2 LP (7 u oat Pa pe en tata atl a - " 8 oe 7 - | Quebecia. | ¥htend tarkeimpani “ kysymykse- na. koxouksen tydjarjestyksessé.. 421- fee olemaan eskustelu Canadian Labor Congressiin Jiittymisesta. Kokouksen puhéenjohtajana tu- lee Qlemaan union presidentti Ge- [rard Picard ja - -kokous alkaa ‘sun: I nuntaina kello 2.15 i. p. Kokouksen | uskolaan kestavan koko emsi viskon. | iedossa sanolaan: “Laivaliikenteen | keskeytlaminen Suezin kanavalia } voisi merkitd? korotettuja clyyn jz gasoliinin. hintoja, sanovat viran- omaiset.” . Me kysymme milcsi? | Canzdan dljyreservit ovat eitta- mattémasti riittivat. Vika on sit- na, e1t4 vhdysvaltalaiset omistavat niista.noin §5%. Vaikka tuotantom- vain aljo hypitd liman vars ~~ Miiksi e)? Mehan vain Lelemme. | Mao Tse-tungin avginiauseita pu-! 350% suurempi kuin on Srviol ett Chu Teh kehoitti kaitida kiinalai-| i sia tyiskentelemign Talwanin (For- | | | Mosan) yepauttamiseksi rauhallisin | eal lal ee =| ere ti eel eed oe hd] Tr rl wae heessaan Kiinan koramunistisen| +: 1957 loppuun. Han arvici puclueen 8. kansalliselle kongressil- | kansallinen tule lulee- lisdanty maga | fe, joka alkoi istuntonsa syypkuun toiselt: viisivuctissuunnitelman ‘K- i [uessa noin 50% :ila ensimmaisen ; peuvotteluin. ' | BHongressissa oll lisnd veljesedus: | " isest . ikaisista | | va aikke sin yale eens [tajina canadalaisen Labor Progres- ; sive puolueen edustajat Leslie Mor- ; mat jinnittyneisyyden kehittamisek- si ja sotaan ‘valmistautumiseksi,” ris ja A. A. MacLeod Torontosta se: jatkoi tusmettu kiinalainen johtaja ki Pacific Tribune -lehden toimitta- = aa '. tr. oo . . eR ae a — | [Seis “ats srrtum aL Punt = = Mit ammut sanovat . . -On ratkaistu kysym ys. sii | Katoinen unio ' + . wo of ri) Fl r . ' presets Editorial Oftine (8. 4-4285. Manager | ! —— oa pe oy A PAU > E. Suksi, Rdttor W. Exlupd. Saiving ku 1tt ks! Ki _esiuses rite SSS ate ee OB Organ af Finn b Ginedisns. Eee Advertaine putes upop application: : ' Joukko panishutisteja- Pee: oF ore ‘fablished. Nor. 6. 1917. Authorized Traaslation free of charze. — [kanavan kontsollista osoittas miley Peking. - — “Haubza ritkastay'¢ jens Enda sanok edustaiille, ett tien iukeeen slirtSminen on ‘piasiallt- T misesia ene Be Netobeeoeee a re oe eecons. came ma eee eon - TELAUSHINNAT: merkitsee .meilie se, eta yhdyaval-: den ja kansojéen. pasttival yri-| vitsivvolissuunnitelman- iuluessa! sesti loppnansueritetia. .. On rat nen mies oli juurl hrppas Bice de a ~ Ligand. thrice’ weekly: Tuesdayy, | Sanadsasa: © 2 vk. 7.00 4 ke. 2.75 | falaiset. . suuryhtot kontroltoivat (yhset ovat atkaansuaneet Hevennys | teollisuus tulee kasvamaon kaksiker-| kaiste kysymys. siiti kumpl $48 |. “Montreal, — Katolison tnioliiton ulos konecsta Kun sersanttl sou eee =F a an. | Fhirdays add Batundays by Vapaus ) 4 kx. 225 || m2zamme dfyresursseja.. iti kansainvalisessi tilanteeasa ja |taisesti siila mit@ on suunniteltu v:| yoittajaksi Kilpassa faistelussa ka- (CCCL) 34. vudsikokous alkaz taale eikin, etti leeds be: 2 7 An BE Sudbury, Out, Canada Prarerautiass: t ‘6. He 3 te. 1s Syyskuun can pavers Ottawasta | ' yoimistuilaneet liikelti pysywaisen | 1957 loppuun. Maatafouden kasvus |: pitalismin ja sosialismin walt.” | 15 ensj vitkolla ja siihen osallistuu foa. . ef ollut' ee ah He a mena, * . : oo fahetetysse an Pressin uutis- ; l rauhen saavuttamiseksi.” Tassa yksi ita han sari, ette se tulee olemaan i Tunneity Kiinan- sotilas} ohtai ia‘ non 500 edustajaa eri puolelta — Herran “nimessa mies. et] fie oe “Drewn- ero: ‘torypuolueen: johdosta. Sere -Waikka viimeaikoina on pubuttu melko paljon slitd, etta _ kongervatiivipuolueen kansallinen johtaja, eversti George . Drew on. sairauden vuoksi Jevon tarpeessa, ja etta han vol J Sapa puoluejohtajan tehtavasta, njin perjantaina saapunut tieto hinen erostaan tuli kuitenkin yllatyksena suurelle yleli- . 