of A Ea Sew Ty I Bi : ws : Pe ee ee a 1 rot “1,7 ee ee = hy. et ll 1 . Teo . "so? oo | Se . -__Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta kansalaisillemme! - Umestyy tilstaizia, -terstaina ja lauatitaine oe | Perusietti ‘9ON7 Canadan suomalaisten itsendinen oe ‘THistai, jouluk 17 p. — = Tuesday, Dee | ‘Sharp ei ; ole Kuullut vakuuttavia verusteluja NATO:sta _roamiseksi; ; tavoitteena lopullinen kontrolli, Stanf ield a “ Poronte. — - Joulukerttien rostimaksujen korotus _ kotmesta yilteen senttiin on er] puclilla Ontarloa vi- hentanyt postikortten Vihetysti 20—25-prosentd: sestl Ja johtauut villialkaisten poctitydtilsten pakko- | fomauttamizeen monia paikkaknonilla. ; | Sault §te, Marien postimestari K. 1. Vessalan tledonannoa mukaan siella on. pakkotomaufetty 180 | ‘osaaikstyallisesté 80. St. Catharinesisaa postilsitoksen palvelukseen ote. - tut vlimidrilset tyililset: ovat tyéssa Lolmesta. ief- |. iin tantite paivassa tavallisen &-tuntlsen. tyépalvan ptemects. Postimestari Thomas Garriock tiedoittas - _ | 8 Joulupostl on sielli vahentynyt nein 25-prosenttl- - gest] fa “se johiue melko varmasti Postimaksujen ~ Korotuksesta”, Mr, Garriock sznol,. ett Hiner postiteimistonsa oli - ¥almistunut ‘kdsittelenidn 2.2 miljoonaa postilihe-_— tysti mutta nyt on Umeist, ettel 5 sellaista posthmiia- . waa tole. oo . Postloperatiojen johtaja Al Green sangi Londonis- - $a, Out, atti joulupostia vilitettlin normaalisesti jou- lukuun - 10 paiviin asti. “Siitten tapahtul huomattaya | Vabensys", hin sanol.ja seliti sen johluneen sjita _ kun thmiset ovat tarkastellect huoleliisemmin ke. - ~"neHe Joulupostia lihettivit! - Semantapaisia fietoja on sactu Peterboroughsta, Niagara Fallsilta, 3 Kitchenerista ine. SHARP EL OLE. KUULLUT PATEVIA PERUSTELUJA NATO:sta. EROAMISEKSI © Oltawa — Ulkoministeri Mitchell Sharp RAN O§- wil. kon alussa, etl canadalaisten tulee ratkaists tute- Vaan bubtikvuhun mennessa miakdlaista ofaa Canada talee viemaiin Pobjois-Atlantin liitessa {NATOssa),. vat #llen_CKE-E¥-n “Tre Wary It ts" ohielmar heastz- . ‘feltavana, ulkoministeri Sharp sanoi, etta vaikka hal- Hitns.on yrittanyt innoittaa yleista keskustelua ghjel- ‘man. oykyisen. tarkastuksen. aikana .“mind en ote . -Kuublut vakuutiavia yaiténsii slits; miksi NATO: oon . kuplaminen eb olisi eduksi talle maatle." Samalia kun Canada sitoutui Brysselin laieuades- "$a olemagy vieden eniixeen tapaan NATO:ssa, alkeo -. Inallttus esitt#aa pitkin tahtdykeen ohjelmansa NAT- : Crm maint mintsterikenferenssille, mitiki nitdist kekoonta- peellista”, man ‘Washingtonissa enki hohitkwussa. en Villaten Tshekkoslovadlan- ‘tapahtumiio vilme elo - kuussa’ mr ‘Sherp senol nliden. “lopettaneen wskon, : ‘wht Euroopan Uberalisoint] yo! kehittyd plsteeseen, ft missed ef tarvita cen paremmin NATOn kuin Vario " vankaan lilttoa.” Hin sant kiiydyn keskustelua Canadan thukasta Pualucettomuusohjelmasta, mutta se on hyliaity, It- seuilsen chjelman aiheuttamai Puolustusmenct olisi- val suuimatioman suuret, hin vaitti. — .