ae Dae
Se ee ee ee ee ee ee

_=

Taseatyy tilstaina, torstaina Ja lavanteina

Perustetin. 1917

No. 24 — Vol. L vuosikerta

| Oni. sairaalavakuutuksen |
| kustannukset koh

‘Toronto. — Ontarion sairaalava-

- Sudbury, Ont..

‘Niiden tekijtiden lisiksj ‘on Se,

~ 2, erontn kustannukset ‘kohoavat_| 2 Bette on tarpeellista’ lisdli suurem-

jatkuvasti. ¥. 1970 asti odotetaan ti-
han tarkoitukseen tarvittavan joka
wHesi $50 milj. enemmin kutb edelli
seni vuonas, sanoi Ontario Hospital
Services-comission puheenjohtaja
iri John B. Neilson pubvessaan lain
laatijakunnan hallituksen mengja
‘Pehtivalle valiokunnalle..

. Sairaalavakuvtossuunniteiman to-
teuttamisen Kustantaminen on kak-
‘sinkertaistunut = $161,700,000-sta vv.
1959 aina §347,100,000;iin v. 1965.
Han arvioi, etta kustannukset. nouse-
Wat S304 SO 00:iin tknae yvyuonna ja
mahiosllisesti $472 00,000: iin ¥uon:
pa 19970.

” Yakuutusmaksuista, ‘jotke kore-
tettiin ¥. 1864 $2,.10:sta $3.25;iin
(KK) | yksityisilia . henkila:lt? = ja
$4.20:5t8 $6.50iin perhelits, kohot-
livat Komission tuloja: nein: $150,-
— 000,000:Ila vy. 1965.

Liittohaliitus antaa apurahoia 1E-
hin tarkojtukseen noin $160,000,000
Yudsittain ja Ontarion hallitus noin
. $50,000,000, mutta Ontarion osuus
naisté apurahaista voidaan korottaa
$60,000,000-3in ensi vuenna.  Ellei
komissio saa lis#d apurahoja -v.
1963, niin on mahdollista, etta uusi
yakuutusmaksujen korotus on tu-
logsa palvelutason nykyiseljain pi-
tamiseksi, sanoi tri Neilson,

Hin lisasi, ettd noin 70 prosenttia
kustannuksista johtuu palkeoista
Jolsta.noin puolet. sairaanhoitajatta:
Tille,

Muite tekijGind ovat ne, elt sai-
Yaaloiden kaytén vatalta on nyky-
aun vakuutettung 1,000,000) enem-
man ihmisth kuin kuusi vuotta sit-
fen, sairalpissa otetaan vastaan |
enemimin potilaita kuin aikaisem-
min, Sairaaloissa on suhteellisesti
 enemmin hoitajia potilasiukaa -koh-
den kuin aikaisemmin fa -sairaaicis-
4a sudritetaan enemman - laborato-
riokokeita ‘ja. - otelaan enemmian
réntgenkuvia. .

Tiassa Wadrassa vuodetiloja ainakin
yuoteen LkTO asti. Seuraavan viden
vuoden kuluessa
niiden lisdamistd 10,000-)la. Sairas-
lavirkailijat. toivovat, elta ¥, 1970
jalkeen vucdetilojy ef taryvitsisi li-
siti kuin 1,500-]la vuosittain niiden
vanhentuneisuuden, ja- vaiestiin i-

squntymisen takia, candi tri Neilson.-

Sennattori Kennedy:

USAn. HALLITU KSELLA El

on suunniteliu-

. Cenadan cuomalatsten iteendiien

fydviienleht

Torstal helmik. 24 P. 19646 — Thursday, Feb, 24, 1966

oavat yha

Edelleen kustannuiksien hoOusLT

‘aiheuttajans on ollut se, etth palk-.

kamenot ovat enemmiin kuin kak-
sinkertaistuneel viimeisen viiden
vuoden kuluessa. Tami on ollut tar-
peellista siltd syysta, ettd oll saatava
sairaalatyélaisten -palkat lahem-
miksi niiti palkkoja, joita makse-
(aan yletsesti kutlakin paikkakun,
nalla,

SELVAA POLIITTISTA
LINJAA VIETNAMISSA |

Washinglon. — Senaattori Ro-
bert F. Kennedy ganol tlistalna,
etti sinoa vaihtoehio veriselle
sodaile Vietnamissa, mihin yotaan
vOIs.L osallistua ovyos. Kia, o0
vapdiden vaalien toimittam/nen
Eiela-Vielnarmissa,

