2
LP
(7
u
oat
Pa pe
en tata
atl a -
" 8
oe
7 -
| Quebecia. |
¥htend tarkeimpani “ kysymykse-
na. koxouksen tydjarjestyksessé.. 421-
fee olemaan eskustelu Canadian
Labor Congressiin Jiittymisesta.
Kokouksen puhéenjohtajana tu-
lee Qlemaan union presidentti Ge-
[rard Picard ja - -kokous alkaa ‘sun:
I nuntaina kello 2.15 i. p. Kokouksen |
uskolaan kestavan koko emsi viskon.
| iedossa sanolaan: “Laivaliikenteen |
keskeytlaminen Suezin kanavalia }
voisi merkitd? korotettuja clyyn jz
gasoliinin. hintoja, sanovat viran-
omaiset.” .
Me kysymme milcsi? |
Canzdan dljyreservit ovat eitta-
mattémasti riittivat. Vika on sit-
na, e1t4 vhdysvaltalaiset omistavat
niista.noin §5%. Vaikka tuotantom-
vain aljo hypitd liman vars
~~ Miiksi e)? Mehan vain
Lelemme.
| Mao Tse-tungin avginiauseita pu-! 350% suurempi kuin on Srviol ett Chu Teh kehoitti kaitida kiinalai-|
i sia tyiskentelemign Talwanin (For- | |
| Mosan) yepauttamiseksi rauhallisin |
eal lal
ee
=|
ere
ti
eel
eed oe hd]
Tr rl wae
heessaan Kiinan koramunistisen| +: 1957 loppuun. Han arvici
puclueen 8. kansalliselle kongressil- | kansallinen tule lulee- lisdanty maga |
fe, joka alkoi istuntonsa syypkuun toiselt: viisivuctissuunnitelman ‘K-
i [uessa noin 50% :ila ensimmaisen ; peuvotteluin. '
| BHongressissa oll lisnd veljesedus: |
" isest . ikaisista | |
va aikke sin yale eens [tajina canadalaisen Labor Progres- ;
sive puolueen edustajat Leslie Mor- ;
mat jinnittyneisyyden kehittamisek-
si ja sotaan ‘valmistautumiseksi,” ris ja A. A. MacLeod Torontosta se:
jatkoi tusmettu kiinalainen johtaja ki Pacific Tribune -lehden toimitta-
=
aa
'. tr. oo . .
eR ae a — |
[Seis “ats srrtum aL Punt = = Mit ammut sanovat . . -On ratkaistu kysym ys. sii | Katoinen unio
' + . wo of ri) Fl r . '
presets Editorial Oftine (8. 4-4285. Manager | ! ——
oa pe oy A PAU > E. Suksi, Rdttor W. Exlupd. Saiving ku 1tt ks! Ki _esiuses rite SSS
ate ee OB Organ af Finn b Ginedisns. Eee Advertaine putes upop application: : ' Joukko panishutisteja-
Pee: oF ore ‘fablished. Nor. 6. 1917. Authorized Traaslation free of charze. — [kanavan kontsollista osoittas miley Peking. - — “Haubza ritkastay'¢ jens Enda sanok edustaiille, ett tien iukeeen slirtSminen on ‘piasiallt- T misesia ene Be Netobeeoeee
a re oe eecons. came ma eee eon - TELAUSHINNAT: merkitsee .meilie se, eta yhdyaval-: den ja kansojéen. pasttival yri-| vitsivvolissuunnitelman- iuluessa! sesti loppnansueritetia. .. On rat nen mies oli juurl hrppas
Bice de a ~ Ligand. thrice’ weekly: Tuesdayy, | Sanadsasa: © 2 vk. 7.00 4 ke. 2.75 | falaiset. . suuryhtot kontroltoivat (yhset ovat atkaansuaneet Hevennys | teollisuus tulee kasvamaon kaksiker-| kaiste kysymys. siiti kumpl $48 |. “Montreal, — Katolison tnioliiton ulos konecsta Kun sersanttl
sou eee =F a an. | Fhirdays add Batundays by Vapaus ) 4 kx. 225 || m2zamme dfyresursseja.. iti kansainvalisessi tilanteeasa ja |taisesti siila mit@ on suunniteltu v:| yoittajaksi Kilpassa faistelussa ka- (CCCL) 34. vudsikokous alkaz taale eikin, etti leeds
be: 2 7 An BE Sudbury, Out, Canada Prarerautiass: t ‘6. He 3 te. 1s Syyskuun can pavers Ottawasta | ' yoimistuilaneet liikelti pysywaisen | 1957 loppuun. Maatafouden kasvus |: pitalismin ja sosialismin walt.” | 15 ensj vitkolla ja siihen osallistuu foa. . ef ollut'
ee ah He a mena, * . : oo fahetetysse an Pressin uutis- ; l rauhen saavuttamiseksi.” Tassa yksi ita han sari, ette se tulee olemaan i Tunneity Kiinan- sotilas} ohtai ia‘ non 500 edustajaa eri puolelta — Herran “nimessa mies. et]
fie
oe “Drewn- ero: ‘torypuolueen: johdosta.
Sere -Waikka viimeaikoina on pubuttu melko paljon slitd, etta
_ kongervatiivipuolueen kansallinen johtaja, eversti George
. Drew on. sairauden vuoksi Jevon tarpeessa, ja etta han vol
J Sapa puoluejohtajan tehtavasta, njin perjantaina saapunut
tieto hinen erostaan tuli kuitenkin yllatyksena suurelle yleli-
. 2 solle,. Canadalaiset toivovat pucluevareists huolimatta —~ ja
pod ete
x a . ' £
WEVA FUNTOMERRE
— Minka nakdinen mies is
tadela on?
