“ “ Pant mE soe de ma oo.
i ie Ae a! ae

Ly en, . LL
=iaz
Ree aa

7 tat ag cet

Raa *
sag
F, = EAP.

Lie hee 4
ae

‘.
es

Tr ‘ia " eofe Pee ame Se
t . . . a 7 . . . .
= 9 ee Ce a ee i eS =. = ". mone . = toe
a. AL — all 1 7 1 ore :
= ret yee ri " aan a te F + a =e
os

eve Fe 1-72

= ah Ve

_aF
iz . “Ws ‘ts hy
Leta! 1e Ps
rk ' pee
r :

ee, Sheree ed SEE aie Tee eo ak Oo dina A
fue

Ir

' . oF
Lat oo obs i =" a toy .
Ore a . -=5 a aes a eee ee ed a Fr. a ee . no a Cn eso. oe
' week rare et ete -_—_ ee ee . ue Fr 1 wba! by, a — Pee eaeao<" L. ‘ed beg oe eet .
2b eG ee ei geE pe ee a abe oe Ee eb ete te =
. a 2 rere aT va oa al = _ oe ts of thes the! a “ant Ps yo a scosynt .
. [it "a

-: =" ht

7 . . "bo. . . . aw ote . . "ae
Cae ee int a ne a Men de pe apa oe
. rata Tia fore ° a ve

age ut: . ‘ ‘ti. a eee . ! sb ws, a . ro . r .

aa oss
ae
at a

Poa os
Ar
ee ” uv

Cok 4 eZ,
reais ater
én wh
ge ls oa
" . —s seo

ie

ars l-_—«~ aa. .

Ae tg Cok PD:

af oe) ee re

ae as
a eA

Se ed ee ee A ee Se DL

See a ee ee ee ee te Bee ee at
. a Sl _ “eqs wie tle Soe sn whe Se aro

area

2 eee Tal
Lt og 1 -
i, reia 4 r= r’ “y os - le
=“4¢ . _ = -

‘sat _ a hs == -
“— . alte | iL. aon Pe 4 = a! -_ =
Pe = a ‘ ee ee a -_
Cee ee oe eo im. :

a
acy hot
ater rly all ak wri =

Lot mg UT ge
7" rots arr sap!
1 es ee

rite ie.

db _" oo. . in ‘altel ben

” 1 ha a

x

"=. TL oe Perry

: =. a . . "4. . "4 .
. : es te br moet i oa ep ope be Te . . “oa . . sone . . .
a wees peta A tt & | =, mye PAptae ous a a ee pee tae wy wos moe oe Te . . . a
atari. dey be iy i gate gre En es re . wes aa a - :
ee eT. Poe Be At . “= . = i a See pa e a. Be ae ™ Fe!" wet = o8 ' Pa Cee at . . = 4 . . .
ate ETE bee Ao awe A, hag = oad 1: 4 Pee Pee : Lod . . . ae
a a oe eo Ce el re SL he weet ways . Doro . ‘ 7 wee gy co
curr, ta o 1% Tie Fie “ eect Cte Lonel alts 3 A ey ng nana te ae! ee ee i on ne ee re weet pe ee ee ot - .
et = ea iH paeh  , aa Pi Selb ps 2 pe n Rpm State mm ete te te set ne tt Dee eee eee .

bal hey oP "7 te al ay ols "= . 7 ". ' . ™ ne el 7 -- ee a.m . . we oo * . .
i th} Peter aati = ‘ a rT tr ae a " ah 7 wey id atiertet cr ort vi = re tant ste = Troe rel tte ao "Ye lnc a . “ot

wv: vrei pet ela +" neal ; 7. pee gal: Se Am. Loe bor, ci. ae Oe i ee r ar * Jpn are Te 7," eg mT

kp me _ a * bs Lat . bs . = .
wre * . ‘ 7 aoe etd nn Sia ea See oo r ' : = ou
. . us ot . - ". oom rae ae : _O ar ee so =" *
:. - . . “s oo. am re ee ae a hn sa Saat Mee. =
. . . . . - 7 * eee . = woe ted nr tee J]
= i... iy r ee a a LE eee . “a j = . " "s
. "=. a soo eee ee b - . PPay = ree:
b . b 7
. - . . .

1 .
-/. oe ie ee as
me a ;
'

se Le

oo
me ay Ld
ra — rel

ll ar

ge ee ee “8 ep el
= ‘= . so .

