‘Tnestyy Hiatatna, torstaina ja. iauantaine

| 7 . Perustettu 1917
Oo No. a Vol. [ wuosikerta

“Lakin

: _ Sudbury, Ont.

Canadan. eunmaieinien. itandions

!

“Lauantai, toukok. 21 p. 1966 — Saturday, May 21, 1966

_ Munsinger-skandaalia ‘tutkivan komission istun-
“nossa esitettiin mielipiteita, etti entisia =

--ministereja olisi syytettava oikeudesssa

Oitawa. — Gerda. Muasinger:
- skandaats tulkivan tuomarl Spen-
cen kemissionin: lakimies, John
L, O'Brien sanoi torstaina yli kak-
si -fantin kestincen puhcensa yh:
 teyderst, ett Munsinger-tapauk-
seth -llittyi yakava turvallisous-
riski. Canadalle, ja etta niin sil-
_doinen piimiokteri John Diefen-

baker kuln hanen cikeusministe- ©

Tindd Dave Fultonkin kasittelivit |
asian virbeellisesti.. Ly
-. Bgittimillidn syytéksilla timdn
. knulustelun aiheuttaneen aykyisen
oikeuslntsterin Lucien Cardinin

lakimies, A..J. Campbell kehoitti |

tutkimista SubTilavaa 9 tuomari
Spencea ehdottamaan tulevassa ra-
portlssaan, eta konservatiivipuoly
een entlsen hallituksen ministereji
vastaan putsisi nostaa syytiksia
(oikeusjuttu). Munsingerin skandaa-
Jin’ johdosta.
_ ‘Tutkljakomisslonin Jaktrales,i my.
O'Brien viitti, etta entinen’ paimi-
nisteri ja nykyinen oppositiojohta-
_ ja, am. ‘Diefenbaker teki kolme vir-
. hetth vudona 1960 nOusseen seksi-
ja-turvallisuusjutun kasittelyssé.
Samalla: ‘Kertaa mer. O'Brien ar
vostell Diefenbakerin “hallituksen
oikeisministerii, mr. Fultonta vas-
tnuvelyellisuaksiensa laiminlyonnis-
‘ti ja lelmasl suurelta osalta kyseen-
aldiseksi , Finnakicaispaolustusminis

terina Diefenbakerin hallituksessa
olleen Pierre Sevienyn antamat to-

distajalausunnet.

“Paiministerin (Mr, Diefenbake-
tin} ols) pitanyt pyytaa turvalli-
SUUSK¥Symnysten agiaimtuntijain neu-
vaja .. . olisi pilanyt kasitelia mr.
Sevignya eri tavalla, ja haénen oll-
si -pitinyl tuoda asia’ mr. Heesin
huemioon,”

Sanoi lakimies O'Brien,

"Ja mys Harknesin huomioon"

hyuomautti. tuomari Spence. (Doug-
las Harknes oli silloin pudlustusmi-
nistering ja George Hees kauppami
nistering. }

Mec. O'Brien sanoi, etti mr. Die-
fenbaker kasitteli joziukuussa 1960
psille' tulleen Munsinger Sevigny.
jutun tavalla joka muistuttaa sit,
miten ‘“rehtori kisittelee koulupsi-
kaa.”

‘Mr, OBrienin ainos arvostely
nykyisesta oikeusministeri Cardinis-
ti, jonka syytikset nykyisen tutki-
muksen aiheuttival, oJl se, etta han
(mar. Cardin) @H ilmeisesti vaaris-
Sa sangessaan, etti RCMP oli set-
rammtut tarkasti. timan asian keht-
tysta, ja etta Gerda Munsinger: oli
Kuoltut lukeamiaaz’ <verisyépaan).
[td Saksassa.

