. - Ie . - . a: Or ee -_ = > = . . . . ! . anon LAUANTAINA, TAMMIKUUN 18 PAIVANA Silmays Turkestaniin ALEMAN DER NAS. SROFF ) Kotielaimia —- . ! woe eRe . ra 7 sn ee gee ea "E Avtnutla oft pikky ystavd. Joa, sin olf. nitia et ole enad, sila ming te- poin sen, Kauheata! Autta proty;. tuksebseni voin kuilenkin setitiga eft en tarkoitianut tehdd sit@ pohaa, ¢ tapahinue vahingossa Mindhé nyt ch. dot tahdom |. . eid fobrt Riv. eA LES eee oe eat nif rt (Canadan suomelaisten vitkkolett ) ‘Registerel at the Post Office Dept. Ottawa, 45 second class mrabier. _ Lege od Ht fit maataloustuotannon’ arvo _ kohonnut enemimdn kuin kuusikeriaiseks. ‘Pur-- kestanin vakiluku on my6skin kohon- nut hiammistyitavasti, Wuenna 1914 asui sielli yhdeksan miljoonaa sielua, kahdeksan milfoonaa alkuasukkaita ja miljoona vengliisia. Nyt on vaki- luku yli 15 miljoonaa. “Seltseman ¥yilme wvuoden aikana on vakiluvun - Sodan jarkyttamiin ja: raateleman : Hintisen Ruroopan synkdt nakdalat Q- arr re =F _ an a a EVEL ees a $2.00 B EK. eee ode me, eit: me usein sivuutamme tirkeit er 3 ick. . tapahtumat muuaila maailmassa, mi- ‘ka ‘elle ‘suoranaisessa yhteydessa -taisteliin. kanssa. Ndiden 1arkeiden .tapahtumien joukessa on se perusteel- “Hnen, tulvan tavoin kaikki pois lakai- Irtonumerot 5 senttla | séva -teollisuuden nowsukausi, mika kasvu olkutt nelja _Rertaa suurempl Liekki ilmestyy fokaisen viikon lau- 20n: anise Venaj.in Jaajoilla Kes- kuin Euroopan Venajalla. 7 Eenuneerlallstaietfavas Hata sel a a PE — Ventijain Keski-Aasian™ mineraali- rikkaudet Kasittavat padasiassa Gljyd, hiilta, rautaa, molybdenumia. (miki on erittdin tirkeata terasteollisuudes- Niin, kesytin esetleni picnen ysip. view muntamessa padivissd, Pidin. wij ja sekin niiyili. pitdvin mintusia, Bay. ka joka aamu inli tervehdyskaynnsh inoksent, Run toiset viela nukbuiva Gisin se litkkui ahkerasti ja piti set. laista pirstinki€, elig feerGtti mriniste rine, joka | ‘bir oten. ‘heitti SHE kenga. fd, Auit ek Kiemnien pana asefia Sathumyt hiden ulotinville, Adztla mrad vex ; hganiyvin foiselle byljelle JO djatt Ga fiz vhaysval tolhin: L | re SGuomecn 1 TauwAlle wikomatlle: wae . $9.00 om Bars | ee i 1 ees ae wy SEE Sea SS ge OL aes ah widihane 4 Se Moai al OT aS eet } ae begets BF ha See Be ta eres Senta oe “24 1h “tl iT] r . ert ee, CEs . ‘ . ' . . . . . . . " . _ . "4 . . . . 1! . . : . . 2 . . "sia el a gn 7 ue eae eee ie al Ca See Pod tae ead RE er ace. i Re seh " \ ton a . . . bl . ! . 241 — Barats ane tT ea ese - ta. eat bean 90 vrosen oe “rata nousukaudella’e oh “paljon: Sunl- ay tie ¢ niydane P Zempi kpin pelkka paikallinen- merki- Byytikdd asigmesvilineitay jo ta- AE . - _ Baan, _ . LTT . r " " ee tage ars 5 aii ‘ Oca Ly ta + a . theo “= a ee eT Sree Ti Toray . Fr 7 . . —" a Se eee ee, ee LE SAT PE a rar te ST wel , . . . 