-’ kokouksesta —

Askettain pdattyi tuo vuo-
tuinen British Columbian Fre-
deration of Labourin viisipai-
vainen hyvin mielenkiintoinen
kokoontuminen. Minulla oli
taaskin ilo ja kunnia olla yksi
nlisté 42 edustajastamme mei-
dan kalastajien ja sen alan ty6-
ldisten ammattiliitosta (U.F A.
W.U) ,

Siella oli kokonaisuudes-
saan joka istunnossa lahes tu-
hannen edustajaa. Kokoontu-
missali oli kokonaan ahdas
vaikka se olikin se kuuluisa
Hyatt Regency hotelli. . -

Kuitenkin ne viisi paivaa tu-

li kaytettya hyvin tarkasti kun.

sita kasiteltavda aineistoa oli
niin runsaasti.

Kylla sellainen kokous on -

hyvin mielenkiintoinen kun
kuulee niin 4arett6man eroavai-
Sia mielipiteita. Ei voisi millaan
uskoa, ettd eri henkil6t katso-

(Jatk. edel. sivu.)

asiat niin erisuuntaisesti.
Taaskin, niinkuin sanoin
edellisesta kokouksestakin, etta
meilla oli jalleen selvajarkisem-
mat edustajat (lukuunottamatta
minua), jotka kykenivat puhu-
maaan ja jarkiperdisesti osallis-
tumaan vaitdksiin. Ja taaskin
lisen maan, Suomen valilla. Se
tulee varmaan vaikuttamaan
mydOnteisesti Suomen tydlais-
ten _tyéllistantiseen seka koko

y bitakin esimerkkeja tasta:
‘Suomen ja Neuvostoliiton vali-

nen kauppavaihto on viimeksi- -

kuluneitten vuosien aikana
noussut suuresti ja lahenteli jo
vuosia sitten kahden miljardin
ruplan tasoa. Se pitaa monen
monta suomalaista  laitosta
kaynnissa useita vuosia.

On arvioitu, etta tama kak-
sipuolinen kaupankadynti Suo-
men ja Neuvostoliiton kesken
antaa tyota noin 150 000 suo-
malaiselle.

Kuinka tarked seikka tama
on, se nakyy parhaiten siita jos
muistamme, etta Suomen talo-
uselama on riippuvainen ulko-
maankaupasta ehka enemman
kuin Canadan talous.

Minulle sanottaneen, etta
Suomessa on kuitenkin vaikea
ty6tt6myystilanne. Se on totta.
Mutta prosentuaalisesti Suo-
messa on ty6ttomia vahemman
kuin Canadassa. Ja ilman Neu-
vostoliittoon kohdistuvaa kau-
pankayntia, tyétt6myystilanne
‘olisi Suomessa paljon pahempi
mité se on nyt. Toisin sanoen
kaupankaynti talouskriiseista
vapaan sosialistisen maailman-
osan kanssa ei voi poistaa kapi-
talismin aiheuttamia talousvai-
keuksia kokonaan, mutta.suurta
livennytysta siita on saatavissa,
kuten Suomen esimerkki niin
selvasti osoittaa.

Canadalla, ja meilla cana-
dalaisilla on syytéa katsoa po-
veemme ja kysya itseltamme,
miksi emme ota oppia Suomen
kokemuksista. Tima oppi voi
olla, ja onkin kaksiosainen: 1)
kahden maailmansodan valinen
valtapiirién —_sosialismivastai-

‘nen asenne, ariti-kommunisti-
suus, jos niin halutaan sanoa,
vei Suomen kansan ja valtion

vat, tai kasittavat ja tulkitsevat
kirvesmiehet olivat meidan aja-
tustemme mukaisia ja kykeni-

vat asioita selvittamadn etta .

tyhmempikin sen kasitti.
Toisen paivan aamupaival-
la meillé oli vieraspuhujana

Jean Claude Parrot, postity6- -

laisten union paamies. Han sai-
kin heti sisdamastuessaan rie-
muiset seisoma-abloodit ja sa-
moin puheensa paatyttya. Han
yritti olla hyvin maltillinen kun
han kertoili siita postitydlaisten
jarjest6ésta, lakkotilanteesta ja
sen paattymisesta aivan taydel-
lisell4 peréantymisella kun Ca-
nadian Labour Congress ei an-
tanut apua ja tukea, joten ha-

‘nella ei ollut kylliksi apujouk-

koja jatkaa taistelua voittaak-
seen edes jonkunlaista tydsopi-
musta, Hanen mielestaéan lakko
olisi paattynyt kokonaan toisin
jos CLC olisi antanut tukensa.