2 solle,. Canadalaiset toivovat pucluevareists huolimatta —~ ja pod ete x a . ' £ WEVA FUNTOMERRE — Minka nakdinen mies is tadela on? (— Well, se on sen nikgin jos: JOsKUE jossain naet mieh tivin lninata rabaa tobelia, r, he a he i ree Tr --. weet aan. viisivuDtissuunnite| man saavutuksistz.. Samanaikaisesti | nuolustuslaitokseen ja maan hallio- | taan kiytettyi varoja yahennetain; 20%;:lin valtion: kSyttimist’ varois- | ° tT, = 1 aT eg ee Fe ere 1 aa au atl me re ee ee Vaneouverista. oc ~ike- et le Bel ee ee ee et hoe bem "PA tat a pe! Pa asis SPO Ta be ARS a Gots x . et ett i ad peek ead heey ha: 7 vaeThis : tae at . tke : " . a Le ‘ " ar " fens cid ie si c Bah fad: . wt ame pietse ay ‘. Lat eke shoigaa! =o oh H Pana so ee neta a ae “ “T ee ies ale Lb . = 4 : : rE: . es ee ™ ee ee eee ee oar roo fos te ee Ae ee ee os ee sae ee a a ce aU oR Ba a a ae omg an Peer WoL ne a PMR ed Dace ih. : MT RU ge ti ee ee ee Se ES STE ae te ee Pe pace EUR oS a ete = tie 7 ". “a . mi bas ee | _ "4 BK! ut fm, FF Pa Gee ewan re ee ee : _ i hes ‘ . et a r A ee ood ee ar oe - tee . Pear my _ om te | Fr spaligarphec tty aed: ae! aces 10 ic ars FL | a are F : i u vals Kein! _ = ATS SR csly 2 ait a bus onthe pe sa en ge oy Pn a atl we 1: - . 7 ee ee! Gl bled =bak ott. "¢ . a4 = SRE OT ta eg PT a SD an Sapte aoe Te, Pica wate Tyla i ae at om LL J - rie 1 Ft, 1 ae = ma . . oe .t PC a a inet . , . . - _ _ . ate “apo he Ae a ee aps a ah Tale ale de detalel tet eet i i ee on r Ree mea ow. a . . . . : . ; _o so ' . . ; * we oy . . ; 1 mt a pn a er ik" dn et eae ohh aT “7 ar sate. =, oa sie SS Sy Le at at Eine heen a Ort wet eet a ee L = . . 7 ee Le ee we. a1: ee 1 . . . aye ai laa, haha ety oe pt -7" Vee 7! nie alse mie : . . _ . . oo. tat mo 7s eo? . . . Coe eet .! ot oe . : . ot a tetas oe eet . "os . ee L - . . . . . . = 0 . wee ee Be 7! aber ee ee rege * 4 oe, ; . . 8 . _ wo . . . . . . . . . _ . 4 . .- ™ . . se No tat ‘ . a "on ', bot te te om - - . a . . z . . . . . a . . _ we ge ear 7: ay! ied =a." "a i . [aa : i a 5 5 oP Tass suhteessa ef lehdeliamme ole mi- a os tykeemme:.on,. etta - konesrvatiivipuolue. edustaa nykyisella = ohjelmallaan menneisyytta-ja suurpaaoman taantumukselli- _ Sita osaa.-Tasta johtuu se, etta torypuolucen kannatus ja _, - vaikutusvatta.on jatkuvasti pienentynyt. Ei ole eversti Drewn . 3 . paalobslaatoes syy, ettei hanen puolueensa ole paremmin ‘menestynyt. - Mr, Drew on tarmokas ja taimekas mies. Han on tehnyt kaikkensa. pHiolueensa pinnalle nostamisen hyviksi. « - _ : “: Mutta kuten tiedetaiin “tuli ei ole syttynyt tappurothin”. Pain- eae _ Nestoin, ‘kuten esimerkiksi juuri pidetyissi British Columbian .. maakuntavaaleissa nahtiin, torypuolucen joukkokannatus on: ove a, edelleen yahentynyt. | -Posiasiassa me olemme omin. silmin. nikemassi, etta Ca > ddan paljon mainostettu “kaksi-puoluejarjestelma” on rap- ” pautumassa ja. [ahoamassa. -:Totta on, etteivat. kansanjoukot ole viela poliittisesti. valmiina madritielemaan: seivaa uutta Jinjaa’: itselleen, -mutta- kaksi-puoluejarjestelma sellaisena “kuin, se on: ‘historiallisesti- tunnettu maassamme, ‘on repeillyt +r af ‘ja lohkeillutmelkoisessa madrassa: . wee RG. 7 “ade - _ tahailitukéet, Saskatchewanissa:on CCF:n muodostama maa- - -kiintahallitus ‘ja: Quebecissa Duplessisin munalukkokomento, amikd on julkisestt sanoutunut irti niin tary- kuin iberaali- : “ puolueestakin, oe . . Tami: selitt#d: osittain sen, - etta -konservatiivipuolue et paanut -BCut maakuntavaaleissa valituksi. yhiadn ainoata en- dokasta, Toisaalta on huomattava, etta Social Credit Puahieen : “dohdgssa on entisii” konservatiiveja. |_kaksi-puoluejé irjestelman rappeutuminen ja torypuclueen ]ii- _ | Peensa taantumuksellinen ohjelma. - . - & _ ; Drewn. eréarminen. nostaa mielenkiintoisen: kysymyksen. “: slita: etta kenesti tehdaan konservatiiveille uusi pudluepaavi? © On. sanottu,: ett. Ontarion. konservativipuolueen | johtaja, ja ees -silmissa, jatka: todella paittavat torypuolueen. asioista. ‘Mutta ie ir. Frost -muistaa vardiaan, etta éversti Drew epaonnistui - -_ “torypuolucen: kansallisena johtajana - siitakin huolimatta © . i! ‘vaikka’ han. oli aikaisenmin Ontarion maakuntahallituksen padiministerina! ‘Paaministeri Frost on kasittdaksemme siksi iS harkitseva ja hiottu “politlikko, ettel han: lahde syyhymatta “ “Wallalseen” saunaan,. - ee Torypuclueen kansanomaisin’ ja kieltimatta pidetyin joh- jajakekelas on ebka John Diefenbaker, mutta kuten Toronton " at tbaity. Star myrkyllisesti -kerran huomautti, aavikkomaakun- - | « talaisena hanella ei ole suurtakaan valituksi tulon mahdolli- ~ >" tuutta. _ 7 ‘Liittovaltion: vaalien lahestyessii joutuu