1 * . = Shouts aries ne ry Fa Mie Teh aa a ee pei oe CA Si Re ee = _ ILMOITUSHINNAT: Hirjeenvemto- limoitukset $2:00 kerta. Avioluticoon menneitie onhentoivotukset 400 palsta- tuuma. Wimenmuuttoilmoltukset 50c kerty $1.00 kolme Kertaa, Syntyma- ilmoalte set $1.00 kerta, $2.00 Eoime ker- tas. FeolemaniImoitukset $20. kerta, BOc lishroaksu klitoslauseelte tai mujste- yarsylt®, dalutaasn tietab-. ja oscitell- maitukset «Dc palstatuuma, — Ti0sapais- iimoittajle on vaaditthetsa lehetettava- limoltusmis tsi etukateen. Yieiset limoitushinnat 4c. palstatut- ma. Ilmoitus, joka. juikaistaan. nelji- kertaz samanleisens. Me peaistatuuma, Alin limatushinfa 40¢ palstatnuuma, kerta. iimoilttaessa, Erikoisista Jimoitushinnolsta: val tie- dustells timin iehden Eanttorista, Kustantaja: VYapaus Pubifshing- Co, td. | 7 Telmittaja A. Pilvid. " ea aie paivind tunnettiin Keski. ~ ‘Aagia Turkestanin nimella- Nyt se ~ih. : jaettuna Turkmenin, Usbekin, *Fadtshukin ja Kazanin neuvostotasa- “valtathin. dostavat nama tasavallat- kokonaisen “valtakunnan Neu ~ybteiset alueet ovat lahes yht# suuret : kuin’ puolet: Vidysvalloista ja niiden “aiuieet. ovat. agrettaman rikkaat kai- -Kenlaatuistin luonnonrikKauksiin néh- en, . -Kokoonsa néahden mudo- yostolutossa: niiden - e . af SPyisti rikKauksista huolimatta e- - lettiin nails aluevla asketsitm wuosim Toimitusneuvoste: J. its, Biba aol. 15., vuosisadan - olosuhteissa. Maki, Hilja Aho, E. er. EKaustinen, Aili Malm, Margit, Taken Yrio Saivo ja Jaimar Saari.- Liexkiin aijatut kirjoitukset: opal. a tettarsa: EIEKKT "Kadbury, Ont P.O, Boz 63 a ee el Toimituksen 1 kulmasta Aikena, jolloin ine “serviisista” éi ‘tah do loviyd ameavia kuvia, toimittaja foruoo harieasti, etla wittd tulrst naa. _kima maa tullut yht'dikkia kiireelfi- iimatia, vstdvilla —- Auvia, joisia ko-- _ tiboneilla voitaisiin velmisiaa faatat _ ja sitien kaytiad, Rajoiteiiu maara Ryild, sild na@midkin Auvat. tulevaé . katliikst, jopa eatliinumks:, Buin. ser-_ jokainumerossa - nuit. jopa. joskus aivan tukusse, mite woin yli-- Wigikuual, . pula kuitenkin = ogiturntamia. Onfian Rule. sifted tadidin tulle Rast, watkain #lukan ehemimdye-.ja wont. pralisem pan mie tass@ sudteessa afcm— we odatiancel, aif fattunecn Aivemestarinkin Rat - kein, joltain ci kuvia tulevaks: toivet-. inkoan, mutta aw taas saaialsiin Ay- wrtd Awiista feud jd? joundksid, Datcen afkaau. Rxvila | Ne olivat “Vendjan aasialaisena taka- “pinana™, yhtend kéylimmisia ja vi- himman: kehitetyista alueista. MNii- den alkwasukkaat —- turkmenit, us- - Bekit, Kipgrsit ja. muut. turkkilais-ta- | taariais-mengollalaiset kansallisuu- det. .harjoittivat alkeellista maanvil- : jelysta ja -karjanhoitoa. - ta, -erikoisestt..