Brsiyy iitetaing, torataina ja lauantaina

Perusictiu 1917
Ne. 79 = Vol. LI vuosikerta _

|  Canadan: ‘guemplaisten Lisendinen -

tyévienlebtt

Lauantai, heindk. a Dp. Saturday, July §, 1967

| Palonko USA eskaloi sotaansa?
Puolustusministeri. McNamaran matkan tarkoituksena on
padsta sopimukseen sodan edelleen. laajentamisesta

“Washington. — ‘Takaiaisissa
_ perhaiten§ thetoisissa = piireissii
. pldetiiin sestadn selyand asiana,
eta. Whdysvallat tulee edelleen
eskaloimiaan {laajentamaan)} so-
“dankdyntiaan Vielnamissa.
Ainoa kysymys, misti- ratkais-

| taan «= pualustosministeri Robert

McNamaran =: timanviikkoisen.
Vietnam-mathan : yhteydessa, on
be, ¢1tG tuleeko eskalatio olemaan
‘subteellixesti puhuen vahdinen
"tal suart, SO
Vietnamissa on nyt 468,000 yh-
dysvaltalaista sotitasta, ollen se vain
4.000 vajaa 470000:sta, mika vii-
 mevuptisen korkean portaan sopi-
Pimuksen ¢li paatcksen mukaan on
Ee raja, mihin Vielnamissa olevien

miesta on riittava mara, vaatii nyt
lisaa mehii. .

Mr. MeNamara ja ulkoministerin
apulaisen Nicholas Katzenbachin yh
teisen tutkimusmatkan kehteena on
YVetnamin taistelujen erat muut-
kin. tarkedt seikat.

Tarkeitukséna on uudelleen ana-

lystida Pohjois-Vietnamia vastaan
kohdistetun poromitushytkkayksen
arvoa, ef pommitizksen eskaloinnin
merkejss3, vaai tarkoituksella rat-
Kalsta, jalketaanka pomimitusta ny-
kyisessa tasassa, tai ryhdytisnko
sila vahentimian ;

- Keskustelun” . alaiseksi tulee
myos kysymys siita, etia olisike
mahdollista ja hyédyllisti rakentaa
elektrooninen este (miki autémaat

‘| tisesti tiedoittaa kaikenlaisesta Li-

soitetaan eli vakiinnutetaan,

Ei ole epdilyakain siita; etl jos
mer. McNamara saa tahtonsa pita,
| Yietnamissa. olevien yhdysvaltalais-
joukkojen miesvahvuutta ei engi II-
sata. Mutta kenraali William C.

: Westmoretand, joka alunperin hy-

= : ff
Kenraali Dayanin
. a .
valloituspuheet
| : *
-|sraelin vaivana
United Nations..— Israelilaiset
virkailijat yrittivat tialli torstaina
hillitd siti suvttumusta, miki nou-
si siti. kun Israelin puolustusmi-
nisteci Moshe Dayan sano! Jerusa-
femissa, ett Egyptilta: kesikuussa
vallattu Gazan alue ja myds Jov-

danian. joen Jansirannalta vallatut

-alueet littethan Israeliin.

Israelin YK:n edustajisto esilti

vaitéksen, etta Israefin hallitus et

ole. tehnyt mitian padtosts Gazan

alween fulevaiguudesta.

Vatkka — ¥K:n Yleiskokouksen
sleisistuunossa ei saatukaan “%
osan'. enemimist0a sén paremmin
- Nenvestoliiton -kannatlamalle ‘paa-
tislauselmalle, miss vaaditaaa Is-
raclia veldmgan heii joukkensa

pois vallatuilta alueilta, kuin Yh-

‘dysvaltainkaan kannattamalle Diii-
" téslauselmalle, missé myos kanng-
tetaan | Israetin joukkojen takaisin
yetamist#, yaikka se sidotasn ara-
bimaiden ja Israelin vilisiin rau-
hanneuyotteluihin, niin tosiasia on,
ptth vliveimaisen suuri enemmisto
YK:n jasenmeista kannaitaa [srae-
din’ joukkojen vallatuiita’ alucilta
pols ‘yetamista. .