(— Well, se on sen nikgin
jos: JOsKUE jossain naet mieh
tivin lninata rabaa tobelia,
r,
he
a
he i
ree
Tr
--. weet
aan.
viisivuDtissuunnite| man
saavutuksistz.. Samanaikaisesti |
nuolustuslaitokseen ja maan hallio- |
taan kiytettyi varoja yahennetain;
20%;:lin valtion: kSyttimist’ varois- | °
tT, = 1
aT eg ee
Fe ere
1
aa
au
atl me re ee ee
Vaneouverista.
oc ~ike-
et le Bel ee ee ee et hoe bem "PA
tat
a
pe! Pa asis SPO Ta be ARS a
Gots x .
et ett i ad peek ead heey ha: 7 vaeThis : tae at . tke :
" . a Le ‘ " ar " fens cid ie si c Bah fad: . wt ame pietse ay ‘. Lat eke shoigaa! =o oh H Pana so ee neta a ae “ “T
ee ies ale Lb . = 4 : : rE: . es ee ™ ee ee eee ee oar roo fos te ee Ae ee ee os ee
sae ee a a ce aU oR Ba a a ae omg an Peer WoL ne a PMR ed Dace ih.
: MT RU ge ti ee ee ee Se ES STE ae te ee Pe pace EUR oS a ete = tie 7
". “a . mi bas ee | _ "4 BK! ut fm, FF Pa Gee ewan re ee ee : _ i hes ‘ . et a r
A ee ood ee ar oe - tee . Pear my _ om te | Fr
spaligarphec tty aed:
ae! aces 10 ic ars FL | a are F : i u vals Kein! _ =
ATS SR csly 2 ait a bus onthe pe sa en ge oy
Pn a atl
we 1: - . 7
ee ee! Gl bled =bak ott. "¢ . a4 =
SRE OT ta eg PT a SD an Sapte aoe Te,
Pica wate Tyla i ae at
om
LL
J
-
rie
1
Ft, 1
ae
= ma
. . oe .t PC a a inet
. , . . - _ _ . ate “apo he
Ae a ee aps a ah Tale ale de detalel tet eet i i ee on r Ree mea ow. a
. . . . : . ; _o so ' . . ; * we oy . . ;
1
mt a pn
a er
ik"
dn et eae
ohh aT
“7 ar
sate.
=, oa
sie SS Sy Le at at
Eine heen
a Ort
wet eet a ee
L = . . 7
ee Le ee we. a1: ee 1 . . . aye
ai laa, haha ety oe pt -7" Vee 7! nie alse mie : .
. _ . . oo. tat mo 7s eo? . . .
Coe eet .! ot oe . : . ot a tetas oe
eet . "os . ee L - . . . . . . = 0 .
wee ee Be 7! aber ee ee rege * 4 oe, ;
. . 8 . _ wo . . . . . . . . . _ . 4
. .- ™ . . se No tat ‘ . a "on ', bot te te om - - . a
. . z . . . .
. a . .
_
we ge
ear 7: ay!
ied
=a." "a i . [aa : i
a 5 5 oP
Tass suhteessa ef lehdeliamme ole mi-
a os tykeemme:.on,. etta - konesrvatiivipuolue. edustaa nykyisella
= ohjelmallaan menneisyytta-ja suurpaaoman taantumukselli-
_ Sita osaa.-Tasta johtuu se, etta torypuolucen kannatus ja
_, - vaikutusvatta.on jatkuvasti pienentynyt. Ei ole eversti Drewn .
3 . paalobslaatoes syy, ettei hanen puolueensa ole paremmin
‘menestynyt. - Mr, Drew on tarmokas ja taimekas mies. Han
on tehnyt kaikkensa. pHiolueensa pinnalle nostamisen hyviksi. «
- _ : “: Mutta kuten tiedetaiin “tuli ei ole syttynyt tappurothin”. Pain-
eae _ Nestoin, ‘kuten esimerkiksi juuri pidetyissi British Columbian
.. maakuntavaaleissa nahtiin, torypuolucen joukkokannatus on:
ove a, edelleen yahentynyt. |
-Posiasiassa me olemme omin. silmin. nikemassi, etta Ca
> ddan paljon mainostettu “kaksi-puoluejarjestelma” on rap-
” pautumassa ja. [ahoamassa. -:Totta on, etteivat. kansanjoukot
ole viela poliittisesti. valmiina madritielemaan: seivaa uutta
Jinjaa’: itselleen, -mutta- kaksi-puoluejarjestelma sellaisena
“kuin, se on: ‘historiallisesti- tunnettu maassamme, ‘on repeillyt
+r af
‘ja lohkeillutmelkoisessa madrassa:
. wee RG.
7 “ade -
_ tahailitukéet, Saskatchewanissa:on CCF:n muodostama maa-
- -kiintahallitus ‘ja: Quebecissa Duplessisin munalukkokomento,
amikd on julkisestt sanoutunut irti niin tary- kuin iberaali- :
“ puolueestakin, oe
. . Tami: selitt#d: osittain sen, - etta -konservatiivipuolue et
paanut -BCut maakuntavaaleissa valituksi. yhiadn ainoata en-
dokasta, Toisaalta on huomattava, etta Social Credit Puahieen :
“dohdgssa on entisii” konservatiiveja.
|_kaksi-puoluejé irjestelman rappeutuminen ja torypuclueen ]ii-
_ | Peensa taantumuksellinen ohjelma. - . -
& _ ; Drewn. eréarminen. nostaa mielenkiintoisen: kysymyksen.
