1 ' ' .
re
rennin
1 ial 4
eg el

it Eco EEE The fe a Pree eoeSt Pied vox PIS SESe. oa eee

ey . . aa . . no . . ; . coat . mA, . . 4 ; - . on — . . a aan . Coo oath oo Te
. 8 . . . "ot

o_o

VARA a

INDEPENDENT LAGOR: ORGAN.
OF FINNISH CANADIANS

(LIBERTY) Established Nov. 6, Hy |
‘Bakor: W, EKLUND | a ara avast |
| Pasig ri pee es, cat Spee

Att ie pn, ins

koppeia’ ‘joisae at xin pis |
aukko yhdessa& seinissi.
Tiikerihikkien - ylapuolella kas}
velivét ristikkojen valisid kayti-
vid pitkio piikein aseistautuneet |
vartijat. Hakissa ei saznat nous-
ta istumaan eik§ leskustelia tove-
rien kanssn. Kip syopaldisiikaan
saanut tappaa, “etteivat seinat
likaanni’ Tran kertoi vartijoidén
aiknoneer. Joka yritt nonsta jati-
maan tai muuten. ‘ ‘rikkoa jarjea-,
lyst", siti vartijat pistelivat. pii-
keilla. Silloin t&lliin kaadettiin metall}« ja konepajateollisuudessa
kyla kalkkivetta vankien piil- on’ 10 ‘Yuodessa liskintynyt 11,-
e. — _-L000ssta: lihes 40,000:ecn, ja alan
‘Viilistii vieliin - vankejs er- 7 ammattiliitte* on: tutkimukeen |.
_tyiskidutuksiin, Tran Tham at ) avulia halunnut saada selville ta-
allut ‘hiduiettavanu kymmeniii min - “yarain. SU LET tyGnteki jé-
kertaja, Kidutukset olixat mel. linddrin /“ajatuksct. ja .tuntect”,
hein Huns samuniaisia: ruovkit- kuten liiton puhcenjohtaja Ake
tin, polkilliin valsaan ja piit-— Nilsson asian ilmaisi. |
hin, Hitten ‘kytkettitn elchtro- | ‘Ruotsin panos alirtolaislensa
deja eri puolile ruwmista-or- | hyviksi on suurempt kuin useissa
koihin’: Kohtiin ja annettiin: | myissa maissa,-katsoo tutkimuk-
mseila sihkiiskuja perakkiin, | gon suorittaja. Tutkimus oscittaa
nin ettié vanki aina valid me- |yuitenkin, ettei timia pangs ale |:
 netti tajuntansa. Sitten pantiin riittinyt poistamaan tyytymattd-
vanki seliillecn lattialle ja kaa- myytta. Monet suomalaiset me-.
detthin litraksupalla SAiPPUA- (tallialan tydntekijat viihtyvit
_ vet suvhun, ja kun mahis oli huonosti, ovat tyytymattomiii
tdynnii  kiduttujat hyppivat asuntoihinsa ja heillé on vapaa-
Si ppanten — - Vaunyin vatgan | ikea angeimia.
pailli, niin ett vesi ja vert Epakohtien lihempi tarkastelu
pursubvat sluusiia. * opoittaa, ett maahanmuutte on
Khymmenet kidutukset kestii- suuressa «marin ‘cllut luentcel-
nyt Tran Tham vakuuttt, ett jtaan “improvisoitua’, — wusien
amerikkalaizet hyvin tiesival | tyantekijdiden opastus on useissa
Viikerihikeisti ja. kidutuksista. yritykeiasi ollut puutteelliata tai.
Amerikkalaiset siviilit ja soti- - olematonta ja etti parakkiasumi-
Anat olivat monmesti, kivelleel nen on edelleenkin sangen yleinen
- hinenkin hakkinsji. pial. Un- | 5h 33--
Si oosiaja | rakennetiaesnia Edeélicen tuthimukseata ilme-
merikkalsisel olivat ollect pai- ‘hee, “atlas vapaachtoinen _ “hietert
Kaila: | opetus on epionnistunut ja etta
 Viime kesiind Uikerinikkion, ennakkoluulot ruotsalaiaten
tultua . julkistksi olf muutdimia | suomalaisten valilla ovat oii
vankeja.siirretty mannermaalle, | tahoilla syvalle juurtuneita.
Tran Tham adiden mukana, ja| | —:Lapset viihtyvat niin kauan
han oli Piassyt cairauden vuokst kunnes he kuulevat sanan “'finn-
Pauaosa oli kuitenkin edelleen | jivel" (perhanan suomalaingn}:
jhanyl vankilian. ailloin he ovat:valmuit palzamaan

