin ei tied& etté mini
haaveiles -— haaveilen!’’? Irma ha-

luaisi taas. syleillg koko maailmaa.
Joskus han on ntin haikealla-tuulella

ja. joskus taas niin rajattoman on-

neHinen.

Irman ajatukset keskeytti hiinen
veljensi, Taive, joka tuli pihaportis-
‘ta sisdlle heiluttaen kirjetta. itmassa:

“Hei, Irma, taalla-on sulle kirye,
saat kun Jaulat.’ .

“Voi, ald-kiusaa, Toive, anna  tin-
ne, en mind viitsi nyt laulaa.”

‘Kun et laula, niin: mina avaan

tamian sitten” 1 kiusasi Toivo,

“Et saa, et. saa, Toivo!” Irma
hydkkisi Toivon kateen ‘kiinni, sai
kirjeen kiteensa ja-lahti juoksemaan
rantaan, Toivon naurun kaikuessa
hitnen kintereill#in. Sielld hin tu-
tussy paikassa, riippakeivujen alla
gdlevan kiven pitalla istuen alkol tar-
kastaa kirjekuoria.. Viipurista! Ku-
kaban hiinelle sielt& kirjotttaa? Ar-
vattavasti joku serkku, joita Irma
tiesi olevan stella. Tuntui niinkuin
valokuva olisi sisiiifa. Irma avasi kir-

jeeny ja sielti putosi hianen helmaansa -

‘postikortti — kaunis kukkakimpun
kuva ja muistovarsy olf ctupuctledla.
Irma kiinteli Kortin ja tuk silmiit
suurina:

“Samettisiima! Muistatko sind vie-
l4-Jentafaa?" Mina ainakin muistan
sinua aina ja twen joskus katsomaan
samettisiimidni, jota en koskaan voi
lnhoittaa. — Seppo Kankainen.”

“Siis hiinkin muistelee! Oi, sydiin,
sydan, pysy pakoillasi, tat muuten
ming kuolen!” Irma painoi kidel-
ljan sykkivilii sydantian ja suuteli
postikorttia. — “Mini olen ihan Aul-
In. ethan hin mitadn talia tarkoia.”
Mutta sittenkin Irma oli onnellinen.

Taas hiin istul kawan rannalla ja kai-
sek merelle, Tuli pimeampi ta lai-—

voihin syttyivat tulet, Jotka kulkivat
“Ol, jaspa mind piisisin Jaivaan
ja. se Jaiva veisit minut binen luo’,

huokasi Irma, Meren pinta alkoi vi-.

Ls a —

on?”

“Se vuusi Iakihan se kiiskee olta-
‘Mmaan-hensita pais, kun on -tavtlinyt
60 vuotta, Ukke on nyt tind piivina
‘sina 1aissa, ja kun esivallaiia ei-ollut
ennenkian vaivaa- meista, niin.

“Fi sermmmatsta lIakia ole! Kuka

tee sita on. sanonut?”
“Lautamies. sanei — ja enemman

me- hinti: askamme kuin sinua.”

Eukko kuitenkin. vaitti niin lujasti
vastaan, etta. taimitus jatettiin kes-
‘ken; sikst kunnes kiytitsiin. tarkem-

min: tiedustamassa asiaa lautamichel-

ta: |
Sielii selvisi; ettei ukkoa ollut otet-
tava hengilta pois, vaan hanet vapau-
tetaan henkirahan maksusta.
Tapaus -on -tullut ihm: senkautta,
eta. pojat ovat mychemmin nosta-

neat: kunnianioukkavsjutun, kun ya-

rRartimattiomat ihmset- ovat heita
lainkuufisisoudestaan: pikanneet: ko-
yin: tavattomast:

. rihdella hiljaises Sa. tuulessa, suuli :

tarttui Irman tukkaan ja Hehutteli
Sita hiljaa. . Irma: herdsi haaveistaan.
“Nyt. tulee myrsky’, huudahti han
‘idineensd ja lahti astumaan hiljaa ko-
tia kohti-kesdillan hamyssa.
Oli kulunut kalme.-vuotta edelli-
sesta. Irma, Toivo ja- Korpelan Sal-
me olivat verkon Jaskussa, Jlta. oll

niin-kirkas ja tyyni, eta merenpinta-

kin oli kuin: peili.

een oli kehittynyt nuori nai-

“Mutta yvhtaé haaveeilinen han
att kuin ennenkin, |

Saatuaan verkot vesille, soutelivat.

he hiljaa rantaa kohti. Irma_piti

peria ja katseli unelmotvin silmin

ulapalle, huomaamatta mihin pain

han milloinkin venetta ohjasi. Toivo

ia Salme taas koettivat soutaa yh-
dessii rinnan istuen ja kisathivat kes-
kenaan. He olivat jo- kihlowsa ja
nuori rakkaus loisti heidan silnistaan.
Niin sai vene menna mone halusi,
kukaan ei siith vilittanyt tuon tai-
vaallista,

Irman: sydimen taytti taas. outo”
kaipuu. Hanetls ei ollut viela min-
kadnlaista “heilaa’’, vaikka. oli 18-

yvuoulas j3 ali ennen luvannut-menna
naimisiin: jo seitsemAntoista vanhana.
“Pyh! Mitapa noista lupauksista.”
Ei Irma ollut paljoa perusteilutkaan

pojista, -vaikka. nité olisi ollut hi- -
nenkin osalle-jos kuinka paljon, rik-
kaitakin. Iltamissa ja tansseissa han |

oh kaynyt ja pitanyt hauskaa, mut-
ta- Sdattajaa -han ej. ollut oitanut.
Hiinen sydaimessaain oli aina ollut
vain paikka yhdelle:ja-sen han paat-
ti sdilyitaa yha. Voi olla, ettei han
enaa Seppoa nie koskaan, mutta sit-
tenkin hinestd tuntui kuin joku sa-
noisi, etti Seppa tulee joskus. Nyt-
kin han haaveili rakastetustaan. “Oi,

—jospa hin tulisi!” hiin huokasi aja-
luksissaan, Sillcin veneen keula ko-
Jahti Kiveen ja kaikki kolme ikaan-

kuin herisivat katsomaan, etta TES
a4 sith ollaan.
Minkalainen peramies sina olet,

kun ohjaat veneen miehen korkuiseen

kiveen,” ilveili Toive letkkisasti,.
“Ethan se. terdankiin soutaminen
tainnut niin tarkkaa olla”, naurahti
Irma ja. vinkkasi silmaa vaatealle,
punastelevalle Salmelle.
Selvittiin. siita sitten rantaan ja

Irma-.Hihti juoksemaan kotia piin,

huutaen: mennessiiin: “Joutukaahan
io tunnin past kotiin, niin saatte
pullakahvit. Tandin on aidin nimi-
paiva ja sen-kunniaksi mind paivalla

-pyéraytin vathiin - pullaa, ilkalla juh-

Hitaan,:’

‘Lema: hyppasi yli atdan pellolie ja
point kimnpun kukkia kovistamaan
Ninupiitvapeytad. Tupaan tultua bin
teki tulen hellaan ja pani kahvipan-

nun tulelle. Siiten han haki valkean :

kotikutoisen.. povtaliinan ja lenndtt

-sen- Koivtkan poydalle, asetti knkat

keskelle- ja:koreat ruusunkukalliset
kahvikupit ympérille. Tuvassa hin
letkkast tuoksuavaa puliaa lautaselle
ya samassa jo kabvikin kiehui. Mut-
ia. missahan oli paiviin sankari, kun
ei kuulu mitidn Jitketti mistiin?
Jrma juoksi ikRunasta. ikkunaan. [si
nakyi.istuvan liiterin ovella, tehden
haravaa, Aiti- kyykotti kasvimaalia
kitkren:. | :
“Aitiparka, on koko paivdn ollut
takaniitvila. lehtia. taittamassa ja nyt
nan myohian vieli. ahertaa pellolia,
ei tied’ Riti mitdiin pilivin merkityk-
sestai”, ajattelee Irma huoaten.