“: slita: etta kenesti tehdaan konservatiiveille uusi pudluepaavi? ©
On. sanottu,: ett. Ontarion. konservativipuolueen | johtaja, ja
ees -silmissa, jatka: todella paittavat torypuolueen. asioista. ‘Mutta
ie ir. Frost -muistaa vardiaan, etta éversti Drew epaonnistui -
-_ “torypuolucen: kansallisena johtajana - siitakin huolimatta ©
. i! ‘vaikka’ han. oli aikaisenmin Ontarion maakuntahallituksen
padiministerina! ‘Paaministeri Frost on kasittdaksemme siksi
iS harkitseva ja hiottu “politlikko, ettel han: lahde syyhymatta
“ “Wallalseen” saunaan,. -
ee Torypuclueen kansanomaisin’ ja kieltimatta pidetyin joh-
jajakekelas on ebka John Diefenbaker, mutta kuten Toronton "
at tbaity. Star myrkyllisesti -kerran huomautti, aavikkomaakun- -
| « talaisena hanella ei ole suurtakaan valituksi tulon mahdolli-
~ >" tuutta. _
7 ‘Liittovaltion: vaalien lahestyessii joutuu torypuolue. pith |
. aan | kiireellisen. konventionin, minka tarkeimpdna ja miltei
ninoana tehtavand on, kuten tava!lista, uuden pucluejohtajan —
. ¥plitseminen. Siihen. mennessii saamme kuulla paljon ja hy-
‘yaa. aatteellisesti ja historiallisesti naivettyneen konservatii-
pe ipuclucen johtajaehdokkaista. :
w Pee oe
' Puolueeton, muttei periaatteeton
Viikon lopulla:julkaisivat efdat takdldiset sanomalehdet
| Jakartasta keskiviikkona lahetetyn Renterin: uutistiedon,
missd, tai olkeammin, minkd avulla annettiin ymmibrtad, etta
“Indonesian presidentti Sukarno oli Moskovassa “ylittanyt val-
7 - -"fuuksiaan”, silla Indonesian hallitus seuraa edelleenkin “tpuo-
: *“dueettomiuschjelmaa”, . Tosiasia. on luonnollisesty. tassdkin
_ oo . -
a a
~ Mapaus hittyy. fampimasti sithen — elta virallisen opposition .
“tain: takaisin vedettavad tai muutettavaa, sill vakaa kdsi- .
i-Canadan oljyritu ottajilte.
British Columbiassa ja. -
. Albertassa on ‘Social Credit-puolueen. muodéstamat. maakun- |
.. Eversti. Drewn -johtaman konservatiivipuolucen viime-_-
" yuotlsten. epdonnistumisien: perustana. on slis historiallisen —
".: mgakuntahallitukseri paadministeri Frost }oytaisi armon niiden -
me oj) 65 miljeonaa tynnyrid oljya
timin vueden ensimmiisen viiden
kuekauden aikana, meidin, oli tuo-
telfava .ulkomailta mijtei 38 mil-!
foonaa tynnyrid. Vaikka -viime vuo-.
sikymmenen aikana Canadassa on
valmistunut huomattavasti . éljyn
| otthdistuslaitoksia, niild ei siith huc
limatta ole riittavasti tyydyttmiiin
canadalaista oljyn kysyntaa. :
Canadian. Pressin uvdistiedasta
aaamnte vibjauksen siti, mikst ca-
nadalaiset; mahdollisesti |
‘maksamazan enemman oljysta
Oullesin suunnitelma Suezin boiko-
lista toleutuw.
_Huomipiden. mahdollisen sAilidlai-
yojgen puutteen ja slits johtuvan
Steli-Amerikasta tuotavan ~4ijyn
Wnnan ‘korottamigen raportissa Ba-
netaan: .
“Tima vor koitua hyddyksi lin-
| , Jos ul
komalsen raekadliyn hinta koheaisi
‘HtG-Canadagsa, linsi-Canadassa mah-
dollisesti tapahituis! Yaskaav2 koro-
“is,”
Timeiséstikin nyt on ‘alka ryhtya
‘yastarintaan mahdollista diliyn hin-.
tan korattamista vastaan. . .¢nnen-
cuin Albertassa olevat “yhdysvalta-
‘alset kerklivat selfaigeen hom- |
ita maassa, Kiinan piaministert Chou
naan. — Canadian Tribune.
jou tuvat
jas.
edustajien ja vieraiden oseittaessa
myrskyisasti suosiotean
Kongressissa off fiend 1,022 varsi-
inaista édustejaa ja 107 varalta, edus-
txen yli 10 miljoonaa jasentd, joten
Kiinan kommunistista- puoluetta
Woidaan pitda maailman étturimpana
“poliittisena puotueena. Myds oli 13s-
nd Kiinan demokraattisten puoluei-
en ja ryhmien Beka erinaisten kan:
san jarjestéjen edustajia.
“Oo kuluaut ach vuotta ‘sila koa
pidettiin 7; kengressi, * sanai Maa,
‘Me olemme fissd suuressa maas-
Sz, taajoine alueineen; valtavine
agtkasitkyneen jo nionitatioine ti-
lanteineen, totewitaneet porvaril-
‘lis-demokraattisen vallankumouk-
Sen ja olemme myos Baavuttanest -
_ratkaisevan vollon eames
; vallankumouksessa.”
Mao tupasi,
solidaarisuultaun Aasian, Afrikan ja
Latinalaisen Amerikan maita. kob-
taan niiden taisteliessa Kangallisen
itsendisyyténsi ja vapattiumisensa
puaiesta seka rauhan liiketta ja “oi
keutettuja taisteluita’ kohtaan kai-
kissa maissa kautta maailman.
Puhuessaan teollisuuden. kasvus-
Michiganissa oll iutarhols — view
lipa ‘hyvinkIn- suuria fa erindmaisestl
holdettuja -— jo ennen Celumbuksen
Amerikkaan.ensl kerran saapurnista,.
Loteng - malsema-arkkiteh tuwrin pro-
testorl Harlow O. Whittemore, Michl-
Fert College of Architecture ghd De-
Sign -korkeaopistosta, joka tana gyi -
SVT Juhl S0:tta tolmintansa Yuosl-
juiiaa.
. Maiden “kaitan © alter hiavinnelden
ealfilstoriailisten ‘pinttarhojen . .pohjia
on Joydetty Kalamazoo ja St. Joseph
‘Jokien Jaaksoissa ja. preerlaukeamilla
Michiganin - lounaisessa OSASER SREOG
tama talojen ymparistén kaunlstus-
eksperttl - i
|INTAANEILLA SUURET PUUTARHAT
JO: ENNEN COLUMBUKSEN TULOA
missii Park: Club House nyt on, Hlivat
‘Rarryn pyran.
muctolset - siteottain.
kulkevine polkuineen ja. kehyksineen.
‘Totset. olivat potxupasliskentan Mmuc-
tolsel sii#ondllgine suoralinjalsine ku=
kelneen, jotka clivat noin kolimen Ja-
lan piissi, tolsistaan, selltt#a’ han.
Puutathanpenkit, jotka saivat ti-
mane eriiolsnimlityksen siksi etti ne
miustubtivat - enrocppalaisten ‘puutar-
hapenkke ji
kalkki havitetty vakkolholsten ja inti-
Aanien vilisien taisteluiden aitana.