Seuraten samaz suuntaa Kuin han
esitti viime viikolla antamassaan
lausunnoassa, han sett kyseenalai-
seksi tnytis sen e1ta Johnsonin joh-

tama. hallitus olisi omassa mielés-
Solan Selvilla polidtisista iaveitteista

elsiessaan rauhannenyvotieluja.
Newyorkiluinen demekrastti sa-
nai,
dysvallal oli tarjoutunut neuvotte-
| lemaan rauhasta Uanoim kanssa“ il-
; man ennakkoehioja’ Yhdysvaltain
halituksen puhemiehet-olivat itmei-

sestikin itse asettaneet ennakkaeh-

loja sanomaila, eita kommunistien
(vietkongilaisten)  osallistuminen
‘metihin tahanssa viateen Eteii-Vietra-t-
min hallitukseen olisi kuin “ketun
paastaminen kanatarhaan",
Yhdysvaitain varacresidenthi Hu-

EL

Yritys estetuomioiden
kieltamiseksi lakko-
vahtitapauksissa

‘Uusdemokraatit ehdottavat. jotta erimielisyys-
. tapauksissa turvauduttaisiin sovitteluun —

Ottawa. — Uuden’ Demokraattisen
pudlueen varajohtaja David Lewis
(York South} esitt? littoparlamentin
alahuoneessa taiji viikeolla, ettd. Cana-
dan rikeslakijn tehtaisiin mautos, min-
ka mukaisesti kiellettdisiin oikeustai-
toksen MHbrHimasia estetuomiota sil-
loin kun on kysymyksessa rauhallinen
takkovabdiaiz.

Lewisin ehdatus fatksi esitettiin on-
simmnbisessa lukernisessa ja siirrettjin
toista Iwkenosta. varten yksityisien ji-
senjien ebdotuksista viimeiseksi. Muita

.. yksityisten jasenien ehdotuksia laiksi

on 528 joten on mahdollista, . etti
Lewis ehdotus 41 ehdi tulemaan uutel-
Jeen esille’ ennen istuntokauden paat-
tymistii. .

.Mr Lewis selosti’ alshuonecn utka-
pudlelfa, ett hanid oli kannustamassa
se, ett oli kaytetty tyGnantajain hy:
Viksi mait# esletuomicita
Oshawa Times-lehden tydlaisten lakon
aikana,

Han sélosii,.elta hanen chilotuksensa
mukatsesti
den myGnliiminen lakkovahtien luvun
rajolttarmiseksi niin kauan kuin e¢: ote
tapahtunut “mitdan vikivaltaisuuksia

tai uhattu vakivallaisuuksien key tts

misella.

Ehdotuksen mukaan sisdllytettaisitn

rikaslakiin mys toinen uusi kisite —
se, etti lakkolaisilla olisi oltava cike-
us kehoittaa tydldisid ja asiakkaita
: pidiittéytymilin menemdstd. lakonalai-
«Selle laitokselle. | '
Siith syysti, ctl yksityisten jaseni-
en lakiehdotuksien kasittelemiseksi
vurataan vain viisi tuntia aikaa

a sketl ain.

kielletriisiin = estetuomion

viikossa, on Glemassa vain hyvin va-
han mahdallisuuksia siti, etta mr Le-
WISIN endolus saataisiin keskusteluval-
heen nykyisen tilunlokauden aikana,
puhimattakaan siita, ett se tulisi hy-
viksytyksi ellei sitd voitaisi saaltaa
hallituksen siipien suojaan. Vksitwis:
ten yaserien ehdotuksel laikst kuale-
Wat .aina ttuntokauden paatiyessa.

eee

eltd samanaikaisest! kuin Yh- |

aan levoltteemme”.

hert Humphrey oli anlanut scllaisen
lausannen.

- Kennedy esiintyi: kaulta maan
ulottuvassa lelevisio-ohjelmassa an-
taen lsusuntonsa, missa hin keholt-
ti, etlé Elela-Vietnamissa pidettii-
Siin vapaat vaalil-vaikka kommunis-
LiL. voisivatkin saada osan -vallasta.
Han Sahai tiistaina, etta “minun
micleslani: an siivcyltava siihen
suuntaan.

“Mita clemme sanoncel Hanailje,
joka toteaisi, etta on olemassa pe-
rustarkeituksena se jotta he saa-
puisival neuvottelupoydan dareen”,
kysvi Kennedy. | .