15
~tunnon -viikon keslayin fayon 3i-
‘kana efsidin jisetimaiden toimes-
ta muita mahdollisia paatoslausel-
msehdotuksia lahi-idan ‘kriisin- sel-
vittimiseksi. -

‘tulee ‘vieda vietnamilaisten

kehtimisesti} Pohjois-Vietnamin s0-
lulusieiden eleez.

| Harkittavaksi tulee sekin, kuinks
suurta osaa yhdysvaltalaissotilaiden
fau-
ho:ltamisohjelmassa — mierijalka-
yacn .paallyston -vailtiessh, ette
yRdysvallalaisten sotilaiden . 1nlisi
vWiedad tassakin suhteessa $iturem-
paa osaa, ja armeijan paallystin se-
lilliessi, ctli “rauhoittamistyé”

| .olist jalettavad eteli-vietnamilaisten

sotilaiden tehtavaksi.

‘paministeri

mukaan Etela-Viethamissa Glevieh
‘kommunististen asevaimien" miai-
ra On Vakiintunut 795,000 tasolle,
Kenraali Westmorelandin kerro-
taan selittavdn, etta faman suuren-
bia asevoimia eivat yielnamilaiset

| voi yl pit id Vhdysvaltaja Vastaalt,

ja niinmuodein, jos Vhdysvaltain
toimesta fisitdiin Vielnamissa nyt
olevien asevoimicn .maaraa, 56
“lvhentaa sotaa™:

Kearaali Westmoreland on eri
tilanteissa esiffanyt erilaisia mies-
vOjman lishamisvyaatimukstla, vaih-
dellen. ne 35,000 a 200,900 mieken
valilla. Washingtonissa pidetiin
melke varmana, ettei kenraali West-
moreland saa niin paljas lisavoimia,
mith han pyytai ja haluaa.

Expon tulot arviointia
alhaisemmat

Ollawa, — Expo 67 on yliitinyt
kaikki -atvicinnit yleisémazran
nahden, mutta tulot ovat jaaneet
slapuodleile arvidinnin, sangi kaup-

Robert Winters — ala-
huoneelle. De, a

Hin sanoi, etta Expon tuleijen
edolettiin nousevan $59 muljoonaan
Wihdn paivain mennessaé, mutts tu-
loi ovat ainGaslaan 556 miljovnaa

“Tahdn mennessa.

ULKOMAALAISIA PALKKA-
SOTUREITA KONGOSSA _

‘Kongon hallitus vedonnut asiasta turvallisuus-

neuvostoon ja Afrikan yhtenaisyysjarjestoon

“Kinshasa. — Presidentti Joseph
Db. Mobutu on tiedoittanut, etta
kaksi Jentokonetta tei keskiviikko-
nha ulkormaalaisia hyékkaysjoukkoja
Kisanganiitt, Kongon koitlisosaan.
Presidentin: madrayksesli ~Kongos-
sa on nyt hilatilalait, voimassa.

KKenraall Mobutu sarioo ulkomaa-
laisten iskujoukkojen hkaapanneen
Kisangenin, entisen Stanleywillen
ientekentan. Kongen radio tiedsit-
Hi edelleen, etta narté _plkomaaial-
sia palkkasotureita on Jaskettu las-
kuvarjojen avulla myis Bukavunn,

Aawandan rajan. lahettyville, noin

420 mailia Kisanganista kaakkoon.

Kumpikaan — presidentti Mebu-
tu ja Kongon radio — ‘ev hittanyt
valittomast! naiden palkkasoturien
laskua Kongon alueelle entisecn

Deaimituster: Moise Tshombeen, jo-

ka On nyt’ pidateliyna Algeriassa-
ja voi joutua teloitetlavaksi, jos
hanelt paluutelaan sielta Kongaon,
kuten Kongon haflitus haluaa. Ra-
Troledonannesss korostettiin® Kui-

HALUAVAT SAADA
TSHOMBEN TAKAISIN

Algiers. — Kongon hallituksen | :yyitavat mir. -‘Tshombea mr. Lu-

eras virkailija oH alkuviikolla mat-
kalia Adgiersiin mukanaan viralli-
nen pyynté erlisen paédministeri
Moise Tshomben, takaisin luovutta-
miseksi. Ham on ktolemaan tuo
mittuna Kongossa pelluruudcsta ja
yebkeilysia presidentii Joseph Mo
bubun. hallitusta yasiwan-

Virkailija on Bernardin Muleul-
Dinka, Kongon valtiosihteeri.