torypuolue. pith | . aan | kiireellisen. konventionin, minka tarkeimpdna ja miltei ninoana tehtavand on, kuten tava!lista, uuden pucluejohtajan — . ¥plitseminen. Siihen. mennessii saamme kuulla paljon ja hy- ‘yaa. aatteellisesti ja historiallisesti naivettyneen konservatii- pe ipuclucen johtajaehdokkaista. : w Pee oe ' Puolueeton, muttei periaatteeton Viikon lopulla:julkaisivat efdat takdldiset sanomalehdet | Jakartasta keskiviikkona lahetetyn Renterin: uutistiedon, missd, tai olkeammin, minkd avulla annettiin ymmibrtad, etta “Indonesian presidentti Sukarno oli Moskovassa “ylittanyt val- 7 - -"fuuksiaan”, silla Indonesian hallitus seuraa edelleenkin “tpuo- : *“dueettomiuschjelmaa”, . Tosiasia. on luonnollisesty. tassdkin _ oo . - a a ~ Mapaus hittyy. fampimasti sithen — elta virallisen opposition . “tain: takaisin vedettavad tai muutettavaa, sill vakaa kdsi- . i-Canadan oljyritu ottajilte. British Columbiassa ja. - . Albertassa on ‘Social Credit-puolueen. muodéstamat. maakun- | .. Eversti. Drewn -johtaman konservatiivipuolucen viime-_- " yuotlsten. epdonnistumisien: perustana. on slis historiallisen — ".: mgakuntahallitukseri paadministeri Frost }oytaisi armon niiden - me oj) 65 miljeonaa tynnyrid oljya timin vueden ensimmiisen viiden kuekauden aikana, meidin, oli tuo- telfava .ulkomailta mijtei 38 mil-! foonaa tynnyrid. Vaikka -viime vuo-. sikymmenen aikana Canadassa on valmistunut huomattavasti . éljyn | otthdistuslaitoksia, niild ei siith huc limatta ole riittavasti tyydyttmiiin canadalaista oljyn kysyntaa. : Canadian. Pressin uvdistiedasta aaamnte vibjauksen siti, mikst ca- nadalaiset; mahdollisesti | ‘maksamazan enemman oljysta Oullesin suunnitelma Suezin boiko- lista toleutuw. _Huomipiden. mahdollisen sAilidlai- yojgen puutteen ja slits johtuvan Steli-Amerikasta tuotavan ~4ijyn Wnnan ‘korottamigen raportissa Ba- netaan: . “Tima vor koitua hyddyksi lin- | , Jos ul komalsen raekadliyn hinta koheaisi ‘HtG-Canadagsa, linsi-Canadassa mah- dollisesti tapahituis! Yaskaav2 koro- “is,” Timeiséstikin nyt on ‘alka ryhtya ‘yastarintaan mahdollista diliyn hin-. tan korattamista vastaan. . .¢nnen- cuin Albertassa olevat “yhdysvalta- ‘alset kerklivat selfaigeen hom- | ita maassa, Kiinan piaministert Chou naan. — Canadian Tribune. jou tuvat jas. edustajien ja vieraiden oseittaessa myrskyisasti suosiotean Kongressissa off fiend 1,022 varsi- inaista édustejaa ja 107 varalta, edus- txen yli 10 miljoonaa jasentd, joten Kiinan kommunistista- puoluetta Woidaan pitda maailman étturimpana “poliittisena puotueena. Myds oli 13s- nd Kiinan demokraattisten puoluei- en ja ryhmien Beka erinaisten kan: san jarjestéjen edustajia. “Oo kuluaut ach vuotta ‘sila koa pidettiin 7; kengressi, * sanai Maa, ‘Me olemme fissd suuressa maas- Sz, taajoine alueineen; valtavine agtkasitkyneen jo nionitatioine ti- lanteineen, totewitaneet porvaril- ‘lis-demokraattisen vallankumouk- Sen ja olemme myos Baavuttanest - _ratkaisevan vollon eames ; vallankumouksessa.” Mao tupasi, solidaarisuultaun Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita. kob- taan niiden taisteliessa Kangallisen itsendisyyténsi ja vapattiumisensa puaiesta seka rauhan liiketta ja “oi keutettuja taisteluita’ kohtaan kai- kissa maissa kautta maailman. Puhuessaan teollisuuden. kasvus- Michiganissa oll iutarhols — view lipa ‘hyvinkIn- suuria fa erindmaisestl holdettuja -— jo ennen Celumbuksen Amerikkaan.ensl kerran saapurnista,. Loteng - malsema-arkkiteh tuwrin pro- testorl Harlow O. Whittemore, Michl- Fert College of Architecture ghd De- Sign -korkeaopistosta, joka tana gyi - SVT Juhl S0:tta tolmintansa Yuosl- juiiaa. . Maiden “kaitan © alter hiavinnelden ealfilstoriailisten ‘pinttarhojen . .pohjia on Joydetty Kalamazoo ja St. Joseph ‘Jokien Jaaksoissa ja. preerlaukeamilla Michiganin - lounaisessa OSASER SREOG tama talojen ymparistén kaunlstus- eksperttl - i |INTAANEILLA SUURET PUUTARHAT JO: ENNEN COLUMBUKSEN TULOA missii Park: Club House nyt on, Hlivat ‘Rarryn pyran. muctolset - siteottain. kulkevine polkuineen ja. kehyksineen. ‘Totset. olivat potxupasliskentan Mmuc- tolsel sii#ondllgine suoralinjalsine ku= kelneen, jotka clivat noin kolimen Ja- lan piissi, tolsistaan, selltt#a’ han. Puutathanpenkit, jotka saivat ti- mane eriiolsnimlityksen siksi