al = “ty houtui | Nmestyy slstaina, toratains ja lauanising — Perustettu vuonna 1917 ie 70 — Vol. XLI vuosikerta ~ havikkomackuntien ~ Wiljelykset kos- ~-feuden farpeessa Ottawa. — Liitlovallion tilaste- foimiston viimeksi julkaiseman ra- portin mukaan sayiktkomaaEuntien viljelyEset ovat pahoin kosteuden fpecssa. | Sadetia kipeisti tarvitteisiin lat “joie glueila Saskatchewanissa ja . Manitebassa. Kosteutta on. jossain ‘mijirin Albertassa, mutta siellakin - Olisi sode tervelutlutta, sanoi tilas- tololmistc. > _ Setotoiveet muualla maassa ovat _ sekalaiset. Kevitkylvit on loppuun suaritettu Quebecissa ja Cnteriosse 4a, kasyullisugs on tyydyttivilla. | Jiirannikon 534 an ollut viilelt# ; "Ja, sateista, viivyttien kylvajen lop- | Puun suorittamista. “British Colum- _ blassa oD Vallinnut Himmin ja kuiva | ii jouduttaen kasvullisuditta pal- . fon vu normaalin tale vnodenajalle. _ SUDBURY, ONTARIO Canadan suomalaisten itseniinen tyovdenlehit Lauantaina, kesak. 14 p. — ~ Saturday, June 14, 1956 Macmillan ja. Eisenhower eivat. sopineet yhteistoiminnasta Neuvostoliiton talouden valtava kehittyminen aiheutti - huolestuneisuutta lannen valtiomiesten kesken Wathingtion. — Britinnian piami- nisteri’ Mscmillanin ja Ybdysval- tain presidentti Eisenhowerin -va- LW kiydyt kolme p4ivai kestaneet neuvattelut -paattyivat keskiviikke- iltana: Huolimatta pitkisti keskus- teluista be eivat paisseet yhteis- ymmerrykseen siiti miten parhai- ten suhtautua Neuvostollittoan sen yhi edelleen voimistuessa taloudel- lixesti ja vaklatessa sucsiota maail- man kaosejen keskuudessa. “Mabdollisesti Gimiin vuoden ku- luessa, jatkaessamme timin onzel- man iutkimista”, sanoi Macmillan pubuessaan sanomulehtimichille, “woimme p&bhdi miten padisemme Kop roksella kuollut ta lls vile viisi ihmista “ Brittilijinen kuverniiiri vihjailee, etta saarelie “yoitancen antaa ositlainen itsemaardamisotkeus . Nicosia, — Noin 300 turkkilaista _ ‘taistell sotilaita ja poliiseja vastaan « DPolisipiamajan edustalla Nicosian - turkbilaisells alueella keskiviikko- + I... » . He neittelivét. kivid ja pulloja | kaksikerroksisen rakenouksen 100 jasraia pitkaa fasaadia vastaan ja 'yrithivat tunkeptaasistile. vartini- data -poriisia. - He” Riaatied pe bun. 10 heidin eixnatann vangittlin ren jaikeen kun yhteecnatolssa oli _ ykusoHut ksi -Kyproksen kreikkalai- ‘nen jalokuisia kreikkalaisten kaup- | Peja vaurioitunut. Tama oli viides paiva. gyikyisessa levottomuuksien SAT jaSSe, Ryproksen lurkkilaiset hyGkkisi- val keskiviikkeaamuna WNicosian katippatorille, sen jilkeen kun |iik- - kumiskielto oti peruutettu, tehden tuboa. kaupoissa ja sytyttien tulips- loja. Eras kreikkalaimen jatteiden kerdajé ammuttiin kuoliaaksi. MeHakat jatkuivat, muita -britti- Taiset sotilaat pistimet valine ha- _ poittivat joukkoja. — Lukuisien tulipatejen joukossa tu- St. Luken kirkko, Muina roksen tulevaisuudelle, . hydkikdyksien kohteena olivat kreik- kalaisten omistamat kaupat, asun- not, eras polkunyoraverstas ja eras puutydverstas. | Bajanartia levoltomuuksia ilmoi- tettiin tapahtuneen useilla alueilla saarella. Sreikkalaisten jatteiden keraa- jin kudlema kobolli