Rennedy tahdensi, etta lalla het-
hella olisi lurjottava Hanoille ebdo-
tus, jOk: osaittaisi selvasti, ctta an
Olemassa jtkin syy miksi Keidin

olst ryhdyltava neuyottelem~aan.

“Emme vol fattia maata Viet.
kongin haltuun’, sand: han. "Met:
din. on _paastaya sopusointuun.”

‘Kermedy huamloi, etta Saige:

ado ballitukeen piaministeri Nzu-

yen Cao Ky ott arvioinut, iotta
hitten ishtamansa hallitus -kon-
trellol vain 25 prosentiia maan
asukkaiata. .
«Sith syysia, sanci’ han, mitka
_ tahansa vaalil, jaissa kommunis-
Ht ecivat voila joillakia aluellla,
elvit ole vapaat vaaiit.

' Mutta, sanol han, katheracti tol-

, _ Alaaat vastoslavat ryhmat oval ai-

tlonakkaln ja “sen on oltava: mei-

TU-114 Jento-onnettomiuu-
den vhriluku oli 21

Moskova. — Tilstyina Moskovan
ruuminpolttolaitokselia saatiin tic-

tid lta viime viikolla tapahtunees-.

Sa TU-114-mallisen mathustajaten-
tokoheen: epsonnistuneessa muatkal-
le ldhdissa oli kuollut 21) henkiloa.
Aikaisemmissa fiedotuksissa arvini-
thin, clti niinkin monta kuin 44
All Saanmui surmansi.

Ree ed a i ee ol
.

PEKONIPAKKAUS EI TYY-
DYTA PERHEENEMANTIA

" Otlawa. -- . Talla ilmeitateiin viikon-
Wlussa, etla toukokuun | péivan jal-
keen. on kaikkien kaupoissa tarjolla
dlevien pekonipakkauksien allava sel-

laisia, ella pakkeauksen muovisen tk-

hunan lapi nakyy vahintain kakst koi
masosaa, pekonteikkeleen mitasta ja
stld vahinidiin yhden leikkelcen tay-
dellinen’ pinta tdltd mitalta on naky: |
VISSA. :

Mutia Canadan kuluttajien yhdistys
sanod, tla ima ei culd, ctta perheen-
emdnndt haluavat nahdi lemkkelven
kokonaisuudessaan jolte: ole mitaan
mahdollisuutia pitctella taydettisesti
Tasyaista lapingkymattemin
pahvin alle, - ee

Liittohallituksen {ervey sministerién

mcka- jt rahlojaosto on kamppaillut,
‘| tiiman pakkauskysymyksen kanssa vil

meisel Kaks| vuotia sen joilkcen kun
ryheyttiin esittdimidn valituksiq siti,

virheellisen kiisityksen nitden sisal] ts-
la.

Mainiltu terveysministeriéin jlossicy |
ehdoti arkaisemmin, eft ndilij “pe
tollista” pakkauksia joiden akkunas-
la nakyy vihemmin kuin 34 ei sal-
lttaisi kayla timan- yvueden lamin:
Kuun | paivan jalkeer. Tala varten on |
olemiuasid Hiittoparlamentissa hyviksyt.

| ty laki.

Mulia sfadoksen voimaanasiumis-
| pliival slirretuiitoukgkuun Isks. kun
leurastimnlirmat valiitivat, ela ne

elval. kykene varustaulumaan sopivilla

paketeyila sahen mennesyi Kucn ali
nikalsenimin:. vaadittl,
- Kuluttaojain: yidistyksen (Consumers

Asstiationimn) presideatii-mes AL. PF,
W..Plumptre sanai, ett icurastime-
Wott evat timeisestiken ~ haludtomia
niyllamidin ostajite minkdlaista peko-

cotta jorkul “pakkaukset ovat antuneel inia he oval ostamassa.

Le ee oo

Pek | —eE———— i

1) koiraa matkale |

Neuvostoliitosta

Moskoys, — Neuvostoliitosta 18-.
hetettiin tiistaina -avaruusmatkalle
maapalloa kiertamaiin 1l0:nnes s5a-
telliitti Kesmas-sarjassa. Tass-uutls-
teimiston Hedotuksessa ilmoitettiin,
etli talld kertag oli- matkustajina
kaksi kolraa —*' Veterok’. (tuulen-
henki) ja Uzolyok (kivihtilimuru-
nen). | 4

Tarkoituksena on suorittaa bioio.
gisia koketta. i

Satelliitissa jobs ‘alkukterroksil-
laan kiert#d maapallon 96.3 minua-
tissa, On radiokojéita, jotka valitta-
val tietoja Maahan.