Samana iltapdivana saapui
Dennis McDermott, CLC:n

_ presidentti puhumaan ja puo-

lustamaan hadnen ja_heidan
edesottamuksiaan postitydélai-

$14 kohtaan.

Kun Dennis kaveli sisdan
TV-koneitten huminan tahdis-

sa, niin pieni osa edustajista —

nousi seisomaan ja ablodeeras,
mutta suurin osa istui tiukasti
tuoleillaan ja 4anekkaasti mdli-
sivat hanelle, me siihen mukaan
luettuna.

Han koetti ensin hyvin nal
tillisesti kertoa ja esittaa niita
syita miksi he CLC:n jarkikan-

kut niin paattivat tehda, sanoen

nain: Me emme olleet valmiit
hyvaiksymdaan yleislakkoa Ca-
nadassa.”’ Kun suurin osa ylei-
sOa ei hyvaksynyt hanen seli-
tyksiaan niin han alkoi suoras-
taan haukkumaan niuita, jotka

eivat hyvaksy heidan kantaansa

ja menetelmiaan.
Kun han lopetti puheensa
niin ilmeni 4arimméainen tun-

nelmien vaihdos, ja kylla pitaa

sanoa etta jos hanta ei se vas-

_taanotto vaikuttanut niin kylla

hanella taytyy olla piikkilanka-
nen sisu jossa ei ole mitaan tun-
toa. Hanen poistumisensa oli
kuin koiralle jota on heitetty
kalikalla,

Sitten seuraavana pdaivana
oli vieraspuhujana Dave Barett,
NDP, B.C:n paéamies. H4n sai

suhteellisen vastaanoton, mutta.

ei niin riemuisaa kuin tavalli-

onnettomiin sotiin, mutta 2) so-
tien jalkeinen rauhallisen rin-
nakkaiselon ohjelma on vahvis-
tanut ja voimistuttanut Suomea
niin kansallisesti kuin kansain-
valisestikin. Suomen arvo- ja
vaikutusvalta on nyt kansainva-

lisesti suurempi kuin koskaan

ennen, kiitos siita Suomen ny-
kyiselle ulkopolitiikalle.
Canadallakin on kaikki
mahdollisuudet jarjestéa yh-
teistoiminnan pohjalla yhtei-
seksi ja erikoisesti Canadan
kansan ja valtion eduksi diplo-
maattiset ja taloudelliset suh-
teensa pohjoisen naapurinsa,
Neuvostoliiton ja muiden sosia-
lististen maiden kanssa. .
Yhteiskuntajarjestelmien
erilaisuus ei ole siind esteena,
jos on vain hyvaa tahtoa ja riit-
tavasti valtiomiesviisautta.

Lmmattity laisillé nayt-
tia olevan koko hyva ja pitka
muisti, ja siinakin toiset muis-

tivat minkalaisen lakipykalan
N.D.P sai aikaan kun he olivat

hallitsijana ja Social Credit hal-
litus nyt pienelld entrauksella
kayttaa tata lakipykalaa meita
vastaan.

Nyt tassa kokouksessa sa-

moin kun téman edellisessa

yritti tyrkyttad NDP:ta ammat-.
tiliittojen polittiseksi siiveksi ja
‘enemmist6 sen hyvaksyikin niin

samoin kuin ennenkin.

Kuitenkin hyvin edistysmie-
lisia ja kauvaksi kantavia paa-
téksia tuli paatdksiin ja kaikista
oli pitkasti keskusteluja ja tera-
vid arvosteluja.

