an | i en ee eee re ce re in i i + ery Pr rr woo 1. .. 1 . oa 4 Beet . = 8 . ar 7 . . me ce ae pe - . . 'o4 I "om ' . a . a . . . a ee ee) . oe Be ee ee ome ae 22 os me | pe - a . . ee ee | i re, eo rag a Pea 2 ta GAD Tp WTA Loe SEA at ie fr ie pgp be LEN rae Ot ee i i i ce re : cog Me yee a AE RBS Lads ee re a, on eer ee Site Mads Presns e an wae ; . sae "4 vis or i 1, ar en . : may oie i! ' --.. -E sm mo wrmis mrvronde is SOBCtnt orase , 2 a a . 3 ii ten i er ae 8 wo _ vt I . ay ' oe 7 - : . ee i ; . ota nto . . ay wt - ot wee ae . be. a is Sar eae yn a ee woe i = - i ’ 1 es . te _.tl Fy: ih ae ae Ls woot Te 1 . . a | Beet "Theta, esi 18 p.— - Tuto, June 18, 1970 ay {NDEPENOENT LABOR ORGAN - vA A p AU US OF: FINNISH: GANADIANS : AEAY a fh ‘Simei Bow, © 07. ae |b He sie 1 iti Banean, padi Rokes: Bohs’. *. Takats i 67 joladtetnamin fa « ‘Teeli-Vietia- °. : a vakuuttl. tA, vilkolla: ryhtyyviia-| min . yiliatkaisen vallankumous- La dicmt ae are rae “..* - gH umgtinaa- uudestaan rakentami-. hallltuksen ! ‘geki -katkaigevanes * Mindeadsial pldttyivit Hiaketthin futurologien ell ennnateenteki- muiden imperlalintiaton “vaitigl avén’ -alirtyikseen -sosialistiseen | diplomaattidet yhteydet Jaraclin - jbiden. Tucntopiivat, joiden: aikgna wseat.iohtavat:ldnsimainet-alpn | tasavaltamelidtelmiith,.' joka ::j06 | Kenesa:-:ja kensallistuttayanaa akipntwuntling éslitiviit kgeity kebipn yhteiskunition iehitykeest apu-| sen suumiittelémattomuua. Tised | s¢hi led eftf. utkopolitiihasaaan niin koti- ruin, ulkomaalaiatenkin. raavien 20 vuoflen aikana. Kaksiptiviteeen Konferenastin oanflistul- | kaikessa ‘beijastuu: ‘kapitaliations~|Haglaanin kansainyhieisén. ulko- hatluasa ‘olevat. ‘Ceylonin, panikld- ae dl Fat an tikkalainet Danici fell; joka. on. sosiologlan pro- [22 madilmanna ‘ raivoava “aattel- puolelle.. laitokeet, a H lexvardin .ylopistoesa ja Vucden: 2000-komission puheen- den taistelu”’, .|:-Bmoittnessaan wudesta, hallitus-| Kaikki nami toimenpiieet: ee | nda ‘HeYman Kahn, joka: johtox Hudson-jnstituuttia New. Yor- iat a Ceylonin piiminis:|paltyivat “ira Bandaraniiken ~~} || kha Hepeittit;:‘sek#t Peter -F. Drucker, ‘joke ‘on ts le ee: panel! COM. “hunnuatayensa —|toan aaah Freedom “dohtaes- ot |) aarti. New: Yo opistossa: Mukana oli myiia Baselin.yllopiston) eae: . manta ae os See ote nykyisin - preci tshekikitsinen: emi- | vaalikampanjaa yhisisrintamaésa -|% Ceylonin . kommunistisen' --puo-' - . oo. . . | ae a wa aoe : otk nos . . weet os ee eee me _ x . . vy er oe . . . » oe” —_—- a . — . mo ep me ae os . . . 7 . a . - . . . -_ 1 . “ae, yy ” . . . . . r. . . eon =o . "8 . F 8 oo. . Oy . I . . eg ee ee - . . . 8 . . . . . . 1 . . . . ne . Loess eee ee Ot ote te wy oo. - -. ee oo. . . . : - . on a oes wae 1 sopeat . . . - - . . . . ' _ oe" . . . . . I . . : . oo . . . . . . ' - ee ge de ee ee . . om, . . . - . . . . . . . . . oo paranemista. "| Gapeidassas- ve wa ry ree | ta-aaeiden uithimnes ona of. 800 _protesteerwai ae ‘kokoontai tiljettain ‘Etelli-Al- 7 elimi”. Paik- - ‘| logi'on sanonut suurimman oan | iinness’ julkaletulsta yhtelekun- ja poyristy tha viirnpais iuolemaa mitd nylcyajan mies on. | Ieee |nallisivta ja pollittisista enmus- bartan erdsseen - ‘Icalmaukseen” ‘da. “Sublivat ka oli hyvin.