{kotiin Suomeen, sanoi eras suo-
I Tt
OHA u OTIAS RIDE TURSEN malainen metallityomies HOpin-

| Paraldiasuminen ja kivlivaikeudet ongelmina _

mine toimenpide tydntekijéiden :
eriatyneisyyden murtamisekei On |
lopettaa heti parakkiasymipen.” |
“Suomalaiset katapvat. yleinesti,
ett& hyviit tiedot ruotein kielessa' ~
ovat edellytys sopeuturmigeen |
ruotsalaiseen miljéiseen. - Uuden ~
kielen oppiminen: vapaa-ajolla on:
kuitenkin useimmille ’ ylivoimai-
nen tehtavi ja kielencpetuksen
tcivotaan lapahtuvan maksetuila _
tybajalla, | fe

Toukkorurhat, mehhgheawut. nomaniitukset; kidutukset, hes
-kityaleirit, vankilat, anganmurha — — sitnit Amacfkan api Inda-
Kinan kaywoitle. -
| ¥hdyavaltain sotarikoksia ‘Jdiiktinaioan tutkiva. kunsainviili-
| sien: komissio (The . International | Commission of Enquiry into
ED §&. Crimes in Indochina) kokpontui ansinimiiiseen istunioa ntsc
‘Tukbolmassa ; 22er25:-10,. LATO. Komission -uomalsinen. fisen, oi-
keuanevvosmies Helge Rontu. kertco- Liss sith tocistusaineis-
: tasta Tota: lstunnossa esitettiin.

‘Tukholma. — Suurin-osa Ruot-
Sisaa. clevista ‘suomalaisista me-.
tallityiliisigta viihtyy maassa je
tyGprikeissaan ja ovat tyytyvai-
gia asunteo-oloihinsa: ja vapaaai-
kansa viettomahdollisuukstin, - tl-
menee Ruotsin metallityiviieniii-
ton toimeksiannosta , tehdyata
tutkimuksesta: |

Ch NA DIAN a LAN (i a CF Aa eS aft x
| ‘Suomalsisten miidraé Ruotsin

-Lukuiaten : todistajien .joukossa | nivat Saigonin nukkehallituksen
olivat ‘erityisen, huomion kohteing | jowkot ja amerikkaiaisct elilep-

j nel ji Ftela-Vietnamista sgapu-|teri- ja lalyvastovoimat joukko-
nutta todistajna, jotike Olivat ise | murhan jonka ‘koadinimi | oli
kokencet amerikkalnieten julmuy- a Operation Merititker!’ Binh Dir-

| det. ongin piirikunnassa Denangln h-

- Toiveet olivat turhia AMBRIKKAL, AISET hella, Thssk. joukkomurhassa: La-

Poltitikeitsijat, elviit. blisi. missian maassa poliitikkoja jos he “TPAPPOLY AT AADIN J A pettiin 900 naista, lastasja van-

; hasta. Hriis cloonjadneista oli 25-
eivilt osaisi- esiintya: sLoivorikkaina.” Ja YANN tapptoit- PEKKUSISKON. yuotins riisiviljelijin. tytir...Mai,
tonsakin ‘aikana, :

OSA: Ee tase, 6
Amerikkalaiset helikepterijou-|ppj Buom, joka yhdessi muiden
Tala: perusteella yoidaan yramiirtiia: re “tyytyvéiay ydonosai-

msn: hom gg on, 3 ve BLO
Suomi jattaa TN:n
vueden vaihteessa ae
New York. — _Japand,, Argentil
Wiz, Somabia, Italia. ja Belgia valit-
tin ¥Kin jurvallisumsneuvoston
wusiksi jaseniksi seuraavakai ‘kak-
sivuotiskaudeksi, joka- alkaa. Post
tamotikuun 1. paiyani. 7
VYoodenvailteessa ovat ‘erovue: .
rossa Suomi, Kolumbia, Nepal,
Espanja ja Samba. .
¥H-n yleiskokouksen. calaisessa
Hanostyksessd Argentina “sai -eni-
ten aania — 109 —- Italia sai 108, 7
Belgia ja Somalia kampikin 04 |.
ja Japani 102 aanth. |
-Samatta. valittiin myas taloudel- :
lisen ja: sostzaliveligkannan nudet
Asenct. | - |