“Me kaikin Hedamme nyt, etta
han {Gerda} ei oliut kuollut ja me
dlemme kuulleet, ettei RCMP ole
koskaan seliaista tietoa oikeusmi-

INDONESIA. TARJOAA
SOVINTOA MALESIALLE™

Sukarno sanoo vielakin hy viiksy vansdi visseiil
ehdoin ajatuksen “suuresta Maphilindes "

\ Dyekarta; --"
viikon. - alussa. ulkomiolsteritason
 pauhannenvotteluja Malesian kans-
sa, jotta: Vasiustuspolitiikan nimel-
14 tunnettu. kolme yuotta kestanyt
julistamaton sole saateisiin loppu-
maan. Presidentti Sukarno ilmoitti
dlevanse ‘Valmis tapaamaan Male-
sian paliministerié © Tupky - Abdul
Rahmania. oo

 Vihjeita yastustuspolitiikan heik-
‘kenemlsest® on tullut siita lahtien,
kun presidentti Sukarne kaksi kuu-
kautta -gitten luovutti hallitusyal-
tuudet atineljan komentajalle, ken-
yaaluutnautti Suhartolie..

“Malesian | mucskatisirintaman”
‘Sotilasedustaja ilmoitti aslasta sen
jdlkeen, kui presidentti Sukarnon
Kesdpalatsissa Bogorissa oli pidetty
neljao .tucnin neuvottelukekous,

‘Kenraall- Suharto ja muita sotilas-.

johtajia oll ‘Jésn3. kokouksessa.
Hallitukeen lausunnossa. sanct-

tila: 9 "Vastustuspolitiikka jatkuu,

mutia ovl en edelleen avcinna Ma-

Indonesia -ehatotti -

stian. ‘sopitnusten pernsteethr- tehti-

Ft

ville rauhznomaiselle ratkaisulle.
Indonesian, Filippiinien ja Male-
sian -edustajat neuvottelivat Mani-
lassa ¥, LG entista laajemmao fiit-
tovallion = ‘“suuren Maphilindon”,
muodostamisesta. Indonesia-ja Fi-
lippiinit vaativat kuitenkin, ett
Malesian Jilttovaltion eri. alueiden
on sita ernnen Saalava itsemadraa-
misoikeus.

Presidentti Sukatne pani samana
vuonna alulle Malesian vastustus-
kampanjan ja -vditti, etth. Malesia
on Englannin luomus ja uhkana
hinen maatsa turvallisuudetle. Ta-
mai kanta nakyi myés hinen sun-
nuntasesta julistuksestaan.

— Indonesia haluaa vapaata Ma-
laljaa, vapaata Singaporea, Vapaata

Sabahia, Yapaata Srawakia ja ¥a-
paata Bruneita, Sukarno sanbi. Tal-
Id ferusteella hin sanol hyvaksy-
vansd vielikin ajatuksen “suuresta

Maphilindosta”.

New York. —- Lelmaten hinen toimintanaa “joutavanpiivai-
pokei ja mahoksi” The Now York Post keholtiaa USAn ulke-
minister] Dean Ruskia eroamaan toimestaan, Tavallisesti de-
mokraattipuoluetis kannattayva New York Post ganoo mr.
Ruskin “epaonnistuneen tulikokeiss2". Huomloiden mr. Rue--.
Idn lojaalisuuden presidentiia kohiaan ja sen, etti presidentti
Gn vastuussa ulkopolitilkasta, Post-lehti sanoo, “Vietnamin

| widen romahduksen selva opetus on, eft) maa (USA} kaipaa

uuita ulkoministeria.”

| ‘| jaittamiseksi

Lontoo. —- Englannin suurimmat natamat joutuyat yha
pahempaan tungostilean -kauppalaivaston miehistén Jakon

. Jatkuessa, Mitaan toiveita el vielg

kon sopimisesta.

perjantalaamuna ollut la-

New York. — Intian paiministeri Indira Gandhi sansi
' torataing. ettd hin on valmis aloittamaan Pakietanin prosi- |
_ dentti Ayub Khanin kanssa keskustelut nelja kuukautia git-
| ten allekirjoitetun Tashkentin soplmukeen taytiantodnpancata -

RYOSTET TY TYT TO PELASTUI

‘Shade Gan, PLA. — Miclenhdirién
.. saanut ‘tarkka-amouja, joka rydsii
| Dvuotiaan neiiesen ja tanpoi eran
FBI: n nilehen, ammuttiin keskiviik-
‘kena kuolianksi. Kuolettavan Jau-
‘kaukeen ami erin ls-vuotigs far-
. maripolia.