“Sellainen. litte, miki mellla on nyt, on paljon Barempi", vaith mr Sharp giks] kuo se jattsa Cana- dan ftsendiseksi Ybdysvatloista “millain Se on tur. Paaministeri. Pierre Trudeau Banoi viime. perjan- talna Winnipeg ssi, elias hinen varauksenta NATOn tHmoilia ovat snurelta osalta tulleet diytetyksi, Hin olettaa oyt Canadzn “saavan palion suojelua slihen tarkoitukseen kidytetyla | rahalla.” " DOUGLAS JA STANFIELD VASTUSTAVAT EHDOTUSTA. . Montreal, — .Vapazan maailman millian rmaalls ei ole niin laajoja yaltuuksla, tmita paaministeri — Pierre Trudeau ja hiinen hallituksensa nyt tavallte- jee parlamentin menettelytapasiintojen ‘muutiami ken muddossa, ‘sano konservaliivipuolueen. Johtaja hyvaik aytyksi, “Redert Stanfield-t4alli maanantaina. © Hin sanci Canadian Clubin kokouksessa, elti “ij. beraalit pyrkivat Jopulllscen kentroliiin, . mink. puit- _ teissa he voivat joke myontaa ial kieltaa keskustelu- ojkeuden” alahaeneen istuniossa. 7 Han puhui. ehdotuksesta, jonka TRukgen Littehaill tus salal valtuudet maarielli etukateen, kuinka kavan: ~psidnan joctakin atiasta- ‘keskestella ennen. kuin se —-vieddin padtékseen alahuoneen islunnossa, NDP kansallinen johtaja T.-C. Douglas sanai Ottax assa maganantalsessa lehdistdvastaanoltotilaisuu- dessa, etia parlameniin nuhe. ja vaittelyvapans Fifs- tetaan pois, jos hallitaksen yllamainitty eheotus tulee Mir Dougias ganoi, ette] han ‘theda milan muuta Mmaala missa halittua- vol elukateen Kkauan teidaan keskustella Jostalds lakiehdotuksesta, cataa koinka BENNETT SUOSITTELEE CANADALLE VAIN 5 MAAKUNTAA 10 ASEMESTA — Northwest Territories hividtsi ‘kokonnani; aavikko- ja Tannikkomaakunnat muodostarsivat 2 hallintoatuetta - -— Vietorla. — British Coluimblan padministeri W, A. C. Beonett oesitthi viken vaihteessa ehdotuk- sen, jonka mukaan Canaday kart- ta oligi-piirrettiva kokonaan ur- | @elieen sill pohjalta, etti nykyi- sen kymymenen maakunuan tilall¢- fullsi vain 5 maakwntaa. Tima esitys on siing 4000 sanaa késittaviiasa lausunnossa, minkd BCn maakuptahal litus litte. ja Toaakuntatiallitusten konfe- renasiie, minkd pitt alkaman Olta- _-wassa Jauantaina, Tami perustusla- kikysymiyksia Kasitteleva konferens- Si siirrettiin kuitenkin’ Quebecin ‘paaministerin sairastumisen yooks| oo tuonnemmaksi, | British * Columbian suunnitelmas- $a, Minkd pdiminister: Bennett esit- on vValmistanue| . ti sanomalehtien ediustaiille, SUaSI- tellaan Canadan 10 tmaakunnan ja Northwest Terrtoriesin ‘tilalle vitsi yksikkod, vallitsevien taloudel- listen ja sosigalisten reaaliteettien |. pohjaila, kuten tir. Bennett selitti. Taman suunnitelman mukaan: Oniario ja Quebéc }4isivat sel- laisiks: kuin ne nyt ovat; — British Columbia saist Yukon- in ja osia Northwest-Territariesta. — Kolme. gavikkomaakuntaa, Al- berta, Saskatchewan, ja Manitoba, yhdistettdisiin yhdeksi- hallintoalu- eeksi mika yhdistdisi koko Sen Ci- nadalaisalueen Yhdysvaitain rajalla jaamerelle asti; | ae — Hannikkomaakunnat’ (idass#} hitettaisiin yhdeksi AUantin alueek- si. . oe _ | Northwest Territories havigisi -ko- -VIIME TIEDOT. Praha. — ’Maanantalna tiedoitettiin, ettd ensi vuoden aluesa- val. taan tuleva:uasi Wijitohallitus muodostetaan nykylsen paaministerin, Oldrich Cernikin johdolla, Samalla annetiiin tietdd, etti vile viikelta - kokoontunul Tshekkoslovakian