1 i

ot hytkidisiviit 12-vuctiaan Tran etelivietnamilaisten  todistajicen
ST “tuksat"” mits on presidentti Richard ‘Nixonin vaalituloksista an- Thi Don -kotikyliién Hanh Thin-) kanssa oli matkustanut Tukhol-
nettu.. Tosiasia ‘tietenkin on, etta joa acdassa tai politiikan teossa

hiin (Quang Negain piiti) 18. 4.|maan yli 10,000 kilometrin ‘mat-
| 1869. Tran Thi Da kertci selke-
a . jokin tevoiie j&2 ganvuttamatta, se - tarkoittaa scl viii tappiota. dea.) alla rauhalliselia Ainelliin meille
| kuten’ on wutistiedoissa kerrottu, republikaanipuolueen yleistavait- —~—Sotilaita oli pal jon, Kun ne
teet jaivit Yheysvaltain vilivaaleissa vilme lilstalng “toteutumat- olivat Jaskeutuneet, ne -kerjisi-
_tomiket unelmiksi”. | : .| vat meidAt kaikki kolmeen ryh--
 Paolbeen ja: Valkoisen talon poliittisena tavoilteena ali. Siuh- miiin. Jouduin ditini ja plkke-

a diskoni katwea bambulehden
nan kiintiminen jyrkasti oikealle korostamalia siti, ettii Iain ja jcreunaan koottwun | eyhindin.
jirjestyksen’ yllapitiminen on hetken tarkein asia, ja toisaalta Pikkusisko oli 4.vuotias. Soil.
vetoamalls erikoiaesti konservatiivisuudeataan tunettujen etela- last aytyttiviit talot tuleen ja
vaitioiden Adnestajiin. THA strategiaa vahvistettiin yleisella ‘pe- am pulyat.. né, jotka vieli ‘Lulivat
loittclilia je vetoomuksella ‘Jojanliaiin smerikkalaisiin” joiden -vel- "log palavista taloistaan. Mini

vollisuus cn muka antaa tukensa hallituksen.tuomittavillekin edes-- ae thinvleisice “Sites: ae
ottamisillc. Nima strategiset tavoittcet ajautuivat pad | edella yh-- kalaieet alkoivat ampua. Neam-
_ dyavaltak wisten kansalaisten katsomusten mituria vasten.- puivat katkkia ryhmiii. Miehiii
| Hailituspuclueen ja Valkoisen talon erikcistavoitteena oli .j et ollut bylisedi paityi joitakin
 énemmistin yoittaminen senaatissa ja puolueen, aseman tuntuva vanhoja miehia. | "
iujittaminen edustajakamarissa. Kumpikaan nijisti tavoitteista el Aiti keatui pikkusisko syliasiiin
‘tayttynyt. Saavuttaakseen enemmistin: senaatissa, republikeanien’ ja mina jain didin alle. Minuun él |
osunut, Makasin hiljag enki ua-
otisi pitiryt voittaa 7 listpaikkaa. Tulokseksi jai kahden lisiipai- kaltanut liikahtaa, Thmiget valit-
. kan vaitteminen. Sadasta senaatin paikasta on vaalien jalkeen de-.
 “mokrattipuolucella 53 ja republikaaneitia 44; konservatiiveilla ja _
itsendisilla kummallakin ykat (je ykai paikka vicla epavarma nara
. riveja kirjoitetiaesga). Ennen vaaleja sthaatissa oli of demo-
 “kraattia ja 43 republikaania.- oe .
 -Edustajakamarin 230 edustajapaikasta demokraatil voittivat
yt Zod, republikaanit 180 Cyksi paikka - viela epiivarma). Aikai-
semmin oli. -eduatajakamarissa | demokranteilta 246 > edustajapaik-
kaa ja. républikaaneiiia 184. ,
Todélliseksi murieen ryyniksi ‘muodostui huitenkin’ osevalkigi--
den kuverndérien: ‘vaali. Vad an teralla oli naissd villivaaalcissa
. oo'D kisvernéérin: valinta. Republigaaneilla oli kuvernGoéricn .pai-
“koista ennen vaaieja. $2 ja demokxaateiila 18. Tiistaisten vaalien.
jalkeen’ on: ‘demokraateiils, 25 kuvernguria. js republikaaneilla vain
. 21, Toisin | Banden, ‘republikeanit menettivat romahdusméisesti naitii
_-vueden 1972 presidenttivaaleja silmaltdpitien avainasemissa ole-
via ‘paikkoja, amikai sellaisenaan ei vol olla vaikuttamatta real.
denttivaalin kulkuun. |
_Jo# lirgintapaisia “tuloksia” voidaan pita { hallituspuclucen
‘“yoittona”, niin silloin liytyy melito varmasti .Yhdyevaltain, re--
" publikaanipuclueen korkeimman johdon késkuudesta paijon | niita,
jotka: rukcilevat kaikxkivaltiaata “suojelemaan hetta toiselta mndi- .
3 selta voitelia”, | |

kan kertoakscen meille amerikka-
laisten raakuukaiata. -

— Amerikkalaisel, helikopile-
Tit laskeutuivat ld. 11. - 6
minuin kotik ylidin’ Lac Cauhun.