Kielteisesti . lingsimathin = subliu-
suyva Algerian hatlitus nayilaa lai-
 puyaisella mydntymain luovutus-
 pyynttdn, multa vaikeuksia voi ol-

ta koska Algeria ja Kengo ¢ival
ple diplomaattisissa suhteissa kes-
~kenkan. No katkesivat vuonna 1984
kun Mar, Tshombe ali padministe-
ring.

Lisid hapkausta voi synty Es-
panjan kanssa jossa mr. Tshombe
On asunut maanpaossa ennen 1an-
ne tulogan: perjattaina - vuokralul:
lon  brattilfisella © suthkukoncella,
Joka nihtlivisli oli kaapatiu ja
kadnnetty Algeriaan matkalla Ma-
jorcasia noapurisaureen Ibiza Ba-

learicsiin.
' On mahdollista, etia. Espanjan
hailitus ei mr. Tshomben kagp-
pausta loukkauksena riippumitl-
. muutecnsa. Espanjalla
cammit diplomaxitiset ja kaupal.
liset suhteet Algerian kanssa kuin
“mni2]i8n muulla linsimaalla Rahs-
kaa Jukuunottamstia. ~

Mr. Tahomie tucmillijn Kinsha-

 gassa, Kongon paakaupungissa, syy-
teliynd maanpetoksesta ja subver-
slinisulidesta.

Kongon ensimmiaisen pidministe-

rin, Patrice Lumumban ‘seuraajat

on Jaher- |.

mumban tmurhasta yuonnta 1961.
Mr. Lumumba oli silloin vankina
Ralangassa.

_. Mr. Tshombe, 47,
paossa Eu oopassa 19 -kuukautta,
li siit® Jahticn kun kenraali Mo-
hate suoritti veretloman ‘vailan-
kaappaukson.

VIIME

on ollut) maar: |

tenkin, elii palkkasaturien laska’
Kongan alueelle om osa imperialia-
tisesta yehkeitysti. -

- Mainitun tadioliedon mukaan on

200 -belpialaista palkkasoturig val

miina lentamaain Kongoon Tshom-
ben vapaullamistarkoituksessa, jos
hinet tuodaan takaisin Kongeon.
 *Eradt beiltildiset purit valttaval
presidentti Mobitun antaneen [4-
mian.lyusuntonsa tarkoituksella saa-
Ga Algiersin myotituntoa esityksel-
leen, eld Tshombe olisi palautet-
tava kolimashansa.

‘Tshambe, joka on vasluussa Kon-
fOn enmsimmaisen presidentin Fat.
rice Lumumban murhasta, on pi-
datettyna Alpiersissa.

Lokakuussa. -1965 Kongon presi-
dentin toimesta sivuntetty, Tshom-
be on elanyt sita lahtien Euroo
passa. Han ol poissadlevana sota-
dikendessa Kinshasassa ja tuli siel-
14 luomituksi maunpeloksesla kue
lemnaan. .

Netnvestoliiten - wut Ls Loimista
TASS tledeitti myis palkkasolurien
laskemises'a Kongoan sanoen, etli
“iimpertalisliset plirit eival vol an-
lan Kongon lasavallalle anteeksi si-
la kun se (Kongo) kieltaylyy ole-
Tiasta Belpian finanssieligarkian
Iypsyleh mang.”

Bukavussa oleva ¥hdysvaltain
konsull Trusten F. Crigler sanoo
mainitun kauppalan olevan "palk-
kastturien johtaman  kansallisen
arpmeizen kopinallisten”: kontrellis-
$4). es

Presidentli Mobulu tiedoitt, et-
Fa Koneo on vedonfit asiasta Y Rin
Turvallisuusneuvesioon ja Afrikan
Whtendisyysjarpeston  sihteerisigon.

TIEDOT

viksyi hisityskanniin, ett 470,000 ‘Amerikkalaispiirien arviointien TYKn: pddmajan: -

| Addis Ababa, Etiopia, — Eurooppalaiset palkkasolurijoukot oval. .
_michitjaneet Kongon kauppalat Kisanganin ja Bukavun sek muila
strategisia paikkoja, tiedoilli Kongon suurlaheliilas taallé torsiaing,

Suurlihetilas Joseph Mabemba sani,

ella nama hyokhasjat ovat

ranskalaisia, belgialaisia_ja espanjalaisia, Ne ovat vallanneet ‘strate-
gisia paikkoja Oriental: ja Kivu maakunnissa, “Meidan armeijamme
tall -yilatelyksi ja joutui perdantymiaan, " fin sano Fehdistén vaslaan:

oltotitalsn udessa..