kommunistisen pudlucen keskuskomi- tea th tehnyt mitian piitékeld kerkeimman puotuejohdon vaihtami- ” pehesh Poolueeo jehtajana toimil edelleen Alexander Yubcek, HKan- : salliskokouksen prheenjohiajaks: j4i edelieen Josef Smkrovsky. Lagos, — Britannia ja Nigerian keskushallitus: esiitivat magnan- - taina Biafran johlajile veioomuksen, etd he avaislyat maitse kulkevan - tien avushuksen kuljettamiseksi biafralaisille, Tama veloomus evitet- -- tin Britgnnlan ja Nigerian keskushaili¢ukeen yhteisten neuvottelujen datkeen. Toronto. — Ontario voi omaksua vihemmistékielen aputaknesia saanlaisenh menetelman mith kayletain useln Quehecissa, selltti— . | paaministeri John Tebaris maanenialna. Puhuen lainlaatilakuanan - jetunnesga tit Robarty sanel, etli Ontarion maakuntahallitus voi pyy¥- tas letoballitukselta kitcismakeua suunnitelmansa toteuttamigeksl, Saigen, — Yhdysvallain suuret B-52 koneei pentmlitivat maangn- faina Baigonin pohjolspuoleliz, na, eoludugkiytavad, tarkoltuksella val-. ‘keutian Vietkongin mahdollicta talvihyokkayst’, Maajoukkojen tol- : minta on ollut hilfaista mutta viime torstaista lihtlen ovat L-52 koneet pudotaneet Saigouin pohjolapuotelle yl 5,000 tonnda riijdbdysalnetia. tadn nen’ virallinen kiell, Tajensa maksamiseksi, haaskaustu ja turpeetunta.” | konaan sill se mannetmaa-atueet Jiitetidisiin British: Columbiaan Ja aavikkaglueeseen saarien . jiadessa liilohallituksen hallintaan, - Tami Canadan kartan uusimista hoskeva sucsitus On yksi Kuudesla ehdotuksesta, jo'ka off tarkoifus 14- heltdi perustuslakikonferenssille, setitli mr, Bennett. Muissa ehdotwk- ‘sissa vagdditaan faloudellisia. tasa- arvoa Kaikille canadalaisille, hylji- perustuslakiehdotus minka ranskankielesta tulisi toi- muodostettai- siin. mazkunnallinen Jakireformt- komssio, mika tukalsi perius-Kansa- laisvapaude! Sem Sljadn,. etth ne taattalsiin ‘PeTUStUSlaN mutton: sén muodessa Bennelt vaalit myés senaalin TB formia, jonka mukaan anneltaisiln senaatin = edustusoikeudét viidels: Canudan alueelle ja aluchalijnnoil- le 5Huremmal yerotusyalfuudet me- mukaan “Kuovyitelkaa sifg guurempaa te hokkuutta ja niila huomattavid siiis- toda, mild veronmaksajille saalai- slin" vitden aluchallingan muodas- tuniisen ayulla Sano. tit. Bennet 5 ntaen: . . “Canada on ehki eniten ylinallit nyt olevien hallintojen “Mairi on sn ee ee | Clnisimae eaue 7) Poconos : tySvionten ——— . 1%, 1968 \Kaksikielisyys ja -kulttuuri’ vastatusten Toronto, — Kielt#ytyen tunnusta- masta tosiasiaa, etld Canada koos- tua. kahdesta kansasty ja useista eri Kansallisuuscyhmists, Torontos- sa viikonvalhteessa pidetyssa 20 et- nisen ryhman -koxowksessa- hyvak-. 4 syttiin kaksikielisyys ‘kasitys, vaan Bi kaksi-kulttuarisuutta, ot Liutistietolen’ mukaan’ mainitti rynma. hylkasi kokonaan ”“ranska- lais-englantilais-Canada-kasittven."” -Konferenssin’ ko-ordinaattorin Leen Kassorin antamien selilysten | mukaan “kzkst virallista kielta on yksj seikks, muita js. sanolaan, ettd on vain kaksy kulttuuria, se | kieltaa kokonaan Canadan.:':. Kokoukselle esitetyo raportin joh- | dannossa sanotaan, eltd tata kokaus- |tu ecb voida omissiiin . tapauksessa. pitaa kolmannen poliitlisen ¥oiman