seitsemain yhteisymmiirrykseen sila miten suoritamme oe tehtivit, joita ha- luamme suorittas.” Paiministeri oli Kansailisen sa- nomalebtimieskerhon vieraana neu- yoteltuaan miltei kahden tunnin ajan) «6valtiosihteeri Joho Foster Duilesin kanssa, Sielté hin Jahti jattémian hyvas- tins’ presidentti Eisenhowerille en- nénkuin han idhti ilmateitse Otta- waao osallistumain kaks| © piivad kestaviin neuvotteluihin ennen Lon- tooseen palaamistjan. . . Macmillan osalfistui thalla laaja- kentoisitn heskustejuihin. Paaasial- lisina keskustelunaiheina ibmoitet- tin oleen taloudelliset suhteet Britannian ja Yhdysvaltain vetilla, muta myos keskusteltiin ydinaseko- keilujen lopettamisesta jo muista as@istariisumiskysymyeEsisti -Ranskan ja Keski-Idan kriiseista. Mr. Marmiltan sanei sanomaleht- michifle, etth bin ja Eisenhower ha- luavat korkeimman portaan neuvot- telug Neuvyostoliiten kanssa, mutta vain kahdella ehdolla: Ensiksikin silla ehdella, ettz on olemassa kohtuullinen mahdoilisuus saavuttaa tuloksia ja toiseksi, etta sallittaisiin keskustella laajasti maailman ongelmista ijman eittoa- mista neavostoliittolaisten puolelta. Macmillan vaitti, etts linsimaiden sotilasmahti on olin vaikuttava, et ti “ei voida odoltaa tapahtuvan $a thiaallista - hytkkaysta meita yas- sitten viime . lavagtain kuolleiden |. lorun,. Yitsi | kin konsulivirastoan pommi, josta alkoi nykyisten levottomuuksien sarje. ., Britannian ilewitetaan harkitse- vah jonkinlaista suunnitelmaa Kyp- Taalka odo- tetaan, elt& suunnitelma edellyttaisi ltsemasridroiseikeutia fossaln mias- Tin. Samala Britanoian taholta on il- mottetiu, etia se ee) halua NATOn sekaantumists asiaan, Kurerooori sir Hugh Foot varoit- ti kuitenkin, ett hinen sotajouk- konsa eivat tule sallimaan minkiin- laista hiirtéta. Nitnpa ellen timo dtettun etti maassa on kielletly katkki kulkueet ja suljettu kaikki elokuvateatterit: ~ Palankwotase tarpeellisia kuluttajien < ostokyvyn kohottamiseksi -- Knowles ‘Calgary, — Canadian Labor Congressin varapresidentti Stanley Knowles kehoifti t2all4 pikaisiin toimenpiteisiin €LCn laatiman ob- _ jelman toteuttamiseen tydttémyy- den torjumuseksi. Puhuessaan Calgaryn tydvienneu- Moskeva --~ Praydassa julkaistus- sa wutisessa kerrottiin, elti erils newyostoliittelainen jaiva, jolla oli joukko tiedemiehis. joului Tyynellé- merella pakenemaan Yhdysvaltain’ ydinasekokeilusta jobtuncer radio aktitvisuuden takia. Lehti sanoi, etth kysymyksessz oleva neuvostoliittolaines tutkimus- laiva Vityaz suorilti tutkimuksia hatsainvilisen keofyysinen FuiMen yhicydessi. Pravda kertoi, etti taiva oli toi- Mmessaan linteen Marianasin saatis- ta ja pohjoiseen Carolinen saarista, noin 2,000 mailin eldlsyydesii Marshaltin saarlsts, joiden jihei- syydeasi Vhdysvrallat “ekailee ydin- aseilia. , Laivalla alleet tiedemiehet tuthi- vai elollists organismiz, radicaktii- . visuutta meren pohjassa ja ite me ren aa. Pravdan kjirjeituksesaa sanottiln, etth radioaktiivimus sateexsa s32- voli “maksiimisubteense. yii 10Q kertaa normaalia = enemmin” toukokuun 22 piivind Liskinnytty- Sin jatkuvasti kuuden pliivin ajan. Miehisti ryhtyl ehkHseviln