“Kylin asukkaat, nuisia, fapsia
ja vanhoja michiit, piilautuivat
miahan katvetiuihin suojiin:
Sieiti satilaat pakattivat herd
view myrkkykunsulla ja pollto-.
pulloiila, joku-kunli, jo sithen.
Sitiliat keriisivit suejista 7
ikmisti, minun Gitini ja nuo- -
remmat sisareni niiden mukana -
ja vetvit nimi kyla keskas-
taan Sitter - -syLylettiin. taled
tileen ja sotiluat ampuivat ke-
koamansa ihmisel.. Kloontiii-
neal dapettiin pistimillii, plistii
tunsin hyvin rouva Quungin ja
Ahiinen mnelji laytaan, joist nue |
rin oli 2 kuukanden thiinen,

Kairossa niiatettiin
hinnanalennuksista

Kaira. .— Yhdistyneen aTabi-
HT asavallan’ hallitus paatti- presi- -
dentti. Sadatin puheenjohdolla ds-
| | kettitin pidetyssii istunnossaan ~ |
useiden kulutustarvikkeiden hin-
tojen alennuksesta osana teimig- -
ta, jotka tahtaddvdt mezanm' sogiaa-
listen ja taloudellisten ongelmien
selvittamiseen.: | |

Hinnanalennukset jotka. vath-

televat 10:st& 15 prosenttiin, kos-
keval teeta. sokeria, polttoolyya, |
radicita, jaiikaappeja ja jalkinei- -
ta. Ne tulevat voimaan., valitté-
MastL

Hallitus paatti mys myontas
miljoona-puntaa 400 uuden ‘Sal- .