- hmisrytation uhriksi joutunut Pegey
‘Ann Beednick pelastui vahinkottumat-
‘tornanig. Tytti yietiin tutkittavaksi
sairaniaan ja sielté ilmoiietlim, etta
dn on mainiossa kusnossa.

Viisitoistavuotias poika, Larry Ru-
beck, ampui 12 keliberin haulikolla
kolinsa ikkunan lipi ihmisrySsl6n sud
rittanutta, porstualla seisonulta 44-
vuoHasta D. Hollenbaugia kohte. Hol-
lenbaugh kuoli matkalla seiraalaan..

Mainittu.. Holienbaugh, entinen van-
ki, joka an ollut 8) vuotta rikallisesti
mielenvikaistna sairaalassa,  ampul
tiisigina FBI:n miehén, Terry Ancder-
sonin kuoliaaksi, |

Hin ammpui ja haavoitti myts crasia
apulats- sheriffia, .

Hollenbaugh pa nt

Jr ein it

i

nisterille antanut”.

- Qikeusmintstecin lakimiehen’s
kuulustelussa toimiva A. J. Camp-
bel, Montrealista, piti torstuina tun-
nin kestaneeo puheen syyttien Dic-
fenbakeria ja mr. Fultonin ko. skan-
daalijutun virheellisesta kasiticlys-
ti, ja mr. Sevignys slits, etta han
et ollut rehellinen mr, Diefenbake-
ria kohtaan, = |
' Mr, Campbell sanoi, etti jos tue.
Mari Spence pyvaksyy vaitéksen sii-
ti, mitd entinen toryhallitus on teb-
nyt ja tekemitta jittanyi, hinella
(tuomari Spencella) ei ole muuta
mahdollisuutia kuin nostaa SYV1OK-
Sif asianomaista vastaan,

Siité voi tulla
yleislakko. sano-

vat unionistit

Lontoo.
puolgeen hallitukselle annettiin kes-
kiviikkona varoitus, etta jos meri-
vien (Royal Navy) miehia kayte-
thin kauppalaivaston thoerimiesten
lakon murtamisyrityEsiio, main se
, jehtaa yleisiakkopn:

Paaminisieri Harold Wilsonille

ja hanen hallitukselleen esitetty .va-

roitus tuli.lakkea: johtavan Natio-
nal Union of Seamenin johtajalta,
William Hogarthiila, . Poheessaan
merimiesten -kokouksessa South
Shieldissa, Tyne jGen suulla, mir.
Hogarth antoi  paiministerille’.me-
risptilaitten kayltGyrityksesta- seu-
raavan neuyon:

“Ajatelkaa kauan ja perusteelli-
sesti ennen lopullista paatasta, mika
kaantéa timdn maan kaikki unio-
nistjt haljitusta vastaan fa johlai-
tk ylaislakkoon kansainydlisine selk-
kauksineen.

“Me olemme lanestymdssa kritsia,
Mika topahtuu vain kerran kunkin

anion eliniissa. Siita jules pilkaal:

kainen tatsteiu.

“Mind kehotlan teita taistclemaan
huomenna hallitusta vastaan kuten
me tindan- taisteleémme laivojen.
omisiajia Vastaan.”

' Padministeri Wilson sanoi viime
maananthina, etth kuninkaallinen
laivasts- “on valmiifia antamaan fa-
keet siita, etta vaittamattomia tar-
peita Kuljetetaan = laivaltikenteests
riippuvaisuussuhteessa olevilla eris-
tetyille paikkakunnille." |

Mr. Hogarlhin uskotaan kuitenkin
tarkolltaneen ensikddessa sit, jos
MeriveKed yriletaan kavttia Jakko-
Jzisten laivajen culjettamiseksi pois
satamista. .