-juuri -kirgiisit, olivat ‘Monet nils- Paimentolaisia. -Mutta. hiljattain, ikdainkuin taika- Sattvan iskusta, on tama jumalain hyl- sen..teollisuustoiminnan valtaamaksi, missd toiminnassa kaytetéin kahden- henkymmenennen | yuosisadan viimei- simpia menettely apo) ]2- tanne, nostokurjet, kaivauskoneet ja satoihin tubansiin kohoavat miesten ja naisten tybarMmeljat: kaivavat ja poraavat oljya, kuparia ja vaikka mi- ta etsien punertavissa, aurinkoisissa puoleramaissa, joissa kymmenkunta vuotta sitten el rauhaa hgirinnyt - rauuta, kuin Silioin taldin yksiniinen kirgitsiratsastaja tat Aiganistaniin tai Mongoliaan matkalla ollut arvokas tehty virmeisten seitsemin vuoden sa) ja kaijkenlaatuisia metalleja. sekit rikkia ftulikivea). Erikojsestikin- o- yat Askettdiset kupari- sinkk:, lyly ja tinaloydét karuilla Balkashjarven rannotlta ja. kazakin tasavalassa nun valtavan rikkaat, ett& Neuvyostolii- ion metalhteolisuuden (rautaa fa te- risti lukuunottamatta) tarkein tuki- Histe on paatetty siirtaa: mainittuun tatavaltaan- Uusien olpyalueiden Na- _git-Daghin tienoilta, Turkmenien ta-— savallassa, sanotaan. mydskin omaa-~ van suutia rikkauksia; silla-ne yksis- taan — lukuuncttamatta maan mui- ~ ta oljymaita-— saattavat muodostua maatiman tarkeimmiksi ayn tuatta- jiksi. 3 3 Kaikkien naiden Ivonnonrikkauk- sien hyddyilinen kayttaminen on jir- jestetty suursuuntaisesti ja edistyy taydella vauhdilla. Kaiken Hsiksi on neuvostohallitus valtavasti lisin- nyt. puuvillan vilfelysta, mika on -pit- kén aikaa-ollut. tirkein elinkeino. Vuosien 1934 ja 1940 vilisend atka- na kohosi .Usbekin tasavallan vuotui- nen puuvillasato noin-175- prosentil- fa. Kun tahdn Jiséitte -viiden valta- van vesisabkovoima-aseman rakenta- muita tehtaita, tuhannet mailit uutta rautatieta ja wusia autovaltateita, il- mailuasemien ja lentoliikennelinjojen avaamisen — niin on teill§ hajanai- hen Kasitys mith Keski-Aasiassa on iLI- Kana. * © « Tama kehitys on kidnteentekeval- [si tavalla ‘Muuttamut gan olemuk- Sen. vastakohtien 1 maa. Sen kaukatsem- milla alneilia vallitsee vield keskiajan ilmaptiri; paimentolais-kirgiisit bar- nwa k at 7, ate on ate Rovin pien?, cf sitd kenki ty. ; vote! Nim djaftelin, vaen cy ashe: See tamu? ddzcen sarnoa, sila olisia vod Se saada. saimesta Saappacsia. Awmusetia tude vstavdiuz horviacn # . = henutetlen ja katsel: kirkkatlla sili. —«fdax,. than auin. sediiciten, Buinka |i. Be helld padald se Rewka ofit. nteni Muita sitten ykiend aamuita ci. (Se ddvddni kuulanutkaan, ja kun mein. —— camupesuiic, mitt. léysin sen pesca. ES dista, filalla olin unodtanut vedn Pe Pe ee ie a 1 hukkunut. than tebi mieli itked, mut. fa on Rehdannut, kun minister ifin set- tut parahikst heraamaan. Sureskelia filjaisuudessa koka pir van, Mutta kum mind olen niin ¢ idinten ystdua, etfen tute lormeen i. | aga man kotieldimié edes metsdkdmpil ee ld, niin ofin ja kesytin kissan — 3 Fae se Resyi melkein ytd nopcasti bun Bes edellinenkin. Se on sen- protesia pe ts a | a] ae - = Sapte 72s ae ee er, Poy iy a es “Tbe ee err Me Pan i oe prt abe aly al sempi, etten, voi sitd, tappaa; koskt se on. itian suuri. pesuvatiin Aukby Bie igen, Tami ystivani on myaskin tt (5 sin ahkera, mutta sen meteldimisti.