Torrente, — Suurla huomisia aszkseen saanut Suer-Toronton en-
fincn kuolemansyyniutkija, tri Morton Shalman, ryhiyy Uuden deme-
kraaftigen puslueen (NDP:n) ehdokhaakel tulevissa maakuntavaaicis
sa. Ollen vyhdessa puolween maakuntajohiaian, Donald MacDonaldin
kangsa, itd Shulman julkaisi amin tiedon dorstaina. Mr. MacDonald
sahoi, eft? Shulman dulee ehdakkaaksl Suur-. Torenton Johonkin vaali-

piiritn.

Lontoo. —~ Kuningatar Elizabeth Ja princsi Philip saapuivat tors

taina Lontooseen viikon kestaneelta centennial matkalta Canadasta,

Narebi, --- Neljain alrlkkalaismaan piinuesten uskolaan kokoon:—
tuyan Nalrobissa, Kenlan paakaupungissa, lauantaina, yritiien liy-
aa rauhanomaisla ratkalsua Nigerian ongelinaan. Tahan kokoukseen |
tulee wékottavasil Kenian presideniti Jomo Kenyatta, Tansan lan pre-

. sidenit! Julius Nyerere, Ugandan presidentti Million Obote ja Zam )

-bian presidentti Kenneih Haunda,

oyu a tm ty ee ee en

. . ' = 4 .
Por ced ae oe a ue gd pp bil. rmk 1

‘Silia oalevan

"I Israel luovuttaa

fakaisin ehdoilla

United Nations. —- YK:n pdtisth-
teen) UU Thant tiedditti keskiviik-
kona, elti Israel on: suastunut pa-
lauttamaan Jerusaléfnissa oleyan

GdOvernment Housen takaisin YE'n |:
kontroalliin. [sraelin joukot kaapra- |:

sivat timdn ¥YKin labhi-idan keskuk-
sena olleen paikan kesikuun 5 pnd.
U Thant sanoi Israclin omaksu-
Van myi asenteen, miki tulisi pe-
rusteellisesti muutlamaair -“YRI
roglia silld alueella. :
 U Thant tiedaitti, eta kirjeessi,
missa sanotaan Israelin olevan val-
miina palautiamaan' Government
Howsen ¥K:n konfrolliin, Israelin

‘| suurlahetiilis Gideon Rafael sanoo

hallituksensa pitivan Yin yali-
raukavalvontar¥vyliiman “alngana: teh-
tdviind ja hudlena” “YK:n Turval-
lisuusneuvoston atnpumisen : lopet-
tamisia koskevaa pialdslauselmaa,

mika. lopetti kesdkoussa Esraclin ja

arabimaiden valisen sedan.

Mr. Rafsel sanoi kirjeessaan, et-
fa Ista elin miglesta . valirauhajar-
Jeposopimus ja myt arvotiomaksi
fulleet enliset sopimukset". |
_U Thant sanoo. vastunksessaan,
elta hin on otlanut huomicon Is-
vaelin kalsantokantan. |

“Yksist#an kKaylannolliszella kan-
falta”, sanoo LU Thant kirjeessain,
vOldaan ‘sanoa, etta villirauhajar-
jéston “perustehtavana on talla het-
kella i#hda katkkensa ravhan yILi-
bilgmiseksi fa vusien vihallisuuk-

sien alkamisen valltamiscksi Silla.

elueelta.”

Government House, mika oli en-
nen Britannian Palestiinagsa olleen
korkeakomissionerin plamaja, on
Hyt oliut- norjalaiser- kenraalitiut:

‘mantti Odd Bullin johtaman ¥YRK:n

valirauhan Valvontakomissionin
paamajana  lahi-idissi.
tehlgvana on ollut valyoa: yhliraw
Lasepimuksen noudatlamista arabi-
malden ja (sraciin toimesta.