— Brinannian tySviien-

n ostaisivat syytOksia_

tyévienlehit

NHR

|Molemmat buolueet
~ llupaavat korotfaa_
««! vanhuudenelakelfa

_ Charlottetown, - Prince Edward -
_ island. — VYanhémpien canads-
" Jalsten elikeasiasta on muddos-.
tunut avalnkysymiys titmim mas-
kunnan vaallkampanjassa.’ Mas
kunnan lalniaatijakunta valitean
toukokuun. 30 pnd. |
 Molemmat vanhal puolueet —
konservatilyi- ja liheraalipiolne .
—. oval imoittaneet, ett vanhuu-
denelakkeet -koroletagn = ‘T5:ald
‘doltaclsta sataan dollariin kaw: .
kaudessa, jos ne tolevat valliuksi
hallituspuolueeksi. |
Paiministerl Walter F.. Shaw’.

-sanal, ett# Hameo puolmeenca, fos

_tulee valitaksl, muksaa $100 kuw-
kausiela. keen

raalipuolyeen johtaja Alex B.
Camphell sanol, ¢tta hioen pug:
lueensa rupeas maksamaan $160
kuukausieliketta slith piivasti —
lukien, jollolo se olaa hallitus:
yosiume keonetisvakseen ja Iu-
paa lishks! varala tarviteeville
“hayhyyden todistukgen” . perns-
leella $125 kuukaustelikkeen.

tno EC

Espanja yaati —
Gibraitaria. —
Britannialta |

- Lonloo, — Espanja eisittl tisteina

ehdotuksen, etli Britannia luopuisi
Gibrallarin hallinnollisisia oikewk-

sista ja lekisi Espanjan kanséa 60- |

pimuksen, minkd perusteella se vol-
si visseln chdein Ppltea Gibraltaria
solatukiaseiahgan..

Esypanja lupasl mys taata Gib- |

taltarin noykyisten:ssukkalden. -—
heltd on 30,060 — cikeudet, mutta

ei puhunut mitdin beidin jakkeldi- |

Sislaan.

Britannia pyysi aikag sasdakseen

perehty’ tahan ehdotuksetn yksi-
tviskohtaisemmin. Britannia on pi-
lanyt Kiinni siita, etta sillad on iay-
det oikeudel Cibraltariini nahden v.
1713 allekirjoiteten techiln sopi-
muksen perusteella.

Hellisdyaminen

Lewiston, Edahe.
whkasi
huoltoasematia ollulta: Gilbert Spa-
uldingia vaaticn kaikkea kitoist#
Tahad. Spaulding kaapasi aseen mie-
nelta: ja timd alkot pyylelemdin
siti lakaisin sanoen, etter hinelli
fie yhtha rahaa, Spaulding osti
aseen michella 20 dollarilla.

— Eris mies

7 ' taannebtiyasti —
-huhtikuun 1 pista lukien, Llbe-' -

22 pienciskivaarill’ aute-

~USAn padoma toimii

imperialismin malliin

-Quebecin terveysministeri Kierans arvelee.
USAn joutuvan vaikeuksitn ohjelmastaan

. Montreal, -- ’ Quiebecta terveys:
tolnistert Erle Kterans sana! kes-

komsinen  pitiomasijoitus on
“loutumassa pllven vatioou, ja
efid ge (patiomasijoitus) on ke--
‘hbdlymias’ ‘samaa tarkolttavaksi.
poliittiien sekaantuminen ja ta:
Jeudelliser. fuperiallemin . kans-
Pe . ;

Hin ouhul Amerikan sanomaleh-
tien toimittajien yhdistyksen edus-
tajakokouksessa Montrealisga.