toai- merrniteisiin sairauden ¢stkyiseksi. voston ylifmzaraisessa kokouksessa joka oli kutsutta koolle harkitse- maan kemoja tyillisyyden lisdami- seksi, hin ehdetti, etti veroja vi- hennettiisiln ja sesiaaliturvamaksu- ja ja palkkoja korotettaisiin missa ! suinkin mahdallista. “Nama toimenpiteet lisdisivat - kuluiiajien ostekykya ja varaisivat Osdajia teollisuudellemme, farma- reillemme ja kauppiaillemme”, sa- noi hin. . Tataa cef:Rinen entinen parla- mentiijacen 1isasi: . “VYakava tyittémyys on hyvin yk- sinkertaisesti hivitettivd. Todelli- suudessa ei soisi alfa yatiadn tyotte myyitd erimdisten tuatteiden tar- peen ollessa niin sueri Canadasse: restiresimine essa niin. valtavat ja kansammeé allessa niin halukas tekem@an tyOté ja tyydyttimiiin ob- ma tarpect.” Viimelsinunit —_‘liitiohalltituksen tilastot osoitiavat tyittomina olevia Ja tydtietsivia olleen bublikwussa aavitkomaakunnissa 30,000 eli. 58 prosenttia enemmin kuin edeliise- na vuotena yastazvans aikana, sani ror. Knowles. . Viilaten Lyittémyysvastaiseen oh- jelmaan, CLCn varapresidentti huo- mioi, eth tySviestil vastaan on u- stin hydékétty palkankorotusvaatl- mukslen takia, valttien, etti sellai- nen johtaisi inflaastioon. Hin jat- | koi: “Uniomme. vaativat palkankorv- tuksia se)iaisilta teoblisuuksilte, fot ka byvin kykenevit maksarmean oii. ti, etki se villitimidttl johds inflea Hoon elei tyinaniajal xiytk tht verukkeena kobtuattomien hinnan- kototuksien as¢ttamiseksi.” me eo re ee kreikkalalets ja. kakii ‘Ftitkkifaista ‘on kuollot geka yli ata Joukkaantunut ~~ ‘Viime perjantaina heitettiin Tut- Libanonin Kapinall set eivat hyvaksy YKn foimenpidetfa Beirut, ‘Libanonin kapinan johtajat, kekoconnuttusan useita tunieja’ kestinméessi konksessaan entisen piiministeri Saeb Salamin kodissa ellen (torstalna) padttivat, elfa YKo turvallisuvsneuvosten toi menpide (tarkkailijain miirsami- nen Libanoniin} “ei yaikuta mei- din iditkkeeseemme tai: esta sita saavultamasta julistettun paiimda- Taansa”™ presidentti Camille Chamounio vallasta suistamista. He sagtivat, cli jos torvalli- spusnenrocio todella haluaa Vevit- ia Libanooin kriisia, joka taban menonesss an kestanyi 34 paiva, nis sen sovittelufonuxotl esthisivat Libanonin hallitukeen saamasta asetta Whoysvallolsta, Belannias- ta, Kanskasia, Turkiste, Htakista ja Jordaniasts, Visi YKo joukkojen upseeria saaput Palestiinasta terstaina Liba- nonlin Umeitetuylla tarkeituksella tarkkailla tilannetia. — Libanonin hallitug yvaittha kapi nallisten saameen aseita Yhd.sty- neelta Arzhitesayvallalta. Taoils ihmeteltiin miten *¥Kn. jockot voisivat sulkea Libanonin ja Syyrian vilisen rajan. Haja on 150. mailin pituinen ja ‘iaoristoinen. Solilasasiaintuntijyat sanovat, etti jos YK atin tahtoisi ted, niin sii- na tarvittaisim véhintain 5,000 miesti. sek | 7 Sania | Corporation, taan".. Multa haa lisdsi: “Kummastelen jos olemme yhta ‘hyvin varustettuja ja jarjestyneita, oltamaan vastaan Nevvostoliiton propagandan, kumouksellisuuden ja teloudellisen tunkeutumisen iaas- teen, joka nyt laajenee ia iibtyy. “Tima on ¥ksi nist) ongelmista, joista presidentti ja ming keskuste- jimme muutamien.viime