Naista pidettiin

kahleissa vuoteessa

4% vuotta |

' Manchester, Englanii, ‘Mieli.
salraan Edna Birtwistlen. perhe si-

‘toi fukolla pannan mainitun naisen

Katlaan ja sito) hanet sitten yuolee.
stensa joka ita 48: yueden ajun,
kerralliin alla kuolomansyyntul
kinteol keudessa.

Kuulustelussa lodetliin 5.vUdl.
gun miss Birtwistien kuristuneen
‘W-tuumuaiseen kaulapantaan hinen
yritHiesstiin pidsld pois yuateesta.

Manchesterin kuolemaasyyntul-
kijalle Jeffrey Rothwellilic kerret.
tith, et18 Birtwistlen ohrautuval sis-

kot ja dili kayitival Ketjua ja pan- |

la paikallisen Ja5kKarin neuwwoska
estaakseen miclisairaan naisen kut-
jueksimasla éisin ja loukkaamiusta
itsedtip. Asiakirjoihin § merkitliin
kuoleman jehluneen onnettomun-
desta.

Kiesinger ja Brandt
ovat peruutianect
USA-matkansa

Bonn, —— Lansiaksan kansteri
Kurt Georg Kiesinger ja ulkemi-
nisteri Willy Gramlt ovat peruul-
tanect suunnilelmansy lavata pre-

Sidenly Johnson'ia Washingtonissa.

Lalla viikalla,
kestineen -
kriisin vioKksi.

Hiaitituksen eduslaju Sanei, eta
on “nislirlitag’ —kubinetissa talous:
ju fimanssikysymyksissa, —

setiseman kuukauttu

| Thaonw. — ‘Lansi-Saksan hallitus
esitii Liislaina protestin sila kun
Blela-Korean salaisen pobiisin aSia-
Mmichet oval. pidéttinceet Lansi-Suk-
passa auinukin- 14° eteli-korealaista.

Bannissa olevan Eteli-Korean
Fuurlihelystin lakimies Sang Ock
Lee ganoi Eleli-Karean viranomai-
‘ konkrectlisla . dodislei-
ta stitd, ell nama 14 henkiloi,;
joisla suurin osa opiskelijoita, ovat
“osallistuneet Eteli-Kercan turcyal-
lisuudele vahingelliseen". .toimin-
laan. Heidt on viety lakaisin Ete-
la-Koreaan | kuwustellavaksi, hin
Lindl,

Mr. Lee kutsuttiin tiistaing [.lin-
siSaksan whkoministerioén  ania-
maan selityigen silld kun nitimii
kertalaiset avat Kadonneot koteis-

|vaslouksen  siita,

Jacjpeston.

Triittiamattomaksi osoitlauluneen ta-

kokoomusha lity KSensa.

Aisin edustijat: wktlivisesti .

_SUHLAY UODEN KOLME SYMBOOLIA

19] 1 96?

Itsendinen
SUOMI

. Canadan ota Vapauden bultadiuoden ja Suomen itsendistymisen SO-uuotispaivan kunnioksi

- [Kaksitoistakohtainen Canadan
\taloudellinen-itsenaisyysoh cima

Tarkoituksena on taloudellisin keinoin lujittaa

Toronto. — Uuder. demokraatti-
sen suoliecn (NDP:n) ‘kansallises-
ta edustajakekouksessa hyviksyt-
tin bistaina 12 kohtaa Kasttava
talousohjelnia, jonka -tarkoltuksena
on “lujittaa maan itsenaista ase-
maa koti- ja ulkomailla” —

Vaikka ‘tassa | ohjelmassa el ole.
saneallistumizesta. Sina korosl
faan = kuilenkin hallituksen laaja-
kantoista dsaliistumista maan tuo-
lantoelamgin yleensi.

Kaksiloists kohtaa kasiltavassa Ca-
nadan isendisyys-nimisessa . talows-
Ohjelmassa -korostetaan enemmin
tiloudellista  kansallismiclisyyLli
kuin sesiaclista lainlaadintaa.

‘Taman ohjelman yhterdessa pud
lie” opyrkii «= iJmeisesit anlamaan
mahdollisimman’ yksifviskchtaisen
minkalaista  ta-
lausotjelmua s@ wikoo ‘toleultaa,
jos NDP sau valitsijoilta lai:
den hallituksen mucdostamiscksi.