Kierais, joka oli Quebecin tulo-
ministering viime vuoteen asti, jol-

loin hinesti tuli terveysministeri,

aiheutti muutama.kuukausi sitten
suuren kiistan julkaisemalla kir-

: jeeo, tonka han oli iahetiany! Yh:

dyaveltsin Kauppaminisierille.
Silnd kirjeessiin mr, Kierans ar-
vostelit ¥hdysvaltain ohjeiia. ulko-
mailla oleville alayhtifille.
Keskivikkona Kierans selitti, ¢t-
tia Yhdysvaliain talousmahdin pe-
Tustana ovat sadat suuret yhtidt,
jotka toimivat kautla maailman.
Maatiman 300:sta suurimmasia
yhtiisth an kaksi kolmesta amerik-
alalsyhtorts ja miiden yhileinen

: kirja-arve ‘on-$50 miljardia, Kierans

| jatkois
giviikkena, @tle Yhdyevaltatb ui—.... |

Mr. Fowler
kauppakamarin ¥hdyavaltain Neu:
voaton sihizeri) sanoo niita yh-
Hotta “valistuneen kapitalismin -
mahtaviks: koneiksi® ja selittié
“sitten, ptt ‘Hille maalje (USAlte)
ne eiyat ole ainoasiaan taloudel-
lisesti tirkeitd, cilld ne vievitt
hyvin tirkedta ona USAn ulkopor
. litiikassa’. | |

“Voisiko. mikgin lausunto olla
selyemnpi ja suorasukaisempi? Tel-
din suuvilta yhtidlltinne odotetaan,

etth niiden tulee palvella Amori-

kan ulkopolitiikkaa ja, kuten mr.
Fowler tausup, ‘kysymys on paljon
ehemmasta kuin paboman sijoitta-
jain talouseduista ja .voitolsta’.

'Suokaa anteeksi meiile jos enem-.

misté meisté on iuullut, etta teidan
yksilyisyrittelijajarjestelmanne — ta-
voitteena on oljut woitot paaoma-
sijoituksista.,

“Minkdlaisen . tuulette meidin
vastavaikuiteemme olevan kun te
miaaraatte Canadassa olevat ala-

: (Kensalnvilisen

yhtitinne - fiottamaan enemmin
‘amerikkalzisilla .emiyhtipiltian,
pelautiamaan .toimetiomana ole-
¥at kalelskassal YWhdyeyaltoihin
Ja jakamsan enemmin voltto-
osinkoja.”” )

Mr. Kierans yritti saadg kuutijan- ,
sa uskomaan, ettai yrittdesssin ken- —

trollsida rajojensa ulkopuclella. ole-
via Vhansainvalisia yhtigita”, ¥h-
d¥svallat Joukkaa yleisesti hyyik-
syttyja ialcusperiaatteita ja kehit-

tad uudentmallista valtapolitilka-
- taloutta.

Kierans ganoi, ett Washingtonle-

ta tuleva yksi johtoaaini (tarkoit-

taa hallituksélta tuwlevia ohjeijta} ub-

kaa havittai katsainvalisten yhtidi- -

den rakentavan raolin ja pakottaa

hallitukset kautta maailman mukau- |

lumaan uusiin olosubteisiin.

Canadan — tulee,- -hiin sano,
omaksua aikeamieliset sdadikeet,
ohjelmat ja. menettelytayat, joi-

den puitteissa kansajovalisten yh-

tigiden tolee taallG teimda,

Ja haw lsasi: “Maan alwerajo-
jen Joukkaaminen ei ole ainva
keing, milen voidaan yaarantaa
(isisen maan) itsendisyytts,” 7

Pres. Johnson antoi koiran
nuuskaa “hermoileville”

- Kehoitti sotapolitiikan arvostelijoita

Chicago, — Presidentti Ly¥n-
dan B. Jchnson omaksui tistat-
iltana “kevan linjan”  asenteen
arvediellegsaan Vielnamin soflan
arvostelijoita, Him sanel heitd
pilkallisesti “hermoilev| kat. ‘Nai-
sikel (nervous Nellies) ... jotka
tulevat pelivnelksl - ja huolestu:
. nefksl... ja Waantyval mia’ joh-
tajiaan vasiaan, Maa maatman ja
oma sotifaltaao vaataan.”