Keirat ovat radalla, joka wloituu
116 mailista-5é4 nailiis ollen matka
ensimmainen, jolle eloilinen alente
on Jehetetty racicaklilyiseen yyii-
hykkeen, Niin neuvostoliittataiset

‘| kuin yhdyavaltalaisetkaan -astroenau-

tit eivit ole Kiyneet tissd vyihyk-
keessh. Kaikkein elBisin miehitetty
avaruuslenta oli
laisten P. Ivanovichin ja A. Leono-
vin viime vueden maaliskuussa, jol-
loin Leonoy oli ensimmainen Ihmi-
nen kavelemién avarundessa. Hei-
dan kiertoratanga korkein etaisyys
maapallosta oli 308 mailia.

Lontoon edustaja :
keskusteli Hanoin
edustajan kanssa

Moskova.. ~ Britannian hallitak:

relitan yhieys Pohjais- Yietnamin
kanssa, valkka Lontoolla #: olekaan
diplomagllisia subtajla Hunaihin. -

Ulikoministerign  ascistariisunla-
yirkallija lord: Chatfond > suaritts
yurpyaisesli valmisletlun yvierailun.
Pohjois-Vietnamin suurlahetystoon
missa han keskusteli nelisen tuntia
astuinhortaja Li Changin kanssa,

Taman kehtaamisen sanelaan ta-
-Paltuneen sen jalkecn. kun asiain-
hoitaja Li Chang oli saanut Hanois-
tu chjeét: Britannfan edustajan vas:
laanottamisekst,

Brittilaispiireista saatuien Lieto: 7

jen mukaan (amd vierailu ott Gutki-
musoperatio stig, mili mabdalli-
SlLUKSIa OM ¥ietnamin sodan lopetta-
THISER SI,

‘Paaminister! Harold Wilsenin sa-
nolaan tehneen paitdksen tisli vie-
Falista Jo-ennen kuin han Ishii
Moskovan matkalleen. Lontoon sa.
nolaan myts tiedoittaneean etuki-
teen Yhdysvaltain presidentti John-
sonille Lasti vierailusuunnitelmasta

Kohtaaminen jarjesteltiin — te

| sth eringisin, Yarokeinoin —- 61iLa-

kin huolimatla, vaikka Brilannia 1
ole lunnuysianul Vielnamin Katsan-
lisavallaa, mika tarkoitlad sila, ettd

, Lontoan ja Handin valid ei ole
‘mitaan diplomaalliynteyksia. .

Pohjois-Vielnamin suurlbheltilas.
Nguyen Van Kinh ej ellut nyt Mas-
‘kovassa ja niinmundgin salaisuuden
vaippaan Eoistaiseks) katketyt kes-
kusletut tanahtuivat tordi Chalfon-

lin ja asianhoitaja Li Changin kes-

Ecn.

Sukarno eretti kommu-
nestivastaisen kenraalin

Singapore, — Djakartan radiassa
Imaitettiin lalla viikella, oetta In-
donesian presidenili Sukarna oli

eOtlanal Goimestigh maaan podlus

| Lusministery Kenran Abdul Waris
I Na SMEIOn aT,

Nasution on sania khenkild,
J]ohli viime jokakuussa ladanesian
Lemcijan teimenpiteila vasemmis
‘ toluisten
( kukistamiseksi. a |
Hanct an tunaellu kommunistien
Vvistuslajana ja hanel nemileltiin
PUOILStuSsministeriksi vy. 1963 oltu-
aan useita vuoxia armeijan johdas-
rT | | |
. Indouesiassa alkol maaniaajuinen
kKomministien jablaaminen sen jal-
keen -kun’ viime lokakuussa lapah-
lWheen vallinkaueppausyrityksen yh-

leydossi ise Nasulion haaveiltyl ja

Kus hgnen kKeavialinan bapettiin, |
Tala tapahtumad seu rishi kommu-
nistisien sincksien ja heiddh sen-
raujiensa joukkomurhaamiaen — ja
tiedoluksies) muknan Sukarsie oli
Aykonematon '. dam aiin od EEL,

r

Vield keskustelua canadalaisten kalastusoikeuksist omilla vesillian

Ottawa. . — Liittoparlamentin alahud-
- neefle ilmoitettiin tilda viikolla, ella
Canadan laholta oli csitetty . Yhdys-
Vajloille wust ehdotus sta, elk cana
dalatrille anmrmattikalastajille suotat
-— siin. tiydelliset yksinoikeudet kalastaa
joillakin visseilla alucilla Canadan jlé-
4 lansirannikotla,
‘Canadan ulkoministeri Paul Martin