tivat ja amerikkalaiset ampuivat.| Mai Thi Brom  kerloi itse ol-
Tran Thi Da kertoi meille edel- | lecrisa taisessa suojassa, jota so-
jeen, -Ruinka hain of nahnyt. tilant eiviit ollect loytineet. Fan
amerikkalaiston sytytlivdn tu- {oli kuitenkin polistynyt niikcemiis-
lecn lahellé olleen heindladon, Sa- | téin ja lahtenyt pyrkimaan joon
Vyua oli tullut ja Tran oli kuullut ) tantaan, Jonne oli lithistalti piiiis-
pikkugiskonsa seki Hoi-nimisen }syt miuitakin. Kun thimiset lint- |) Ouang Neain: pliristi oli tulle | 54854:
naapurin tytén valittavan. Tran! Vat uimaan joen yli,, helikepleri- todistujana kuultu 15-vuotias Wa repliikki ~ “Trollnattanista: |
ei tiennyt kauanko han oli maan- | partiot avasival tulen ja oljasivat | noika Nguyen Thanh Sen, joke “Saabin varvaajun Haaparannas-
nut fitinaé alla, mutta kum kaikki | Sota-aluksel paikalle. jolloin mo- + ;ayhatlisesti ja asiallisesti kertoi | £4 e5ittamén gelogtuksen perus-.
Joli tuntumut hibjaiselta, han oli-| net-ihmiset ammuttiin jekeun tai! pants kokemuksistaan nukke- teella luulin saavani muuttan ny-
rydminyt alin ja Loytin yt Hoin, | 0 rannalle, “Myts Misi Thi Euso- at Wiliktsen solilaiden je amerik- Yai kaiscen kemcagan kivitaioon.
joka oli kysynyt: “Missi sinun |-imiin- osui eika tin paassyt emda fy. sisters kyngissa, AlKuyvuodesta Totellisuudesaa minut sullettiin :
ditisi on? Minun ditini on kuol-|joen-yii, mutta han. oli pensaan | jogs amerikkalaiset olivat ‘tuppa- 12 michen parakkiin jossa olen
lut.” “Tran oli ‘myts: todennut suojassa ‘sikh hanti nahty. Tia: rect hanery fiitinga ja hainen pik-. asunut 21 kunkautta.”
omen ditinsd Kuolleeksi ja oli ot-|pettuaan ihmiset ja havitettyaan kuveljensi ja --sisarensa, 4- ja 5+ Tutkimuksen mukaan ensim-
tanut pikkusiskonga _ syliinad. kylan. sotilaal jatkeivat muihin | yyotiaat, Jaatyaiin orvoksi Ngu- ————
Amerikkalaisia ei nikynyt. Kakai/alueen’ kyliin, Binh Duongissa | yoy oli muuttanut. toiseen piiri-
muuta lasta,.Chon ja Son-nimi- | aul ennen | jqukkomurtiaa 000 | kuataan isoditinsd tua: 10.5. 1988
nen peika oli myés clossa. Nima | henked, sun KUlkeen oli endl elos- | iin oli ollut muiden kylan pol- |.
Jnelja olivat sinoat eloonjadneet. |sa 4,000. Joukkomurhassa .Mai- ‘Kier katssa paimenessa: kun Sai-
61 muuta -lasta, neaisha ja van- arveli tapetun 900 ihmisti. mut -conin = “Fanhoitusjoukot”. ‘olivat
| hugta. ali tapettu. (Tata dukua | alivat paconcet Ltd hukkunect. | vi: itlancel heidi.
| Tran ci sanonut itse tienneensi. KUMISE VUOTTA | "Poised: oivat | pidsseet - har:
mutta hanelie oli-ae.myéhemmin TIFKERINHAKISSA kunn, ‘muita Nguyen oli- viety
kerrottu. } 44-yiolias Tran, Tham, kuloisin sublasvartivon, Sielli hiimelta - |.
: Tran ja Chon olivat lahtencet Dinh Binhisti, kertoi meille.. etti | ali tubaltu tieteja Vapautus-.
| | vuorille, Jonne olivat paasscet il. hiinet yangiltiin je veonna 1954,/ rintaman sotilaista, ja kaw hii-
Jalla suojaan gukulaistensa !uo. [is oii: viettinyt vankilnssa 16 |. nel ei niith ollut, hiinti olf
Perilie tultuaan Tran oli toden-| iotta, niistd 6 vuottn’ Uikerih- | lvSly kepeilli piiihiin ja jalkoi-
nut siskonsa kuolleeksi.. Hoi J¢ kiss Poulo Condon sanrelia. Tii- | Sin, sidten solmuryoskalla ja
Son olivat alicet kylaaaa _viela keribdkissii oli kattona atneaslaan | kun hin ali kaatunut, hinGi ol
kun amerikkalatset part pada) isicke: Hakin koko olf 15x2.5| potkiltu. Sitten hinen kiélensd.
mydhemnun . palastvat. Hoi oli m ja slini oli keskimiirin & vane | Oh stdetta seliin taakse fa alai-
paassyt pakoon vuorille ja kerto-| oy dehdittuing omakunagen- |, tettu sithkékidudus, jollaisesia
nut, efta amerikkalalget olivat. toon, Tavallisin rucka oli pituan- | mele jo Tran Tham oli Kerto
ampuneet Y-vuctlaan Soin li vnutts ris. Paljon vankeja! nut. Timi olf uusittu monia
1LAC CAUN JOUKKOMURHA - | kuoli nalkaan ja kidutuksiin. Saa- arte. Sten oli Laas nue
_{rella oli loppuaikoina, kin ame-| (4. Upotelin: Ampecn Japa»
| Marraskuussa 1969 toimeenpa rikkalaixet ‘olivait suunnitelleet ja| Kiinnipitiien ja hiinen palatiu-_
. etclivietnamilaisel . rakentaneet | aun taas tajuihinsa, oli aivitettn
A uusia osnstoja, noin 10,000 van-{ vudestaan.
kia. Tiikerinhakkeja ali 400. Oli, Kidulusta oli jatketla useila
MS imyos Suulia 1, (00—2 000 hengen | kertoja. Vililii oli kaadettu Sap
| omtoja: seki crityisen upyinis- | puaveldi sumhin jn sitten sotilgat.
hy isia vankeja vericn “Ror. — (datkua 3 sivullay 2.

war Sadat Hussein el Safein ja |
Ali Sabria Yidistyneen arabita- - -
savalian uusiksi-varapresidenteik- -
si. Molemmat olivat edesmenneén --
presidentti Nusserin liheisié aVUd
tajia.- . .
o2-¥uotias Shafet on -entinen |
ratsuvien cversti. Han osailistui .-—
kuningas Farukin kukistamiseen.
 §0-viietiag Sabri on yksi maan
ainoan poliittisen puglueen arabi-
sosiulistiliiton _johtomiehista. |
Molemmat p¥at taimineet. vara- _

“MRA NEXONIN, ASEMA. : presidentteing alemmin.

“Asiassa on viel toinenkin poll - — presidentti Ni ixonin hen-
kildkohtainen asema, Tarkkailijat. avat .Kkorostaneet, ette ¥Yhdye-.