etti ne miustubtivat - enrocppalaisten ‘puutar- hapenkke ji kalkki havitetty vakkolholsten ja inti- Aanien vilisien taisteluiden aitana. Mité. ikind niisté nyt tHedetain on koottu. -Schooleraftin, maanmittari Bela Hubbardin Ja joldenkin oLsten: Kalamazoo kauntissa on tavatty / kirfolimksista, Jotka ne omin silmin +Health -puularhojen poehijia 17, enemmiin uln missidn | ‘tolsessa, | ERM Lag ; iMutta St, Josep kaun- tlasa = =oonl kalkkein ‘suurin, nimittain 120 eekke- rin. lnajulnen ja s@ on Ibhella Three oO: Riverld: Branch kauntissa on THILA KMolest; Van Buren. kauctlssa kolme: Cass kauntissa yksl, Berrien kauntis- sa ¥ksl: Shiawassee auntissa kolme: Sanilac kauntissa yEsi - Ja Saginaw KAUN CESS Wiest. Yuonna 19435, Whittemore, ledolbti La VWerendrye niiiden. puutarhojen qlemeassaolon Fanuskan hallitukselle. Yuonna laet amtol Intlaanien asiciden astoltsija Henry. Rowe Schoolcraft, Sault Ste. ‘Mariesta. nilden puutarha- Jen pohfjaplirroksen can tarkat mitta- Suhteect. SAnod prot esgori loytarcticelilia Professorl Whittemore $ellttddé, ett: néima puutarhojen pohjat ‘kohoaval IT tuumaa ympsrdivba maan- pintaa ndistd -ouutarhanpohJista. olivat nafinest alkuperaisessi . amuo- dossann, sanoo professorl Whittemore. “Hokonsa puojesta", .jatkea. han, “Kaslitival ne 20:ata i2gbteen eekke- rin. Miissh olevat palstat olivat Jaetut jarjestyksessa, taldona Ja symetrisizsi, joka ne prottaa-katkesta muusta-inti- aantheimojen maanviljelystalminiias-— ta Mexican pohjoispunoieila."* Ruka tex RAIA mysuiliset puutar- hat? Professor Whittemore Sariog, eta. Mithigutiin alztastikaskaisi toteaa, etta: valtion etelansassa ja Jahella Ohig- ja Mississippl' joen laaksola tien kurmouja ja Kyla rakentava TH Duultarhoje sttunnittelevs jablaanlhei- mo, Jonka sitter SOlalisamimat, met- SH StHWHl: ja. ‘talastavat intlaaniheimot. sellaiset -kuin Shawneesit, pottawat- tomic'sit. chippewat, foxit ja Sauksit ajoivat etelammaksl, “EL ole mitédn epalivsta elita, et munksesta, _Tds8a. - ‘Canadalaisen tyévien- Tehden 1,000. numero ‘painoon tala vikolla viginesn ; yhdenmukaisine kasyipenk- |- mucionsa Puoicsta, on: fa verralluna 32% :iin. ensimmiisen, ¥iisivuotissuunnitelman aikaina. Ta- foudellisiin, kulttuuretlisiin ja ape- tustarkoituksiin tullaan kayttamagn 70% valtion kayttamist’ varo.wta | verratluna 56%:iin aikaisemman suunnitelman aikana, . Keskuskomitean poliittisessa ra- portissa, minka <¢sitti Lie Shao- chi kongressin avajaisistunnossa, sanottiin, atts “tuotantovalineiden. (erittiin morilsholnen - ja vaikea- ‘yksityisomistaksesta valtion omis- vailla", } ja. Tom . McEwen Neuvostoliitiolaisia veljesedustajia ; jehti Neuvestoliiton kormunistisen } “and Labor Con “of Canada jal puglueen - . _ keskuskomitean Anastus Mikojan. ) jiisen | ti kongfressta Neuvostoliiten kommu-, niskisen-pudlueen puclesta. “Ei kes- kaan maailmassa ofe valiinhut set- laista ysta@vyytti kuin se, joka ont mean Kahden suuren maan, 5am 3a kanden voimakkaan puclueen jausetilaisuus sen joh dosta, et6 Liin- ) si-Bakean - kommunistipuolue ol ha- Eari- sanol neuvestojon taza. | Alumiinityélaiset {Ystavyyssopimus vaativat Korkeam- solmiftu Kiinan, pia palkkoja ett - Kilwa: soittaa ' Arvida, ‘Que. — Aluminum Com- pany of Canadan ja National! Metals Trades Federationin {CCCL) val- tuutetut alkoivat tHaili keskiviikke- na neevottelut. uudesta tydehtesopi- joka tulisi koskemaan 6,400 tyolaists Lake’ ‘St. Johnin pii- Unie. on esittinyt vaatimuksen tuntipalkkojen korottamisesta - 30 sentila ja tydviikon lyhentamista 42 tunnista 40 tuntiin. = Yition- ilmoitetaagn esittaneen kelmen wurden sopimusta nykyisen- ‘kashden vucden: sopimuksen sijasta, joka piittyy ensi marraskuussa. Toronto. — Taalla iimestyvi ca ‘nadalainen tydvilerlehti, Canadian. Tribune on tShin mennessi -painat- tanut 999 numeroa lehted.. Timin vitken vaihteassa se paimattaa 1 OCH} ‘NEMeransa. Lebti altkol ibnestymaiin tammi- kutssa 1940. Nykydin se on viikko- lehti vaikka yhdessd vaihecssa kué- tantajat’ yrittivat tehdi siitd pai-| vilehden josta yrityksesta oll kul- tenkin lugvuttava. . . . . rrr eee . . . . | bout ja ‘Nepalin valilla. New Delhi. — Taalla tiedoitettiin | torstaina, ett. Nepal on allekirzoit- ; tanut: Kiinan Kanssa ystivyyssopi- muksen, jonka. mukaan se tunnust Tibetin