P= ee ee EE oe ee ar ey eo i gy ap se pr ee oe rs , a el eke ge ee —---, 1 Sivyu 2 - VAPAUS (LIBERTY) —- Independent Labor Organ of Finnish Canadians, Es- tablished Nov..6, 1817. Authorized as pétond clasa mail by the Fost Office Department, Ottawa, Pub- lished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaws Pubilahing Company Lid., at 100-102 Elm 81. W., Budbury, Ont., Canada. Torstaina, marrask. 27 p. — Thursday, Nov. 27, 1958 Telephones: Bus. Office O58. 44784; Haltocial Office O8F“; 4-4205. Manager E. Suksl. Editor W. Eklund. Malilng address: Box 68, Sudbury, Ontario, Advertising rates upon application. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Bea: 1 vz. 7.00 @ Ex. 3.75 Canad : te 235 VYhairysvalloissa: I vE. 800 @ Kk. Buomeess : 1 ve. 6.5) 6 kk. 4.76 * Inco saatava neuvottelemaan Incon tydldisten voimakkaan ja yhtenaisen esiintymisen jalkeen saatiin maananiaina kuulla, etta Ontarion maakun- tahailituksen tyOministeri Dailey on vihdoin viimeinkin paat- tanyt kutsua Incon ja Mine-Mill union. edustajat neuvottele- maan nikkeliteollisuuden lakon sopimisesta. Tama sellaisenaan on tervehdittaved toimenpide. Mutta tyéministeri Daleyn taytyy ilmeisesti menna askeleen siita- kin edemmaksi ja sanoa tille amerikkalaisten rahamiesten kontrolloimalle suuryhtialle, kuten enemmiusté Ontarion asukkaista haluaa, eft sen taytyy ruveta maakuntamme la- kien kirjaimen ja hengen mukaisesti neuvottelemaan tyo- liistensi union kansga, tai muussa tapauksessa hallitus on pakcitettu ryhtymaan tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Osa lakkolaisista on joutumassa darettoman vaikeaan asemaan. Pakkasten tullen heilla ¢i cle varaa ostaa lammi- tysaineita; joiltakin heist uhataan maksujen jalkeenjaami- sen vuoksi katkaista pois sahkd; Lapset ovat heikosti puet- tuja ja ravittuja koulussa kaydakseen; vaatteista ja muista jokapaivaisista tarvikkeista on Hsaantyvdd puutetta. Ja kaik- ki tim’ vain siksi kun Wall Streettin varrella suurissa fai- mistoissaan istuvat amerikkalaiset rahamiehet haluavat “onettaa Idksyn” canadaiaisille tyéIdistlleen; heikentaa ja ehka murskata heidin unionsa ja saattaa hemdat katkin puo- lin Incon mielivallasta riippuvaisiksi, kuten olivat 13 vuctta sitten, joiloin nikkelinkaivajain tukeng ei unioturvaa ollut. Selvid on etta maakuntahallitus ei voi tassa tilanteessa painaa paataan hiekkasn ja tekeytya “puolueettomaksi”. Sen tiytyy maakunnan vaestén etujen mukaisesti sanoa suorat sanat Incon edustajille ja vaatia, elta taman amerikkalais- yhtion pitdd suostua canadalaisten tydldistensi perin koh- tuuliisiin vaatimuksiin. Ja jos In¢on herrat luulevat, etté he voivat komennella myés maakuntamme hallitusta, kuten he yrittavat nyt mielivaltaisesti komennella tyolaisiaan, sil- loin on hetlle sanattava, etla kontrolliinsa, panee ne het hallitus ottaa Incon laitckset kayniim, ja pitaa kaynnisss vaikka ikuisesti, ellein Inco halua laskeutua korkeitten raha- sakkien paiita tanne tavallisten ihmisten joukkoon ja estin- tya jokapaivaisessa elamassa kuten taps taaila Canadassa on. Kaivesmiehet voivat puolestaan auttaa tata asiaa siten, etti antavat jakamattoman kannatuksen unionsa ehdatuk- selle tuhatmichisen vaituusten Ishettamiseksi Torontoon maakuntahallituksen puheille. Tailsinen valtuuskunta voi konkreettisesti osoittaa, ett Sudburyn vdesto on tosissaan vaaliessaan pikaista ja ehdottomasti oikeudenmmkaista rat- kaisua nikkelilakalle. Ranskan “haulikkovaaleista” Ranskassa vilkon vaihteessa pidetyt vaalit ovat saaneet iavattoman suurta huomiota osakseen takalaisten suurleh- tien taholta. Syyt tahan mielenkiintoon léytyy siita, ett nai- den vaalien “padtavaitteena” on tyOvaenliikkeen, erikoisesti volmakkaan kommunistisen puolucen tyaminen “maan rako- hon” ja