Loppuajassa oli  kovia
kamppailuja B.C. Frederation
johtajien valinnassa. Kysymys

oli hyvin selva, yksi osa kamp-

paili sailyttaakseen sen edes-
menneen johtajien, edistysmie-
lisen ja tarmokkaan ohjelman-
ohjauksen ja toiminnan. Toiset
taas kamppailivat:sellaisen joh-
don puolesta joka ei olisi val-

_ mis johtamaan joukkoja parem-

muuksien puolesta taisteluun,
vaan silitella ja laskosta-vasta-
rinta penkin alle ja olla ndéyria
suurhuijareille. Valituksi tuli
sellainen sekava johtokunta, et-
ta tulevaisuus tulee nayttamaan
ja toteamaan etta oliko se aivan
oikea valintaa Kun maamme
taloudellinen ‘tilanne, ja hydk-
kaykset ammaittiliittojamme
vastaan voimistuu niin silloin
tuleekin kysymykseen etté min-

kalaiset kenraalit johtavat mei-

dan armeijaamme, hydkkays tal
peraantyminen.

Kolme eri paivallistuntia
kaytimme mielenosoituksissa
julisteita kantaen  kaduilla.
Kavelimme Eatons kaupan
edustalla vaatien boikottia ja
J.P. Stevens vaatetuotteita vas-
taan. Kokoonnuimme tydtté-
myysvakuutus rakennuksen
edustalle vadtien vakuutuksen
yllapitoa entisellaan, vaatimus
postitydlaisten jarjestaytymis-

- Oikeudesta ja kumota syytdkset

lakon johdosta. Kaikissa naissa
mielenosoituksissa oli jokseen-
kin kaikki edustajat mukana.
Incon lakkolaisten avustus
sai suurta huomiota. Ensin oli
yleinen kerays lasnaolevilta, jo-
ten B.C. Frederation of Labour
lupautui vastaamaan samalla
summialla, sitten meidan kalas-
tajien unio sanoi lahjoittavansa
20 tonnia tuoreita sillia, mutta
sen lahetys tulee maksamaan
suuren summan. Kohta alkoi
tulla rahasummia eri ammatti
osastoilta ja muutamassa mi-
nuutissa saimme  kokoon
$13,000.00. Heti sen jalkeen
metsatydlaisten (I W A) paa-

edustaja Jack Monroe ilmoitti,.

etta he maksavat koko kuljetuk-
sen, niin silloin me sanoimme
etta kylla-me silliaé hommaam-
me kuin vain joku kuljetuskulut
korvaa.

Yleinen huomioni oli etta
tyovaki alkaa herdamaan hyvin

nopeasti, mutta paljon on viela

opittavaa ja poliitillinen myrsky
on vasta juuri alkuvaiheissa.

Uuno Séderholm

J ideeepeccoieeeiesioioiietes takes

Tarina vuosien takaa

Oli kotipihalla hankien vallit.

Pakkanen paukutti hirsiseinda,

plirteli jaakukat ikkunaruutuun.
Joulusaunasta palattu puhtaus hohti.
Talikynttilat kuusessa, liekit leikkien liikkui.
Punakylkiset omenat kuusen oksilla riippui.
Kiiltopaperit, makeiset, varien loisto.

Joulupiparit muotonsa

-joulun aiheissa Iliikkui.

Reppipaperi-kellot keveasti keikkui.
Kuusen latvassa tahti somasti sdihkyi.
Omin kasin koristeet jouluksi tehty.

Joulun turvaisa rauha,

joululauluissa helkkyi. Yha kovemmin

pohjolan pakkanen paukkui.

Kello seinalla tikitti pompotti aikaa.
Tays tunneille vahvisti sointuvan ly6nnin.

Oli jannitys kiehtova

ea 8

kavés epailyn hdaiva. Nyt olis aika
joulupukin jo tulla. Uskoin hartaasti

_viela Lapin joulupukkiin.

Lammasturkissa pukki sisaélle kémpii.

Katta ojennan arkaillen,
viela sievasti niiaan.