muodostamisena — ¥aan mieluim- Tinkin vakavamielisen ifmaisun esit- limiseni mitlti kunsalaisilia, jotka ‘mucdostavat Kansan . kolmatinen ‘yoiman (elament) maamme kultluu- { cleliman kehityksessi. Mr. Kossar sandi.. ett lama ko. kous oli suunnitellu: pidettiviksi satianaikaisest lille. ja maakunta- hallitusten .perustuslaktkonferens- Jsin kanssa, mika: j30uduitiin § siirta- {Main tuonnemmaksi Quebecin- paa- | ministeri Jean - Jaques Bertrandin sairastumisen vaicksj, Kossarin sanc-. taan seliltaneen mys, etta Toran- lon kokous toivoi’ yvoivansa vaikut- tag kuksikiclisyytla ja -kulituuria jiutkineen kuninkaallisen .komissia~ Nin sturaavaan raporttiin. Le Devojr Jehden toimittaja mr. Claude Ryan, joka osallistui edel- | lamainittuun atnisten ryhmien ‘ko- ; koukseen, ilmmaisi mielipiteen, etta ert Kansallisuusryhmien (ulisi tun- nustaa englantilais-ranskalaisen pee emstsijaisuus. Han mydn- elti Canads dn. manen Ruittuwe | rin ¥idyskunta, mutta sanoi, etta i Canady “on kaksikielinen ja. -kult- tuurinen maa". Khitka tahansa yrilykset yhdistaa ohjelmalasgalla, sanokaamme englan- tilais-ukrainalainen . kaksikulttuurl- suus .,.. Olisi samaa:,.° kuin toi- sen vitallisen kislen hylkaiminen ja taisteluhaaste yhdelle ‘-kulmaki- vélle, minki pidlla maan tulevai- suus lepai”, hin selitti,. Brasiliasea a vallankaappaus - Hie de Janeiro. — Pe en pre- Sldentti Arthur Costa e Silva -otty viime v¥iilkenlopulla tayden vallan kasiinsad armetjan tukemana sen jal- keen kun han olf lakkautlanut kon-— Pressin.. Han takavarikos eunomalehtia ja vanfilutti joukoitlain polillikkaja, mikaariuctiuna entinen presidentti Juscelino Kubitschek. Poltisjt pdat- livit Kubjtechekin kun hin oli aloit- lamassa puhetiaun lakilieteen appi- latte ordissa teattcrissu, Satilassen- suuri ott haltuunsa kaikki sanoma- iehdei,. jelevision ja radion tojmin- nan, . | Oikeusministeri ‘Luis Antonio Gama ¢ Silva ilmoitti vallankaap- pauksesta koko maala kasittaneesaa TY -piheessa ja sandi sé ollean lar- peellisen . ‘subversiivisuydan yuok- st", joka oli levinnyt jo niin pit- kale, “elta oli paassyl aivan kan- sallisen parlamentin oville.” JIdisttsal SECTION I | FNLn TUNNUSTAMINEN NYT RATKAISEVA, “ASKEL Maailmen rauhanneuvosto kehottaia Vietnamin solidaarisuusviikon viettoon. oko maailmassa | Maasilman rauhsnneuvoste on huolestunut slitd, etteivit Parilsin laz- jennetut ranhanneuvatielut ole vield alkaneet Ja etté mllti vilvytetain | ¥hdysvaltojen Ja Saigonin marbonettlhallitukeen toimesta.. Eteli-Vietna-. “yabn Kansalligen vapautusrintaman funoustaminea Itsedlseksi meuvot- telukumppanikst ja Maan Vieston “edustajakel olis] nyt ratkaiseva askel ‘edistykeen sikaanseamlpeks] Viletnamin ongelmassa, korosti padsihteeri Romesh Chandra anta¢ssaan yilkka sitten maanantaina julkisuuteen maalliman rauhenneuvoston sihteerlstén Vleinamia koskevan lausyunnon, - Newvoste kehottaa viettimiiin viikkea 20-27. 12. 6A erityisend Viet- ‘ohjelmaa. | namin: konian solidaarisuasvilkkeos, korostamalla Gunuusta “Kansallinen vapautostintama oo tannustetiaya” ja. tekemalli tumaetukst FNLin Maaliman ‘guhanneuvosto oo ‘kehottanut Kansainvallaii ja kansallista -farjeataja lihettimain valtyuckuntia Parilsiin joulukuen. 