Taman ¢hjelman ytimena en Ca-
radian pasomarahasten. péruslami-
nen milla tarkoitelasn ehks suu-
fempaa rahastog, mista Jiittohalt-
luksen. ehdottaman Canadan_ kehi-
tyskorporationin (perustamisen yh-
teydessa on ollut pubetta, larkoi-
luksella mobilisoma canadalaista
DPaavmad maan Aalouselaman kehit-
‘TEITUsek si.

Canadan itsendisyys-objelman 12
KOhtaa oyot:

— Canadzn talousloiminnan _de-
mokraattisen kontrellin: lisiiminen
Perustana todelliselle sosiaaltselle,
taloudellisclle ju polnuthiselle itse-
nalsyydells, lishamalla haltituksen | s
osallistumista asianmukaisessa meo-
Jossa. tealiituas- ja kauppaetimaan,
ja mizadestamalia asianmukaisesti
suunniteltu taloudellinen ja 5astaa-
linen suennitteluelin nyvkyien

iousnenvoston tilalle;
— Hesurssirahaston muodgeslam-
nen, :

J 2Jojen

‘jestoja,.

— Yksityisiin eVikerahastoihin si.
joitettavien uusien saiintéjen. uu-
slin wamiin johtaminen, mys jar-
jestetdan niin, etta hallituksen tar-
joamat elakkeet. tulevat kilpailuky-
kyisiksi yksityisten vakuulusyntiol-
den tarjousten rinnalle:

— Sijoitetaan paagomia periusreé-
surssien kehittimiseksi, resursseja
kayttaviin teollisuuksiin ja miuiden
valiliuihin  teollispuksiin,
“kayttien -siiad astammukatsta jar-
olkaon ne yieisla, osuus-
loiminnallisia tai. yksityisesti omis-
leHuja tai niiden yhdistelma”;.

sa vliopistaien ja yhlididen tutkr-
| mustyola wusien keksintéjen. kehit.
Lamise@ks.:

— Rahuslon avyulla -.rohkaslaan
runadalyisteollisuuden ralional-
wointia jue spesialisotlumista;

— Ruytetaan rahasloa  valtion
esuuden laajentamiseksi talousela-
missi ja Cunadan ilsendisyyden
ichaslzmiseksi; 7
Whteistoiminta  magkuntien
kanssu -harjoilusyvalineiden iaajen-
lamiseksi ja parantamiseksi;
Tarkistetaun kauppachjeima
lecllisuuksitlain korkeitten fuotan-
lokustannusten alentamiseksi ja pe-
rusian Jocmiseksi kansainvalisen
kaupan kohotlamiseksi Jarjellisen
suunnittelun pohjalia; |

— Lujitetaan talondellista iise-
baisyytla suunnittelun avulla ja ra-
hottamaila el: alueden suunnitel.

mallista kasvia;

— Y¥htinilts .vaaditaan tiydelli-
rempicn ‘fietojen antamista finans-
“ja Laloustoimintansa = yksityis-
cohdista

— .Mucttsletaan ‘pankkiyhtymd.
Tussi onjelmassa kiinnitetain
huomiota wikomdiseen erikoisesti
yidysvallalwiseen | pagamasijoituk-
seen Camadassa.

Falouschjelman esipuheessa -sa-
notaan, ettei kansallisella talous-
ohjelmalla tarkoiteta suppeala ma-

Vietnam-sotaa vastaan
protestimielenosoitus —

-Eri puolilta maata -saapuneet erilaisia ‘katsomuksia

Monireal. — Pasifistit, uwuden de-
mokrautlisen puuhieen jasenet ja se-
paralisiit osallistuivat ial Canada
piivénd yhicisvoimin joukkomielen-
osdilukscen, miss luomittiin Yhdys-

-|valtain setalojmet Vielnamiss3.

Not 2,00 sotavastaisia tunnuksia
ryimilliscssi iahdissa huutanutta mic-
lenoscitlajaa marssl solavastarsig tun-

Vnuksia Kaniaen opin 3 matin miltal-

sen malkan Sherbrooke katua pitkin
keshikapungilta Lafontamne Putstoun,
kavipungin ilaoxaan.