yhdeksi osaksi Kiinza.. Yhdeksintoista’ kiinalaista ja ti- bettifainen Katmandy ovat. olleet | pimuksesta Nepalin kanssa. tin ja Nepalin yalilld4, jonka mu- tain 20, b00 rupeeta Nepalilic. | Quebecin -entinen | paaministeri. kuoli- fapalurmaisesti Maontre al, — Senaattori_ Adelard Goilbout, Quebecin entinen paami- nisteri,. kuoli taaila. sairdalassa ’ t115- taina tihin: vamimoihin, joita’ Han ai- pudottuaan -ketinsa ylikerrasta rappiusia alas maanantaina: Liikdrien antamassa tiedonarnes- sa Sanotaan, etta pudotessaan God- Sal pidluun murtiman. Han Kustantajat arvioivat, atta sitten | ‘ali kuollessaan G3-vuotias. =. tammikuun 1940 on fehden ilmesty- } Senaattori Godbout tepui libe- misen yhteydessi kaytetty. 650 1o0-| rgalipvolueen Quebecin jaoston joh- nia.sanomalehtipaperia ja kirjoilet. tu ¥vHo16 miijoonaa sanaa. a ‘Kotona pestavia| . miesten pukuja tulossa markkinoille ‘New Orleans. — Miesten. puku ja, | joita ¥yoidaan kotona pesta ja silit- tii automaattisesti, tulee markki- : neoille ensi kevaini. _New Grieansin vaatetysliike Has- #1 Brothers Inc, joka nelj4 vuotta | sitten laski markkinoille “wash-n- wear" puvut, an suunniteliut taman duden pukuilajin. Se tulee myyta- | vaksi useimmissa ‘suurkaupun geissa Tama kevyl kesapuku en valntis: | Ja on. viljelijoille tuottanut. - ‘eltu -kankaasta, miss4 on 65 pro: , ‘enttia polyester-kuitua, (25 . pro-.: | tamassa -niité vaikeuksta, soita hal- tajan tpimesta . heinakuussa 1949 pian senjalkeen kun -h nimitet- tin senaaitin. ‘Hinet tunnhetaan parhaiten “Stitt, etta ollessaan Quebecin pdimiinis- tering hanen johdoliaan ‘saatlin | maakuntiassa naisille © dinicikeus | Maakuntavaaleissa. : Halla -alueiden lahetysté kiivi Helsingissa Helsinki. — (S- S} — Pohjots- Site- men halla-aiueiden lihetysténa kal vival eraat kansahedustajat 11/9 valtiovarainministert A. Simosen ja ministeri M. Jussilan puheilla selos- Ministerit A: Simonen ja Jussila ‘ Jupasivat ottaa ighetyston esittemit teivomukset hallituksessa ‘ksitelti: ° Neuvostoliiton | ovat kohtuulliset. On jvat kaikkein pienemmissi maards- Senjalkeen kun: aks Sturn ta | Conadan uniekeskusta: —- Trades Canadian Congress oF Labor yh- distyivat muodostamalia. Canadian . Mikojan sai osakséen raikuvat | Laher Congressit — on CeCL-n ti suosienosaitukset kun hin terveb-, holta harkittu ybtymist® CLC:. Reiman “Moskovassa | Moshova..— Maanantaina, syyskuun It pn jariestettlin Licskevassa yasta- joitettu. Puhujana esinty] hajpitetun. puolyeen johiaja Max Reimann. . Han dleskelee parhieiiiaan Mosko- vassa. Eauttakulaumatkalla Pekinglin, jossa han aikoo olla. mukana Klinan kLommu nisiipuolueen kon gressiséa. Maanantaing hin oli neuvotteluissa kommunistipuolueen fohtajlen Hanssa. . padtdin pitdistava mies on ] Intian mellakeissa USA:n kirjan. takia | kuoli 13 thmista New Delhi. — Kaksi ‘wii | faneissi melakoissa “on kuollut viime maanantaihin Sa 18 ihmista ja 100 on leuk ‘Ut. eraan yudysvaltalaisen takia, jonka SahoLaan hap profeetta Muhammedia, ©. - Jubbulporesta, Keski- Mmaanantains lulkeissa wutist; -kerrottiin, etta ‘uudessa ka ‘kuolit 1 ya Joukaantui 4 i Kaikkiaan on. kahakkain j vangzittu yi tuhat ihmistd ‘jo Jubbulporesss. Mellakoita taneen . Kivjani nimi on Ri Leaders.” NOPEUSRAJOITUKSET MAANTEILLA VAIHTELEVAT KAUTTA CANADAN Ontarion ajoneuvojen rekisteri. vottelemassa kauppi- ja ystivyysso-|toimiston johtaja A. G.-McNab ei suinkaan ‘pid siitd, e(t2 valtaosa Uusi sopimus tekee mitittémik- | canadalaisista ajokortin omaavista Et 100 vuotta yolmassa olleen Tibe- henkildista et tieda mita lak? sda- laa ajonoperksien suhtean. Asket- ‘Kaan Tibetin tuli- maksaa vuosit-| tiin toimitetussa’ tarkastuksessa to- deltiin, ett 9195 ej tietanyt mits nopeutta oli. sallittu. ajaa- kunkin | maakunnan maanteilla. o. Ajoneurojen ajureilta oli Kysyt- ty jaska he’ ovat tyytyvaislii tai ei Yalligkeviln saado hnopéeuden suhteen. Yleensé kaikki olivat si- ti mielta, etth noapeusrajoitukset Ontariolatset oli- sé tyytyvaisia, silld vain 53% heist sangi,, etti shadikset ovat kebtuul- lista, suuresti maskuypnasta foiseen fa joissakin maakunhissa ei ole min- | ‘netvejen kulkevan 50 mailin kidnlaisia: rajoituksia nopeuden suh- teen. Esitamme lyhyen: selosiuksen | no ‘peusrajoituksista eri maakutinissa: Albertassa