pilvien Ku- TUeSssa." Neuvotteluja seuranneet sano: vat, etta yhtend tirkeimpina kysy- myksena pidettiin ehdotettua $1,000,000,000 erikoisen rahasten perustamists. Tasta rabastosta an- nettaisiin pitkdaikaisia lainoja hel- polila ehdoilia tauloutlansa paran- tamaan pyrkiville tarvitseville maille, Mr. “Macrmilian sangi, etta yvaikka taleudellisen avua ftarpeesta, min “ming en kuvittelekaan tietivant tésmdllisesti miten Mmeidan tulisi se jarjestia.” ’ Fisenhowerin ja Macmillanin v¥32- lisist#? keskusteinista &] annettu mi- (830 virallista Jansuntoa, sillé nev. yolleluja pidettiin epavirallisina. —————— 2 ee Tunisia on jalmis kunnialliseen yhteistoiminiaan Tunisian presidentt] Habib Baur- gutda sanoft torstaina, etta Tunisia on Valmis ja halukas yhteisloimin- laan Raoskan kanssa, mutla ennen- kuin se voi tapaktua, on Ranskan tunnustettava Tunisian kansallinen kunnia ja arvo. : Presidentti puhui El Aroussiassa ja omisti hiin paaosan puheestaan Tunisian talouden kentttymissuun- nitelmille, Ainoa kohta missa hin. kisitteli Togisian ja Ranskan subteila oli se, Eun han toisii vaalimoksen, etta nom 20,000 ranskalaista sotilasta an poisteliava Tunisiasts. “Me olemme aina halukkaita ja valmiita yhteistoimintaan Itanskan Kkanssa’, han sang, “mutta Ranskan hallituksen on mydskin tunnustetta- Va mejdan Zansallinen arvomme ju kuaniamme ja tialla asuvien rans Kalaisten velvyollisuus on tehda se selvaks. Ranskan bellilukselle.” Ructsin ja Kuuban valilla uusi kaupasopimus Havana. — Ruotsi ja Kuuba ovat tehneet uuden kolme vuotta kest3- ¥En EKauppasopimuksen. Sopimuk- Z6n mukaan Riots. teimittaa Kuu- baan Koneistoa j2 Ruuba Ruotsiin sokeria Jupakkaa, rommia ja tab- ¥H. 7 = | | Yha useammat kodin ostaneet eS ee | * ten as | ,| an thmiset jdaneet velkarastiin Ottawa. — Central Mortgage and ta on: maksetty valn' seitsemalle u- Housing Corporationin presidentti Stewart Bates sanol eileen senaatin yvaliokunnassa, etta yh lukuisam- Tat kodin ostaneet ihmiset jhavat Tastiin kwukausittain suoritettavien maksujen maksamisessa. “Tilkanne viel§ @) ole yaarallinen”, -han- mielpiteenaan, “mutta useilla alueiila maassa ort olemassa todisteita siita, etta- ihmiset ovat vaikeuksissa.’’ |’ Bates oli tedistamassa finanssi- yaligkunnan @dessd. Valiokunta on ryhotynyt tutkimaan asuinrakeonus- toimintaa. YValtion rakennusiaing- yhtid, Central Motrgage ja Howsing 3 on jokaiselta kodin omistajalta vienyt kolme prosenttia yelkakirjansa arvosta = erikoiseen rahastoon maksamattomien velkojen varalta, Tissi resérvirahastossa on talté kertas $30,000,000. Viime nel- jin-vuoden kuluessa t4st rabastos- Yakoitsijalle,. jatka totesivat kar-'|; sineensd talowdellisestl siits, etti kodin ostaneet thmiset eivat kyen- heet maksamaan velkaansa tai muu- ten jarjestamaan sifé. Jos thm tilanne ei tist® paheni- Si, fitn réeservirahasto on enemman kuin riittava tarkoilukseensa, mul- ta sitlen se ¢i mitenkdin riittiisi jos tapahtuist samoin kuin v. 1930, jollein noin 25 pros. velallisista ali | kykenematin maksamaan kiinnitys- lainotsta. © a Central Mortgage and Housing Corperatienin huomioon luannolll sesil ex ole saateltu kaikkia