“Aiti, tuleppas tanne’, huusi han.
ikkunasta. Aidin-selkd suoristui, ke-~
risi vielé kitketyt heinat kortin x
vei ne vasikalle.

Vikas nyt on hatana, lapsi”, ky-

| syi ditiihmetellen, “luukin etta. olet
yield verkolla toisten kanssa.”

on didin: nimipdiva ja nyt juodaan
pullakahvit sen. kunniaksi™, ° selitti poikki,j ja-kumarsi, Irma punotti kujp

Irma. kypsynyt omena. Hurmaaya hin of

: putlaa salt?”
“Tein paivalla -yahin, kun olin
yksin kotona.” : :

“Voi. tuota tyttéa”™, paivitteli van-
ha alti. : :

Toivo ia Salmekin siihen tultvat.
Heidiin jiljessi. naapurin: vanha |
mumme képitti keppinsd kanssa tou-
huissaan ja huvsi jo kaukaa:

kaahan, niin haen teillekin kupin.”
“Siunatiu iytta’, mutisi miummo, -

Halla ei Irma saanut unta. “Seppe
on varmasti tuliut, Seppo on tublut!”
takol hanen sydamensa.. Mfummo
kehui niitten “herrain” tulleen ka-—
lastamnaan tanne pyhan ajaksi-.

alituiseen hinen mielessiiin.

Perille pa&astya vietiin Irma heti
railakkaaseen polkkaan, Héanen sil- kuin omaa tytartaan.”
mansd Kuitenkin etsivit jotakin ja

“Tulin sielta pian pois, Silla nyt

1934

viimein. ne léysivat etsittavanss, sit.
14 Seppo. seisoi niin vaaleana jg tyh
dikkdana lavan ulkopuolella, Hin.
kin. huomasi Iman. ja hymyili niin
etti valkeat hampaat valkkyivit,
‘Seuraava. tanssi oli valssi,
kuin tulisilla. hisilla, etta tuleekohay
Seppo hanta hakemaan, Tulee, tuice,
Seppo. riensi- juoksujalkaa lattian

_ Irma. oli

“Kaikkea siti viela, ‘mist sind Sepon. silmissa kun hin kiersi dus.

“Lentajia!” tuli Irmatta, ja pieni

kist vapisi kun ban kaatot kahvia
kuppethin. Mutta han jatko: kwiten-

‘“Sidin nimipaiva nyt on, vartte-

ON Me ee es eee

“Tunsha. itseai.niin yksindisedst, vaya dpceentden asso tl
radions fun. sting om. niin, patjon tilas,”.

-~parille.

vile ja Irma Jahti kuin unessa,
“Getko sma kaskaan kaivannt §
minua,. pikki Irma?” kysyi Seppo, _

kuvasi:. sydpynyt. sydameent.
mina takastan sinua niin paljon, etia
tahdon. sinut. omakseni,

rakkaani?”

“Tulen,. Seppo, tahdon aina ala
vastasi Irma vakavasti, kat-
soen sucraan Sepon vakaviin silmuu.
Voi,kuinka han, Irnia, rakasti Sep
paa; ettd cikein. se. koski!

He istuivat.. rantakoivikkoon 25¢
tetulla penkillé ja haaveitivat tule
| vaisuudesta. Seppo. celitti, ettei han

“Pian, pian, kampaan vain tukka- olekaan ientaja,.vaan tavailmen me
ni, niin olen valmis", sanoi Irma ja kanikko:

katseli itsedan kiireesti pienen peilin

edessa.: Sitten han teki yhden letin
niskaan, sitai siihen sinisen nauhan

ja-niin han oli valmis.