henkildkohtaisen diktatuurin vahvistaminen viiden- nessa tasavallassa. Alustavat vaalitulokset osolttavat, ett vaikka Ranskan taantumuksella onkin allut menestysta nadiss4 vaaleissa, mis- sa kortit on petollisesti jaettu tyovaenlliketta vastaan, niin de Gaullen yoitte on kuitenkin paljon odotettua pienempi. Politiikassa, kuten sodassakin, patee kuitenkin se, etta jos eltukiteen miariteltya tavoitetta e1 saavuteta, niin hyokkiys paattyy tappioon sittenkin vaikka tilanne jdisi attelun j#)- keen osapuilleen entiselleen. Kenraali de Gaullen laajalti Tnaindstettuna tavottteena naissa vaaleissa oli se, etta kom- munishpuolie syrjaytetaan “maan suurimman puclueen” asemasta. Mutta toisin kuitenkin kavi; vaikka kommunistit menettivatkin hiéman kannatustaan, kommunistipuclue on kuitenkin vielakin maan suutin puolue silld se sai 18.9 pro- senttia kaikista danista (edellisissa vaaleissa noin 26 %), jota- ¥vastoin uutuuden yoimalla “jyllannyt” de Gaullen Uuden Tasavallan Union-puolue jai toiselle tilalle saaden vain noin 17 prosentiia aanisté. Kun huomioidaan, etta sosialidemo- kraatit saivat 15.5 prosenttia aanista, min silloin nahddan, etia raunsas kolmannes kaikista ranskalaisista valitsijoista ddnesti naissd “haulikkovaaleissakin” valittomisti tyovaen- hikkeen puolesta ja porvaristoa vastaan — mika fosiasia on tietenkin taaniumuksen suurena painajaisunena nyt ja vield kauan vaalien jalkeenkin. Tama ei tietenkdan tarkoita sitd,. atteikii taantumuksella ollut sem toivomaa menestystikin vaaleissa. Vaglilakiin tar- koitukseliisesti tehtyjen muutosten ja “korjausten” ansiosta tilanne on nyt sellainen, etta vaikka kommunistit saivat noin i? prosenttia kaikista aanista, alnoastaan 1 kommunisti tuli valituksi kansanedustajaksi, jotavastoin de gaullistit saivat valituksi 17 edustajaa vaikka he saivat paljon vahemmian aania, noin if prosenttia. kaikista aanista? Tallaista on se demokratian parannettu painos, mista de gauilisteja on tallakin-puolen Atlantia ylistetty! Sivumenenn sangen Ranskan vaalit suoritetaan kahdes- Sa erassa —- [opullisen ratkaisun tapahtuessa ensi sunnun- . taina, jolloin ratkaisut on tosiasiassa etukdteen lydty luk- koon, Nyt suoritetussa danestyksessa tulivat valituksi vain ne ehdokkaat, jotka saivat “ehdottaman enemmistdn”. kaikista aanista. Tama sellaisenaan on tietenkin miltei mahdotonta kenellekdin tilanteessa miss ehdokkaita saattaa olla pucli- sen tusitiaa tai enemmankin. Kenraali de Gaulle teki tallaisen “vaaliremontin” nimenomaan siina mielessa, etta voaidaan es- faa tyovaenmiesten ja -naisten valinta kansalliskokouksen edustajiksi, Vaalien toisessa erass& ei ehdokas tarvitse endd enem- mistoad, vaan vot tulla valituksi siindkin tapauksessa, etta hanella on vain yksi dani enemman kuin lahimmalla kii- pailijallaan. Tama nayttaa pinnallisesti katsoen reilulta pe- jilta, mutta siihen keorttipakkaan vasta onkin “jokkeri” pii- _loitettuna! Kaytinnéssa tama tarkoittaa seuraavaa: kaikissa niissé vaalipiireissdé, missé tydéviell4 on suuri kannatus, por- varipuolueet tulevat yhdistymaan vhden ehdakkaan taakse. Fosiaslassa porvaripuolueet jakavat etukateen nimi paikat f PPS se see a ae a a SYNTYMA- PAIVIA Oscar Reyoniemi, Lac du Bonnet, Man. tayttad maanantaina, joulu- kuun 1 pna &6 yuatta. ¥hdymme sukulaisten ja ftutta- Vain onnentoiyotuksiin. Kanaalin tunnelin rakentaminen tubtkittavana Lontos, — Kanaalin tunnelin tut- kimusryhman wusimmassa raportis- Sa sanolaan, etth vilme Yuoenna suo- ritettu geofysikaalinen totkimustyé ei ole tuonut esille mitadn voitta- mattomia esteith tunnqelin rakenta- miselle. Raportissa todetsan min. etta v. 1875 merenjohjasta tehty kartta on osoithautunut huomatta- van tarkaksi ottaen huomioon sil- Iniset puutteelliset lutkimusyvali- heet. Ranskan