20. ja 21. pai- ‘vikel lapaamaan Eieli-Vietnamin Ranealllsen rintanian valtuuskuntaa Ja ilinaisemaan kansojen solidaarisuns ja tukt FNL: ia kohtaan, Neuvoston sihteerjstin: fausun-, nossa todetaan edelleen mm.: Masiltian yleinen mielipide navt. | teli suurtla asad pakotetiaessa USAn | iniperiztistit lopeltamaan Vietnamin Bemokraattisen tasayallan -pommi- Aukset: Jotta turvathaisiin jatkuva kehilys rauhanneuvotteluja kohti, tulec maallman yleisen mielipiteen findan pitid. puolensa tehokkaam- min kuin koskaan enien vaatimalla ‘Elela-Vietnamin’ Kansallisen vapau- tusrintaman funnustamista, . Vielnamin solidaarisuusviiken 20 —27. 12. vieltaminen dulee olemaan ensimmainen yaihe tissi Maailman rauhanneuvestan ehdottanassa maa- imanlagjuiséssa kampanjassa. Tammikuin 20 pna Yhdysralto- jer vastavalitlu presidentti Richard’ Nixon pilaa virkainastujaispuheen-. sa. ¥hdysvaltojen. rauhanlitkkeet suunuitteleyat jirjestavinssé Kokouk sia ja mieienosoituksia témiin p4i- vin gatlona tarkoituksenaan vaatia USA‘n presidenttia tolmimaan maa- Ybdysvaltojen Kansan — tahden mu- Vhdysvaltojen aggression lane vamisex Vicinamissa. . Eteli- |. (Tatkuu sivulla 6) Canad slaisten yhdessé -- de Gaulle 7 _Ranska ei halua kehittaii cripuraisuutia . Canadan kahden kansan yabiile; sanoi han Pariisi, — Presidentti Charleg-de mista ja sivistimistd, Gaulle sanoi lauantaina, etia Han et Nalua kilstelyn kehitlymista. tangka- lais- ja englantilais-canadalaisten va- likla. . Canadan uudelle suurléhettilatie Paul Beaulieulle antamansa lausun- non yileydesss presidentti de Gaul- le selitti: “Canadan muodostamat Sliuret ryhmal ovat Giydessi kehi- |tysvaiheessa.”Maa mucdoslui alun- | perin - kahdesta ~kansasta. kaksi kansaa on viell olemassa. Nama He ‘ClHvat rinta rinnan. — _ “Me, jotka. perustimme (oysim- me} Canadan, emme halua n&hdi |. kiistojen ja rlitejen kehittymists niiden’’ {kahden kansan): -ylille. Piinvastain loivomine niiden paase- voi pasta yhteisymmarrykgeen Maan...’ Presidentti de Gauite sanoi uske- vansa, eth Canadan Aaksi kansea voi -passti yhteisymmirrykseen edeliytyksella, ett kahsallisia omt- naisuuksia (persoonallisuuksia) kun nigitetaan, ja elt asida ei himdta" Sen lisiks] hin sanoj: “Ranska- laisena, ja ajatellen kaikkia Cana- dan rangskaliisia, mina toivon, etti jonakin paivind Canada léyti4 taga- painotilansa , uusissa --olasuhbeissa, olesuhteissa, kansan Jarjeslelyssa nassa.” Puhuen ranskakst: mr Beaulieu sa. noi, elta juuri ranskalaiset suoritti- vhteistoimin- ft vat Canadan tutkimisla, kansoitta- ‘kanden $ lasa-arvoisen, OSA. I Ratthannewvoito; Uusi uhka L- Massa Maatinian Rauihannewvoston Sih | -beesta Lais Tn, joss “ilmaistaan haolestuminen larzelin joulkuwcuun |. alkwpdivind Jordaniagn ja dekettain Assuanin padon Theisiile alueijle - Bevptissé syorintamista Tentohydk- Kayksista: a a . Lausummossa katsctaan niiden toi- tienpiteiden vahvistawan nits epaiv Iyksid, jotta on esitetty uudenIs- — raalin taholta tulevan’. selidkauksen utkaan mMihden, : ‘SthteerisiG tyomitsee nim’. boi. menpiteet jotks se yhdist#a USAm Israelile angman soulnallisen ja taloudellisen -avun lisdimisean. Sa. vaatit