Pukki kyselee onko kilttia lapsii.

Joka jouluhan |éytyy vain kiltti

R se

ia lapsii.

Mitas nyt jouluna murheita muistaa.
Mieluummin lauletaan joululaulu,

jaetaan kaikille lahja soma.
Pukin danesta

herdsi mieleeni epailyn hdiva.

Joulupukki ei tainnutkaan Lapista tuila.
Korvatunturin joulupukki, taitaa farua olla.

baka

Sanat koyhat

on kertomaan jouluista lieieiclas
Niiden joulujen ilo kiitosta kantaa.

Hyvan tahdon muisto,
yli vastusten voimia antaa.

H.S.

SERCO ORO IRE IR

Vanha

joulumuistelma
Viela vanhana. palaa muis-
toja mieleeni kymmenien vuosi-
en takaa. Se oli varhaisnuoruu-
den aikaa siella kotimaassa. La-
hella kotiani oli naapuri, jossa

oli Aili-niminen tytté. Kesdisin-

retkeilimme yhdessa ja oli hu-
vittavaa tehda pienta pahaakin.
Syksyll4 sieppasimme ohikul-
kiessamme jonkun talon piha-
maalta omenan ja sitten menim-
me metsaan syOmaan. Olimnte
siella kun oravat aterialla.
Olin vallaton pérrdpaa.
Kuljimme koulumatkat yhdes-
sa. Tuumimme ettemme menisi
tandan kouluun ja etsimme lin-

-tujen pesid. Kiipesimme puu-

hun. Kylla riitti leikkejé. Tal-
vella kieriskelimme luminietok-
sissa niin etta vaatteet kastuivat
ja mydhastyimme  koulusta.

Opettaja maardasi arestia.

_ Aika kului, vuoret  vieri.
Olimme jo vahin vanhempia.

kysyi, etta keita me olimme kun
on hyvat lauluposket. |

_ Niin jatkui taas matka, Oli
kaunis tahti-ilta, lumi narisi jal-
kain alla. Saimme vahan kupa-
rirahaa ja olimme iloisia etta
saimme ostaa sipitizaramelic-
ja.

Nama ovat rakkaita muisto-
ja minulle kun olen jo vanhaksi
kaynyt. Lahetan jouluterveiset _
kaukana oleville sukulaisille ja
tuttaville ja joulu-terveiset «

_my6s lehden toimitukseen!

Piirsi Pitka tytté

Myohastyminen
tuli kalliiksi

Oli lahella joulun etu-aika. Ai-. |

lin kotona oli pieni sauna, jossa

‘aloitimme yhdessa harjoittele-

maan lauluja. Sinne kylmaan

riaapurin saunalle menin, pieni-

Sljylamppu valaisi hiukan. Ai-
lilla oli hyva laulundani ja niin
meidan 4anemme sopivat hyvin

yhteen. Sovittiin niin, etta kun

tulee kaunis joulukuun ilta, niin

menndan joulumuoriksi, Mina .

otin kotoa valkoisen lakanan ja
sitten saunassa koristimme it-
semme, lakana ymparille ja
hiukset pitkina hartioille. Sitten

. aloimme kulkea talosta taloon.
-Ensin kysyttiin lupaa, etta saa-

ko joulutytot tulla sisalle. Niin

- seisoimme oven SUSSS ja ae

Kaliforniassa olevasta San
Josen kaupungista kotoisin ole-
van 34-vuotiaan kirjanpitajan
Tom Hurselin tyttéystava my6é-
hastyi odottamattomasta syysta
kaksi tuntia tapaamispaikalta.
Kirjanpitaja esitti oikeusteitse
hanelle korvausvaatimuksen, -
joka sisalsi laskun kulutetusta
bensiinista ja kahdesta hukkaan
meneest teatterilipusta, Tytté-
ystava suostui korvaukseen,
Tom Hursel sai matkapassit,
niin kuin sanotaan,~ kertoo

_ DDR: lainen viikkkolehti Woe-
; henposti. :

ry .
° 9g
. “

ea