-valittu, sill ‘se edustan: kallkieth Kallkecths hirviltavamapa sinyt. . .asemalle, missi . “hyvat je. rewhas ralastavat” canadatatset ‘Justusvolmalautakunta sen “imetHe esittaa: .“Suurin .osa Kemi- allisten, aseiden ‘“Vapaan. masilman” kenttilkokeiluista suori- .- .. on kemlatis-" tetaan, Suffieldissa, Padasiallinen’ peimodhus . ten aseiden kokeileminen niiti USAm kuin Englantin Rayttod _ warten? Bika tissa viel. kaikk?, Toronton yliopiston professo- rina toliniva James Bayrshuomioi, ett’ Suffieldizsa on mien 7 kokeiden. -ghella keksitty. uusi ja. paremmariastuinen, ‘napalmi - sek -qikein super-tmallinen lielinheittaja. .. «i Suiifieldin: virkailjiat puoltavat t tietenkin ‘tsediain. He viit- : . Hivit ‘ettelyat ole antaneet apuaan USA:He Vietiamissn ja selittivat heidin kemiallisia ja ‘biologisia aseta koskevan tut-_ kimustyénsa olevan vain puolustuschjelman puitteissa. . .. Ailaisemmin Suffieldin virkailijat ovat vastanneet pro-- | -testeihin: muuiliakin tavalla. He samoivat, etta on olemassa | -paljoh'suurempi vaara saastuneen ikman taholta, Inin on esi- - Se vaara, joka johtun hinen laitalsensa ‘eehittamis- | merkiksi | ta ‘Ketnjallisista ja biologisista aseibta,”’ Han, sai tala. lausunnolladan. vakuutetiks: mielenosvitta- | _ “jot, jotha . vaativat nyt, etti tima hirvittavia tuhoasetta tut- -. Kiva Suffieldin ’ laitos nyutetaan ilmansaasbutusta ehikilise- | vallest tttkimuslaboratorioksi. ee . . ' - * a "Imperialism juonittelua ‘Tanne lahi-idassion-jo -kuukkauda ollut- krifttinen ja viime aikoina on - siella vallinnut mellko ‘tiydellinen sotatila | ..| kirjoittaja kirjoittas’ kaikenlaisis- Kaiken takaria egilikin, alueclia. on Ieansainviilinen im- |t4 asioista. sekaisin, eitten. ky td perialismi, jolla on. “etija valvotiavanaan”: ‘lahi-dan ‘alueella. ‘kostopornund tuksineen", - “Nuo “edut” ovat ennen ‘kaikea. Sy-yhtitider etuja ja’ kan- sainviliset asekauppiaat ovat tietenkin saaliinjaolla. © : ‘Israel on ‘selyissi LiMossa YSAn.ja muiden Mnnen im | to perialististen valtioiden kanssa. -‘Fhnan lantisten imperialistiy. valtiden: tukea Israel ei uskaltaisi harjoittaa nykyista hydk- kadved politiikkaansa ja ndin olen Israel muuttut tieten- | kin Larne. imperialistien nyrhiksi lahi: Kanssa tutikimukeis kemiaiisista ja biologisista. ascista. | “Tama paikka on douuluisa ja térked, Iuten‘Canadan puo- | sytteleviit palvelemansa yhieis- nil’ on utilitarlstie-pollittiaet _.| idimibdrat. Sen vuokai oo luou- |] Dollista, ett nimi ennuateet py- kunnailizen jarjestelmin puit- teisza, . Samalia tavalla. voidaan Juon- nehtia Hampurissa iskettain: il- mestynytta.. ennustekokoeimaa ’“1980-fuinw”. Kirjean: sistltyy ar- '| tikkeligarja, joka ilmestyi viime vuoden lopulla Die Zeitiesa.. Ko- Oletteko kaskaan saaneet. ni- | mettémii, eli allekirjoitusta vail- la olevaa kirjettéa. Mind olen_jos- Kua kuullut nijsth, ja tassa erda- ni paivang hyva yetévani naytti minulle kirjetta, jonke hin oli sagnut, Kylia me gille npurettiin. ‘Ensin G persconallisuuksiin, neuvoo hieltaa ja kiekee