.
nn i

(KAUNORIRIALLINEN VUKKOLEHTI}

Published and ted by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Past Office Department, Ottawa, a4 second
class matter.

Liekk) Umestyy jokaisen viikon lauantaina i2-slvulsena, sishl-
tien parasta kaunokirjallista luettavag Egikilta alollta.
TILAUSHINNAT: YHRDYEVALTOININ:

i wucslEerta .......45:-5 .$2.40 1 vuosikeria ..y.-.aa. , 82.16

G6 kutukeautta .-..-...... 1.49 O kuukautta ...-...---: 1 Bd

3 kuukautta ..........- Th !
SUOMEEN JA MUUOALLE CLEOMAILLE

1 yuanslkerta .....-0-+5: $3.75 6 kuuknutta ....--..-.- ? ob

ILMOFTUSHINNAT:

50 senttia palstatuumalta. Halvin Eiitesiimoltus $2.00. Eri-
kofshinnat pysyvisth ilmoituksista, THapsisiimoittajien on
Lihetettivii maksu etukiiteen.

Aslamlehille mydnnetiin 20 prosentin palkkio.

EFalkkt Liekille tarkoltetut maksuosoltukset on ostettava kus- |
tantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Eustantaja ja painsja: Vapaus Publishing Company Limited,
10u-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario,

Tolmittajs: A. Paivié.
Liezkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:

LIEKKI

Fr. O. BOX 63 SUDBUEY, ONT.

Toimituksen kulmasta:

KYMMENEN VUOTTA —
se on pitha atka fohi iyhyt, ritppuen sitd, miltd ‘“Rantilte”
sitd Ratsellacn. Ailekizjoittaneelle se on ollut molempia,
Nin, Aymmenen vuotia vathtelevine tntoineen on ulu-
nul siitad kun rykdyin idhin tehtdvadn, timdn lehden lotmi-
iukseen. Glin silloin vield nuori, 59-vuotias mies... ;

SUMUTE
tnuolta &antilta Ratsellen vuodet ovat menneet aivan liian no-
peast. | |

Jotakin on sitla ajatla tapaktunut tahdn lehteenkin nik-
den — muutosta ja kehitystd. Ensin tuli teide- ja Ruittuuri-
situ, jossa on mennyt (api joitakin satoja niille aloille kuulu-
vid valistavia Airjoituksia, Sitten tuli “Ystdvien pakineita’-
osasto — tuli sikst, Run sentapatsiq kirjoiluksia atkot tulla
vAd enemmdn. Ensin sitd alaa edusti vein Sirpa-serkku hert-
faisiiia “pakinekAcillaan’ ja teki sitd uskomattoman kauan,
Askettdin Ada mutsteli miité kyhdnneensad ldhes kolmesatae
yvideen menoon —— sus lites kuwsi vuotia pakina joka mume-
roon. Se on saauutus, joka kannatica mainita erikoisella kii-
toksella, mikd muuten onkin melkein ainea palkkio, mité kan
on nist? fiselicen saanut. Sittemmin, Run tuusia pakinoatisi-
jotta tult, on Sirpa ottanut lomia, mutta vieldkadn ¢f koko-
naen pakinotta jattiny!. Nykyddn tdmad osaste entaakin teh-
delicmme oman lefmansa,

Parisen vuotia on ollut jo menossa “Vithon uutissaio”’,
palsta, johon “Neeker?’ on mahdeilisimman suppeassa mue-
dossa poiminul varipeloja macHnion kirjavasta vyyhdesta.
Aswvannollisesti sjanoaksiemme.

Aivdn dskeitdin aletiitn “Kotthuima”’, osasto, josia voi
kchittyd Ayvinkin kaytetiy ja mielendtinioinen,

Enté pttemptad adirjotiuésta, omien Ayndilijdimme tuoat-
fetta, jathoxertomudsiakin — atita on tind arkana mennyi
kasicni {api tiAkdn leAtcen lu&ematon mddra. Monet nimet ja
nimimerkit oval tutuitst tulfeet ja Aaikille Aetle, Auten avus-
tajifie yleensd, olen persoonadlisestikin dtitollinen,

Lehien levikki on myoskin tad ajatia jathuvasti kohon-
nut, meikeinpd tyydyttdvdsti. En torkoita talla persoonalli-
sesit wpedld, sen se varmoaan olist leknvi, ja ehRd vield pa-
remiminkin, jos joku ioinen, kuka iahansae olist tga paikatla
ollut, Mutta Ayvd ndinkin, Kiltos stitd kaikille yhteistoimin-
nassa ollctile, avustajitic, asiamichiie ja ysiduille.