Ammaitti, ella hiin ali josiain maarin
ecistynyt idman tavaittcen saavutia-
misessa viime-viikolla Yhdysvaliain
ulkosihtecri Dean Ruskin. Kanssa Was:
hingtanissa.

Hiin sanoi, ctts Yhdysvalloilte oda-
tetuan vaslausta chdotuksiin, joila han
ei laiemmin .selostanut.

| Canadan liitiopartamentt: hyvaksyi

¥. 1584 lain,
dittiin 12 maflin aluevestrajoja mikali
yRsiiomaiset “Kalastusoikewdet oval
kysymyksessii ja, ¢clld kiellettiistin
kalkki ulkamaalaise: alukset Canedan
raonikon jahditta ja salmilta, Mutla
lskis- si ole kuskaan icteuicttu kéy-
taiondssa-Syyksi on ilmoileltu se, eta

viel oltiin neuvettelemassa Yhdysval-

jonka mukaisesti Vain

tam ja ntiden curooppalaisten ‘maiden
kunssa, jotila on “historizalfised’’ ke-
lastusoikeudet canatalaisilla vesilla
Caunadun kurmmaltikin rannikolla,

Mr Martin ifmailti vastauksessaan
entiselle  kalostusministeri J, Angus
MeLeanille (kons. Queens), ci: neu-

vultetul anrooppalsisten maiden kans-

$a olivat jathumasia, ©

a

neuvostoliitto- |.

vadlinkuappausyrityksen |

. Wilson ehdotti ydinase-

\vapaata Keski-Itaa

| Moskova, -— Eiien -ilmoitettin, |
etti Britannian péiminlsterl Haretd

Wilson oli kehoittanut - neuvosto-
liittelaisia’ johtajla anlamaan apu-
gan rauhan sailyttimiseks] Keskl-
Idiissi ja Vietaamin sodan Topetta-
Tmiseksi.

Brittilzinen johtaia ilmoitti Neu-

yostoliiton paaminister) Alexei Ko-

syzinille etth hinen johtamanaa
hallitus oli paattanyt kotiuttaa jouk-

konsa Adenista ‘(Eteli- -Arabiagssa)

vuoteen - 1988 menhessi.-

Mr; Wilson oli slti mielti, efti
jotkut, maat olisivat balukkaita kéyt-
timdin hyédykseen silen moatidol-
lisesti kehittyvaad “voiman tyhjrita”,
mutta Min Britannian #uin Newyos-
toliitonkin eltujen mukaista ojiaj s¢,
etti alueetla sailytettiisiln vakai-
SULIE.

Britennian piaministerci ehdotti,
ett suurvaltojen toimesta jirjestet-
tdisiin sitan jotta HKeski-ltaé - jtist

¥ydinasevapaaksal alueekst..

Kaksikulttuureltisxuden

tuthimisesta koitui
$3.5 miljoonan lasku

| Olfawa.—. Liitteparlamentin ala-
huoneessa ilmoitettiin tila vilieolla
ettd viime vuoden loppuun .men-
nessh. Canadan. kaksikuittuuredll-
suuita ja kaksikielisyytti -tutkivan
kuninkaallisen komission toimln-
nasta oli aiheutunut $3,538,523-in
menot.

Vicli ei kyety iImoitlamaan Fli-
tfiin arviota $1it8 kyinka snurit Jo
pullinen lasku komissipn bokrainy
hasta tulis! olemaan.

Vastalen esitetiyyn: nysymykseen.
padministeri Pearsonin parlaimeit

taarinen sihteeri John R. Mathesin |-
ilmoitti, etfa komission yvilmeksi Ot |.

tawassa lammikuun 12—14 pidetty
istunto tuli maksamaan $3,193.

le ee

Sanomalehtimichet tial kirjoit-
tavat,. ett mr. Wilaonin tarkoltuk-
Bena ali liten pyytsa Neuvosiolii-
tolla jotta se e] kivitiiki hyvikseen
Britanntan Joukkojen Adeénista pois
vetiytymisti, .vaan yhtyisi Britan-
hiaan. kiyttiSkseen tapausta kokei-
luyrityksen’ idin ja linneo reuhan
sdilyttimiseksi.