Mité. ikind niisté nyt tHedetain on
koottu. -Schooleraftin, maanmittari
Bela Hubbardin Ja joldenkin oLsten:
Kalamazoo kauntissa on tavatty / kirfolimksista, Jotka ne omin silmin
+Health -puularhojen poehijia 17,
enemmiin uln missidn | ‘tolsessa, |
ERM Lag ; iMutta St, Josep kaun-
tlasa = =oonl
kalkkein ‘suurin, nimittain 120 eekke-
rin. lnajulnen ja s@ on Ibhella Three
oO:
Riverld: Branch kauntissa on THILA
KMolest; Van Buren. kauctlssa kolme:
Cass kauntissa yksl, Berrien kauntis-
sa ¥ksl: Shiawassee auntissa kolme:
Sanilac kauntissa yEsi - Ja Saginaw
KAUN CESS Wiest.
Yuonna 19435,
Whittemore, ledolbti
La VWerendrye niiiden. puutarhojen
qlemeassaolon Fanuskan hallitukselle.
Yuonna laet amtol Intlaanien asiciden
astoltsija Henry. Rowe Schoolcraft,
Sault Ste. ‘Mariesta. nilden puutarha-
Jen pohfjaplirroksen can tarkat mitta-
Suhteect.
SAnod prot esgori
loytarcticelilia
Professorl Whittemore $ellttddé, ett:
néima puutarhojen pohjat ‘kohoaval
IT tuumaa ympsrdivba maan- pintaa
ndistd -ouutarhanpohJista.
olivat nafinest alkuperaisessi . amuo-
dossann, sanoo professorl Whittemore.
“Hokonsa puojesta", .jatkea. han,
“Kaslitival ne 20:ata i2gbteen eekke-
rin. Miissh olevat palstat olivat Jaetut
jarjestyksessa, taldona Ja symetrisizsi,
joka ne prottaa-katkesta muusta-inti-
aantheimojen maanviljelystalminiias-—
ta Mexican pohjoispunoieila."*
Ruka tex RAIA mysuiliset puutar-
hat?
Professor Whittemore Sariog, eta.
Mithigutiin alztastikaskaisi toteaa,
etta: valtion etelansassa ja Jahella
Ohig- ja Mississippl' joen laaksola
tien kurmouja ja Kyla rakentava TH
Duultarhoje sttunnittelevs jablaanlhei-
mo, Jonka sitter SOlalisamimat, met-
SH StHWHl: ja. ‘talastavat intlaaniheimot.
sellaiset -kuin Shawneesit, pottawat-
tomic'sit. chippewat, foxit ja Sauksit
ajoivat etelammaksl,
“EL ole mitédn epalivsta elita, et
munksesta,
_Tds8a. -
‘Canadalaisen tyévien-
Tehden 1,000. numero
‘painoon tala vikolla
viginesn ; yhdenmukaisine kasyipenk- |-
mucionsa Puoicsta, on:
fa verralluna 32% :iin. ensimmiisen,
¥iisivuotissuunnitelman aikaina. Ta-
foudellisiin, kulttuuretlisiin ja ape-
tustarkoituksiin tullaan kayttamagn
70% valtion kayttamist’ varo.wta |
verratluna 56%:iin aikaisemman
suunnitelman aikana,
. Keskuskomitean poliittisessa ra-
portissa, minka <¢sitti Lie Shao-
chi kongressin avajaisistunnossa,
sanottiin, atts “tuotantovalineiden.
(erittiin morilsholnen - ja vaikea-
‘yksityisomistaksesta valtion omis-
vailla",
} ja. Tom . McEwen
Neuvostoliitiolaisia veljesedustajia ;
jehti Neuvestoliiton kormunistisen } “and Labor Con “of Canada jal
puglueen - . _ keskuskomitean
Anastus Mikojan. )
jiisen |
ti kongfressta Neuvostoliiten kommu-,
niskisen-pudlueen puclesta. “Ei kes-
kaan maailmassa ofe valiinhut set-
laista ysta@vyytti kuin se, joka ont
mean Kahden suuren maan,
5am 3a kanden voimakkaan puclueen jausetilaisuus sen joh dosta, et6 Liin-
) si-Bakean - kommunistipuolue ol ha-
Eari-
sanol neuvestojon taza.
| Alumiinityélaiset
{Ystavyyssopimus
vaativat Korkeam- solmiftu Kiinan,
pia palkkoja
ett - Kilwa: soittaa
' Arvida, ‘Que. — Aluminum Com-
pany of Canadan ja National! Metals
Trades Federationin {CCCL) val-
tuutetut alkoivat tHaili keskiviikke-
na neevottelut. uudesta tydehtesopi-
joka tulisi koskemaan
6,400 tyolaists Lake’ ‘St. Johnin pii-
Unie. on esittinyt vaatimuksen
tuntipalkkojen korottamisesta - 30
sentila ja tydviikon lyhentamista
42 tunnista 40 tuntiin. =
Yition- ilmoitetaagn esittaneen
kelmen wurden sopimusta nykyisen-
‘kashden vucden: sopimuksen sijasta,
joka piittyy ensi marraskuussa.
Toronto. — Taalla iimestyvi ca
‘nadalainen tydvilerlehti, Canadian.
Tribune on tShin mennessi -painat-
tanut 999 numeroa lehted.. Timin
vitken vaihteassa se paimattaa 1 OCH}
‘NEMeransa.
Lebti altkol ibnestymaiin tammi-
kutssa 1940. Nykydin se on viikko-
lehti vaikka yhdessd vaihecssa kué-
tantajat’ yrittivat tehdi siitd pai-|
vilehden josta yrityksesta oll kul-
tenkin lugvuttava.
.
. . .
rrr eee
. . . .
| bout
ja ‘Nepalin valilla.
New Delhi. — Taalla tiedoitettiin |
torstaina, ett. Nepal on allekirzoit- ;
tanut: Kiinan Kanssa ystivyyssopi-
muksen, jonka. mukaan se tunnust
Tibetin yhdeksi osaksi Kiinza..