tapa- wksia, joissa kodin ostaneet ihmiset eivat ole kyenneel maksamaan y¥ei- Kajaan. Jotkut ovat kyenneet myy- maan osuutensa ja 10isissa tapa- uksissa velkakirian omistajat eivat Ole -karsineet mitsan tatoudeilista vahinkea, joten asia ei ole tullut 1a- min rahaston loimintapilriin. VIIME TIEDOT Ottawa, — Taéoidin iperjantaina) Britannlan piaministeri Mac- millan pilaa puheen parlamentin molemmille huoneilie wahuonecen teluniosalissa. Han pltda myos Jehdistikooferenssio iltapaivalla ja rolnee keskustella pjtempliin piiminisieri Diefenbakerin kanssa, Nicosia, — Kolme Kyproksen kreikkalaista kunoli ja ybdeksio muuia yakavasti baavolitul yhieenottojen jatkuessa torstaina. Kyproksen kuveraiori sir Hugh Foot julisti pazoaan kaikealaisct kokeontumiset, aina vihkislstiaisuuksista haulajaisiin asti. Britan- nian sotaministeri ilmoitel Tihettavausih Ryprokselle patatjoonan pa. rashutisieja sisdlsen turvalliguustiivoieen rappeutumisen takia. Washington. — WNeuvostoliiten piaministeri Hrushishevilia on saapunut valillimasti presidentti Eisenhowerille osoitettu 38 sivaa kasittava kirje, jonka uskotzan koskevan korkeimmang portgan seu- vottelujen jarjestimtsti, | Meadnndst deka, Klrjeen sisillosli parhaillana tehdaan kic- Lakiehdotuksesta. ei fullut mifaain -- puhuifiin liikaa Ottawa — Kaikki puclueet ctti- vat osaa keskusteluun parlamentin alahuontessa vie .tjistaina kun ol: esilla erin Eonservatiivisen ji- senen lakiehdatus Canadan vesien puhtaana skilyttamiseksi. Mutta parlamenttijisenien.pubei- ta ciptti niin, pitkisti,- ett} heill§ ei lopuksi ellut (ilaisnutta dinesthi ehdotuksesta, jonka oli esittiinyt E- ric Btefangan Selkirkin vaalipiiristi. Hanen ehdetuksessaan vaadittiln rikoslakiin muutosta, jonks nojalla “sopivasti” Tangaisteisiin wits ih- misia, jotka siyllistyyvat vesien li. kaamiseen. Mr. Stefanson ja muut konserva- tiiviset e_ustajzt sanaivat, ett® juu- ri paampinisters Diefenhaker itse on usein puhunul tallaisen adadoksen tarpeetlisuudesta. Mutts hallitus oli thmeisestikin ha. luton talla kertaa fekemian tallaista ehdatusta laiksi ja maardnnyt }ar- rutuspuheita niin pitkasti, ett eh- dotus ei patssyt, dinestykseen. Teraksella kova . menekki -- hintaa korotetaan pian ‘New York. — Teraksen myynnit Oval vilme paivien aikana jisaknty- neet jossain maatin kun on ilmoi- tettn, elta terasyhtidt alkovat ko hattaa hintoja beimékuun sikena., lron Ageé-julkaisu sano#, elta Ee- rasmyllyt ovat kiynnissa cuilitei tivydell4 kapasitectilaan ja terak- 5en ostajat, jotka antaval lilauk- sensa mydhaan kesakuun aikana elvil mahdollisesti tule saafnaan ti- laustensa taytetyksi saman kuukau- den kulwessa. Heinakpussa tapahtuvan hinnan- korotpksen uskelaan olevan noin $6 LonnHa. “Kesakuun kiireet ‘johtavat hei- nak. toimettomunteen”, sancl Iron Ape. “Useat teriksen kayttijat by- ¥1q yksinkertaisesti ovat myt tifan- nect sen mits me tavallisesti tilai-' sivat heinikuun aikana, joka meér- kitsee siti, etti helnikuun kysyn- td tulee glemaan huomattavast) vi- naisempl.". Natsen uhtien jatfeita jiydetty Praha. — Entisesti kivihiilikat voksesta lahella Litomericea, on loydetiy jaammoksia natsien mur