“Ming bhalwan tappamisen ioppu-
misia", hin sanoi, “mutta meé tle-
Gimme keovien kokemusten perus-
fella, el rauhaan et paasti myin-
nytysten ja periintymisen -tietd
kubkied.'

Fresidentti Johnsan samaisti
Kaakkois-Aasian ohjelmansa repub-
likaanisen presidentin Dwight D-

Juntan asevoimat kayttiva it

kyynelkaasua budhalaisia vastaan
Poliittinen kriisi tuntuw pahenevan yh;

jenkit pommittivat omia iniehiaan

. Saigon Poliittinen kriasi pDaheni |

ja laajeni edelleen torstaina Saigo-
nit. sotilasjuntan lujiltaessa asemi-
aan Danangissa jo turvautuessaan
voimakeinoihin. mielenosojtusten-ha-
My Thossa, ngin a0
mailia Saigonista elelaan.

.¥hdysvaliain v. t. sulurlahettilas
William Porter on keheitlanut sa-
tilasjuntan pidmiesti, kenraali
Nguyen Cao Kya iopettamaun kiis-
telyn. Multa taman jutun kaésittely
i-mennyt juntlaa pilemméalle sila
sctilasjuntun sanotaan olevan siSdi-
sess@ kriisissa shite, mita pitaist ny
kytilanteessa tehdi.

My Thossa poliisit haittivat kyy-
nelkeasua budhalaisten ‘johtamaan
miclenosoituksecn, mika = huetell

—"

Pagey. Annineitosen auton taknosan
lattialle ja haavortlunéen seriffin apu-
lnisen, Francis Sharpen auton etuis-
luimelic ja ajoi Rubeckin farmitalolie
kahden mailin piahan Shade Gapis-
ta,
- Rubeckin poika naki karjavajasta
auton tulevan. Han jttnksi asuntoon ja
huusi aicilleen: “Lyditaydy -lattialle
maata. Se hulu vuoristomies on pors-
tuassa,”

' Hollenbaugh ‘luli shkunan’ kohdalle
va Poika ampui-hainet siihen.  .

junttavastaisia lunnuksia. rim mie
lenosoilus ciheulwi siil4 kun kenraa-

ti: Ky sanoi muutama paiva sitten,

etté vaaleista huolimatla hin aikeo
olla viela vuoden vallausa.

Danangissa, minkd Saigonin jun:

fan 2.000 miesta atli haltuunsa sun
Huntaina, kiristettin Ja leJitetiiin
kenrazit Kyo. miesten oticila. Fank-

‘kien lukemat laskuvarjosotilaat tu-

livat Katuaeliga pashan Tink Hoi
temppelista, miti tuhat budhalais-
la pilda tukiasemanzan.

Sotilasjuntta aniei kaikille armei-
jan michitle — sctapapit mukzan-
luettuna — mdarayksen pysya oril-
Zan ‘poliittisesta teiminnasta.

Mulla armeijan ¢hsimmiisen ker.

puiksen entinen komentaja kenraali-
majuri Ton That Dinh sanoi Hue:
ssa, alti Kyn solilasjunita piltiisi
kukistag, Hin sandal, eltei krilsisl#
Ole miliin muuta wlospiisytlett.
 Budhalaislen sanotaan rakenta-
hecn tie-esteita erdille sotilaspark-
kecrausalucelle Dunangassa. Jun-
lan tankjt ajsival nliden Iipi, mut-
fa pysahtyivat ja veldytyivat ta-
kaisin kun munkki- ja lapsizyami
sulki niilti tien.

Vhdysvaligin kaikilla sotilaille on
annettu porttikfelto Saigenissa. He
élvit sag tulla mingin aikana pb
viata {ahin: kaupunkiln, Danangin
lahettyvilla oon. 30,000 -yhdysvalto-
Jalsten jentovaimicn Ja merijalka-
vaen missta,, :

| Amerikkalaisptirit ticdoittivat
lorstaina, etla viimeksikuluneen
viikon aikana oli amerikkalaisten
-miesmenetykiet suuremmat kui
-Saigonin armeijan miesmenetyk-
set, Tama oli kolmnays talfainen
vitkko damin sodan aikana.