Yhdeksintoista’ kiinalaista ja ti-
bettifainen Katmandy ovat. olleet |
pimuksesta Nepalin kanssa.
tin ja Nepalin yalilld4, jonka mu-
tain 20, b00 rupeeta Nepalilic. |
Quebecin -entinen
| paaministeri. kuoli-
fapalurmaisesti
Maontre al, — Senaattori_ Adelard
Goilbout, Quebecin entinen paami-
nisteri,. kuoli taaila. sairdalassa ’ t115-
taina tihin: vamimoihin, joita’ Han
ai- pudottuaan -ketinsa ylikerrasta
rappiusia alas maanantaina:
Liikdrien antamassa tiedonarnes-
sa Sanotaan, etta pudotessaan God-
Sal pidluun murtiman. Han
Kustantajat arvioivat, atta sitten | ‘ali kuollessaan G3-vuotias. =.
tammikuun 1940 on fehden ilmesty- }
Senaattori Godbout tepui libe-
misen yhteydessi kaytetty. 650 1o0-| rgalipvolueen Quebecin jaoston joh-
nia.sanomalehtipaperia ja kirjoilet.
tu ¥vHo16 miijoonaa sanaa. a
‘Kotona pestavia| .
miesten pukuja
tulossa markkinoille
‘New Orleans. — Miesten. puku ja, |
joita ¥yoidaan kotona pesta ja silit-
tii automaattisesti, tulee markki- :
neoille ensi kevaini.
_New Grieansin vaatetysliike Has-
#1 Brothers Inc, joka nelj4 vuotta |
sitten laski markkinoille “wash-n-
wear" puvut, an suunniteliut taman
duden pukuilajin. Se tulee myyta-
| vaksi useimmissa ‘suurkaupun geissa
Tama kevyl kesapuku en valntis: | Ja on. viljelijoille tuottanut. -
‘eltu -kankaasta, miss4 on 65 pro: ,
‘enttia polyester-kuitua, (25 . pro-.:
| tamassa -niité vaikeuksta, soita hal-
tajan tpimesta . heinakuussa 1949
pian senjalkeen kun -h nimitet-
tin senaaitin.
‘Hinet tunnhetaan parhaiten “Stitt,
etta ollessaan Quebecin pdimiinis-
tering hanen johdoliaan ‘saatlin
| maakuntiassa naisille © dinicikeus
| Maakuntavaaleissa.
: Halla -alueiden lahetysté
kiivi Helsingissa
Helsinki. — (S- S} — Pohjots- Site-
men halla-aiueiden lihetysténa kal
vival eraat kansahedustajat 11/9
valtiovarainministert A. Simosen ja
ministeri M. Jussilan puheilla selos-
Ministerit A: Simonen ja Jussila
‘ Jupasivat ottaa ighetyston esittemit
teivomukset hallituksessa ‘ksitelti:
° Neuvostoliiton
| ovat kohtuulliset. On
jvat kaikkein pienemmissi maards-
Senjalkeen kun: aks Sturn ta
| Conadan uniekeskusta: —- Trades
Canadian Congress oF Labor yh-
distyivat muodostamalia. Canadian
. Mikojan sai osakséen raikuvat | Laher Congressit — on CeCL-n ti
suosienosaitukset kun hin terveb-, holta harkittu ybtymist® CLC:.
Reiman “Moskovassa |
Moshova..— Maanantaina, syyskuun
It pn jariestettlin Licskevassa yasta-
joitettu. Puhujana esinty] hajpitetun.
puolyeen johiaja Max Reimann. .
Han dleskelee parhieiiiaan Mosko-
vassa. Eauttakulaumatkalla Pekinglin,
jossa han aikoo olla. mukana Klinan
kLommu nisiipuolueen kon gressiséa.
Maanantaing hin oli neuvotteluissa
kommunistipuolueen
fohtajlen Hanssa. .
padtdin pitdistava mies on ]
Intian mellakeissa
USA:n kirjan. takia
| kuoli 13 thmista
New Delhi. — Kaksi ‘wii
| faneissi melakoissa “on
kuollut viime maanantaihin
Sa 18 ihmista ja 100 on leuk
‘Ut. eraan yudysvaltalaisen
takia, jonka SahoLaan hap
profeetta Muhammedia, ©. -
Jubbulporesta, Keski-
Mmaanantains lulkeissa wutist;
-kerrottiin, etta ‘uudessa ka
‘kuolit 1 ya Joukaantui 4 i
Kaikkiaan on. kahakkain j
vangzittu yi tuhat ihmistd ‘jo
Jubbulporesss. Mellakoita
taneen . Kivjani nimi on Ri
Leaders.”
NOPEUSRAJOITUKSET MAANTEILLA
VAIHTELEVAT KAUTTA CANADAN
Ontarion ajoneuvojen rekisteri.
vottelemassa kauppi- ja ystivyysso-|toimiston johtaja A. G.-McNab ei
suinkaan ‘pid siitd, e(t2 valtaosa
Uusi sopimus tekee mitittémik- | canadalaisista ajokortin omaavista
Et 100 vuotta yolmassa olleen Tibe- henkildista et tieda mita lak? sda-
laa ajonoperksien suhtean. Asket-
‘Kaan Tibetin tuli- maksaa vuosit-| tiin toimitetussa’ tarkastuksessa to-
deltiin, ett 9195 ej tietanyt mits
nopeutta oli. sallittu. ajaa- kunkin
| maakunnan maanteilla. o.
Ajoneurojen ajureilta oli Kysyt-
ty jaska he’ ovat tyytyvaislii tai ei
Yalligkeviln saado hnopéeuden
suhteen. Yleensé kaikki olivat si-
ti mielta, etth noapeusrajoitukset
Ontariolatset oli-
sé tyytyvaisia, silld vain 53% heist
sangi,, etti shadikset ovat kebtuul-
lista,
suuresti maskuypnasta foiseen fa
joissakin maakunhissa ei ole min- |
‘netvejen kulkevan 50 mailin
kidnlaisia: rajoituksia nopeuden suh-
teen.