| (ae ministerikdiin. pidd pakana, hoske i 1 ae mefsdsidd yvstdvavarntajani heimorc!. ae jig, Joo, niitad on taalld runsaastt, & mutta et endd yhtadn ntin Aqunista jt 03 visasta, kuin olf se vkst. En ole nat ave KanNimpad pvalkokankealiakae. Novt mind mietiskelon —— ja mitt Adu tuhija arvelee —- ettd tulisikaite! mMinusta cldintcnkesyliajdd, onke t nuile. sithen edellyfyksid, wai ann famtdkin taas vain turhad jiserarkant: fa? Ainakin siinulla on nyt kokemt> fe Olen Resvitdnve, ef aineastaan b- cites See eT a “= rr ie hp. "ph. * . A eee we ' nid Nested was on = atl ts. pe aoe . 4 . 5 1 api. : “Tea, mF nt aT = eee ee . Se Te tase Sg er poy er) Bet “las ro on - . * ren, milla mvoskinkissan, joka a" pages rad nvi éyviyvudisend jalkojent fer PER ressa, valkka ensin olf repia silmd eS pad std. iat vstavdan: fda witti, nevctte seog eae vatiin ja sinne oli. pikkue vstdvan ¢3aan oral — pa = ne Ls I; ae a 7 ruc 4 3" 1 I I r = \, te! er 1 Ely Pele he 1 ne IE tre a al ie bal =e The a =a ” te St -le* a 1 ee joittavat vield moniavioisuutta ja a- suvat linikuisissa likaisissa villatel- toissaan. Mutta liheisyydessi ko- hoaa hurjalla vauhditla, jotkut kuu- dessakin kuyukaudessa, uusia ja suu- kameeliikaravaani. | _ WKahdeksan vuotta on Neuvostohal- litus tyoskennellyt Keski-Aasian ta- savaltajen industrialisoinnissa paljon suuremmalila tarmolla kuin on kos- SERPA-SERE EU. a : L ———— Ee Epatematta vstdviimure votive! fekiecdusad Auwillakin cneninidn rikes- fiuétda, jos offatsivel sen “svdamen asiakseen”” ja fos olistvat oikein sel- vid witten, nukd se sop ja nuikd se " 1a t= aod. He mow toe . ag morte Mae! I 7 “ a “| “oat a “4 . 1 et | ial oo . ' “| ee 0" 4 moe 1 . "ooo of oa . | uo! mobo at "8 wo . _. “=, a. 1 an | r 1 7 hy a! Pi oT e wot ' . oF ae ais urs won ut! te . - » Flis . LJ " Pe it I: “ . 7 aw “lan . . a | fy oa - oe i (| a] 1 r en | . A = * . "1 “/: ic. =F 48 2 i” a¥ 7 wo Pp _ .o% mee Se ee _ied ok oll —_ 1 i eri ep repel viljelyksen edistimisté varten on kennettu sarja valtavia kastelukant For) oat 1 ay tigen Per Fr eye nieces- 7 . Te tee Jo . r * , , . .- . ' - - a ta =" vai: - * . ' 1 mara ge EP Oe Ae ag peorr-— FE Perper. wha ee Sedat inl Fla eg tacts Ae a ay Pe Liteas ee TO eral oI aff eo . - . mn . . . 2" . ° a . . . r : F,4 =. oT . 1. . ee im we . _ . _ . . - 4 - . . a = :. - _ felpaa. Attd on Avlld finken vaetkea ighyesti selittdd, mutta Bia Advitad diwvkan ajatusta-ja suken vadistdd tai- feellista fajuntad, Him sc asia selvidd jokamelec isestdan. Kaikkialia lay- fey std fa fatd urerkildistd, Aassuisia - jd ruindga — puurt niin, riuaabut on joskus &aunista. — Tamd paikéa, ta- ma csine, on se ja se, SHG ja siitd wereilitney > . Famd ravines, ta- ma wkko, tdwd sues, amg potka — fdimd imeaminn, daed