sdilitaan henkiliaute- jen kulkévan maantieti @0 mailin tuntincpeudella piivisin ja 50 mai- iin nopeudelta Gisin, kuorma-autojen 50 paivisin. ja disin, linija-autojen ‘55 -pilvisin.ja disin, “kouluautojen (Koululaisia kuljettavien) 40 pivi- $1) ja Gisin ja kalkkien ajoneuyojen asitusalueiila ja koulujen oni 25 mailin . tuntinopevdella. , ' British Columbiassa maantieno- ‘peus on rajoitettu 50 mailiin kaik- king -aikoima, llike- ja asutusalueil- la 30 mailia: katuristeyksissd ja vaa-/ rallisissa paikoissa (15, koulujen ia- heityvilig 15 koulupaivind ketlo 35 ja leikkikenttien lahettyvilla 15 mai- ‘lta - auringonnoususta auringonlas- KUL. Manitobassa “henkiléadtet saavat ‘kisteritoimiston - ‘johtaja ont kuikea maantiela Go malin nopeu- della paivisin ja 50. mailin Oisin, kuorma-autot 50 paivisin ja 40 disin, fitke-. ja asutisalueilla kaikki 30 tal Kysymys kuitenkin ‘on siifa,; etta ‘nopeusrajoitukset ‘vaibtelevat 1 Hihettyvilla 15 ‘mallia- New ‘Brunswickissa . henk: On rajoitettu 50 mailiin maz kuctma-autot. 40 ja litke- ja lueilia sek koulujen lhe ‘30 mailiin. — - New foundlandissa €i al ‘kiinlaisia ‘nopeusrajoituksia klen on sallitu ajaa valitser napendella “huolellisesti, : sest}, harkitusti ja ‘kunnollis ‘Nova Scotiassa Sallitaan h autojen ajaa- maanteita koh Ea ja soveliasta hopeutta, OF kuitenkaan sallita ylitthvan | tia vahingon sattuessa.. tarke att2 jas. joutuu syytettavaKksi : ayojen yins. 5attuessa 40 mal tineits voidaan syyttii Lilian | ta ajostus: Samoin on setli mailin nopeus liike- ja asutu 1a. ' Ontariossa saltitaan. kaikki nepeutta ja 30 likke- ja asutu: ‘la paltsi eri‘ kunnaflisten saa “‘mukaisesti. Prince Edward Islandissa [ taan kaikkien ajoneuvojen | 50 maitiin maanteill, 30 mal. ke- ja:asutusalueila ja 20 | ‘Koulujen lahettywilld. - ‘Qvebecissa sallitaan”ajone kulkevan enintaiin 60 mailin nopeudella kestopaallysieiila tetlld, 50: mailin -niilla teilli on agutuksia, 40 mailin wer! sorateilla 30 mailin kaupunge 25 matlin mutkasilla teilla -j lujen Hihettyvilla. Saskatchewanissa rajol kuorms-autot yrs. 40 mgilin teen maanteilla ja kaikki 161 -mailiin, liike- ja asutugs seka alweilia- paikallisten sdadiste ksisesti.. Ja niin’ Ontarion ATOTeUVO] hen pahalla. paalla. kun. aina yksi kynimenesti ajokortin on ta tiethd miti nopeutta han teivalki namé rauhaarakastavat hei- mot Istuttaneet nalhin puutarhapenk- celhinsa Inikeyrtteja, jotka ne ollvat havainneet kalkkEen hyédytlisimomik- . si", saneo professori Whittemore. Ja [- mydskin. on fodetig. etth jotkut In- tinaniheimot kasvattivat. mydskin he- |: 5 hvv¥in varhaisesta kaudesta iah- l . Oe “Maria kummemp* | senttia rayonia ja LO prosenttia MO: Ensinnakin on. muistettava, etia jatkuvasti voimistuva a : 7 puolueettomien meiden ryhmia, joka johdessa on Intia-je In-. (donesia, 1 ole koskaan julistautunut “periaatteetiomien” ryh-_ —maksi. - ‘Painvastoiri tama suurta o5aa- maailmanpelitiikassa | _wieva kansakuntien ryhmd on.selittanyt, ett se pysyy ehdot- on kEytetty tavaltoinan -suuri’ tyén sallitta ajaa milakin alueela Miri. Ne ovat olleet farjestettyina yhdenmukalsiksl palsteiksi. jotka ovat olieet edistettying tolsistasn syven- netyilla kaytavllla ia Rutkutella, joi- den varrelta Jantee Hilla vast vaksr. (Mank}. 35 riippuen tilanteista ja Koulujen ° ‘vaimed, Joka’ katsotaan hia “Hseksi kuin ensimmiinenkio. vain silt Hosta, ettd voisi pitad.“ve- rénsa pitlhtaana” — mils madritel- mala ei ole mitian tieteelliste poh- jas? Ja jotta el Tintamslottia Fa Pol Kula delmuapuita, Kkuten omenaguta.. Shite tutrearidksan unhoitettaisi oli de : - tomasti er illgéin seka itdisista ela jantisista sotaliitoista. Tassa Jotkut nialstd- kuten-se joka sijait- | on todlsteitd saatu mum. ¥ii-New |: Tal, pltdistké meldan, uskeoa, eta | taja luyannut,. mikall mies o ““mielessa nama valtiot is kansakunnat ovat “paolueettomia”. |see Kalamazcossa sila. paikassa, | Yorktissa. ~"Rotuparemmuuden” hanuuksia _ Kalasta jaministerisdmme, mi. Stnclal- tut syypdadksl lapsettomuuteer — tista ti “pumalben komounisti" sen Taaveas oe ‘Mutta kuten Nehru ja Sukarno ovat moneen kertaan korosta- > eet, nama puolueettomat maat eivit ole toimettomina ja ~ “belickina sivustakatsojina, vaan- ne rmuodostavat aktiivisen ‘volman, Joka toimii ja taistelee Kansainvalisen rauhan Sdi- iyttamiseksi, | ‘Takalaiset paivilehdet pitivat eradnlaisena * ‘puolueetto- inuusohjelmasta” poikkeamisena sitd kun Indonesian presi-— | johtosta ‘kun han ‘sattui Neuvostolii- ton matkallaan loukkaantumaan, ja |. sai sielli, Jos el kommunistisn, niin alnakin kKommunismila kannattavien veretlahjoitiajain verta? 