-Vieloamiin nihder mr, Wilson
oli sith mielti, etti jos taistelut
sielli jatkuvat, niin ne voisiyat laa-
jentua ensin aasialaiseks) sodaksi,

mihin osaliistuisi myts.Kiina ja

mythemmin koko maallma,
Joissakin brittildisissa . piireissa
sanottiin, etta piamittisteri Kosy-
ginin .reaktio mr. Wilaonin vetoo-
mukseen oli pinlapuolisesti katsot-
tuna ortedoksinen ja kielteinen.
Han syytti Yhdysvaltoja kriisista

ja kysyi mr. Wilsonifla miten Bri-

tannian Kansa reagbisi'siihen, efta
heidin maahansa hy dkAattalgiim.
Kuitenkin brittiléiset virkaslijat

ovat “rivien valista Iwettuaan” sita

mielta, ett Neuvostoliitte haluaisi
hihdaé -Hriisin lopun. -
Mr. Wilsonin Kunniaksi pidetyll

Jounaalla ‘neuvestoliitlolainen p3i-

ministeri tihdensi, eltd Neuvosto-
liitto oli samaa mielti Pohjois-¥iet-
namio kansga siiti miten kriisi yoi-
taisiin raikaista. Hin sanoi, etti on
olemassa nelja ehioa rauhanneuvot-
telujen alkamiseksi — engin on kul

‘jelettava pois yhdysvaltalaiset ase-

joukot. toizseksi on kunnioitetlava
vw. 1954 allekirjoitettua Geneven so-
pimusla, -kolmanneksi paistavd so-
fimukseen Vietkongin vaatimukset
huomididen ja neljanneksi on jo-
pullisesti yhdistettiva Etela ja
Pohjois- Vietnam. )

-Wilkon ja Kosygin keskustelivat
lahes kaksi tuntia Kremliseaé, minka
jatkeen he osalifstuivat ltounaalle,
missa. 311 Kaen a muiden neuyosto-

Pearson on sita mieltd, eta
Ranskalla ei ole oikeutta

|komentaa. Can.

Ottawa, — - Piiministeri Pearsott
candi liittoparlamentin alahuonees:
sa, ellA canadalaiset NATO-liiton
palveluksessa Euraopassa olevat

\aseyvoimat eivait. tule koskaan ole

maan: minkdén kangallisen’ (ulko-
maan} komennuksen alaisena.

Hin sanot etli cansdalaiset ase:
volmat oval Evroopassa NATO-350-
pimuksen mukaisesti ja pyayvat N-
ATO-johdon alaisuudessa. Hin all
vastuamassa wuseihia kysymyksiin,
joita olf asitetty sen johdosta, elti
Ratiskan presidentti oli antanut jei-
takin asiaa koskevia lausuntoja ¥il-
me oikoina.

Cnpositiojohtaja. John Dlefenba-
ker oli kysynyt mika on hallituksen
suhlautuminen silhen Ranskan pre-
sidentin jausuotoon, missa lmoitet-
liin. elt# ensi huhtikuussa kaikkien
Ranskan slueella olevien ylkomaa-
jaisten asevoimien jasenien on: jou-
duttavya ranskalaisen komennuksen
alaiseksi,

Diefenbaker pslautti mieliin, oti
de Gaulle ali sananut jatty NATO
on ian jay kka, kompeid, hidas ja

} ennustanul jotta litte tufee hajoitu-
|mgan

Hain lisdsi, ett ranskalalsen joh-
dajan hoomiot alivat olleet “erittain
volmaperaisia qa  ehdottomasti hur:
ja.

Pearson sanoi, etta. hinen mieles-
din’ presidentti de Gaulle ef olive
larkoittanut esitlsa = sen enenipae

30 | a .

HATO-voimia |

hurjia kuin Jopullisiakaan “ pabtak-
514.