Amerikkalaispiirien ‘tiedonante-
jen mukaan viimeksikuhineen vii
kon aikana kastui 86 yhdysvalta-
Jaista Ja haayeittuil 566. Kolme mies:
ld on kKalcisss. Saigonin armcijan
micsten monetys oll 72 kowtunutta
fa 229 haavoittunutta.:  —
Amerikkalaisten arvidintion niu
kaan Vietkong-parlisagnil menetti-
vat @-kertaa enemmiin michia kuin

Yhidysvallain ja Saigonin, jouktl “yh- |
leenlaskien.

Keskiviikkoillana saddun ‘tiedon
mukaan amerikkalaisct ilmavotmat
pommittivat vitme viikolla vahin-
pose Omaa jalkavikiagastoaan, tap-

paen 2 amrertkkalaista ja aayelt-

laen. o6: tha.

Pommiluksen suoritti F100! Bu:
per-Subre -  suihkumootlarikarteet
jolden pili ahdistaman “perdi vis
V¥ictkong-partisaaneja”’.

Ssigonissa istunut sotuoikeus ta-
mitst torslaina Fuung Tham-nimt

{sen michen kuolemaoan. Hinth. syy-

tettiin raudan varastoimisesta ju
mustanporssin: kanpasta. Had on kil-
Talainen, kuten oli Ta Vinh nimi
nen mies, joka teloitettiin Saigonis-
se -julkisella patkalla samolén syy-
tésten porusteclla viime maaliskuus-
sa - - ae

_ hastoon.

Fisenhowerin politiikan kangsa.
Han sanoai presidentli Eisenhowerin
muodoslaneen v. 1954 SEATC-liiton,
mik# sitoi {7} Yhdysvallat nykyi-
seen Etelé VieLnamin puolustarmi-
5een, | oo
Han kehoitti ulkopolitiikkansa
arvostelijoita, joihin Kuuluu eraits
melko vaikutusvallaisia jasenia -hi-
hep omasta ( demokraattisesta} puo-
lugestaan
huolellisesti sanansa”.
- “Muistakeal he" hin sanoi, etta

stella on 300,000 nuorta emerikka-

Jaista .-- mreidin omia poikiamme

Presidentti Jchnson sanoi joka
damo tulkivansa USAn miesmene-
tysluetteloa. “Tahin aamuun men-

nessa Yhdysvallat on menettanyt

tina vuonna 1,705. miesta
missa . 7. ,
Viime .vuorina maantieonnettomuuk-
5138a 49,000 ihmista , ; ." .

Presideniti Johnson sanai ofe-
vansa valmis  neuvottelemaan - min-
kd tuhansa hallituksen kanssa Viet-
namin sodan lopettamisesta — mut-
fu han ei: pubunut viclikaiin mi-
tiin neuvoltelusta Etela-Vietnamin
Kaasallisen vapausriniaman kanssa,
jota vastaan Yhdysyallat sotaansa
kay. as

Presidentti Johnsonin osallis-
tuessa -aikaisemmin Conrad Hil-.
ton hotellissa tuhat dollaria ja si-
bi eneminan vudnitlain Puoluera-
lahjoittavien ' yksityvis-
luontoiseen juhlaan, mainiiun he-
tellin edustalle kokoontul satoja
mieclenaseltiajia kantaen tuonuk-

Vietna-

“pu nnilserns an hyvio

Mutla me meénetimme:

“punnitsemaan sanansa hyvin huolellisesti";

~ sia: Tuokaa poikamme  katlin
nyt” “LEJ — sodanlietsdja” ja.
. “Auschwitz, Dacha ja Vietoazm”.