turvallisuueneuveston “lahi- — iig3 kisdkevan. puatGheen sovelta- — mista ef Jsraelin vetsirtymists sen Iniehittomilts alkwet)ta, FNL ON VALMIINA - RAU HANTEKOON — _USAn wusi puol i. pohut - Vietnamin rauhaan pileyst ensi. syksyni Pariiet. — Eteld-Vietnamin vapau- tusrintaman valtuuskunnan johtava jasen, tirs. Nguyen Thin Binh an- tai vilkon vaihteessa ymmartaa, elk FNL (¥apautusriniama} on valmil- fa hiviksymdan ampumisen lopetta- | misen Vietnamissa, jag Yhdysyallat silgutuu vetamadan kohtuullisen maa- raajan kulwessa- asevolmansa pols Vietnamista: Vastaten Ranskan diplomgattileh- distin edustajain esittimaan kysy- mykseen mrs. Binh selitti, etth jos USA suastuy lapettamaan hyékkavk- Sensd, Yeldad asevaimansa pois ja ilman kahsojen — mukaan lukien | kunniottlaa Vietnamin oikeutta rat- kaista Omat asiansa, silloin saavute- taan vilvytelemal li rauha Vijetna- mtissa — “ja miti pikommin. se ta-. —< a ae se = ——__ ___ __*__,, a4 pahtou, sila parempi se on.” ele ctidva | “Kaunopuhéisena todistuksena tasta on.se, etta Canadassa on nyt ¥ir | (6,000, 00) ranskalaissukuista asukasta.” Viitatiuaan siihen historialliseen losiasiaan, ettd Canadan ranskalai- set ovat dlleel vissin ajan eristetty- na synnyinmasstean, “mr Beaulieu sanoi, eta ne ajat on nyt ohitetti, “Meidin koko maamme jwiskautuu avaimeksi ranskalaisuuden vaiku- tukselle ja aikoo tulla erittain tir. keaksi nena mielessa”, Ban sani samantapaizen lausan non kun erés.toinen kirjeenvaihta- ‘ja kysyi, eid hyviksyyké FNL aim Dumisen Jopettamissuuonitelman ennen Kuin kKalkki amerikKalalset on’ vedetly -pois Vietnarnista. “Nea yaadimme amerikkalaisjouk- kojen velamisti pots maastamme ennen. rauhansopimusta” , Samor- mr, Binh, Mutia hin pidattyi brolel- — lisesti sanomasta, onko amerika ldiser vedettiva. pois ennen ampu-. misen lopettemismaaréyksen ante mista, USEOG SODAN LOPPUVAN ENSE S¥YRSYNA ) __ Washington. — Nixonin hallituke cen En ‘Alirstusministeriks! nimitetty. | Melvin Laird ésjtiti vkon vathtees- . 5a loivomuksen, etta Vietnamin sota (saataisiin lopetetuksi ensi syksynii, | - + Mind itivon, etti siihen mennes- . ad Kul me ryhdymine valmista- main uutla budjettia, me. voimme lopettaa Vietnamin sedan”, sanoi mr. | Laird sanomatehtien | laisumdessa, Han ej madriteliyt ‘tarkasti siti, milloin Vietnamin sotz lopetetaan, Mitta kuo hin vwiittasi Nixonin hale ~~ lituksen valmistamiseen, iin tama = tulevaa yuotta, | Mr. Laird sanai, kustaa lentoleitse Vietnamiin tutus- tuokseen henkilakohtaisesti sata Janteesern. Laird sanoj. myds, etth hin tutee esittimaan yleista. ylaportaan tarkistusta, kos- kien tima Pentagonin palvelukses- - $a -dlevaa noin 5,000,000 siviilia ja ‘sOfilasta, Pentagon kiyttas- vuosit- | tain. $a0 miljardia kansakuonan Var roja. WILSONIN HALLITUS- TIEN LOPPUPAA. NAKYY “finanssititanne OH paljon ¥a- kavampi kuin miti uselmmat ih miset tajuavat, Kansakunnan ta-. lous on vuedattamassa verensi Kuivila, ¥hti Jailla kuin Neville Chamberlaintn aikana on nyt sel- vii, ettd. mikSan Wilsonin nimis- sh johdetty halliius ei voi palaut- faa tudttamusia kansallisesti tai kansalnyilisesti’, lawsui tydvien. |. puoluecn riippumaton- edustaja