nainen, tan di- ii, fdind Reuats trvitdé, neitonen . . - on feduyet, hokennt, resiany?, oad, fattaa — sd ja sitd, niin ja nda -. Auva, ja sitten selostus sen mukeana, Jostus ci &uva tarettse muta Buin wince far lyhyen maininnau, niudia joskus faas vasta sclastudsen Rautia -ANUG S@g a@signoma@isen merkityesen Jo arvon, Edellé on vain viitieitd, jotka pyr- - §)a. kaan ilmennyt Euroopan Vendjilla. - S€ ei ole saastanyt, kirjaimellisesti sa- noen, pddomasijoituksissa eikk tyé- volmassa ja vastoinkiymisista. hueli- matta on saavuttanut valtavia tulok._ Vuoteen 1928 verrattuna on naiden tasavaltojen teollisuus- ja na sammeues | << ee Rival avartamaan std alaa, missd biu- vat varva? lrkaia ollakseen monipuo- fisia, muclen&tintoisia ja opettaviakin, Ei aina tarvitse etsid kauneuksia ja merkilisvvesia keukea, onian cld- manime pliritd nutd kyla layiwy. Sielid niille on atvan chiymdtan lah- de, kun vaan on kuvaajia ja kertojia. fa jos ne oval itselleen lahettajdtle ja lahivm paristolle tuttuja, niin muille He aval outaje ja chkapa esille vedet- tind dryuindin miclenéiintotsia. fokohan myt ditnnitetdin takin fuotcen yhtleincn Auomio? — AP, ria asutuksia, foissa on sihkevalot ja kaasukeittiot sek kisittien niinkin . paljon kuim 30,000-zsukasta. Van- hat kaupungit — Samarkand, Tash- - kent; Kokand jne — ovat laajentu- neet suhteettomasti Exroopan: Veni- jalta- saapuneilla hallintoviranomai- silla, insinddreilld, tyomiehiHa ja eri- naisilla “seikkailijoilla. Naiden kaw punkicn vanhat osat vanhoine mos- Keljoincen, itdmaisina basaareineen, kapeine ja mutkaisine kaluineen ovat kasaan ahdettuina karkeiden asuinra- Kkennusten, tehtaiden, névvostopalat- sien ja asfaltilla padllystettyjen val- takatujen varjossa. Turkestanin suu- rin kaupuoki, Tashkent, on nyt nyky-_ aikainen maailmankaupunki, jossa on 000,000 asukasta. industrialisoinnin yhteydessii on neuvostehallitus suorittanut joitakin todella suuremmoisia rakennustoiti. Esimerkiksi Keski-Aasian puuyilla- via. Keski-Aasian punertava mda © (ka varsin voimakasta ja rikasta. 31S) Jig | Vaan. vetta; siella pursuu ka svulllt Ge suus; viljaa, puuvillaa ja herkullis? {ae hedelmii kasvaa Joistayan runsaaitl. oe Mutta suurin oga, maasta on vedet0t fags ta puolerdmaata- Nenvostohallitu: He ratkaisee taman probleeman eritta3 a , ratkaisevalla tavalla, Sewrin rake? Bags nettu kastelukanaya — Suuri Fergh* oe nan kanaali, Usbekin etelaosassa } Sia Tadshukin. tasavallassa — on 3) B km. pituinen. Tulvaamisporttcine? Balm ja st#hkGlli toimivine veden nostolatt § teineen.on se rakennustaidon ihm - tyO. Yksistiiiin tama. kastelukana? anfaa vetta yli miljoonan eekkers # suuruiselle alueelle, mika oli enne: crimaala. Moiset rakennustyvt, * livatpa ne kastelukanavia tai autove- a iateita jossakin Pamiirin ylainkoml* § uhmaavassa vuoristossa, ovat suott laneet tyoarmeijat, Joxlen Tukumaar Fe