Marssijal hajaantuivat jarjestyncel-
Hi tuvalla kello @ aikaan illella noin
2 tuntia kestinern joukkokokouksen
jalkecn. Yhleng puhujana tassa (ilai-
suudessa oli entisén ""Tassa- lunnissa
on seilseman paivaad televisio-ohjel-
mar rinnakkaisisanta: Laurier La-
Pierre. -

edustavat canadalaisct tuomitsivat sedan

ment Dour H Independence Nalionalen
jiisenta — osallistui thén rauhanguo-

lustajain marssiin missa pratestoitiin |

Yhelysvaltain Vietnam-sotéa yvastaan.
Suuret potiisijoukot olivat poliisijoh-
laja Jean-Paul Gilbertin johdolig val-
ming tulemaan Lafontaine poistoon,
Kypirdpaiser poliisit oltval vatmitina
sckaantumaan kokouksen menoon mi-
kali epahdiridia kehithyisi. '
 Peliisien kerraiaan  lotvagtunven
harvinaistin menelichytapoikin sulke-

}malla kc. puistea ympirdivin kadun.

Thin mieclenosoituksecn’-olt saapu-
nut foronialaisia nel jaliz linja-autalla.
Vancouverisla asti ol} saapunut 30
henkilod. Osanotlajia oli myds Otta-
wasta, Repinasta,
troitisin ja Bulfatosta.

Separatistien kantamissa julisteissa
sanutiiin: ““¥iginam vieinamilaisille;

Nain lit separalistia — — Rassemble- Quit hec ctucbecilatsille,”

SEOULIN MIEHE T PIDATTANEET 14 L-SAKSASSA -

tan Maizisti, rankfarlissa, Gics-
yetissa, Eidelbergissa, .Munchenis-
sa ja Bonnisya kesakuun 16—20
PalvViIeR Valsena walkana. |
Lansi-Saksan hallitusviranomaisct
canoval, @e1ih mr Lee a antonut
yyeyitavaa vasluusla asnista, Myo
hemmitt Kuwlusteltiun sudurlaketti-
las Duk Shin Choila siita, étta toi
mivatkoe Eleli-Korenn salaisen po-
Lansi-
Suksussa, ‘niten hin setitléa nélden
korealaisten katoamisen ja onko 18-
mintapaisia lapuhlumia enemman.
Hiinelle sanottiin mys, etti iutki-
mustey sudritlaminen Kuwwuu Liin-
woakean Cike Etela-Korewn | virun-
cmaisille, Minisleria on: luvannut
poliisisudjzlua kenelle tahansa ka-

realuiselle joka Juulee sitt larvit:
Se YUN.

» Tavalligest lucietlavisla, lahteista
simlujen Lielojen mu kann nayliaa,
cttei naiden 14 henkilon ja: eteld-
korealaisen journalistin, Kee Yang
Leen katowumisella ole mitiin yh-
wisli keskengan, Kee Yane Lee
lult lentoleitse Tsnek kdslovakiasti
viime huhtikuussa Saksaan Ja hd
visi sitlen.

Sanomalshtimichille | anlamansa
lausunnon yhteydessii mr. Lee kiis-
li vuitoksen, ellii ko. 14 henkiloi
Glisl kavpultu. Hin sanod, @té hei-

‘dai on vain liheletty tokaisin Ko-

vouan. ja cits kysymys on heith
ristoan nousseiden yissien Lutval-
lisuusasigiig koskevien syytleiden
kasittelysta,

— Kaytelain varoja rahoitettaes-

Edmantonisia, De-

‘maan itsendisyytta kotona ja ulkomailla; tavoitteena_
taloudellisen demokratian kehit taminen Canadassa _

| dionalismia, ¥aan . mieluimminkin

Canadalle vapautta sellaisen eko- ©

nonian Kehittamiseksi, mika ‘par:
hailen soveltuu Canadalle.

‘Siind vVaroitetaan, ettd ulkomai-

sen omistuksen ja kontrollin ‘li
saantyminen ¢h vaarantanut edel-

limainittua tavoitetta kehitamalla

suhteellisesti korkealla kustannvs-
pohjalla toimivan kevyen teollisu-

den, jonka tarkoituksena on pal--

vella uikomaisia sijoittajia.
. Max Saltsman, MP. joka tamin

pastoslauselIman kokeukselle esitti, -

itti Canadon taloudellisen itsenat-
syyden Canadan itsendiseen wlko-
politiikkaan, Jos Canada voi Hse:

niisen talousohjelman perusteeila :

monipuolisiaa. kaupankiyntiian si-

ten, etiel se ole riippuvainen Yb-
dysvailoista; sillpom voidaan fopet- |

laa sotamatertaalien iahetys Yhdys-
Yallothin, andi mr. Saltsman Ha.

nen maartteliminsa mukaan sata-

tarpelsiin sisaltyy kaikki tizotteet,
mitka aullavat sotataioudent ¥lli-
pies.