- Yaltain presidentti ei olc koskaan aikaiaemnun osalligtunut niin

' voimapeériinesti vaalikamipanjaan vValivaaleissa kuin mr. ‘Nixon
; casallistui nyt. Eriis huomioitsija sanoci- tisté etukiteen, etti jos.
republikaanit voittavat presidentti Nixonia tullaan sen perus-

teella ylistimiin heroksi, mutta jos Tepubdlikaanit epaionnistuvat,

- «8e On lahimpind epiluottamuslausetta, mita Yhdysvaltain hatlitus-
muodon perusteella, voidaan presidentille antaa. Nixon asetti to-

' della presidenttiviran koko arvovallan ndiden yaalien Varaan: |
‘Hain pidsti taantumuksellisuudestaan tuonetun varapreaidenttingda
Spiro, Agnewn vatloilleen vaalikiihoitusta tekemiin. Itse presi-
 dentti Nixon osallistui kuumeisella voimalla: vealikampanj jaan kol-
men viikon jen. Kun tulog on nollagkin pienempi, niin 1atd pre- |
. .sidentin strategiaa et voida suuresatikaan arvostaa. Kaiken lisaksi..

kuten tunnettu amerikkalainen kommettaattori James Reston tors-
-taina julkaistussa artikkelissaan sanoi; ‘presidentti Nixon nostatts .
 enkilékehtaigesti poliittisen opposition veimia.

-"Ryhtyen puchiepoliittiseati poliittiseen ja aatteclliseen hybk-
kiykseen ndissi vaaleissa, han (presidentti Nixon} suutatti ci-
wan demokraattipuoluetta, ‘vaan mys republikaandipuclucen edis-.
tysmictisii aincksia. “Toiseksi han veti New Yorkin. pormestarin
John Lindsayn avoimesti vastustajiensa joukkoon ja nostatti ge- -
naattori Edmund Muskien todennahdisesti ¥astechdokkaakseen
{tulevissa. presidenttivaaleissa — VY). Ja rolmannekai, presidentti
taisteli voimaperiigesti ja novtatti sellaigia kysymyksié opposition
‘tavoitteista ja kunniastakin, ett han. miltei sai vedetykai hajaan-

Lakkoaallo hy.
yl I talian

_Rooma. — Yi £00,000 italia-
“| laista tyolaista osallistui viime |
| viikolla lakkotaisteluun -taloudel-.--
Jisten ja ammelttiyhdistysvaati-
mustensa tukemiseksi.

Viranomaisten kieltiydytty’
wilekirjoittamasta uutta yleiskan- -
sallista tydsopimusta  alkoivat .
Italian kolmen suuriiiman am-
|} mattiltiton. kehotukseseta 24 tun-
nin Jakot-maan tekstiili- ja nau-
letehtailla, Yli 500,000  trikeo-
+ teotlisuaden tydlaista osatlistuu
tila viikol!a lakkoihin.

Canadan ja Klinan diplo- |
maattisuhieiden jarjesta-
miisen jalkeen nimitettiin _
_35-vuotias John Fraser Ca-
hadan asiainhgitajaksi Pe-
kingiin. | : :

ranlan rakentamiseen.: .
: Edelleen nimithi presidentts An-

vustus kun upporikkaille mo-
nopoliyhtidille annetaan miljoo-
nia dollareita.valtion tukiaigia .
siiti hyvasta, jos ne suostuvat |
perustamaan- jonkin: tehtaansa —
taloudellisesti takapajuiselie alu

_ belle. 7 at

Tiilaista alueavustusta upporik-
kaille yhtidille annetaan sen
porvarillisen sinisilmiisyyden

perusteella, etta siten kehite-

tian “tyépaikkoja" ja litketol- -

‘mintaa, mika puolestaan sauttaa

_ vat sen puuttecseen. Selviia. on,
ctta maan yhdesta osasta loy-
tyvia ritkauksia tujce kayttaa
osittain koke Canadan hyvaksi
Bh.

| ¥hta selva an " sekin, eta
taloudcllisesti takapajuiseen ase

PAIVAN PAKINA

K ALLIS. SUSI

Kun jostakin ‘teclmyksesta
tule: “Susi, el] cpionnistuna,
niin sihen aytolyt varat ja
ponnistely, ovat mennect lhans-
Huu.

" Bpaonnistumisia eli. susiakin
on tietenkin manta sorttia, Ja
Lassa | yliteydessi on tarkoitts

Sohn Rulve,. Sudbury, Ont.
(Pioneer Manor} tayttaéa perjan-
taina, marreuskuun 12 pnii &0
yuotta. -_ :
-Mandy Sivel, Toronto’ Ont..
tiyttia perjantaina, omarraskuun.
13 pnd 77 vuatta.