jos jollakin ta- | ¥alla. ~ tepuass oli, etti hin muka * SSYNTY MK" PAIVIA Eemeli Rintals, Thunder Bay, Ont; taytti tiistaina, kesi#huun ‘9 pnd 70 vuotta. Toivo Rintamaki, Thunder Bay P, Ont, taytti tiistaina, kesaikutin 16 pnd 65 vuctia. Jack Ssarakkala, Sudbury, Ont. tiyttéa perjanteina, kesiilcuun 13 poi 70 -yvuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta viet: onnitteluihin. » hankkiminen; Vaal sen jakami- hen; Vaitetadn vastaukksessea. | Paaministerin sihteeri, . ‘joka | allekirjoitti vastaulsen, Satred olevansa tietsinen, etti tallai- nen. syy voi olla s&psahdytta- va. Niiden ihrnisten joukossa, jotke . sipsahiavat tisti vas- tauksests, ovat’ me kaksi mil- jardia ihmisti, joiden vuosian- |: ‘slo on alle $300; . SUUriN osa niisté thmisista asuu latinatai- n@ssa Amerikessa, Afrikassa ja Asiassa. Huomattava” madara _ .kéyhyyden puristuksessa olevis ta canadalaisisinkin sapsahtad ‘tuollaisen syyn idhdosta. Taman lisslcsi - hallituksen kirjeessa selitetaiin.ja valite- tran. niiti.. yakeuksia, mitka - ituisivat vehnan kuljettam!- ‘senta, lastaamisesta, varastoy misesta jne,. Paaministerin virastoesta tul- lat kirje tekee seiviksi ainskin. sen, seikan, etti Jibersalihalli- tus el dio Muuttaa nykyista so- —: -ftalealuston vientighjelmaa -rio- katarpeiden vientiahyjelmaksi. Sita selvidii myds ettei halli- bulesel ole alkomusta ratkais+ ta jakeluvaikeuksia .koshevaa | probledmaa, jolla toimenpiteel- , la voitaisiin kehittaa tyopaika melvin kaikille nyt tydttomi- 4. oleviile consdalaisille. Hallitukeen vistauksesta | kiy “solvilie mys se titked seilklea, | eft tyélaisten ja farmarien tu- ‘disi liittya yhieen taisléllakseen ‘tyopaikkojen ja elinturvansa puolesla, I eee) seein oe aan jalkalsi pari vilkkos aitten Jaajan: artikkelin, josa se paljasti Linsi- : n tottellinet tarkoitukset, Lehti esitteli' myéa nelja. | johtevea futurologia, joista Seomessakin kdlynyt ‘Herman. ‘Kahn Osallistai Mainin: konferensaiin. : Koelman: tarkoituksena on: vasta- a tn -kysymykeeen, minkilainén: maailma on yuonna 1880. Kahden- kymmenen kuuden kirjoittajan. joukko mugdostuu lansimaisen: ‘| futuraloglan “parhaimmistesta’’.. Kirjolttajina on huomattavia por-. varifildaofeja, sosiologeys, histo- riolisijoita ja kansainvillisen poli-i tiikan asiantuctijoita. Naiden eri- maalaisten,. vakaumukseltaan - ja. perusteluiltaan erilaisten kirjoit- tajien’ esittamien' futurclogiaten kaavojen’ idedlofinen. tausta on katketty eika se selvidi oitie. Jois- sakin artikkelcigsa on selviati yritetty tutkia. objektiivisesti yleismaatimallista Jannitysti ja thkaa luovia ilmiditaé. Nilisth ar- yostellaan volmakkaasti USA:n ja Th tigs ta olemime vilinnedst:-neljin’ en maan edustajat, ‘jotka alla eduetavat ennusteen -tekemisén eri kisittelytapoja ja’ Koulukin- “Mielestamme -heidiin ‘uth: muksisssan héljastud. parhaiten linsimaieen futurologian yhtalsi- |° nen miiritisteieuup : ja ‘erilaleet nikemykeet macilman: konkreettl- sista kehityateietS 7O-lurulia: Ky- symykseasi ovat englantilaitven | ranskalainen: Alistalr Buchen, Raymond Aran, lansiaakealainen Wolf Graf-von Baudiasin ja ame- tikkalainen Herman Kann, .. quluisas