McN AMARA VALITTELI USAn
“¥KSINAISYYTTA”

Montreal. — Vhdysvaltain Duo -
‘lustusministeri Robert | McNawiata
sani (Halli keskiviikkona, eld
Yhdysvallat el vol olla “magapal-
lon tantarmloa™ ja baa Heisl be
H, "“muideo rikkaiden maiden
tiytyy avuslag. (USAta etkii ¥E-"
ta?) maaibmanlaajulsisia rauhan-
operaticissa.” :

Pohuen Amerikan sanomalehtien

toimittajien yhdistyksen edustaja-

kokouksessu, solaisesta ohjelmas-
taan Junnellu McNamara sakoi, ét-

{i edessaalova vuasi nivitai clevar .

“vaskaudentilassa vakivaltaisuuk:
sista’.

Han sanoi sita suorasukaiseksl ja
vaistamattomaksi arvioksi —
Yaar,
KOMMmUntiSsti -
vaaraa, han selilti-

McNamara sanoi elti Yhdysval-
lain paarcolina pilaa alfa, efta Caa-

taan apyapyytivien kebitysmaiden

lurvallisuus, Mutta Yhodysvallat et.

+01 olla mzailman poliisina.

Amerikkalaisilta ei voids “‘odot- . |

faa Joputiomasli subteetioman suu-
ren osan kantoa syhteisestd laakas-
a”, hin sanoi, ja selitti, etta ¥h-
dysvallaissa on nyt asevoimissa yh-
(4 paljon miehiii kun koko Linsi-

| Burcopassa, valkka Lans-Euraopan -
vikiluka ou 50 prosenttia SUMTEM:

pi katin Yhdyswaltain,

| Pommira iahdyksesta futkimus: aikoi
surmata monta parlamenttijasenté

Toronto. Poliisiviranomaiset
ovai iodenneet, e(td Pav] Joseph
Chartier aikoi kesknijkkona tappaa
Maldelisiniman monta parlamentin
jasents pudotiamalla pommin ala-
hueneen isiuntosaliin, —

Poliisien kisityskaniana on, ett
mies arviej viirin sén,
kavan kestid palaa hanen dymamiit-
tipammiinsa = kinnitiima = sytylys
lanka, mist. johii sc, etl pormmii
rijahti “ennenwikaisesti"” parla-
menttitalon kolmannessa kerrekses
sa ennen kuin hao sai tilasuutta
heitidd se parlamentaarikkojen kes-
kuuteen,

Charticrin kuolemasta on nyt nits:
ritly svoriteltavaksi tutkimits, -
Poliisit Kiysivat 4)-vuoliaan Char:
erin asuinhuoneesla torstaina kirjoi-
tetun puheen, minka hin halusi pila

alahuoneen | istuniosalissa,

kuinka -

Hin oli

pyytanyt alkaisemmin puhelupaa, mi-.

ki oli evdity. Tiissi puheessa Chartic-
rin kerrolaan sanovan, elta hén on

Yalmig anlamaan oman elimansh& tle |

hotessaan mahdailisimman paljon par-
lamentin jisenia.
Qntarion © kuciemansyytutkimusten

johtaje, tri, H. GB. Cotnam sani tors- -

taina, alti Chartiérin kuolema paria-
menttitalon pesuhwoneessa “vaatii
dulkimusta, «tla
miten -se tapohtul ja mitd voidaan
tehdi sellaisten lapausten uusiintumi-
sen ehkiisemisekst’.
Apulaispoliisipaailikkd Bernard Sim-
monds sanoi, etti Chartier yritti saa-
da psykiatri-hoitea Toronto  Genaral
Sairaalassa vuorna 1965. Mainitusta
siirnalasta on selitetty, eif8 Chartier

¢) saanut sielld varsinaista psykiatri- | |
hoitea, vaon kliinillista hoitea pilin.
kipuun ja huimaukseen, - |

s2 On |
mike olisi olemassa ilman —
subversiivisuudenkin _

spalaisiin setville,

i a

FE A ee,
- . oo meee ee ory . wn . .

a Oe

ee

Tb ais Att wa a eek ek TE
"a - . . 1 . = . mee =
. 1