Kalle Lehtinen, Nipigon, Ont.
| tayttaa perjantaina, Marraskuun

13 pnaé 78 yvuctta,

Vhdymme sukulaisten ja Lutta- |:

For kdyhiii. kuin runnikkomaa-
kunnissakin’, hanen. kerrotaan’
Sanagneen., |
Kaikki ylliiesitetty oli. kuiten- -
kin’ vain lavastusta hainen to- -
delhsife esityksilleen.
-Albertan Social Credit-pia-
Tinistcrin kerrotaan eanoneen,

auttaa ‘Ttalouskehityksessa nin.
etlti ne. piasisivit nousemaan
pols’ alennustilanteestaai. Par-
hakna esimerkking tist& on
Pohjois-Ontario mika’ an ollut:
lapsipuolen asemassa Ete/i-On-.

Luneen, vararikkouluneen ja hamminkitilasea olevan demokraatti:
— puolueen.takaigin haudastasn.” , _
 Vaikka Presidentti Nixonin “laki- ja jarjestys' “tonnus | tulikin
/ hylyatyksi, niin kaikki merkit viittaavat. kuitenkin siihen, ettd tia
taiget _vaatituiokset eival vol pysiyttai tuskinpa idastulfaakaan
hyisti poliisivaltiomenetelmien uhkaavaa kasyvun ¥hdysvalloisga.
dorto ja terroritoimenpiteet lain ja jarjestyksen nimisad tulevat.
opiilematta lishiintymiin kaikkia “toisinajattelevia kohtaan" mista
niyttelijatir Jane Fondan pidatysta veidaan pitéa huolestuttava-
na esimerkkini. “Tata aktiiviaesti Vietnamin sotaa vastustanutta -
 hintelaa ndyttelijatarta - ayytetiiiin nyt .“lnitkkeiden luvattomasta
ommanhan tuonniata” (hineltid sanotaan léydelyn léakirin kautta
mijualla kuin Yhdysvailotasa paatuja liakkcit#) seka poliisin ja
jonkun tuillivirkailijain pahoinpitelysta (7} — Miké kaikki tuntuu
hyvin keinotekoizelta tekopellita. Varmaa on, etti poliisiterrori.
 tulee Yhdysvalloises voimistumann rauhanpucluatajis vastaan niin
kauan-kuin Pentagen jathaa nykyisti sotapelitiikkaansa, Poliisi-
terrori hilee kohdiatumaan mye neeherciti, opiskelijoita, mekaiko-
Taisin Ja muita Viitiemmistiryhmli vagtaan. | :

 OPETUS CANADALLE

Telsarlta Toronton aamulehti Globe and Mail oli mielestimme
oikeagaa Jauguesaadn torettisesse, totmitusartikkcliseaan ‘Yhdys-
valtain -vaaleista ‘mm. seuraayvaa: |

“Priisall miclonail canadalalsot. polit 5 ya vatiteljat yolvut

. tukecssa

“ville oe.

vain -onnentaivotukatin.

oppia jotakin tiistaisista vaaleiala
Talla on ollut vilmeksikuluneit-
ten kauheitten viikkojen sikana
paljon pubetta lain ja jarjestyk-
gen Vildpidosta. Inmisillé on ollut
' taipumusta samaistaa uhan cdes-.
Ail Jiberalismin heikkouteen: Sen
hyviksikaytta poliittisessa tarkoi-
cscittautumaan

tulisi
i

tuhcigaksi ,..

Toronto Star kirjoitti puales-
tian sclvemmin: “Lakl ja jarjce-
tye Culee epuilemuitts olemaan tir-
kei kyeymys meidin scuraavisan.
¥leloyaglelggamme,’ Mutta parla-
mentin valmistamat kaikki !abia
‘ja jirjestysta koskevat siiidékact
elyat ratkaine inflaatioa, ne eivat
-‘vahonnk §=tydttomyytti,
rakenno asuntoja wilt tarvitse-
‘Fakia ja jirjeatyati
lupaavat pollitiket voivat LAyLLaa
suunnitelmanda ¥ain sillain joa he
volval kehitti vakaun ja. val.
-- aan ekonomian.”

Presidentti Nixonin -epHonnis-
tuminen tiiptajaivga vanlelgaa on
Mined todellakin vakuya yargilus,

agikkiat aivit

eivitka

puhua e¢ravsti kotimaau yhtets- .
_ kunnallisesta “sudesta”,
tn kun’

eli sil-
Albertan paiiministeri
Bangi thssa paivinia -muutarni-

na, ett liittehallituksen aluect-.