haamista ja polltamiste tyoliisisté. Sanomalehtien kertoman mukaan nama ubne ob poltcttu sen jalkeen kun he olivat jo kuotleita. Ne ali todennakdisesti tuoctu Flossenbur. Fin keskitysleirilis rakentamaan Moaanalaista tehdasta, jossa valmis- tettiin “V1 ja “V2" raketteja. Uhrien jattest léydettiin, kun kaivosta ryhdyttin puldistamasn. Kishin hallitus edelleen a 1 jal |pukille Japanissa — Tokic, -— Torstaina ilmoitettiin, eta amerikkalaismielinen Nobusu- ke Kishin konservatiivinen hallitus jai valtazgn seuraavaksi neljiksi vuodeksi. . Kun vaalien tulekset olivat sel viEla esitti Kishi heti ministerilis- tan. joka sa1 edustajahuoneen hy- vaksymusen. Fuliyama, eris Japa- hin johtavimmista liikemiehista, ni- mitfttiin ulkoministeri&si. Kishin nuorempi veli Sato ni: mitettiio "rahaministerikst” Kown, rantamista, jalettiin pois hallituk sesta, mutta nimitettiin konserva- tivipuolueen késkuskomitean pu- heenjohtajaksi Saton paikalle. Maakuntahallitus ei auta kuntia kaasuverkostojen rakentamisessa — Toronto. — Valkka kalkilla: Oatarion kunonilla cn olkeus ra- kentas fixe omat kaxgunjakelu- rerkectonss, iin joe we Olith ha- tusval, ae tolevat citen tekemian lean mtokainialsis epya maa- kiupltaball: takselta. Haltituksen kanta tissi suhtees. sa tuli mi piiliministeri Frostin kirjeenvalhdosta Ontarlon kunnal- Iishallintojen kanssa. St. Thomasin kaupunginvaituuste off hyviksynyt pdiliclauselman pyyt#en maskun teballituste bharkitgemaan mahdol- liguutta seattas halkki kaacunjake- Julaitoksel yhieiskunnalliscen omis. tukseen. Frostia mielesti kunnalilishatlin. tojen edessi olisi monta ongelmaa’ Timminsissa ja Kirkland Lakella hilden harkitessa kaasun jJakelua | pidetyissh kuulusteluissa. yhteiskunnaltisest] omistettujen mitagien Kautti.’ Frost tekl varsin selviiksl kir- Jeenvalhdossaan kunnille, citi han ja haven hellituksensa suc. sivat kaasunjukelun jattimisti yksliyisesti omistetuitle jakelu- yhtliille. Bilen (torstaina) Ontarion polt toalnelautakunta aséetii kaagun hin- fat 24 Ontlarion kunnall, ‘Lautakunnan puhemies sanoj, et- la asetetut taksat, foila on yhdet asuinrakennuksilie ja kuudet teol- lisuus- ju - itkelaitokaltle, ovet 6p- mat kuin jakeluyntidt ovat pyyti- neet Worth Bayses, Sudburysse, Nliden edotetann antavan North. etn Ontario Gas yhtiélic 7 prosent- tia Yoittoa todellisesta sijoltukses. taan) «os jakeluverkoston = rakentami- seksi. | Kotien omistatat tulevat maks:- nesta kuutiojalasta ja $1.50 seuraa- vasth. Sith seuraavasta kahdesta tuhannesta kuutjojalasta he joutu- val tmaksaméan $1.30 1.400 kuutia jalkaa kohden. Seuraavasta neljas- ti tuhannesta jatasta kotienomista- jat maksavat $1.20 jokaista 1,000 kuubliojalkaa kohden, seurhavasts 12,0Ksia $1.10 jokaista 1K kuu- maan $225 énsimmdisesta tuhar-| tinjalkaa kohden ja 51.00 sili seu- raavilta tuhanallta kuutiojaloilta. Ne tedlilsuuslaitakset,- iotka kdivttivit vihintiin 10,000 kuutio jalkas vuorokaudessa tulevat s55a- Inzan kaasua 85 sentilli tuhatts Kuutiojalkaa kohden ensimmadiselth 10° paivalte, 20000 kuutiojalkea kayttsvet 75 sentilla je 100.608 huutioialkaa kayttavat 63 sentillé. Ne teallisuuslaitokset. joika kayt- tavat yl 1.000,000 kuutiojalkea pii- vassh tulevat maksamaan allekirjoi- Lettavan sopimuksen matksisesti, mutta ej Kuitankaan enempil kuin 5O senttid eiki) vihempid kuin 44 senitia tihalta kuutiojalkaa koh- PELE ek REE ee CELE Gene t eke tehtik eek 2 acts crt, ating ei etki kena Pt t ay rT "4 eh . 