puolelle Sangatteen rakennettua koetunnelia, joka va- josi mereen Vv. 1833, on tutkittu ta huamattu sen olevan edelleenkin hyvissa kunnessa. Vetta padsi tun- neliin vain hyvin vibassa madrin. Tutkimusryhma toivoo veivansa an- tas lopullisen lausuntonsa tunmelin rakentamiskysymyksessa wuoden 1959 Jopulla. Uusia raittiustoimen- piteita Unkarissa Budapest, — Unkarissa kaynnis- sa Qlevassa ralttiuskamppailussa on jalleen astuttu yksi uusi askel: uu- den jiuci annétun asetiksen mu- kwan makeiskaupoissa ja kioskin tapaisissa pikkukahviloissa et saa myyda vakevia virnoja. Tama ktel- to ef kuttenkaan koske Lkoéoreja. Asftoksen perusteluissa maimnitaan elfa makeiskaupoissa ja teatterien, elgkuvien, koulujen, kulttuyritalo- jen ja muiden sellaisten Laitosten kioskeissa asiol paljon Japsia ja huorisosa, joita silmalJapitien kielte on tarpeen, Tahaan asti sus mloku- yuleattereiden yhteydessa oleviss2 Kioskerssakin on yottu myyda vake- Via viinoja. Likdéérien ohells wtasi asetus @1 koske Juonnollisestrkagn Vieja. Italialainen valittiin UNESCO:n johtoon Pariisi, [talialainen Vittoria Yeronése valittiin Jauantalna ¥YKn jopetus-, tiede- ja kulttuurijarjestan UNESCOn paajohtajaksi améerikks Jaisen Luther Evansin jalkeén. Jasenvaltioista aanesti o> Vero: neseh puclesta ja 20 Kanta vastaan. Neljf jasentS jatti agnestamatta ja kaksi oll poissa. == oF KEHOITTAA SUOMEA OSTAMAAN NE. MINE-MILLIN VARAT, JOISTA ITKETAAN Huhumestarit valehtelevat union tulotsta ja vaikenevat tietoisesti suurista menoista . Kirj. James Ronaldson Lakka iIneoa vastaan oon ollut kaynnissa yhdeksatta viilkkoa. Tas- sa teolisuuskiistassa, joka on kril- lillisin Ganadan histeriassa, 15,000 jisenta kisittivat osasto 598 (Sud- nuryssa) ja osasto 837 (Port Col- borne} ovat taistelusss jattilzis- maista, amerikkaliaisten kontrollee- raamagz, International Nickel Com- panya Vastagn., Lakkea on lahan saakka Juenneb- tinut yhtiin jufkea sovittelukielto ja union rauhalinen Jakkotoimin ta. — Sudburyn kaopunk; ja ymparisté muodostayat 100,000 asukasta ka- sittavan kaupunkialueen. Nama ib- misét, suoraap faikka epasuorasti, palvéelevat maanosamme sunrinta sulattiimoa. Huolimatia pinnalli: sesti nayllavasta “nmormidalisesta iii- Kétoiminnasta", nim on ilmeésta, étta jannilys ja odotus ovat saa- néet vallan thmistén kKeskuudessa, Suuritt o5@ ihmisid on sita miel- ta, ettd Ineo on tahallisesti provo- saimut riitaisuuden = larkojtukselia vahentaakseen mkkeli- ja kupart- Varastajaahn ja Kkehotlaakseen nii- den hintoja. Taman lisaksi saosin osa sudburylaisista wskovat Jneon pyrkivan murskaamaan wupic. Stra tegiana nayttae olevan lyolaisten aistaminen nalkiinnytlamalla. Tasta huolimatta on ilmersta, etti Inco on tittoinen kako maakunnan yleisesta mielipitecsts. Se on hy- vin herkkd yleisille vaalimuksille ratkaisuun paasemisesta erikoisesti senjalkeen kun Steleaon ja Algoman SOpimunset savtiin paatokseen. Tarkoituksella Kagntaa yleisen huomion pois tostasiqista suurleh- det, erjkoisest: torontolaiset Globe and Mail seksi Evening Telegram ovat ryuvenneet union musftanrrois- kamppailuun. Tama kamppailu esitelaazn sejlaisessa muodossa, etta asetetagn kyseenalaiseks1 trian johdon rehellisyys, berjaavasli vi- tataan union Yarojen vwaarinkayt- Lotn. Mitka oval toslasiat? Kaikkein tarkein tosiagia On 58, etth alhaisimmilla union jasenmak- suilla mila on talla mantereella maksettu osasto O88 on tuanut enemman hyolya ja etuja kuin yk: sikaan toinen unica, huolimatla j4- csenmaksuista. Uniolle maksettava $2.50 kuukanu- simaksu jakautuu seuraavasti: (4) Ape huoltorahastocn, (b) 30¢ raken- nusrahasteon, {c} $1.50 Kansalll- jselle uniplle, (di $1.00 yleiseen ra- hastoan. Yastaukseksi niilleé, jotka Jaske- vat 15,00) kerata $3.50 ja kysyvat “oihin’ rahat ovat menneet? unio hucmaultaa, etta $3.50 kuukausi- maksu on allut voimuass2 yasta 1956 Hahtien. ¥V. 1946 ol) Kuukansimaksy dollart. V. 1948 luppuvuodella ka- rotettiin se $1.60 ya 1950 lopulla koretettiin se dolfarilla -—- S0¢ ra- kennusranzstoon ja S0c huoltora- hasicon. Onko ume kuluttanul rahajye jar- kevashi? 