Canadalaisella virallisella tahoila

vieli odotetaan, étti de.Gaulle esit-
taa “larkempia ehdetuksia”. ja kes-
kustelu nicta tise NATO-Titossa,

Piaminister! saneci toivavatsa,
etti ndiden asioiden wudelleen tar-
kistamisesta volsi juontua NATO-
liiton vahvistuminen s#n ansiosta,
etta sila -muodostuisi yahemmissa
mairassa sotilaaliinen alliamssi ja
Paremminkin poliittinen ja talou-
dellinen allianssi.”

QUEBECISSA

raporttl,

liitfolaisten “jolidajien*  joukessa
xomimunistipualueen sihteeri. Leo-
nid Brezhney. .

Senaatti ehdoftanu
faattua: $105:n-kk-

fuloa 65-vuotiaille

Ottawa. — Hallituspiireiss’ eand-
taan ‘esiintynéen vime. aikoina huo-
Mmattavaa kannalusta senaatin valio-
kurinan ehdotukselle, etti ryhdyt-
\disiin toimenpiteisin jotta yoitai-

siin taata vihiniaan $105 kuukaw-

dessy man vanhukeille.

. Viimeviikkoisissa uutistledoissa
Kerrottiin, etta tama johtun hue-
mattavalta Osalta siiti, etth konger-
vatiivit ojivat luvanoeet viime. viuc-
den marraskuun 8 pn toimitettu-
jen liittoparlamentin alanwoneéen

vaalien edellg, jotta jos he saisival

mucdostaa halliluksen: ntin yanhuu-
denelake kérotettaisiin TyHyigsesthi
Sfo:sla $1000in Kuukaudessa:

. Liberaalit lupasivat silloin, etta

he jarjestaisivat avustussuunnitel-

man minki muksisesti varattomiksi
havaitut vanhemmat ihmiset voisi-.
Vat saada apua aina $125-:iin asti
kuckausitlain. Talloin arvosteltiin
joissakin biireissd Nberaalien ehdo-
tusta Jiian epamaaraisekeéi ja sanot-
liin, efta konservatitvien eRAdotus

vanhuudenelakkeen korcttamiseksi —

ali patemminkin tasmallinen,
Keskuslelut littohallituksen . ja
Madkunfien valilla . avustussaunni-
telman jehdosta ovat pilittyneet,

mutta liitlohallitis ai ole viel Se

lostunut sen detaljeja.

Kuitenkin sensaatin valiokunpan
missa selostetaan vanhen
tumisen yhteydessa esiintyvia kysy-
mvksid, on saatujen .tietolen mu-
Kaan Ssaanut
kaikua hallituspiireissd.

Senaatin valiokunta on ehdotta- 7
| nut, etth kailkille vksindisille thin)-

sille taattaisiin haidin saavutettu-
aan 65 ikavuotensa -$1.260 vuosil-

tain, ‘Tima merkitsisi $105 kuukau- |

dessa, Avicitunest pariskunnal sai-
sivat suunnitelman mukaisest] $2,-

220 vuadessa, eli $185 kuukaudessa, --
Senagtin valiokunnan ¢hdottama -

tnkaus merkitsisi sité, etta hallituk-
sel uniaisivat valtion elakkeel ai ole-
ville -inmisilie.listapua vanhuuden-
eldkkeen jf henkilSkohtaisen ansion

lishksi siing maarin, ett? naiden’ -

henkildiden tulat nousisivat $L05:iin
kuukaudessa. Tana yuonnha makse-

taan S75:n vanhuudenelaike kaikiile.

69 vyuatta taytlinerile.

Mutta taman ehdotuksen johdosta
i Ole viel tehty lopullista pdatista.

NYT UUSI

LUUTN.-KUVERNOORI

Hugues Lapointe nimitetty seuraajaksi Paw .
Comtoisin kuoltua Kotinsa tulipalossa

Ottawa. — Ttistaina- ilmoitettiin,
etti piimiristeri Louis St. Lauren-
tin haliituksessa veleraanican asioi-
den ministerind toiminut Hugues
Lapointe olf nimitelly Quebecin
maakunnan uudeksi Mutnanttiku-
verndoriksi. |

Hianen. nimitlamisesta ihdn 1o1-

meen sovitliin puhelinkeskustelussa

Canadan paaminister:) Lester Pear-

Bonin ja Quebedin paaministeri Jean
Lesaven valli son jalkeen. kun
Paul Comtois kuoli sunnyntaina

VIIME “VIIME TIEDOT

CHtawa --- Piiministeri Lester. B. Pearson nmouti ¢i-
len, #tf5 ei tulla tolmiffamaan mitian tutkimusta sen ioh-
desta, etiii vancouverilainen postilaitostyélainen George Vic-
tor Spencer oli erctetiy toimestaan epéiltyna osallistumisesta
vakeiluun, Padministerl antoi iImoitukeensa parlamentin ala-
huonesssa. Tista huolimatta mr. Pearson oli siti mielta, etté
mr. Spencerin toimesiaan orottaminen ja hanen elakkeonsa

kidltaminen oli cikeutettu,

fe

—_— .