1 ut =? Kapinallinen barrikadilla Tripolin kaupurgissa Libano- . .hissa. Libanonin yhdysvaltalaismielinen, hailitus yrittaa . Yhdysvalloilta saaminsa asein’ tukahduttaa-kansan ‘Vaa= ‘ timuksen linsrvalloista irtisanoutumiseksi. IDe Gaullen ministerit eivat vastaile. kansanedustajille Algerian Vapausrintama jaikaa itsendigyys- - taisteluaan yhtd padttaydisesti kuin ennenkin Pariisi —- Paiministeri de Gaulle arvosteli viime keskiviikkena Alge- rian tarvallisuusvaliokuntaa = siité, ettad s¢ whmaili hinen politiikkaan- ta Algerian muhamettilaisten rans- kalaistuttamiseksi, Han lihetti sotilasedustajaileen, kenraali' Salaniila, sihkeen ' varvit- taen hanta pysymian loitolla ka- aista Mahdoliisista polittisista aya tuisista, joita voitanee esittSa tur- vallisuusvaligkunnan laholta- Samaila de Gautle kutsui Juok- seen Paclisimn sotilasvallankeap pausliikkeen johtaja Jacques Soaus- tellen, jonka odotelazan Wipyvin Partisissa kaksi tai kolme palvaa. Soustelle oan gllut degaullistien jehtaja kansalliskoekouksessa, Han Karkasi poliisivartiosta huolimatta tonkokuun 16 paivand Parisista a -| pais! Sveitsin -kautta Algeriaan -kut- ‘| tamaan oikeistolaisia vallankaap- pauksessa. Turvallisuusvaligkunta on asettu- nut de Gauliea vastaan hanen suup- nitellessa paikallisia vaaleja Alge- iriassa. Samalla valinkunta on vaati- nut tiydellista “pulidistusta” Paril- 51554. De Gaullen sihke heritti vakavaa erimi¢lisyvtté Algerian turvallisuus- valiokunnan taholta ja ubkasi 2i- kaansaxda hajaannuksen de Gaul-| Jen ja niden aarimmaisten oikeisto- laisten Vilillé, joiden yallank3aap- paus teki de Gaullen yvallaanpaasyn nahdolliseksi. Praministeri de Gaulle torjui kaikki kKansalliskokouksen taholla lehdyt vritykset pasta tekemain kysymyksid hanen muinistereiiieen. Vaikka kagsatliskokous onkin “la- malla”, niin sen valiokunnat aval edelleenkin Pariisissa. Jotkut ndis- {a olivat pyytineet tietoja ministe- reilt#, erikoisestikin fFinanssiminis- . teri Antoine Pinayita, Pinay lihetti finanssivaligkwn- nalle tiedon, etti hanelli et ole kenraali de Gaullelta mitian . val- tuuksia esiintyi valiokunnan ede si. [kaasiciden valiokunta, siirte- maavaliokunta ja tyévaliokunta oli- val mys pyytineet selostuksw. Ranskalia om ilmeitettu olevan jaleila vain 5169,000,000 luettoa ul- komailia joka summa riittiisi vain nein’ kahden kuukauden ajzksi. Samariaikaisest) Algerian Vapwus- Tintama jatkaa taisteluaan ilman minkianlaista wlkonasesti nhkyvid milutesta sen lugnteessa. .. Vilme keskiviixkoiltaan mennessi moitettiin usejsta. taisteluista. li: Sata “Algecian kedkkobs- nsassa. Vapaustaistelijat ampulvat yhden turvaiiisuusvaliokunned ara- bialaisen jasenen, olen tama’ en- simmfinen ilmoitettu hytkkiys turvallisuusvaliokuniean palveluk- sesea Olevaa algerialaista vastaan. Se ei autkaan mikaan ,fame-esine Otlawa, — “Saloperdinen