DD, Donelly askettain-Englannin ala- hdoneessa. Hin lisisi; ett banel- Ja on: 100 tyovien puolucen edus- dajan vctoomus Wilsonin palnosta- Iniseksi ereamaan “ennen kuin JORDANIAN, ALUEITA. Ef LUOVUTETA, AMMAN ~ Amman. —~ Jordunia ‘iisti sun nuntaina vilme viikan vaihlepssa . Tevitetyt hubud, etti kuningas Uug- sein on valmiina luapimaan Jor- dan-joen linsirantalla alevien alu- @lden jisltinta-ofxeuksisla, jos st - auttin Keskbiditn angelman selvit- tdmisti, Birds puhemies kiclsi Lontanssi taisen tiedonannon, Missi ¥illol- lin kuningss: Husseinin aanoncen, " jlmestyva Observer-lehden Jatin: alld hén on ya)jmis Jugpumaan Jor- dan joen Wnsir annaltn olevien mak. den hailinnasta ja wuitamaan Pa- '- muodosty mista . lesliinan = valilon sinne, jos. kansa sita halitaa. — Ko, puhemiehen mukaan kunin- Has ganol Observerin kirjeenvailt- lnjolle, atti hinelid on tekeilli stiunnitelma hallintojarjestelraiin keskilyksen purkomiseksi sen j&l- keen kun Jordan jocn linsirat- hata oleya alue on aydkuoltu Ts- roelin tolmesta, | Han sono! Observerin - kirjecn: 7 veihtajan kysynecn kuninkaalta, mili tulevaisuuden - suunnitetnita on Jordanian hallituksella sen’ jal- koen kun Israel velai pois -mic- ' lhitvysjoukkensa, kon diittiimisti uudelleen J ordani- qn. Kuningas Hussein’ Sandi, ja Kalkille arabeille se, etti Is- rael yetih joukKonsa pois Jordan joen . linsirannikelta ja kaikilto arablaluellta. | koskien ne {suun- ~ : dtlelmal}) -Jordan-jaen lansiranni- etta kalkkein (iekelnt# on nyt hinelle - danian ja Isroelin asevoimal | rom- mittivat sunnuntaina kahdesti toi- staan Jordan joen yli, Naiden tielojen mukaon Israclin aseyoimat tulittivat Jordanian. tu- kiasemaa Umm al Shuratissa Jor-. dan laaksossa,-Jordanialaisey yas- tusivat ja ampuivat puglestaan al- takin 50 kranguttia, . . ¥ksi jordunialsissatilas. haavoit- tui ja tsraelilaisten nuhtiin kuljet- | _ laneén pols Jojtakin loukkaentunel-. Tolsaatta Hedoitettiia, ottit Jor- | ta selittiviit jordanialalset, tama mies ranivitiaa maan ta- . louden asteetle, Jota on mahdoton korjata " ; Tiss on ‘se todellinen tausta fille. hurjille huhuille, jotka viime viiken vaihteessa Kertoivat, ett paa- ministerd Wilson ja finanssiministeri Jenkins tai pdaministeri yksindin ‘Jenkins: yksindtin eregvat lahi- aikoina. Tamin paille hubwt Kallis. tulyat jopa nijn pitkille, etid suun-- nitteilla olisi tyévdenpuolueen 4a konservatiiyien vhteinen hatatila- hatlitus. -Hallituksen “edustajat toriuivat nim huhut jyrkdsti, Sosiagliminis- ler] Crossman. lausui, etta kriisita- ‘inat eiviit olleet “Zurichin vaan. Lontoon Cilyn (Englannin rahemaa- iiman- keskus} “vuorenpelkkojen” — liikkeelle laskemia huhujs, Mithin | pelisti keksinndistii el kuitenkaan .. ole ollut. kysymys. Tosiasia on, etti punta painul viime vilken lopussa idrimmaiséen pohjatasoon ell vain - 1/16 USA:n centin pitihiin siti vi- Vallisesta -alarajastg jonka jatkona ¥o; Glla vain pannan devalvointi, Wilson kumpPancineen adottelee -_ vieli viime hetkessi “jhmet#h", Tél. laisen tolvon kipiniin -aiheuttajana pidetgin pian julkaistayia: matras: - ' | kuun ulkomaankauppalukuja. haastatteluti- = | etti hin mat. puclustuskysymysten | -