englantilaista -poli-|. tilkan. ja . atrategian tuthijaa Aligtair "Buchania VYoitaisiin ni- mittia® optimistiksi. Han PETUBEL kuuluigan Lontoon Strategisen tutkimuslaiteksen ja oli sen: en- Aimmiinen. johtaja. Lokakuusta -6% h4n on allut Imperial Military Collegen johtajana (hin ej ole upseeri koulutukseltaan), Hinen. ‘Jerikoisslansa on politilkan ja strategian -keskiniisten yhteyk- sien tutkiminen, Buchanin teok- Het ovat Jaajalti tunnetinja {So- {dan onge!lma nykyaikana, Strate- | Zia Hurooppaa yarten, NATO 60- luvulia, jne.) Alistair Buchan ei hevin ¥liarvioj futurologian mzh- ‘| dotlisuukeia eiki poliittiaten en- nusteiden luotettavuntts. Hanen foielestd#in aikamme enrueteen- 41) tekijhllé on kéytettiviesidn vain kyla saisi tahan 100 allekirjoi-. tusta, mutta loppujen lopuksi ei uskaila omaansa kitjoittaa. Miksi ei? Vastaus on, etth. han varmast! on, joko Kovin alhainen -Juonne, tat ‘sitten jollakin. tavalla scka- paéinen.: Ja huvittavin puoli tissa on, elth ystivani tietdd, kuka kirjiottaja on mutta ei tied aita, mists tima entinen toveri on piin hineen kimpaantunut, koska ei tictigkecen ole kogkaan millAan tavalla. hants loukannut, . Nimettémit. . kirjeet, samein kuin puhelinséitot; joisaa ei goit fala itseadn esiti, ovat laisss rankalstavia, jos niisti iimoite- laan viranormaisille. Mutta mie lestiini tallainen Kirjoittaja tai {soittaja- on sairas, Ja Blind, on | rangaietuets tarpeck Bl. " Olkoon nyt mmeni vaikka — him ilainen. QEEMMEKGO TODELLANIN?. | Vancouver, — Tyéliisten joka- pdivdisessd elamiissi tapahtuu aina sellaista miisti voi kirjoittaa mehe- van jutun, Eiki se mitidn purnas- mista ole, jos kirjoittaa asjat: ja ta- pahtumat niipkuin ne ovat. Rehelli- |. Ssyyitahan meilii vaaditaan. tissh Vastuumalaisessa’ tehtavissd, ettei paisisi mitiiin harhaan johtavia a ji- tuksia -yieisen agnan palstalle, : - “Me suotialaisethan olemme niin hyva-sopuista ja ymmirtivaist . vi- kei, etti sits ihmettelee jo toiskic. linen Vaestohin. Sovirnme hyvin Kal: kissa ybleispyripniissamme, An- hamme arvon ja kupnioituksen toi- silemme. Emme halue loukata osa- lovereitamme milKiin tavalla, Kan namme kortemme kaikki. vhieiseen kekoon, Olemme maibkelpaista kan Saa.” ‘Eihin meilla ole muiliin purhaa- mista? — AJustiina. PATVAN PAKINA ONKO OIKEUDENKA YN TI UNOH DETTU? Aikanaan kun maailma esitti | vallavan vaatalauseen ja avuttu- mukeensa spatuaan tietaé totuu- den- kahden ctelivietnamilaisen kylin, Son Myn ja My Lain ta- Pahtumiata, Pentagon “(USA:n (puolustisminiaterié) oli pa- keilettu tekemiiin eleen, etta se “tutkii’ suoritettuja rikokeia. . Hun naita yli kaksi vuctta sitten tapahtuneita~- riktoksia olf alkanea tutkitti, niin lopulta ilmeitettiin, etti tuomioistuin hokaortuu timiin: vuoden touko- | . ktuaaa. No niin, toukokuu on mennyt ja keatkuy huvennut enemmallaé kuin puoleila’ ja oikendenkiyn- inti, -amerikialalsiin sotiles- hashkai eyytettyji benkildité - Vaatesan, ci ole kuudunat tmi- than. Pentagon kiiyttia imeisesti : giti keitiikkii hyvikseen, jonka Kambodzheen tunkeutumlnen ai- heuttl, lykitikseen. oikeudeénis- _ tunzon ofkomisan tuonnemmaék- al. Sotilasviranomaiaet