esine” joka &skettdin putosi taivaalta Timminsin laheisyyleen, on todet- tu korkeisiin ilmakerroksiin Hihe- tetyksi saitulkimusvélinecKsi. Puolustusministeri Pearkes canol, etth kun ésine liydettiin, niin siita - tehtiin imoites Canadan ilmavor mien paikalliseen virastoon, josta sitten Gedoitetliin LUSAn ragar- asemalle Raymorecn. Jarvienpadssa paheksutaan sifd, eft Toronto aikoo ostaa busseja ulkomailta Fort William. — Fart Williamin kaupunginvaltuuste suppnittelee Ontarion kKaikkien pokkakuatien ayvun jarjestamista taistelulleen saa- da Toronton kavpunk: lekemaan 0- toksensa Onlariossa. VYaltuusto paatti keskiviikkona, ¢t- tH ose shettaaé vetcomuksensa kai- kilie kunnifle Ontartossa saatuaan kirjeen Uniled Auto Workers-union paikallisasasto —1075- 1b, joka edus- yhtion tyOlatsii. Soalaiset aanestival cocktaitbaarten perustamisen puolesta ' Sault Ste. Marie. Torstaina Lialld suoritetussa ganestyksessa, ]0- hon osallistui nein 21,000 Sanesta- jfa, antoi noin 2/3 S8nensé cock: tail baarien puolesta. Suunanilieen samaniaiseila enemmisiollia hyvak- s¥tttin vakiguomien Larjoily ateriot- den yhteydessa., Cocktail baarien puclésta annet- liin 10,1%9 ja 3,853 vaslaan ja va- kijuomien tarjeiian alerioiden yle- leydessa hywaksyttiin fanin 10,156 putlesta ja 3,B46 vastaan, Niytteliji Colmanin. jadmisté $1,000,000 Sania Barbara. — Kesikuun 11 poi mairhsi korkein oikeus niiytte- 1iih Ronald Colmanio leskelle ja hanen tyttireifeen Julietille $3,000 kuukousittaisen méirarahan al- Jmanin jattimista perinnisth. Mrs.- Benita Colman sanai, etth haénen puolisonsa jattimin kiintein omgisuuden arve on o9in miljoonan dollaria. r f Kirjeessi selostettiin, ettk ‘To- ton transportlikomissio swunnit- telee ostaa busseja Vidysvalloista. NagitS rakennetaan myis Fort. Wil- liamissa. Eraskin valtuusmies 52 ned, ella bin on suvresti hémmis- ymnyt kun Toronto aikoo ostaa Y¥h- dysvalicisia kun otetaan huomicon nykyinen tyéttomyystilanne ja kam- panja saada canadalaiset ostamaan oman magn tuotteita. — Yaltuuston paatéslauselma ‘jihe- tettiin mys tyiministeri Starrille. Lamakauden jat- koa ennustetaan * tt ' viela vuodeksi Montreal. — Montrealilainen (a- loustieteilija tri J. “HR. Petrie sanoi taalla, ett) Canadan lamakausl] vot jalkua vieli s¢uraavaan yvuoteen. Puhuessaan Canadian Assoctation of Purchasing Agentsin {hankinta- virkailijain} kokouksessa han sangi, e(ti kun Jlikeelima elpyy, “odot- taisin paremmin normaalista aika- kautla ja vihan vohiisempaai kuin taytts tyollisyytla." Hinen mielestaan ainoasiaan $0- La ¥VOISl Sikaansatda nousukawieti. Canadan valtiopankin kolme yucila sitten omeksuma tiukka rahe- politiikke “on ollul osaltgaan valkul- tavana tekijind" Jamakauden kehit- tyimseks, Tuotannon johtajal myts arvasi- val VaErin, sanoi Pitrie, kun he lwot- tivat Canadaon raakaainelden ky- aynilén inaaitman markkinollla. Mahdoilleesti Canodan suurin ta- loudellinen huoli on taoudebinen khipaily Neuvasioliiton taholts, oll Pieritn mielipide. ; . =: bom be = ae . . ' . J. _ 7 "S . Ll . _ reel oe le . - be << . 1 oa . —<—<— 1 Co - -_ —— ke a - Pe ee ee ee en ee ee ee ee ee 1 . Sos. ge. ee a EL: Le ee ee