2. _ Muita mielenkiintgisia ajatuskoke!- ia voltaisiin esittaa. Mutta kiusaus velan rinnastamean Etela-Afmkan “Fos ‘mies on ‘syynd_aviol tapeettonunleen, vain - yal “ snoittaa, tapauksen ‘toiseen F - tain, jonka nimeksl fulee der bensborm Tama ~~ Elamant af@tiaa haneo Lartettaivak pateran michen, “siittajan’ _mattomuuden kansojen sisdisiin asioihin, kaikkien -kansojen - ‘tasa-arvoeisuuden tunnustardisen Ja kaikkia ‘osapuolia autta- van yhteistoiminnan.” - | ‘Kuten nakyy, Moskovan. julistuksessa ei sanottu mitiiain : sellaista, mita presidentti Sukarno ej olisi atkaisernmin Ssand-. | “Eteli- ‘Afrikan ASkintineuros-— ‘tot bywaksyivat suunniteliman, minka murkzan pannzan walkolset merklé astiolhin, mise3 sallytetiin valkothoisten I2hjoittamaa verla, _ ja mosiat merkit astioihin, miss Kuten tiédetaiin, Jumala Tyg sokeu- -_ della kKalkkki ne,- jotta Adin haluaa! turessn Wisatidessaan hukulttaa. Muistetnanpa vaitt nilta eillaia suu- | | | | ee eee | : ‘uuksia’ jotka “rotuparemumuutta” aarpaten lupasivat. karsoilteen "“piel- ' so 1 . vey. wee = . : re) ee = " = re ee rot - . oe nut. Mutta olisi kuitenkin harhaanjohtavaa olettaa, ettei Su-. : poe . _ . '‘yaniehen paikkoja alna Suomen) sdilytetaan el-valkolsien Ihmisien | ae rneeeeecutian allekirjoitti' Moskovassa vierailunsa yhtey karnon Moskovan matka merkitse mitagn. Painvastein On | -sopia. mydten sili perusteella; etta | labjoittamaa verte. : | [ hailltuksen hykyisti youhottelua edel-| 4%‘ avioliiton ulkopuolisesta ae .dessii Jausunnon, miss& tuontitaan siirtomaakomento ja-sota- { asia. Palauttakaamme mieleemme tama: Sukarno vieraili en+ ‘| zatkxivaltiag Jumala on suuressa vii-] “Neuvosio titi hallitéksen sii- jtajiiins#, natsihallituksen ‘mieletti-| teesta syntrya Jape! katso es ; | cdiitet, vaaditaan Suezin origelman rauhanomaista ratkaisua’ | ren Moskovaan menoaan Yhdvsvalloissa-ja kavaisi-tdalia.Ca- [:audessaan luonut “puhdasrotulset”! © doksen- mukaisest! sling mieless&, { myyistin.” Madiliseksl, ja. aidim aviomiche! ' geka atomiaseiden ‘Kieltoa’ ia maallmanlaajuista aseistariisu- nadassakin. Yhdysvalloisia presidentti Sukarno ohisi halun- ‘vallitsemaan ja gekarctuisel miljoo-{| efla el-ralkolsten vereniahjpttta- -Natelen rotuteorian - yhtena kulska- .. tunnustettara hanet Exilii ; | iat hallittavizsi. faln yerta #4] amnettaisl ralko- gena ‘yoidaen esittaii Gestapopadiliikko lapselseen. Oo Be Damen = oy mo . . . . . ne ails Heinrich Himmlerin lausunioa; jonka hanen ‘kerrotaan ‘antaneen suomas | | lalssyntyiselle - -hierajalleen,” ) matsi- 1 ttohtori Felix Eerstenille. Tamin LA WsunnoN Mmukaayrt Saksati suurin to- synnyiiaa . imaieksi.”. tokiih@oilija. . Berliinin © ‘Taunioihin : Histbrian - ifesaars a8 kuollut ja kuopatty Johtaja’ “Hitler miaarin es] i “Sucmen. (Hitleristii puhuttaessa oli sina kir- sotaherrat; Mannerheblmlt ja ku joitettara Joitaja suurella “J:1d) nit valmistautuivat Hiflerin &: aikol jouduttas Fotupuhtautta | en der : Lebensbornin 44) aridlakeja- minutia men (hen: nut. saada talousvaikeuksissa olevalle, juuri. itsendistyneelle’ _maalleen taloudellista apua. Ja myéntad taytyy, etta presi- © dentt: Sukarnoa kohdeltiin Washingtonissa hyvin — sielli jarjestettiin loistavia illallistilaisuuksia hanen kunniakseen ja. osoitettiin muutenkin suurta ¥stavyytita. Mutta, ja tama | on tarkeata, mitaan talousapua han €3 saanut! : . Taman @paonnistuneen yrityksen jalkeen - presidentti | Sukarno: meni Neuvostolitttoan, miss@ han oli pari viikkoa ja ‘sai siella sadan miljoonan dollarin arvoisen kauppasopimuk- mista. | Tassa lausunnossa el kuitenkaan oliut yhtdiain ainoata sel- | Taista sanaa tai lausetta, jota presidentti. Sukarno ei olisi - - |". atkaisemmin oMmassa taassaan ja erindisissa kansainvalisissa | « .konferensseissa lausunut. Kuten muistetaan.:Indonesia itse-. - naistyl pitkan ja Suutia uhrauksia yvaatineen taistelun tulok-. - *oena elokuun 7 pra 1945.. Ja puhuessaan maansa