Cape Kennedy, — Tiind aamuna ilmoitettiln. etta yhdys-

valtalalsta satalliittia, joka oli tarkoitetiu lihetettivaksi mat-

kalle 980 mailin korkeuteen maapallosia ja laskeutumaan sit-
ten Atlantlin, oi oltu lahotettylciin. Syykai [moitettin api-.

edulilset sdasuhteet. Tarkoituksena oli tutkia edelfeen mitki
mahdollisuudet olisi ihmisten lahettimiseksi Kuuhun. Vield
ai ole ilmoltettu koska tultaisiin tekemaan uvel yritys.

_ Quebec City. — Viranomaiset ilmoittivat oilen illalla,
eta vilme viikonvaihteossa tapahtunut kenraalkuverndiri
Comicisin talon palaminen olf tapahtunut heldin miclestiin
vahingossa. He olvat-vieli tieda micti pale jqhtui, vaan ws-
kovat. ettd se oliai yolnut saada allcungaa talon lammitysilailt-
teestn. Mr. Comtols }uolt palossa. Hanen tilalleon on nimi:

| tetty Hucuoea Lapointe.

Quchecin kaupungissa
yli 100 yuotta.vanhan kotinsa pa-
Jossa,

54° vuoden ikdinen Lapointe om

nykydan = Quebecin, eduslaja Lon-
Inossa,
Han on

rissa ja on Mackenzie Kingin hall
luksessa oikeusministering toimi-
neen Ernest Lapointen povka. . Hu-
pues Lapoinlen isa Ernest oli 1set-
den vussien aikana Quebecin & Kut:
luvin Sani Ottawassa. -

Cusi luutnanttikuvernddri edusti.

Lothinieren vualipiicia parlamentin
ilahuoneessa vuodesta 1940 vuoteen
157,
viiloissa,

Hin episkell Ottawan ja Lavalin
vliopisloissy ja palveli Canadan ase-

yoimissa meren takana tolsen maail-
mansodan: aikana. Kunnes hénet, y¥a-,
liittohallitukseen  kruunun—

liitiin-
juristina v-1949, han palveli ptio-
lustusminis| erin carlamentsarisena
apulaisena ja, mydhemmin ulkomi-
Hislerin apulaiseni.

Kaikki Jainlaadinnallinen toimin--
ia keskeylyi kun Comtois kohtasi
‘annettoman loeppunsa tulipafossa,

sills gindaslaan Iautaantlikuvernés. -

moon oikemtedt: amlamaan allekir-
jeituksellann lopullisen hyvaksymi-

son maikuntahallituksen raha-asi:
| @LeSil,

Vuikka  aika semmin

yhteyleen voisi litltva jojtakin mui-
likin tekijiola, niin vield ej ole esi-

telly mitiin silhen viittasvaa todis-.

tella, ett olisi tapahtunut mitkin
vadrinkiytliylymislh. Uutistietojen
mukaan padasiallisesti puusta raken-
‘neitu mpea lalo paloi poroks! noin
kahden tunnin koluessa iuien Jevi-
tess hammdstyttavin nopegsti,

—— | oy

apeel moms - _ ome ee ee eee .-
ee SB er Pe Da TT =
. : on - " “aM ae 7 aon el a cae ve . "me .
_ = 1 . . ome - oom ome ee - “a “oa, nn . .
. oe - ; ri es

= =

myotamielisti vasta- |

siiailsevan

loiminul Jainepillisena ”
neuvonantajana Quebecin kaupun-

jotloin han joutui havidlle |

esitettlin

{ovaaulaisia arvailuja silty, ella ku-
verndori Comtocisin kodin palamisen |

— =~.

Se TL

be
oy,

ee - = a
gy peso pele, Leslee eal a am ee i ees bog oe ee a Pe ee ee ete
i eet . ort - . coe _— Tea a “ot a
may . . a tongs i i . “os
ae ee . “ . ce mo . wre - . . . . .

1k Le