_ Lavalle mennessa takoi Irman sy-
dan niin etta luuh sen teistenkia kuu- :
levan. — Onkchan Seppo sielli,-oli kun-ei-vanhemmillani ole muita laps

kun mind: Aitikin alkaa jo vaniten-

Hin -varmaan rakastad Sinus

omasi™

Lud:.

vartensa. Irman hoikan vartalon : yi
irmaz.aivan huumasi hu.
‘maava. valssin. siivei ja Sepon kansss
tanssiminen. _
“Mina - ctubin tyttdseni”’:
Seppo hilvaa.
He tanssivat. hiljaisina.
vain pubuivat, huulet. ei vomeet, Of
nim suloista.olla ndin. Tanssin. loput-
“Tulipas sita- meiitekin vieraita tua Seppo pyysi Irmaa vahin. kive.
taas, niiti kerraltisia lentajia, jotka
olivat meilla sillam yota. Mutta mi-
kas juhla teilla on, Inulin tagila ole-
van vieraiia, mutta. kun katson Ja kun he kavelivat pitkin rautatieti.
hempaa, niin e} tdalta cle muita vie-—
raita kun Salme ja johan ne kihta-
jatsetkin on juetu.”

Rulskad

| sydimet |

“Ol, jospa tietaisit kuinka paljon
mina oleh sinua ikavoinyt’, vastag
Irma niim tohkeasti, etta itsekin sitd
pelastyt:

“Rakkaanil” tuli Sepolta kahedsti
ja samassa han otti Inman: hellian
syleilyynsd ja painci ensimmiisen
suudelman tytén huubile, tyton, jota
hin niin syvasti -ja pubtaasti on ra-
‘kastanut: naémé viime vuodet: Irma
ei voinut sifa vastustaa, vaan yastast
sithen kuumalla suudelmaliaan:
_“Tiedatké,. Irma rakas, etta- siité
asti kun sinut' ensiketran nain, sinun

“Huomen lalla’ mind? varmaan samettisilmasi ovat aina seurannee
nien hiinet lavalla’, ajatteli Irma ja minua-ja- yhd- syvemmiille on: sinus
nukahti suloinen hymy. huulilla: :.

Seuraava paiva. oll lauantai ja Ir-
ma teki kaikki tyot kuumeiseHa kii- -
reella, Lypsi lehmit illalla ja sitten
saunaan, Han Iaittoi juuri vaalean-
sinisti leninkia pdilleen aitassa, kun
Salme ilmestyi ovelle, |

“Etke sina ole vielakain valmis,
_valkka on jo ndin my6dhdinen, Laita
nyt kiireesti kuntoon, Toivo varttoo
meita jo tualla koivikossa”, kuirebt
Salme.

Irma,

Tulethaa,

“FeAllni-on bentsiiniasema jahella
Vin -kanpunkia ja: hanen kanssa Mile
ni.olen ollut siellé. tydss’. Olin st
loin talvella vain ottamassa . lente
konekyytia ystavani kanssa. Kylld
me minun kotonani toimeen tulemme,

en mind kalua

ree
ta

3a 3.000: i
sevatia larva
CO SUE

—_———— se

nbaan minaizt
itma sanai, §
den tulta,

' Kavan he
koivun oksat
talvaalta kat!
sien lomasta,
puhumista te
kun he toistiy
Inman kodin
he puristivat
la erosivat,
Seppo tulee

moittavat sa
hemmille,

Pyhigamur
Tan edess# kt
ing,

"Val naimi
edes toisianne
otha seisoivat
hin meni kar

“Isa, tulepy
fa meidin tyt

I tuli ja
ming Bingo a:
kerta kun ole
meidan atutop,
“ibtynyt Kan
la ja stella tin
Mt Irmasta. “2
lassa, kyr
ta tuleman pit
Pon Vanhukses
an vastalaus
lan,”

Vai sill t
buvittel! ditt.
tan tyttdreni,
Pitan, Salme, jal
“PSENi” | sanoi
Hen han vi]

“Wutta hyy

| nyt lapset Ja is

a Sita niming
“2 eat kibla