7 V.1957 se 621 $105,000 huoltora- hastoon. Se kulutti kaikki Jukiuun- ottamaita $5,000 tyinuntajan-tyo lZisten kustantamaan sairaus- ja tapaturmavakuutukseen. Se makso myiskin 3100 kuslakin 62 kuole. : mantapyuksesta johluvia menoeraa vWime yuoden wikana., Enta palkat? Union virkailijain keskimgarainen palkka on vahan vii $100 viikelta — noin sama kuin ummattitaitoisten tyolamlen ja hue- mattavasti vahemmin kuin mila suurinN Osa muistu unioista muksaa. Laken aikana virkallijat #ivil sua paikiaa. Subhteellisesti lyhyen ajyan sisaila an onia rakennuktanut ga marksa- nut nelja haalia. Se on valmista- nut pulston ja piknekkipalkan 166 cekkerin wlatlle, Justa puch mailia on Richard-jarven rantua ju sijait see muulamia maidejyt ulkopuolela Sudburyn, Whian Kiinieinistijen arya on fain muljogna dollaria. Klassillisen tuussin koulwum, jota johth yRsi Cunudun huomatuin lanssin opeltajga, osallistar 2000 utt- an jasencno Josta wvwiime vuornna. Patkallisen union varailla tuettin tata kouwlua 51,000-La, Vaikka monenlaista tujaja tuot- Lavia tilaisuuksia jarjestetaan wuni- on haaleissa, Min Suurin osa nista Qival péita haalien kustannuksia. Fsimerkiks! Gursonin haali tarvit- Si viline yuonna $4.00) tukirahaa. Sudburyssa oleva padhaali, jossa on 1,200 isluinta ja useita konfe- renssihuoneita seka banqguettisall, pn aluecn unioiden paskeskus. Kun runtatielaiset alivat vilmeksi lakos- ca i tessa haaltssa heidan paikal- linen jakkokomitean keskus. Tumi annettiin ilman yvuakraa. ; Mahdallisesti yksi erikoisasema ogasto 598. sitten sen perustamisen, on tapaturmavakuutusasioiden hoi- taminen. ctlmun minkdanlaista maksua monessa vaikeassa tapank- 50550 On seatu kipeasti tarviltavaa korvausta jJoukkKzantuneille kaiyos- ja Ssulattomiltyolaiselle. Tyoldisei, (ladkarit sekd monet viranomaiset ovat antunect unioaile tunmustusta tupalurmavakuuiusasioiden kiasitte- [vssa, On ¥leiscsli tunnettua, eta pat kallinen unten osasto on antanut nhuomattavta Jahjowluksia tersille unigille laikkojen siuttuessa. Epa- nuelivitav33s on kuitenkin se kun Y. LORG somimusneuvattelut iIneon Kkanssa tul: uniolle maksamaan S10 tO, Katkki mama kulut fe Ilsaksi monta muula, kun ne Jasketaan Yhiecn kohoavat vaikka minka uni- on kirtioissa fuomaltavaan sum- mgan. Huolimatti tasta, niin osas- Fo AMG on eri rahasteissa katei- sid Varoja polit SaH0G) Jakosta jontuviin kulythin. Qnke lotta, kuten suurlehndet ovat yalttaneel, etta jasenilta on kreét- lelty lakkoavustus? Kuten surin Osa unioista, jotka joutuval = lak- Badmintoniin, jJaukkueurheiuun, | koon, avuslusta moikselaan sen mu- nyrkkeiulyyn, kasi. tiin Vitme vuonna $24,000. Lasten kesdleiri, jossa oli nvky-'taan cnintdan seureavathi TEOkavali-opin | tall: aiksiset kampal, ! nuarten kanttuinun.- kaan kuinka kipeimmin tarvitaan. ja nayitamdtvahon myonnct-; Esimerkiksi kipedssa ftarpetssa ale. Vien Iakkolaislen perheilie makse peris- naimisissa olevalla perheen Luntijan ohjeella valmistetul Tudat. | michelle unnetaan $20 viikoassa, ta- yliopistasivistyksen saaneet valvo- jat, otti vastaan 600 union jasenten lasta viltne Kesand. lapsen Viikkomaksu oll alnoastaan|lasta konti, yideksan dollaria, niin kesaékam- oleva pan ¥llapiteonh Union taytyi kulut- Laa $10,000 kuluvana vuonna. Kuuman kesin vikonloppurna 16,000 henkiloa on kayttanyt hy- | min lisdks: kaksi dollaria Kullekin kehdejie setraavalle Japselle ja 1i- Koska kunkinfmén jaikecn dollari kutakin = Iisa- Union haslin edessa Saajien jonot toiminnan tassa avustuksen esaittevat wnioen HOMDSS a. Ensmmuisesta lakkopavasta Jah. en union Sudburyn nanstén apir- vVikseen Mine-Mill union jarjesta-!jarjesté on huolehtinut hatattlsta- tuda vapaata pysakoimispmkkaa ja| pauksista, piknekkivalineita Richard Laken puiston Vvieressa. + le ENEMMAN TAVARAA N-LHTOSTA Helsinki. — Kif — Nenvostotii- ton kaupalliset viranomaiset ovat jukisuuteen annettujen tietajen mukaan tkin 6 pna ilmoittaneet SUQMmen Rranomaisilie, etis Sup- men olisi lissttdva ostojaan Neu- yostallitesta, jotta valtyttdisiin Suo- mesta Neuvostolitttoopn siuiuntautu- Yan wiennin vahentamisella. Ky- symys oo laman vuoden kauppaso- pimuksen fasapainoiitamisesta ia ilmoaituksen on katsottu. merkitse- Van sitd, etta ellei Suomi ostojaan lisaimalia fayta kauppasopimiLyses- sa sovittuja tuootikiintigita ja siten tasapainoifa maitlemme valisti kauppaa, tulee Neuvastoliitla myos supistamaan ostojaan Suomesta. Neuvostoliitto on tahan iméennes- sa OMalfa osaltagn tayitanyt Eaup- pasopimuksessa ottamansa velyoi- tukset ja oslanut Suomen vierti- tuotteita siind madrin kuin sop muksessa on sovitit. vaalitoimistaissaan kaikessa ystavyydessa sopimalla saa- miensa aanien perusteella kuinka monta paikkaa mikin puolue saa, ja sitten nimitta- malla “yhteiseksi” ehdekkaak- seen sovitun maéardn kuinkin puolueen miehia siten, milla puolueella on paras mahdollhi- suus eri plireissh. Tallaisessa tilanteessa on tie- tenkin tydvdenliikkeelld miltej mahdatonta saada edustajaan- sa valituksi. Tama sitikin suu- remmalla syylla kun sostalide- mokraattisen puolueen oikeis- tojohto veljeile? mieluimmin de Gaullen kanssa kuin yhdig- taisi velmansa muiden demo- kraattisten voimien kanssa faantumusta vastaan. Juuri ta- man “vaaliremontin” johdoesta voi olla hyvinkin mahdoilista, etta ensi sunnuntaina pidetta- vien jatkovaalien jalkeen esim. Ranskan suurimmalla buo- lueelia on vain kourallinen edustajia kansalliskokoukses- tal | Mutta taten ehkd saavutet- tava “suuri vaalivoitte" ei mis- sdan tapauksessa ole voiman vaan heikkeuden ja rappeutu- misen osoitus. = kuluvan kun 6 pnd, Kun Suomi puclestaan ef ott tayl- tanyt sopimusta, ¢) Neuvostoliitto- kaan ilmeisesti endad Katso olevansa sidattu. kauppasopimuksen edellyt- tamiin tavaratoimituksiin, Taman vucdlen soplimukseen $1 saltyvista tuotbeista liemee osa scl- laisia, joiden kohdalta ei viela ole tehiy sitovia myyntisopimuksia ja mahdollisesti kysymykseen tuleva Newvostaliiton ostojen supistumi- nen koskisi ilmeisesti naita tottei- to. Eran helsinkiladisen aamulen- den vaittaman mukaan tulisi Neu- vostolitton estojen supistuminen u- Jottumaan myés oiihin tuotteisiin, joiden asalta mysyntisopimukset on 70 solmittu. Vikoministeriista kerrotaan, etta ens. yuoden kuuppasopimuksia kos- vain taman vyuoden juljeligolevaa kauppaa, mutta ensi vooden kauppa on taydellinen ky¥symysmerkkt, sH- la minkaanlaistu tietoa ensi vyuoden kauppouneavoltelurmta ef ole alemis- Sakoan. Jos tahan vuodien viennissi pahtuu supistumusli, tuntavat vai- Rultukset valillomast: ja sikali kurn ens: vuoden kauppusopimusta ei sdida ajoissa solmituksi, ja sith et nykyinen hailitus niyth kykenevan tekemaan, alkavat seuruukset myas metko nopeassa tahdissa ensi vuan- na naky4 Svamen viennissa. kaik- kein nopeammin puunfalosteiden ja koneloumitusten osulla, joissa toi- mitusaika on lynin. Pitkaaikaisem- nien kone- ja laivalcimitusten koh- dalla eval seuraukset nay aivan he- 1. ——| kevia neuvottelujen Neuvostoltiton | ti, koska suurten to:mitusten oszults | ja muiden itaryhman maiden kans- ULEQOGMINISTERION LAUSUNTO Ulkoministeriag antoi Newvosloli:- tan ja Suomen valilla varmuusya- rasto-ostojen oohjalla kaydyists Keskusteluista seursdvan tiedonan- non: “Liittyen alkusyksyila suuonitelmaan suoriliag § varmnus- varasto-osloja Neuvostotiitosta Sup men Moskovassa oleva suurlahetys- to) « teki ulkoasiajnministerién tor- Teksiannosta Iakakuun 7 pnd tte- dustelun Neuvostaliiton wlkomaan- kauppaministeriolle erdiden yar- muusvarasto-ohjelmaan kuuluvien tavaroiden saannista. Neuvastobii. ton ulkomaankaupparainisterion kanssa kéytiin asiasla siltemmin tehtyyn jossa yhtervdesss Neurastoliiton vi- ranomatisten taholta tuotiin esille SuotavLS paasta purémpaan taka- painoon keskingisissé tavarataimi- tuksissa astoja lisdimalla, jotta il tyttiisiin Suomesta tapahtuyan tuonnin supistumisclta.” StTn tietaman mukaan = yor- muusvarasto-ostoista kaydian neno- Votteluja eivatka Suomen = virana- maiset tdssa raiheessa katso atheel- fiseksi tiedottaa, misti tayaroists neuvotteluja kaydaan ja mita suv. ruuslugkkaa ostet- alisivat, Aika semmin tana syksyna ilmoitettiin julkisuidessa, elta valtioneuvosio Olisi tehnyt perisatepittiksen un- sista 5 mrd:n markan sWuruisista VarMmunpsyvarasto-pstoista. ENSI VUOQDEN KAUPPA TAYSIN AVOINNA Edelidmainitut seikat koskeyat myyntisopimkset on jo solmilte, Jos nykymen ftuonneion tilanne kuitenkin viela jonkin aikan julkua, kavat pydral pysdhidella lawjusse mitassa MyOs raskaunminussa nielil- liteotlisuudessa. Apujarjesto on toimit- ad sft +r fr w F + 8 Fe = F FF Ft rf FPF ee Oo oe = FTF tbr Wer a og@ Te 2 Fe To tanut $50 tarpeessa olleelie per- heelle 3 valttamattamia ravintotar- peita. Sen toimesta on jarjestetty yiattaiden ja kenkten varasta, josta sa4vat apua kaikki tarvitseyvat ja- senét, diarsonissa toimiva paisteo komitea on yuarustanut yli kolme- kymimienta . perbetli vaatteilla ja jJalkineilla sen jilkeen kun lakko alkali. Monen Jekessa olevan tydldisen asunmosta katkaistiin sahkovirta koska vival voineet maksaa, mutta se on jJalie¢¢n palautettu, josla kii- tos Sudbinyn pormestari Joe Fabb- ron, fentrollert Edgarin ja kaupun- Bia lidkari tri Cookin myétatuntoi- selle gyustukselle. Antaessaan cdellakerrottuja fosi- tietgja ja numeroita. union rahas- tonhorlaja Norman Jacques sanoi, etta nykyiset koettelemukset vot- daan huomattavalta osalla todelg johtuvun kolméen kuukauden ajalta ennen lakkoa, jolkoin Incon tyalil- set tekival 32 tunnin tydviikkow 40 lunnim = iyovikon = sijasta. Talta ajalla lavallisct Incon tyélaiset sai- vat $17.00 vahemman palkkaa vii- Rossa. Umicl Kautia koko Canadan, 5a- moinkuin Vhdysvalloista saakkg, ovat Iuvanneet Incen Jakkolaisille moraalista seka aineellista tukea. Hahaa on Jaheteffty niin kaukana erilaan toimvilta tunroiltu kuin Noe w foundlandista, Yancouverin suarelta ja Nerlhwest Tervitorier. sista. WNiin monen er] alojen tyé- laisten uniot kuten kalastatien-, aute-, terks-, kumi- ja panimotyd laisten, kauppa-apukatsten, paing- jien, sahkotyolaisten ja kivihiilen- kaivajain unit oval luvanneet an iva ja anianeet apua. Talla hetkelld on unig Jyuvannut sovitella Stelcun ja Algaman sopt- mustén perusteella, Yt kichtiy- Iyy myontymasta sien. Asian eteenpalnviemiseks: om keraliy al- lekirjoituksia pyyntadn, jossa ke- hoitetaan Gntarion paaministeri ‘Leslie Frostia sekaantumaan tak- vee enodttoiyenipie depen oii Ae na ree softies abd ue Koon. Se an saanut yleista kanna- tusta Sudburyssa viime vilkon ai- kana. Tunnetut kanmsalaiget ja par- lamentig jasenet ovat ilmaisseet kannattavansa sila. Lnio pyrkli saattamaan taman Incoa vastaan kiydyn Jakon mah- dollisimman pian paatdkseen. Tas- $i se saa kalkkien oikein ajatte- levien thmisten kannatuksen. —_——_ Chrysler-yhition varapresidentti John D. Leary ('a5.) ja Linited Automobile Workers-union johtaja Walter Reu- ther kattelevat Delroitissa sen jalkeen kun oli soviltu Chrysler-yhtion 1yslaisten lakko Yhdysvalioissa. Cana- dassa