peliiiil- vit ilmeijsesti, etti alkews vah- Vialas virallivewtd jo. furidisertl den viiisif ristirijtoja, tekijat, jotka ovat luonteenomai- vaatteislin pukeutuneita mur". kolme enemmin tai vihemmiin luetetinvaa “vHhinetta’,. joiden avulla vor yrittda “tunkeutua” tulevnisuuteen: Ensinnakin oy- kyéin havzittaviesa olevya “kon- fliktimalli”, ts. kiistanalaiset: .on- gelmat, jotka synnoyttavét valtioi- tolackal sia eri maiden kehitykgelle ja kansainvalisten suhteiden jérjes- telmalle, ja jotka- oletettavasti Lotmivat vastalisuudessakin: kolmannekei talla hetkella. luotet- tavina pidetyt ennusteet teknii- kan kehitykeestd#. Pitien lihti- -kohtanaan niits kolmea. “ennus- teen perustavaa laatua alevaa kohtaa" Buchan tarkastelce tule- vaisuulta. Buchan on. kehittiinyt timtin “konfliktimallin” eka Euroopan ett alikchitetty- jen maiden olcihin jase antaa hinelle aihetta optimismiin. “Eu- rooppa an kokenut -pitkan risti- riidattoman kauden, olkoonkin eitel se cle sen. historian pisin. Kukean ei ole yrittinyt toteuttea aluevaatimukgiaan Euroopasaa | vikivellalia - “EAL vakivallalla uha- ten.” ‘Buchan. ennustaa, etts Euroo- passa e€! ole vastalsuideskaksan khonflikteja. Puhtagsti euhdanteel- lisista syista hain tulee mye sii- hen tulokseen, -ett& ldansisaksaiai- sesta sen enempda kuin japani- Jsisestakaan imperidliernista ei voi tulla Jahitulevaisuudessa syu- ren konfliktin saikuunpanijaa. Han valttad, etteivat Lanai-Sak- sa ja Japani — buclimatta, mili- tariamin vVaarallisésta -kasvuasta nhaissad maissa — -lahihistoriansa yuoksi kykene tai halua egiintya sodan jilkeen syntyneen “maail- man jarjeetyksen” - borjuttajina. Talla termilld Buchan haluaisi (Jatkuu 3 sivuila) ma tietia. Son Myn ja My Lain kohta- ‘lon oli ennakelta -USAin harjoittama uuakelonia- figtinen politika, : oy * # : “Amerikkalainen actilas alkali ampua kahta. poikaata, -jotka. kulkivat ticlld. Pienempi poike _kaatui. Vanhempl, .seitaemin- kahdeksanvuctiaa, heittiytyi ha- fen piHilieen, peltticn. hiinet kel ampumista kunnes molem- mat snivat BUTmAnBA 5 — “Huuhi epitelvoisia. huntoja. Rijahdys silpoi ihmisat’ Lappa- -Jelkei, repi paloja heidin ruyu- — milstaan. Koko ympliristé vir- . jayty? punaiseksi,. ikiin kuin . ligj . avettu . fittililemiinen hena . ta Kirjasta, jotka ovat dakettiln mestyneet Yhdysyallolgasa. .Fin- simmilisen nimi on "My Lai 4", son on kirjolttanut sanomalehti- — ‘mies Seymor Herech, Jildkim-: miliner, katkelinn on’ ltlrjsata “Hira sulitadmu’, jouka lekijil ga soveltaen siti. todeksi Ben, minka koko maail mifirtinnyt . omalla ruunmiiiliago. Sotilas jat-. Nami ovat katkelmia kahdes- _. swetadn. | papelerat i Reciate birjoitty jid- Ste Helsinki. _ Hallitusneuvotte. | luja.fohtava tri Ahti Karjalai- hen on ‘todennut, ettei: nyt ole malin tulipalokifretti. “Tama istaine tyinai - aloittancella tyipyhmdlif on aikaa -kyHi pohtia erittiin .visaista’ ohjel- umpkysymnykeik kunrolla. Hep- puilifat pulovat “jdhannushal- Tituksesta”, mutta juhannusé ei - Soomen hallitusmucdon - mu- haan ole mikiiin tailtekohta muodosiettaessa. _—shatliituata. JoWlakin tahoilla yritetaan.Ino- da nellsista mielialaa, etia oh- jelman tullsi olla vain‘ ylimal-- |. kainen paperi ja ettei yksityis- kohtlin pidi takertus.. Ainakin kangandemokraatit ovat esitta- neet selvisti gen kannesn, ettad ohjelman on * sisted tiiva maa- rdittyja. kenkreeifisia fohtis, ‘sila silmBt ummessa ei hailli- tukseen: menné Lisiket on ko-- roatettu, ett8 jarjeatéjen sana on ee, joka painas ratkaisevan puumerkin hallitnepaperiin, ja Sekin vaalli oman gikansa.’ Joa. . jotain ajankohtaa on etsittava ‘iin ge on. presidentin ulke- ‘mganmatken lahtopdivi. hein: kuun puclivalissi, joten aikaa : jis vielii juhannuksen Jalkeen- En. pith paikkansa. Tamin vilkon’ jueen' kansas: ‘Talla ohjelinailaan - 7 | Pidiministeri ‘spayvutti noi. “kaksi - ee fa. puoli: wiikkoa’ -citten. suorite-._ tuisaa vaaleisna valtavan vol Noein 100,000 ikmisti. kiisitta- nyt yleiséjoukko-hurrasi ilosta ’ kun hallituksen ohjelmalionnos |luettiin Itsendiayystorilla, Halti- tue fupasi ottaa myis haltuunsa kaikki elinthrkedt laitokeet, ku- ten maan suurimmat. tee-; ja kookkoapihkinaplantaasit, jat- - ka ovat. olleet englantilaibten kon trollisaa. | Liaikei mrs. ERendaranaike sa- _ noi: “Kaikki - taantumukeselliset imperialistiset elementit, jotka toimivat PeylOnisss, tullaan a lopet: | lamaan.” Presidentti’ Kekkonen - Neuvestoliittoon. —~ 7 Helsinki. — Suomen tazavallan preaidentti Urho: Kekkonen: aloit- fas heindkuun 16 pnd kolmannen -Virailisen ‘vierailunga Nenvosto- liittcon, | ’Matka tapahtiu Neuvostoliiton korkeimman neuvoston peihemie- histén ja ministerineuveston ket a Busta. Suomen valtiopddmies on rs han MnAnessa vierailut Neuvoate- | liitosga. yhteensd 15 kertaa.. Vie. Yailuista useimmat ovat oijleet . epiviralliais tai ykettyisia loma- | matkoja. Jenkkien edesottamuksista. Kaakkois-Aasian alueella Hanol. — ‘Komitea, joka ‘tuthii ¥hdyavaltojen ja sen Llittolaisten joukkojen Eteld-Vietnamissa suo- rittamig rikoksia, on julkaissut tiedonannion. ‘Tiedonannossa: to- detasn USAsn hailitukeen ja Sai- gFonin joukkojen tehneen kulu- | - neen yuoden engimmiéisen neljin ‘kuukauden aikana 622: operaatic- ‘ta siviilihenbiloita vastaan. Nii-| den operaaticiden yhteydessi on gaanut surmanse tai loukkaantu- nut lahes 1,600 ihmisté. Liaikei on noin 500 henke# plesty. tai vangittu. Myia talaja an pottettu. _Amerikkalainet kayttavat . yhii enemmiin myrkyilisid aineita ja |- keasuja. Uselsea maakunnissa’ on levitetty tuhansgie tonneje 'myrk- kyG . tihefisti asutuille alueille. Ndin on. paitsi tuhottu’ laajoja riisiviljelmia ja pyutarhoja myds myTkytetly useita |hmisté, # - # = E-VIETNAMISSA: 300,000 — JENKHKIEN PROSTITUGCITUA . Arviolta 100,000. -- 300,000 vietnamilaisnaista on prostituoi- tuna, baaritytténi tai amerikka- laissotifaiden vaélinikaisina -¥ai- moina, todetaan raportissa jousa ‘tutkitaan t&ti pulmaa sodanjil- keistii kautta silmalia pithen. Ras portin mukaan Eteti-Vietnamis- Ba On ¥itsi sulostuttaja kahta tai Kolmesa amertkkalaista kohti. - ‘Kiekkojen maasilimannevvoston taimeksionunesta tehdyssd rapor- | tissa «=oennustetaan vaikeukesia niille naisilie heidin palategsaan takaigin maasecidulle misti he ovat tulleet kaupunkeihin uutta Po on sanomalohtimies - Hammer. Molemmat kirjat on omlstettu vietnamilaisille kylille Son My je My Lai, jofka amerikkatai- seen “Amétleel” divisioonaan _ kuuluneet kakei komppaniaa ‘tu- hoalvat,.Molemmat rikokset. suo- ritettiin samana pdivind, Yhte- ng péivind murhattiin 450--500— ‘ihmistd, pifinsiagsa neisla, van- hukeia ja lapsia. Kirjat rakentuvat ver! léylys- th selviytyneiden silminnékijiin - ja nliden tolmeenpanijain, ame- rikkalaisten potilaiden ja upsen- rian lauainnoille. Tekijliin . ke- riamé runsag dokumenttiaineia- to vahvistaa taéydeliigesti paitei Son Myn ja My Lain pytivelien, -kapteen! Medinan, luutnantti Crlloyn ym. myds -Pentagonin — korken-arvoiaten sotarikolllater vastuun. Kirjolssa esitetyt tosi- asiat: kumoavat “viurinkds!tykacata”™. jne. Amerikkalaiaten hydkkitjien 4 mmiehittijien suprittamat Vvietnomisisten “joukkoampumi- - got elviit ole sattuma elkil virhe, Ne oval USA:n ouskoloniallaniiis | tietoista tiydellisesti . Pentogouln version “virheestii”, elamiia - etsimiin. Paitai ‘nBita amerikkalaisten eplivirallisesti “tyéllistamia" naisia bankkii n. 130,000‘ muuta’ etelivietnamilais-. ta .elantensa. USA‘n joukkejen : palveluksessa. | | | US A-:t. MIESHUKEA VIETNAMISSA ' | ¥hdysvaltain menetykset. aa- ttneina Vietnamissa cvat sen omien virailisten tilastajen . mu- kaan kehittyneet seuraayasti: - tammikuu 1967. 6,664 3 .- tammikuu 2968 $14,507. | tammikung 19869 30,543 °° — tammikuu 1970. 40,142 - huhtikuu i970 41,60) | _Sorean sodassa amerikkalaisia . kaatui. 33,629, Ranska menetti _ omassa Indoklinan .sodsssaan 1946—1954 non 38.000 miesta. Ensimmaiscss8 masilmansodasse Yhdysvaltain mieshukka oli 53,- old, toisessa 292,131. ' 7 #.. = YHDYSVALTAIN SOTA- <= | VOIMIA KAGKOIDASSA - - Etelé-Vietnam _ 480,000 | Okinawa : - .. 75,000 -. Eteli-Korea . oe, 000 +. Thaimaa 45,000 © Japani. .. 40,000 Filippiinit 20,000 - Guam : | 20,000 — Ty¥nenmerer . laivasta 40 (KH netitu lukuméaéra tarkoittag, yuo- den -vaihteen vahvuutta..Laogiasa — taistelee YO. “sotilasattashesn” -- jolitama piiloarmeija.: | ja tarkoituksellista politiikkaa, joka julman terro- rin avulla yritt@ murtaa Vict- - namin kangan vastarinnan ja. ‘pelottea kaikkia, jotka rohkene- . vat puclustan kansaliista ltse- naisyyttain, suvérentteettiaan ja. pvoluccttomuuttasn imperia- _ lismin hydkkayksilta, . .Viime fpiivien tapahtumat ovat osoitus’ Pentagonin Tndo- Kiinassa suorittamien rikosten tahailisesta luonteesta. Tunkeu- ‘duttunaan Kambodzhaan ja pol- Jeltuaan lokasn sen puolueetto- muuden ja tlatndisyyden USA harjoittaa siella “etsi ja tuhoa”™- tekthkkkaa, joka ei erca millaiin tavoin siita: “paltetun maan” taktitkaata jota fasiatit soveisi- — vat toisen maailmansodan sika- na, Koambodzhassas on jo kym- meni omia, Son. My-kylia, US- A‘n verlsen duskalanialismin tu- hansia ubreja. # 7 a ; Jiiimme edelleenkin . otiotta- - imaan Oeton silti, etGi mlti on. USA ‘esa tapahtunut tonkokuus- sa aikavakei midritellylle Kityt- nanttl Calleyn clkeudenkiyanil le, onko se unhoitettu kokonaan val onko é@en phirtimiseen ollut ’ ayyni mahdollisesti paljon va- kavamplenkia rikesten- “ihnit- ely? — Nyrkul, kumi- - . Vietnam-joukkojen tissi an- ~:~