idmtdn pittan ajan éuluetsa on kasvanul scilainen
tuanc, dain oltsin Ayvin suuren ja vstdvallisen perkeen jasen
—- Sen-tdanlarcnki ja ndyré palvelija, jonka om ftoimitfava
perhcen ja talon parkaakss. Sukde on ollui ntin Ayuda, citd se
on montuq vatkeana kethena Rohkoitanui padtani ja igmmit-
faayt rintaani, Nita luatlamudseliinen, etia@ monet atvan iun-
tematiomathin iehiemme ystavat ovat Aohdanneissa suruis-
Sagm, onnetiomuuksessaam ja ecldmidinpulmissaan Adaniynect
puolecni — toimitiaja pualeen -—— jonkiniciten lokdutuksen
ja weuvon toivossa, Seliatnen ivotiamus on ramiselle Siuri-
arvoinen (unneatia,

= * -

Nain on tulin idkdn paivddn asti, Tebee mieleni victd
fahan damefa cnsimmaditeyd pakinastani kymmenca vuotia
suien seuraatva pala:

“Hadelissessd mumerosia mdiiie jo wuden totmuftajan ku-
tan, Naytii nuchkelld jo tkdd ofevan ja gorilaan vtrehii.”
{Hm Se oft tosican ruma kuva. hme etic: Lickin rilloise!
yot€oel katkaissect Acti sehkdctiaan! ) “Multa diked peljatho”",

tuti jothoma, “hencild on vicld wort eric, taipeisa yrmdar-
téeediie ert cdrista cidmdd, lyn pa tuntecn otlakduksia vike-
redid sunoruudcitia vavnhuuden haermaxicen citi. Tova, ¢lta

fel catmadivtodee
ss os pie recon yb tf As A whe,

ae iz PAIVANA 1948

i. fee Vn ch nM at
Ma Ea ie aE wae iF = wen ah .

Tietoa tipotiain
PUNKAHARJU,

jo vaphastaan Suomen kuuluisimpia
luonnonnahtaivyyksia, on luonnonihana,

7 kilemetria pitka vierinkinviharju Ke- |

rimaen pitajassa. Kulkee kapeana har-
janteena Puruveden lounaispaan poikit-
se erottaen Suuren-Puruveden Pienesta-

' Puruvedest4. Punkaharju liittyy pohjois-

naassaan valittOmasii koillispuolella ole-
vaan laakeaan, ischkoon Laukansaareen,

ollen siten oikeastaan siita lahteva pit-

k4 ja kapea niemensuikale, ainoastaan
keskikohdalla leveten hinkan mutodos-
taen sivuilleen muutamia niemekkeita.

Punkaharjun erottaa mantereesta luo-

teispaassé Tuunaasalmi ja kaakkois-

_ paassd Punkasalmi. Keskipaikoillaan,

nykyisen “kivisillan” hrona Punkaharja
painuu Jahelle vedenpintaa; sumad on
vain korottamalla saatu maantie kesta-

main korkean veden vaikutusta ja Ko--

rokkeen alitse on kaivettu yenekulku-
vayli, joka on myds syvennetty Kalojen
nousemista varten Laukanlahteen. Mat-
kailijalitkennetta varten on hotelleja.

_ Erikoisesti huomattavia naékdalapaik-

_ kaja monien, joukossa on ns..Runeber-

gin kumpu ja Hynninsaari. - Pohjois-

pain lahettyvill4 Laukansaarelia on
lehtikuusimetsikké, Haryulla on useissa

-paikoin huomattavissa vallituksia en-
 tisten sotain ajorlta.

Punkaharju on valtion ‘omistama
kruuninpuisto, jollaiseksi se tuli tilus-
yaihdon kautta v. 1843, Harjun ylitse,
paasta paahin kulkee Savonlinnan-Pa-
rikkalan maantie ja vista 1906 sit@
mvéten kulkee myés Savonlinnan rauta-
tie, joka kuitenkin on rakennettu siksi
taitavasti, ettei se sanottavammin hitrit-
se harjun rauhaa muualla kuin etelai-
simmassa osassa. Punkasalmen ja Tuu-

_naansalmen yli on rakennettu rautatie-
sillat, seka Laukansalmen poikki hieta--

penkere, jota mydten rata siirtyy Punka-
harjulta Kaukonniemesta Laukansaa-
reen.