on juuri talla hetkella kysymys uudesta tyoehto- supimuksesta General Motors-yhtien 15,000 tydlatselle. PAIVAN PAKINA Pikku-uutinen on joskus merkitseva "PUSH sauttuu, ella jessukin valtiossa vallilgee laajahko sisainen pikku-uutisessa on enemimidn ju bal: |itsehaliints, mutha maa on kuiten- kermpia asroita kuin jossakin “jy- | kin Wel briltiasen ylkomissio- myjuiussa” mille hauskalain pul |nerin haliinnun alatsuudessa, mika jon palsia- ja olstkkobfaa. Porvarilehdel — niin suuriu “sa- Navapauden” puclustajie kum ne Vartlavat alevansikin — tunmetain NiMenamwan sili, etla esim. Lyo- yaked i, Vleensa edist¥stia puolta- vat ouetishedat kerrolaan maldsl- liseminan lyhyestt jos nila ei vo: due jSttha Kokonaan julkatsematta, mutta jollekin senstatiojuduille jz ikaisile rikestarinoitle er dietenkian = tyydyta = lainksdn maan Kanto-wsukkaita, Hutto stirlemaidén gryunitamis. ‘ty oon kauttu akojen pyritty “oi. keuliamaan” n1gissa “sivist¥smals- sa” yditaksctla, ett slirtomuukan- sul oenal muka pysly omia usta Laan hetaumuan. Silrkomaskansoje on siis tyhmyylensa ja noloutensa lukia “opetettuya” ja ‘““kasvaletta- annetaan bva’, mutta siita sictomaaherrajen millet yhla paljon tilad Kuin tyota-|“opeliishommusta” e1 vaan tule Val- jekevien pargausjutuilbekin. Yksi (allainen pieni, mutia pal. jon kertova wutistieta saatiin ¥il- kon alkupaiing Kuala Lurmpurista, Maliijien diilteviultion. paakaupun- sista, ‘Tissa uulistiedoxsy same. tun oastathisestt, Ruten korosti Ble non Mau Tse-tune jekin aika sil. ten, e@tta malajicn “haviislyksen paivat oak mennect.” Kulen tledetain, Maltaijien Liitto- mishka @1kao Kysed, Nyt Rurila Lumpurista tulleéssa uutisticdoss korestetaan kulilen- kin, cella brittijiislen pit#a ainakin virniisissa Lretosanakirjoissaan teh- di suursiivgus ja poistaa ainakin Encyclopedia Britunnicu-nimisesta lictosmnakirjastaan | “Mmalaijitsisten hivaistys . Mitaifiliisten puhemiebel orvos- lelivat Iinilun uutistiedon mu- kaan taman tietosanakirjan v. 1847- A? painosta sila, kun sitna sano- taan, ella malaljilaiset ovat “¥elt- toja, huvitlelevia, harkitsemattomia ja Varikkaita vaatieita rakastaviu ja etla he vihaavat kovasti tyota. He eival anna arvaz rahalle erval- ka paljgakaan perusta rchetlisyy- desta raha-asiotssa. He lainvay.it micluimmin rahaa Kuln ansailsevat Sila..." Malajjijaiset vautivat etta 1allai- neq ohavaitystekst: pits poistua lilasanakivjasla, sila vaikka olisi- kin totta, etta nug maaritelmat pi- laisivat puikkansa joihinkin matat- jilaisiin nahden, niin totta on mys, iia ne sopivat joihinkin prittiai- ciin ja muthinkin. “Taman vuoksi on @hdottomasti vaarin “yleistaa' qwitakin yksildtapauksia ja soveltaa niith Koko kunsaan. Me pugieslaimme sanomme sihen “amen, : Multa yiioleva pient uutislieio on kutlenkin erittdin mielenkiin- toinen kuvabs nykymaailmasta, Siirlomiuakansaja ef vorda enda pilkia aikaa pithia kahlehditussa nsemassa! Pienemmatkin sirio- munikunsat vautrvat oyt itselleen poikkaa qwuringon alta! Tosiasiassa kansellinen yvapuulu- mishike on teisen maailmansodan jilkeen vyorynyt eteenpain keval- virtujen Jaillu, murskaten tieltign f ‘. 7" bras el . 1 ee a waedan wo4 Itahassa vaadilaan “koeputkilapsista”’ rangaistusta Rooma. — Edustajakamarin uts- fasistisen Wikkeen jasenet Giuseppe . Gonella ja Chemente Maneo ovat tehneet algittecen, jonka mukaan keinotekoiseen hedelméitykseen wistuvat naiset tuomitsan enin: aan 3 vuoden vankeusranguaistuk- seen, He vaatival samanlaista ran- gaistusty myts aviopuolisolle, jok+ antaa suostumuksensa keinotekaoi- seen Hhedelmailykseen, seks lnovut- tajalle. Aloitteentekijat viittvat, ectti heidan toimenpiteensa tarkoitukse- nt on ennuakoita ehkaislé riitejen aynlymines. Italizssa ef ole voi- Massa mitaan lakeja “koeputkilap- sista’. Norja kahden fulen valissa - merimies- fen ja varustajien Oslo. — Huolestumeisuus sen joh- dosta, elta useammat valtamerirah- tlarvat purjehtivat os. “sevinnais- lippujen” alla, an pakoittanut MNer- jan kehgittamaan uuteen Buroopan maiden veloomukseen Yhdysyal- loille. Tassa vetoomuksessa kehoitettui, siin ¥hdysvaltain rahamiespiirej3 pidatlaytymadn rahoittamasta sel- laisten larvojen rakentamisia, jolka olisivat ruunnitellut toimimaun mainittiiniasten lippujen dla kreik- kalaislen maanpakolasten hyvdksi, jolkua Pakolaiset verovapaina yoivit tuljota alhaisempta rahlimaksuja. Norjan tarkoituksena aon saada Yh- dysvaltain hallitus kohdislamaan painostuksens# ndila yksityissd fi- nanssivhtigita vaslaan, Myos ilmottetaan ryhdyiyn Lon- toossa keskustléelwihin Brilannian kannatuksen Saamiseksi hankkeelle. LansiSaksaun ja Hollantiin ei ole yield ilmortethi saadun mit#an yh- teylia, Mutta WNorjan viranomaisten i]- moitetawn olevan tukalassa asemas- sa. Y¥htaalla Norjan sosialideme- kraditinen fallilas on merimesien union payndstuksen alaisena, Tama wna vilthaa ankaraan kilpailluun ja turvellisuus- ja muiden tasojen alentamisecn, joka johtuu siita, et- ta jotkut laivanomistajat ovat re- kisterdineet laivansa Panaman, Li- berian, Hondurasin ja Costa Rican rekistereinin. Naden maiden mert- miehilld ei ole siti uniolurvaa, joka laataan toisten maiden merimies- ten tyoehtosopimuksissa. Tdisgaalia, morialaiset laivanomis- lajat, jaiden Jaivoja kayletaan yh- dysvaltalaisten ja brillilaisten ol- jy-yhlididen 9 = palveluksessa, eivat halua mitenkaan suutultaa suuria asiakkaitaan. Taten Neorjan hellituksen taholla yaatimustl:z: et ole kohdistetlu oljy- yhtididen ja muiden “sovinnalslip- pujen” alla kulkevien Jalvojen omistajia vastaan, sila nama vib- doin viimein jouluval, pdinvastoin kuin kreikkalaiset pakolaiset, mak- samaan tuloveroa, Springhillissa pelastetiu kaivostyolainen kuoli; kuolonuhreja nyt 75 Springhill, N. &. — Springhillin ViimMedimman kai fosonneltomuL- den jahdosiu on nmyt kuollut Kaik- kigahn TA kaivestyoldislia. William Slevenson, joka pelastettiin nio 2 katvakses:a muutamia tunleia sen jalkeen kun kaivoksessa tapahiuz fuhistuma lokakuun 23 pna, kuol Hanen tolnen jalkansd, Kasivar- tensa ja olkapaansa cuhjoituivat luhistumassa. Elan oli ollut sairaa- lassa sitta Vahtien. 99 muuta micsta pelastui, i2 heista ol{uaan kuwsl paivad suljet- tuna Kaiveksessa ja 7 heist§ kab- deksan ja puoll paivaa. yhden ftomensa jalkéen nisla es- leisté, mith imperialism. on kansa- kuntien vapautumisen ticle raken- lanut. dmperialismin kahleista vi- paubar heti sodan jalkeen sellaiset suurmaat kuin Kiing, Intia ja inde- nvsid, joiden kansal mucdostavat yhieenlaskien kolmunneksen koko Lhmiskuanasta, Mutta siirtomaakanscejen vapau- tumistke @ pysahtynyt viela [2- hankaan, VWiela wumeksikuluneen vuodéen aikana on imperialismin kahleist®? raahtaissul iisenga 9 va- paakst Irak, mika vallankumouk- scllaan tuki ja Voimistulti suurestt wrabimu@ailmun kansallista vapaus- likela. Ghana ja Guineas ovat vast- ikzan sugvultaneet Kansallisen va- paniensa jn Sandn varsinaisessa mielessd koko Agsia ja Atrikka on nyt kansallisen vapausliikkeen pyOortelssa tak sen kynnyksel la, “Kukaan ei aliarviol esimerkikst Yhdvysvaltain imperialismin yvoima, milia sen migimanvyallomussuun- nitelmat eivit sovellu nykyaikaan, stlla stirtamaiden ritnto on tulossa yhe perdullomiatiomasl) vanhanae kaiseksi ja aikunsa élinecksi, kuin sohva ja pumudes. Yilamainitty Kuala Lumpurista tuldut uulistieto on kawikessa sup- pevudessaiun Kuvaus tasti maailinaa nuilistayasli, valtoyvasti = Kansojen vupuusiiikkeesla. — hiiisikourd, Lael . . = . . . = - - 8 - . = oo 8 oye ee ee ee ee ee ee - ee - = ce ellie pepe ly ls els ee lle oe