Esitamme lyhyen: selosiuksen | no
‘peusrajoituksista eri maakutinissa:
Albertassa sdilitaan henkiliaute-
jen kulkévan maantieti @0 mailin
tuntincpeudella piivisin ja 50 mai-
iin nopeudelta Gisin, kuorma-autojen
50 paivisin. ja disin, linija-autojen
‘55 -pilvisin.ja disin, “kouluautojen
(Koululaisia kuljettavien) 40 pivi-
$1) ja Gisin ja kalkkien ajoneuyojen
asitusalueiila ja koulujen oni 25
mailin . tuntinopevdella. ,
' British Columbiassa maantieno-
‘peus on rajoitettu 50 mailiin kaik-
king -aikoima, llike- ja asutusalueil-
la 30 mailia: katuristeyksissd ja vaa-/
rallisissa paikoissa (15, koulujen ia-
heityvilig 15 koulupaivind ketlo 35
ja leikkikenttien lahettyvilla 15 mai-
‘lta - auringonnoususta auringonlas-
KUL.
Manitobassa “henkiléadtet saavat
‘kisteritoimiston - ‘johtaja ont
kuikea maantiela Go malin nopeu-
della paivisin ja 50. mailin Oisin,
kuorma-autot 50 paivisin ja 40 disin,
fitke-. ja asutisalueilla kaikki 30 tal
Kysymys kuitenkin ‘on siifa,;
etta ‘nopeusrajoitukset ‘vaibtelevat 1
Hihettyvilla 15 ‘mallia-
New ‘Brunswickissa . henk:
On rajoitettu 50 mailiin maz
kuctma-autot. 40 ja litke- ja
lueilia sek koulujen lhe
‘30 mailiin. — -
New foundlandissa €i al
‘kiinlaisia ‘nopeusrajoituksia
klen on sallitu ajaa valitser
napendella “huolellisesti, :
sest}, harkitusti ja ‘kunnollis
‘Nova Scotiassa Sallitaan h
autojen ajaa- maanteita koh
Ea ja soveliasta hopeutta, OF
kuitenkaan sallita ylitthvan |
tia vahingon sattuessa.. tarke
att2 jas. joutuu syytettavaKksi :
ayojen yins. 5attuessa 40 mal
tineits voidaan syyttii Lilian |
ta ajostus: Samoin on setli
mailin nopeus liike- ja asutu
1a.
' Ontariossa saltitaan. kaikki
nepeutta ja 30 likke- ja asutu:
‘la paltsi eri‘ kunnaflisten saa
“‘mukaisesti.
Prince Edward Islandissa [
taan kaikkien ajoneuvojen |
50 maitiin maanteill, 30 mal.
ke- ja:asutusalueila ja 20 |
‘Koulujen lahettywilld. -
‘Qvebecissa sallitaan”ajone
kulkevan enintaiin 60 mailin
nopeudella kestopaallysieiila
tetlld, 50: mailin -niilla teilli
on agutuksia, 40 mailin wer!
sorateilla 30 mailin kaupunge
25 matlin mutkasilla teilla -j
lujen Hihettyvilla.
Saskatchewanissa rajol
kuorms-autot yrs. 40 mgilin
teen maanteilla ja kaikki 161
-mailiin, liike- ja asutugs seka
alweilia- paikallisten sdadiste
ksisesti..
Ja niin’ Ontarion ATOTeUVO]
hen pahalla. paalla. kun. aina
yksi kynimenesti ajokortin on
ta tiethd miti nopeutta han
teivalki namé rauhaarakastavat hei-
mot Istuttaneet nalhin puutarhapenk-
celhinsa Inikeyrtteja, jotka ne ollvat
havainneet kalkkEen hyédytlisimomik- .
si", saneo professori Whittemore. Ja [-
mydskin. on fodetig. etth jotkut In-
tinaniheimot kasvattivat. mydskin he- |:
5 hvv¥in varhaisesta kaudesta iah-
l
.
Oe
“Maria kummemp* | senttia rayonia ja LO prosenttia MO:
Ensinnakin on. muistettava, etia jatkuvasti voimistuva a : 7
puolueettomien meiden ryhmia, joka johdessa on Intia-je In-.
(donesia, 1 ole koskaan julistautunut “periaatteetiomien” ryh-_
—maksi. - ‘Painvastoiri tama suurta o5aa- maailmanpelitiikassa |
_wieva kansakuntien ryhmd on.selittanyt, ett se pysyy ehdot-
on kEytetty tavaltoinan -suuri’ tyén sallitta ajaa milakin alueela
Miri. Ne ovat olleet farjestettyina
yhdenmukalsiksl palsteiksi. jotka ovat
olieet edistettying tolsistasn syven-
netyilla kaytavllla ia Rutkutella, joi-
den varrelta Jantee Hilla vast
vaksr. (Mank}.
35 riippuen tilanteista ja Koulujen °
‘vaimed, Joka’ katsotaan hia
“Hseksi kuin ensimmiinenkio.
vain silt Hosta, ettd voisi pitad.“ve-
rénsa pitlhtaana” — mils madritel-
mala ei ole mitian tieteelliste poh-
jas? Ja jotta el Tintamslottia Fa
Pol
Kula delmuapuita, Kkuten omenaguta.. Shite tutrearidksan unhoitettaisi oli de
: - tomasti er illgéin seka itdisista ela jantisista sotaliitoista. Tassa Jotkut nialstd- kuten-se joka sijait- | on todlsteitd saatu mum. ¥ii-New |: Tal, pltdistké meldan, uskeoa, eta | taja luyannut,. mikall mies o
““mielessa nama valtiot is kansakunnat ovat “paolueettomia”. |see Kalamazcossa sila. paikassa, | Yorktissa. ~"Rotuparemmuuden” hanuuksia _ Kalasta jaministerisdmme, mi. Stnclal- tut syypdadksl lapsettomuuteer
— tista ti “pumalben komounisti" sen
Taaveas oe
‘Mutta kuten Nehru ja Sukarno ovat moneen kertaan korosta-
> eet, nama puolueettomat maat eivit ole toimettomina ja
~ “belickina sivustakatsojina, vaan- ne rmuodostavat aktiivisen
‘volman, Joka toimii ja taistelee Kansainvalisen rauhan Sdi-
iyttamiseksi,
| ‘Takalaiset paivilehdet pitivat eradnlaisena * ‘puolueetto-
inuusohjelmasta” poikkeamisena sitd kun Indonesian presi-—
| johtosta ‘kun han ‘sattui Neuvostolii-
ton matkallaan loukkaantumaan, ja |.