Sensuurt —- Ottawan alahuoneessa il-
moitettiin Askettain, ettA sitten vuoten
1946 on 51 kirjaa ja 24 aikakausjuhkai-
sua estetty paasemasta Canadaan. Sen-
suurina tom verotusasiciden ministe-
rign virkamiehet. .

ja fevittdjdin valid tulee jatkumaan.
— Sts Liekin avustajai, Ryndilijat, an-
fahea vaan teottetttenne tulla silia luot-
femutsella, e?tg ne tulevat yotmdrre-
fvikst ja Avorn kokdetiusksi. fa wusia
kyndilipotd ilmestykaan! On atkeita.
Puhumaita sald, mite nykyinen atke
wleensd tarjoaa, jokaisen lahetiyvilta
jJopa omasia elamastdkin loviyy Joku
“fostkeriomus”’, crikoinen ja miclenktiin-
fommen, un se mukavestie inufditacn.
“Rakkaus on suurin”, nim Aylig, sen
vnpartiichdn montnaiset clamanseikat
punoutuval, Afutia on paljon tauuta
-—— slog ja surma, suoraa ja Ateroa, fei-
Rulista ja &oomillista — orvia atheite.
Aen vaan on joskus tuntenut Aelua jon-
Run ersroisen Aetken tai iaipaukser keu-
voukseen, nyt sopit yrittdd, makdolli-
seste elia loyiyy Aelmig, dun me pai-
vanvaloon vedeldan, Lickin tottus
pywrka fasta avatiamaen je tudemaan
fodelissia laipumuksia omaaville “ilmaa
siipim”. Nagin saaqdaan Lickkiin omas-
fa elamastd ja omista kyntsta vathicle-
vag sisdiiod, jolla on scka Auvitlava citd
kasvatiava merkil ys.”

No sanat sopivat vicld mytkin, Ja
failella on vicla tuo formittajan “suori
miclikjn” Js jotkakaamme Ayvad yh-
jeisioimuntaa — ainakin soistaiseksi.
fos tessa jolloinkin, vaihkapa Liman
ihakymmesen idytiyessd, olan tuntea
erthowsiea vasymytid, nite ofan Aynswe-
nin uuoden loman, jatkoakreni sittca
faay, -~ A. P,

fister-

are sa cage ue i

Pe

|KOTIKULMA

Toronto
Intiaanikyla, josta kasvoi. miljoonakaupunk;
Kirj. ELLEN LINDEN

- VESEJOHTO — PALOKUNTA — POLIISILAITOS

Siihen aikaan kun Yorkia aletthin rakentaa, oli tulipalo
aina suufena vada ; Rakennukset olivat puusta ja vesijoh-
ioja er ollut. Fulipalon sattuessa muodostivat ihmiset ketjun
ja dmparien ‘eanssa ottivat vetti Toronton lahdesta, jolla

ett jokaisen talonomistajan. oli ¥ varattava kaksi nahka-: mpi.

ria nakyvalle paikaile kaytettavaksi tulipalon sattuessa.
 Kylan hallitus maksor joukun summan sille, joka ensim-

maisend tol tynnyrin vetia palopaikalle, ja kun tiet olivat

-kuoppaisia ja kivisia, kivi usein, ett kun hevosmiehet ajoivar

kilpaa paastikseen ensimmiisena palopaikalle, niin tynnyrissj
tai ammeessa ei ollut kuin tippa vetli pohjassa. Stksi paatet-
tiin, ett& tynnyrin tuli olla kaksi kolmatta osaa taynnd en-
nenkuto palkintoa maksettiin. ‘Sen aikatnen tyanyri eli pon-

cheon: Veti 60-—80 gallonad. ~
| WV 1826 perustettiin castiitidinen vapaaehtoinen palo--

kunta ja sithen kuulut kaikki kylan arvovalatsiet miehet.
Se oli tavailaan kuin kunniatehtavi ja sen jasenet olivat aina
tarkkojen miaaraysten alaisia. Jokaisena maanantai-iltana pi-
dettiin kokous ja jos mydhdstyi nimihuudosta, sai siité sakkoa.
Ainoa este oH sairaus tat pitkd likkematka (ainakin 3 mailig
kaupungista}). Samoin jokaisen jasenen kAyttdytyminen oli
tarkan valvonnan alainen, Tupakoimisesta, kireamisesta, ru-
Mista sapotsta tai tottelemattomuudesta sai sakkoa. mutta
jos se uusiutui kolmasti, henkilé armotta erotettiin. Palokua-
talaiset olivat vapaat sotilas- ja polnsipalyeluksesta, jotka
olivat sillein pakollisia.