Mr. Salsiman sand, ‘eltei ole tar-

meellista piitdstauselmassa PURUA -

kansallistamisesta, silia se srsealtyy
Klausseihin, miss pubutaan valtion
asuuden laajentamisla taloudessa
seka yleisten (vallion}, yksityisten

ja osuustoimifnallisten jirjestéjen |

kaytosta ..

talouselamman - kehittail-
S@K51.-

- Viitaten ciihen kun _ joidenkin Ca-- |
nadassa tOimivien yhdysvaltalaisten .
akeyhtiiuden tyuimesta on osoiettu —

haluttomuutta Jahetlaa. (myyda)

lavaraa vissellle kemmunistisile

Inaille, mr. Saltsmen satiot.

“Canadan ‘hallitus voi saneoa, 128

(myytite}, te noudatatte

lihetatte’ 10
tai te iihdette

Canaidan lakeja,

pois Histi maasta ja me otamme —

haltuumme teidan yhtionne. "

Bormannia
" @. ah eh
etsifaan
ri
Brasiliasta —
Vien, — Martin Bernann, jonka
synuyinmiwdahatssa pakauttamisesta
Lansi-Seksan hallitus esitti tiistaina
oyynononm . Brasilian ~ hallitukselle,
on elossa, ja hiin johtaa uusnatsi-
larsta
sangi  soatarikollisuuksia-

mies tiistaina.
Simon Wiesentahl,

noi edelleen, cla Bormannilla on
yhteyksid natseihin © Espanjassa,
Eteli- Afrikassa, Paraguayssa ja Sak-
Sassa.

Hitlerin apuiainen Bormann Rae
Sijltin kon neuvosteliitto!al-

1asi
sel yaltasivat
Saalwjen tletojen
On nihty eri puelilla maailmaa, mut-
la naikda fietofa eae: ole yanvistette,
Jos han don viela elossa, tam’ nat-

Berliinin v. 1945,

sien entinen apulaisjonlaja alist nyt

67-vuoden ikginen.
Frankfurlin yleinen - syytlajb
Frit Bauer sainot pudglestaan fu.

liiniseksi toimenpitecksi sitd kun .

Brasitlan hallitusta pyydettiin’ pa-
lautlamaan = Bormann
Saun Sind lapaitksessa jos hin. tulee
pidalet yksi, saa

Linsi-Saksan noliisil oval, kuiten- |

kin yillanneet usethin lapaukstin,
missh on selvisti
pauksesta. Ykal korealaisopiskelija

kaapattiin Bonnissa sen jalkeen-

kun hin oli ollut iflallisella salai-
sen. poliisin edustajain - kanssa.

Kaappauksen suarittajat olivat val-

koisessa Ford autossa, missa all
Kerean suurlihelystin nmmerojes-
Lat. . . . .
Huhutictejen mukaan
niisth neljsstitoista henkilbath . pi-
dettiin Benmissa olevan Eicli-Ko-

rean suurléhetysten kellarissa en-
nen kuin heidil lihetettiin Seoullin. -

Linsi-Saksassa arvellaan . olevan
noin 4,2) otclé-korealalsta, joista
7) opiskelijoita mg

liiketti Eteli-Amerikassa,
johtava |

. juutalaisen .
dukumentti-keskuksen jehtaja, sa-

mukain hinet

Liinsi-sak-

kysymys kaape

nelpaa.

‘rr

Se el ee ee ee ee i ny ag ra ig le re oe ee ee ee ee eee ee ee | re ee ee ee ee eee
1 rks uT, ; treo Siga Sal ny oT, re rr * . age bt
Lt lel ee ie

a ritaukcy ne Pe, os ee 2 =

I
le ae) bot ait
. . 1

ce

er ee er es ee
ee | ee i ee a ee ee Me ee pee ie! Le ms 5 J =
a ee el
ie i 2 fama _o L _ ‘le . ete ee oo we eat "as

“tne ap eet om

rr
_—

ee ae