sai sielli, Jos el kommunistisn, niin
alnakin kKommunismila kannattavien
veretlahjoitiajain verta? 2. _
Muita mielenkiintgisia ajatuskoke!-
ia voltaisiin esittaa. Mutta kiusaus
velan rinnastamean Etela-Afmkan
“Fos ‘mies on ‘syynd_aviol
tapeettonunleen, vain - yal
“ snoittaa, tapauksen ‘toiseen F
- tain, jonka nimeksl fulee der
bensborm Tama ~~ Elamant
af@tiaa haneo Lartettaivak
pateran michen, “siittajan’
_mattomuuden kansojen sisdisiin asioihin, kaikkien -kansojen -
‘tasa-arvoeisuuden tunnustardisen Ja kaikkia ‘osapuolia autta-
van yhteistoiminnan.” - |
‘Kuten nakyy, Moskovan. julistuksessa ei sanottu mitiiain
: sellaista, mita presidentti Sukarno ej olisi atkaisernmin Ssand-. |
“Eteli- ‘Afrikan ASkintineuros-—
‘tot bywaksyivat suunniteliman,
minka murkzan pannzan walkolset
merklé astiolhin, mise3 sallytetiin
valkothoisten I2hjoittamaa verla,
_ ja mosiat merkit astioihin, miss
Kuten tiédetaiin, Jumala Tyg sokeu- -_
della kKalkkki ne,- jotta Adin haluaa!
turessn Wisatidessaan hukulttaa.
Muistetnanpa vaitt nilta eillaia suu- |
|
|
|
ee eee | :
‘uuksia’ jotka “rotuparemumuutta”
aarpaten lupasivat. karsoilteen "“piel-
'
so 1 .
vey. wee = . : re) ee =
" = re ee rot -
. oe
nut. Mutta olisi kuitenkin harhaanjohtavaa olettaa, ettei Su-.
: poe . _ . '‘yaniehen paikkoja alna Suomen) sdilytetaan el-valkolsien Ihmisien |
ae rneeeeecutian allekirjoitti' Moskovassa vierailunsa yhtey karnon Moskovan matka merkitse mitagn. Painvastein On | -sopia. mydten sili perusteella; etta | labjoittamaa verte. : | [ hailltuksen hykyisti youhottelua edel-| 4%‘ avioliiton ulkopuolisesta
ae .dessii Jausunnon, miss& tuontitaan siirtomaakomento ja-sota- { asia. Palauttakaamme mieleemme tama: Sukarno vieraili en+ ‘| zatkxivaltiag Jumala on suuressa vii-] “Neuvosio titi hallitéksen sii- jtajiiins#, natsihallituksen ‘mieletti-| teesta syntrya Jape! katso
es ; | cdiitet, vaaditaan Suezin origelman rauhanomaista ratkaisua’ | ren Moskovaan menoaan Yhdvsvalloissa-ja kavaisi-tdalia.Ca- [:audessaan luonut “puhdasrotulset”! © doksen- mukaisest! sling mieless&, { myyistin.” Madiliseksl, ja. aidim aviomiche!
' geka atomiaseiden ‘Kieltoa’ ia maallmanlaajuista aseistariisu- nadassakin. Yhdysvalloisia presidentti Sukarno ohisi halun- ‘vallitsemaan ja gekarctuisel miljoo-{| efla el-ralkolsten vereniahjpttta- -Natelen rotuteorian - yhtena kulska- .. tunnustettara hanet Exilii
; | iat hallittavizsi. faln yerta #4] amnettaisl ralko- gena ‘yoidaen esittaii Gestapopadiliikko lapselseen.
Oo Be Damen
= oy mo . . . . . ne ails
Heinrich Himmlerin lausunioa; jonka
hanen ‘kerrotaan ‘antaneen suomas |
| lalssyntyiselle - -hierajalleen,” ) matsi- 1
ttohtori Felix Eerstenille. Tamin
LA WsunnoN Mmukaayrt Saksati suurin to-
synnyiiaa . imaieksi.”.
tokiih@oilija. . Berliinin © ‘Taunioihin : Histbrian - ifesaars a8
kuollut ja kuopatty Johtaja’ “Hitler miaarin es] i “Sucmen.
(Hitleristii puhuttaessa oli sina kir- sotaherrat; Mannerheblmlt ja ku
joitettara Joitaja suurella “J:1d) nit valmistautuivat Hiflerin &:
aikol jouduttas Fotupuhtautta | en der : Lebensbornin 44)
aridlakeja- minutia men (hen:
nut. saada talousvaikeuksissa olevalle, juuri. itsendistyneelle’
_maalleen taloudellista apua. Ja myéntad taytyy, etta presi- ©
dentt: Sukarnoa kohdeltiin Washingtonissa hyvin — sielli
jarjestettiin loistavia illallistilaisuuksia hanen kunniakseen
ja. osoitettiin muutenkin suurta ¥stavyytita. Mutta, ja tama |
on tarkeata, mitaan talousapua han €3 saanut! :
. Taman @paonnistuneen yrityksen jalkeen - presidentti
| Sukarno: meni Neuvostolitttoan, miss@ han oli pari viikkoa ja
‘sai siella sadan miljoonan dollarin arvoisen kauppasopimuk-
mista.
| Tassa lausunnossa el kuitenkaan oliut yhtdiain ainoata sel-
| Taista sanaa tai lausetta, jota presidentti. Sukarno ei olisi -
- |". atkaisemmin oMmassa taassaan ja erindisissa kansainvalisissa
| « .konferensseissa lausunut. Kuten muistetaan.:Indonesia itse-.
- naistyl pitkan ja Suutia uhrauksia yvaatineen taistelun tulok-.
- *oena elokuun 7 pra 1945.. Ja puhuessaan maansa yhdennessa-° ;
| toista itsendisyvsjuhlassa Jakartassa viime. elokuon- 18 pna,.