Ensimmainen paloasema oli Church-kadulla, Adelaide ja
Court katujen vahll4. Halyytys annettiin joko huutamalla
tai solttamalla St. James kirkon kelloa (kirkko oli sillé pai-
kalla kuin oykyinen kadetraali}, jolloin jokaisen tuli jattaa
tyGnsd ja rientid palopaikalle. Ensimmainen pumppu ali ni.
“goose neck”, kasin, noin kuuden miehen pumpattava. mutta
kun snbenkin oli vesi kannettava, niin e! se suuria auttanut
Sen nimi oli “Phoenix” ja se myghemmin myytiin Oakvilleen.
Kun York sai kaupunginotkeudet 1834, tuli palokunta kav-
pungin midriysten alaiseksi ja samana Kevaana valititin en-
simmainen palotarkastaja ja maarattiin poliisi vahtimaan
palosta pelastettuja tavaroita, Pian taman jalkeen saatiin e0-
simmiinen halyytyskello ja letku- ja rappukdrryt. Seuraa-
Vana vuonna sa] palokunta ensimmaiset univormunsa.

Samaan aikaan alettitn suunnitella kaupungin vesijoh-

“toa ja Joseph Masson Albert Furniss ja John Strang aloitti-

vat kaasu- ja vesilaitoksen. Kaupungin kanssa tehty sopimus
kesti 50 vuotta ja kaypunki maksoi 250 puntaa palokunnan
kayttamasta vedestd vuosittain, Pian kuitenkin huomattim,
etta vesijohte ei oHut tarkoitustaan vastaava, vaan usein ves
loppui silloin kun sita kaikkein kipeimmin olisi tarvittu. Ta-
ma johti moneen mitaan kaupungin valtuuston ja komp-
panian valilla, ja vihdoin ,v. 1874, kaupunki esti yvesisabto-
laitoksen itselleen,

Kasipumput olivat kaytannésso vuoteen 1861,
ensimmainen hoyrypumppu ostettiin, Miehet itse vetivat 5en
palopaikalla, kun hevosia ei palokunnalla oilut, tai ottival
ensimmdisen lahella olevan hevosen sita vetamaan.

Vakituinen palokunta perustettiin 1874, Siihen kuudul
50 miesta upseereineen, Sen jalkeen alettiin hevosia vuokrala
vetim#in pumppuja palopaikalle. Paloasemia off silluin jo
useampia ja sit# mukaa kuin kaupunki kasvoi niita rakennet-
tiin lisad. Poliisilaitos totmi yhteisymm4érryksessa palokunnio
kanssa ja palon sattuessa sinne saapuivat myis poliisit litken
nettS chjaamaan ja pitamadin jarjestysta, kuten ne rekeval
tanaankin,

V. 1890 ostettiin palokunnalle 28 hevosta, Lisaa pump
puja, letku- ja rappukirryja, halyytyskelloja ja vesipyivaila
laitettiin. V. 1895 alettiin vettd ottaa saaren takaa jiirvesta
ja koko kaupungin vesijohtoverkosto uusittiin, Vesisdilicita ja
puhdistamoja rakennettiin uusia, likaviemarijohtoja lisattin
ja lisataan joka yvuost.

Toronto on usein joutunut karstmiiin tulipaloista. Ala-
Kaupungilla ei ole montakaan paikkaa, jossa ei olisi oflut tull-
paloa, Suurin tulipalo Toroptossa oli huhtik. 9 p. 1904. jolloin
alue Wellington-kadun varrella York-kadulta lihelle tos
palo: kokonaan, Rakennukset Bay-, York-, Melida-, Welling-
ton-, Esplanade- ja Lorne-kadulla paloivat, kaikkraan li
rakennusta. Tulipalo kesti kaksi viikikoa ja vahingot noustval
10,000,000 doilariin, Paitsi kaupungin omaa palokunts4
ksikiita asemilta, saapui talipaloa sammuttamaan Hamilionim.
Londonin ja Buffalon palokunnat. Yhteen afkaan naytti ett

jallom

koko kaupunki palaa porroksi je paihwortio kiinnitettiink