ligesta talousaljelmasta on tul-

‘Jua “kallig-epionnisluma”™, |
Kao. tiedon mukaan: Alber lan

Harry’ Strom oli

PRUMINSt eri |
ji

vieralllul Montrealissa
li selittdnyt, eclti Alberlan
tid Jninkaan
iit kun itf-canadalalsct piti-

wat heli: liitkovallion rikkanve

serkkuina eli jonkiniaisina
namusclini. joiltu odotetaan yh-

ta jq toiska herk kupaloiksi,

Kuten jo yllfolevasta nikyy,
piiiminister? Strom puliuu. fu-
vatloman ylimalicisesti, sams
tamalla teisiinsa ‘ild-canadalni-
seL kOyhiit ju -rikkaat. -

— "Thmisten  taipumuksenn
nuhiua koyhistil

talnisigin’, sangi arven .piimi-
nisteri Montrealin . Canadian
Clubin lounastilatswudessn.
“thmiset unhoittaval sen, ebtii
AlberLaga on ailledsyitit - pal-

qiel-

on
rannlkkourie |
kuntalaisista ja rikkaivta alher- |

¢elti. liittohallitaksen pitiisi ro-

muuttaa kokonaan objetma, jon
ka perosteella verotuksen puit-

teissa jehdetaan veroja varak-

kailta “have-" alueilta varatto-
mille “have-net"
maitti erikoisesti ng. verotaso-
Mmiksuja ja-innoltuksen anta-
mista hitanasti .kehittyville alu-

eile aseltuville tegllisyukaille.

' Sen asemesta hin auasitteli

yhdigtykaen avustamista sanoen
celta. hallituksen -pithisi pyrkia

-¥ksildiden, villigen eiki aluceili-

gat] talawseron postamiseen.
 Tiiysi: on tietenkin siteeksi
tottakin. Kokonaan atheetonta

ja moitittavaa oval pubeet mith

ectii mean, ¥arattomien alweiden
tilisi aina olla varattomia -ja

. laloudellisesti: takapajuisia, jot

tu rikkaat alucet pyaylsivit va-
rukkaina ja rikaskiisivat teol-
isuuskehityhaen |
(ist enemimiin,
Liinksi kerestaen tiimi far-

 keiltaisi mm, siti, ettd Sudbu-

iy-ja Ontario hukkuisival eai-
nerkiksl nikkelpaljouteen, mut

tr UL cuit tukeblutas-

alucille. Han.

puitleissa’ en-

‘tarioon verraten, Oligi vain o1-

keus ja kohtuus, ettd Ontarios-.

sa kilnnittettaisiin vatkkapa va-

iin Eteldé-Ontarion kustannuk-

sclla encmman huomiota Poh-

jois-Ontarion kehittamiseen, tni-

_ ki vihitellen tulisi siibén age-

maaan, etifi se voisi faas tukea
entista Voimakkaamimin talous-
kehityati myés Eteli-Ontarios-
Ba, | - OS

~ Varakkaimpien

alueiden ja

maakuntien velvollisuns on tu-.
kea talouskehitysta varattomil- .

la aluejila- maakunnassa .hvoli-
matta lainkaan slits,
paiministeri Strom. on omakau-
nut “olenko mini veljen yar-
tija” aeenteen,
Toisaalta ci yoida olla yh
tymaths hinen Inueauntoonsa sil-
ti, etti kaikki vorattomien man
kuntien agukkaat civat ole. koy-
Wid, -Msimerkiku) rannikkomad-
kunnan: omistava jo kontratlot-
ve K, C, Irvings er mitaiin
avustustiy ja tukea tarvilse, |
Suurin tullausts “bn mybs
a “Uiknpajuisten idueldea's a-

vaikka -

oo witksl,

k.o. alueen talous- ja lirke-elz-
maa yleensa.

 Huomisonottamatta siinii je
tetéin kuitenkin. se, etta ko.
suuryhtiot perustaisivat .ilman’
valtion tukiaisiakin nditaé lai-
toksiagn mikal: heldan tuot-
teittensa kysynth sith edellyt-
tia. Toisaalta tiedetdain, etta
samalla kun nama suuryhtiost

&wRyttivet hyvaikseen tating.

“alukehitysapua’, ne yrittivit
valttai omyds ~-"Korkeampia’’
pelkkoja, mith on maksettava--
jarjestyneilie tydldisille josga-
kin muualla, |

Asian talta pucléen kataoen - on

syyth todeta, etta liittohallituk-
seu
. Cysapu

1s, aluecilinen talouskehi-
pa oon suurte haashaueta.
Se on tedella suuri susi! Se
vankii kKorjausta jo muutoksia.
Mutta ‘tiisti huolimatta lukeu-
dumme wiihin, joiden mielésta-
Caoundan resursseja ctisi- kay-

-tettiivii kansallisesti — keaikkien -.

kananfaisten, elkit aulnkean
vain joiden upporikkaitten hy-
—~ Kiimarkoued,