_itsendisyystaistelussa kunnostautunut ja sen vuoksi vuosia
_ “Der Lebensborn saa synty
laitoksia, joissa jokainen 1odi
| tavastl rotupubdas ‘sainen
Miyts mulstetaan, etta tissa jupa- ’ thaisite' polilaliic.
qassa “kavi, Euten kivi Kerran ne . Ferenstirtopalvelon johiak trie
mustajaisen ‘hevoselle, joka “Euoh neti M. Shapiro vastusti ita hommaa
syamattamakst . apittuaan”. -.Arjalai- |. eile ole
quuden padkihot, Aatu Eevolneen J8 |
nuut Hilden mukana. Kuolla kupsah- :
ivat hg kun olivat appinget rotu- "| isin, etta “kuinka hulluiksi" yoivat
OE a events vupuhtait. | 7uviisaat valtiomiehet tulla?
Rai uolmatta “ro up | ) Multa ottakaamme pari ajatuskoet+
a yilapitava rotuvaing el4i Ja re-! Olettakaamme. ettk joku Biel |
tL? (Hee Welle eae Ae hn ea : vos
ahh id re eT Cate ati, an ee Sa te he . a ee, Pee ;
i" ' a . : a 3 *r' iS acts = 1 : eno! . 7 1 ; a7 iT . ae . = ae Co
2 ete ft iy ye at det wot . a 7 re Sty a AUR S
- . Po : : a TE 7 “; . . on = et og
+
carter
Aah Ter.
ope "
Cs ee ri _
“1 Pa a
a=
SEL . perosteeiis. . titel
‘tieteellista perustaa,”
a
apa”
—
Taman johdosta riittaist ith kysst-
LA
hire
I i Raat s eae
eee Cee alae
oon ge 1
. . us . fl
i |
2 mill
tay
ee
Mutta ‘vanmana. aslana ‘poidaaD
a) ” .
.
pee
iF a a '
Fa.
SME SE ay eee taate 2
eg Sagat See a pyar a
nye eT rs eae i Heys he a ees
1! “a3, wt bnneeretey nn ts seks welt
woe yo nt fe er ar moe ee cree
. Teateal a
. . Le ee “a0. . 07 4 ae ie
. . om oon eeu . re | m oom ae : :
en at ae mah, tae a ite al aa - . 1 “it a ia te aft
hel or, . + . L . - - . . —_ " .
Piya be hollantilaisten vankiloissa-istunut residenttd Sukarno sanoi - — muuall in sval-
ae 3 itn nola ) P D sano sen seka luottea haly; alta korolla kahdeksitoista vuodeksi woes lise eu : "telaval- Afrikan valkcihoinen sattuisi jossakin! © | | * tsb. ett Btela-Afrikassa on jo
ier en an ilTian mitaan ehtoja! Kaiken lisiksi kaupankdynti tulee ta-, | Bm Sut ullisen umuisissa “el-valsoisten” sydinmaalld saamaan | Sodan filkeen Hitter aikol | parmiina’ tatalcin mielettomystt
oe Aasian ja Afrikan muiden Katsojen kanssa Indonesian pahtumaan vaihtokaupan perusteella niin, etta Indonesia voi aa ws ‘sanotaan. I ahannestur- niin pahan verenvuodon, ‘ett hiinen | .-truwflaa laikkia ‘olemassaolevia “| ten,
A ale ] henkensa olisi mennytta falua, elie: arinlitioiake sa. Luennestaan. mn- Rotuparemmutuden . ‘tictle tah
_ kansa on edelleenkin taistelun pryrorteissa ‘vapauttaakseen -
-maailman siirtomaajarjesteiman rutosta. Meidan taytyy Int- —
7
“maksaa runsaista raaka-ainevarastoistagn Neuvostoliitosta fvistn syyskcuun if pnd lihetetysta |
AP:n wuutistiedosta. missa Eerrattiin -| e258 el ole hillundella mitéao.
jS& On . tosiasta_ jonks wietaae
han saisi verensiirtes. Mutta jos Te=
__ niavioisilta miehilta. el enaa vaa-"
ripankisss er olfsi munis kuin ‘Ls
téollisuutensa kehittamiseksi hankkimansa koneet ja vilineet.
= joten nilden tekemizeen
Bete ES Spee tai vaimamme ‘niiden kanssa siittomaakomenn tarni- nin:
BRS ee eee Be _ seen nen coast 7 Me epailermmekin, ettd presideniti Sukarnon taloudelli- | ssnests. sanaan | Nis merkeilla” varattuja ‘veripulloja. ditinisi ‘yksiaviolsnptts., 8s ja ileleses ‘siloiniin kun, meille |
CEE me Si 4 i 8 -] lyva ones a, han selosti, “seuraa aktiivista rau an “nen menestys Moskovassa on ersitten propagandistien todelli- | “Yeripankkien erotiaminen. toi | ja ‘valkoihoisia veérenlahjaittajia el j. sotaveteraanit saavat crikolita fella juttuja “keltalsesta vaa
fei ca 2 ae -politiikkaa. Indonesian kansa hyvaksyy. Taviallisen Tinnak- | -sena vihanpuuskan aiheena eiki-se lausunte. minkd han neu- ‘Eteli-Afrikassa - virallisesti woi- | olisi“mailln els balmeilla. niin tay- i rtusikeuksiz, ‘He saavat heté etn-- ja -omntsta ‘stihen. verratlavesla
alae ‘ies °. > | ‘kaiselon -periaatteen, hyGkkaamattomyysohjelman; sekaantu- | Vostojohtajain: kenssa allekirjoitti Moskovassa. : | “inman -taeaie, - -> ftyisik tiimain vaikoihoisen tuotla |.aikenden ottaa itselleen tofen [2 :.. — Ransake
i beets am oe Sete ndetaherinromevrtreni seh ay ire We Pas OE) SOT ER MEET Tee Tea Te norte iiss Re ee : 3 . a a pa a eT
Silene vetigah nab. tan patie ee eed tree ge Tt coer abe na Ee eres ossase a ett ta at fs —
=