yhdennessa-° ; | toista itsendisyvsjuhlassa Jakartassa viime. elokuon- 18 pna,. _itsendisyystaistelussa kunnostautunut ja sen vuoksi vuosia _ “Der Lebensborn saa synty laitoksia, joissa jokainen 1odi | tavastl rotupubdas ‘sainen Miyts mulstetaan, etta tissa jupa- ’ thaisite' polilaliic. qassa “kavi, Euten kivi Kerran ne . Ferenstirtopalvelon johiak trie mustajaisen ‘hevoselle, joka “Euoh neti M. Shapiro vastusti ita hommaa syamattamakst . apittuaan”. -.Arjalai- |. eile ole quuden padkihot, Aatu Eevolneen J8 | nuut Hilden mukana. Kuolla kupsah- : ivat hg kun olivat appinget rotu- "| isin, etta “kuinka hulluiksi" yoivat OE a events vupuhtait. | 7uviisaat valtiomiehet tulla? Rai uolmatta “ro up | ) Multa ottakaamme pari ajatuskoet+ a yilapitava rotuvaing el4i Ja re-! Olettakaamme. ettk joku Biel | tL? (Hee Welle eae Ae hn ea : vos ahh id re eT Cate ati, an ee Sa te he . a ee, Pee ; i" ' a . : a 3 *r' iS acts = 1 : eno! . 7 1 ; a7 iT . ae . = ae Co 2 ete ft iy ye at det wot . a 7 re Sty a AUR S - . Po : : a TE 7 “; . . on = et og + carter Aah Ter. ope " Cs ee ri _ “1 Pa a a= SEL . perosteeiis. . titel ‘tieteellista perustaa,” a apa” — Taman johdosta riittaist ith kysst- LA hire I i Raat s eae eee Cee alae oon ge 1 . . us . fl i | 2 mill tay ee Mutta ‘vanmana. aslana ‘poidaaD a) ” . . pee iF a a ' Fa. SME SE ay eee taate 2 eg Sagat See a pyar a nye eT rs eae i Heys he a ees 1! “a3, wt bnneeretey nn ts seks welt woe yo nt fe er ar moe ee cree . Teateal a . . Le ee “a0. . 07 4 ae ie . . om oon eeu . re | m oom ae : : en at ae mah, tae a ite al aa - . 1 “it a ia te aft hel or, . + . L . - - . . —_ " . Piya be hollantilaisten vankiloissa-istunut residenttd Sukarno sanoi - — muuall in sval- ae 3 itn nola ) P D sano sen seka luottea haly; alta korolla kahdeksitoista vuodeksi woes lise eu : "telaval- Afrikan valkcihoinen sattuisi jossakin! © | | * tsb. ett Btela-Afrikassa on jo ier en an ilTian mitaan ehtoja! Kaiken lisiksi kaupankdynti tulee ta-, | Bm Sut ullisen umuisissa “el-valsoisten” sydinmaalld saamaan | Sodan filkeen Hitter aikol | parmiina’ tatalcin mielettomystt oe Aasian ja Afrikan muiden Katsojen kanssa Indonesian pahtumaan vaihtokaupan perusteella niin, etta Indonesia voi aa ws ‘sanotaan. I ahannestur- niin pahan verenvuodon, ‘ett hiinen | .-truwflaa laikkia ‘olemassaolevia “| ten, A ale ] henkensa olisi mennytta falua, elie: arinlitioiake sa. Luennestaan. mn- Rotuparemmutuden . ‘tictle tah _ kansa on edelleenkin taistelun pryrorteissa ‘vapauttaakseen - -maailman siirtomaajarjesteiman rutosta. Meidan taytyy Int- — 7 “maksaa runsaista raaka-ainevarastoistagn Neuvostoliitosta fvistn syyskcuun if pnd lihetetysta | AP:n wuutistiedosta. missa Eerrattiin -| e258 el ole hillundella mitéao. jS& On . tosiasta_ jonks wietaae han saisi verensiirtes. Mutta jos Te= __ niavioisilta miehilta. el enaa vaa-" ripankisss er olfsi munis kuin ‘Ls téollisuutensa kehittamiseksi hankkimansa koneet ja vilineet. = joten nilden tekemizeen Bete ES Spee tai vaimamme ‘niiden kanssa siittomaakomenn tarni- nin: BRS ee eee Be _ seen nen coast 7 Me epailermmekin, ettd presideniti Sukarnon taloudelli- | ssnests. sanaan | Nis merkeilla” varattuja ‘veripulloja. ditinisi ‘yksiaviolsnptts., 8s ja ileleses ‘siloiniin kun, meille | CEE me Si 4 i 8 -] lyva ones a, han selosti, “seuraa aktiivista rau an “nen menestys Moskovassa on ersitten propagandistien todelli- | “Yeripankkien erotiaminen. toi | ja ‘valkoihoisia veérenlahjaittajia el j. sotaveteraanit saavat crikolita fella juttuja “keltalsesta vaa fei ca 2 ae -politiikkaa. Indonesian kansa hyvaksyy. Taviallisen Tinnak- | -sena vihanpuuskan aiheena eiki-se lausunte. minkd han neu- ‘Eteli-Afrikassa - virallisesti woi- | olisi“mailln els balmeilla. niin tay- i rtusikeuksiz, ‘He saavat heté etn-- ja -omntsta ‘stihen. verratlavesla alae ‘ies °. > | ‘kaiselon -periaatteen, hyGkkaamattomyysohjelman; sekaantu- | Vostojohtajain: kenssa allekirjoitti Moskovassa. : | “inman -taeaie, - -> ftyisik tiimain vaikoihoisen tuotla |.aikenden ottaa itselleen tofen [2 :.. — Ransake i beets am oe Sete ndetaherinromevrtreni seh ay ire We Pas OE) SOT ER MEET Tee Tea Te norte iiss Re ee : 3 . a a pa a eT Silene vetigah nab. tan patie ee eed tree ge Tt coer abe na Ee eres ossase a ett ta at fs — =