. . . . cr . . ee re ee ee ee eee ' ee ee pd = a i ee ee 1 . . 2 _ ost - we one et — ee, dd 1 = Ta, oe 2 og ee ala fee a == . . hoe "ho 1. “ oe Le or ee ee . 7 ee 7 r . Le. har: 7 . ml . | st ' m4 at =7_" so . aus il ae ber! wt . ee ="3 oo . Ot =t ebb oth lt orlamid 7 ye ro : ea, ale a .' - . is " os . aoe hes ld eB a 1 ‘ hy . ir’ 4 r . 4 =, See Sel |~ =. = Sr ee ee | ue vk . ie 3) : 4 Moll de a A ee ee ™— ee Ee rt . ' “, oo a J ‘- . Tm Tet, . . . L . =" ile ee ee ea gd, y= le ae ee le ee “aa poe TR. " 7-7 A re _. ree ta Bet ere case. de nie ee ; Se ee “ rf ls . t: ok aoe: Dh Te . . . - . . EE EE Pk oe 7 wo (rn ms ae | " ‘ . | fettava: rr ‘ ama Scat able Te rs . ee - Siva Z " eee nen eee eee ee _ # ton Lichhir ” {Canedan suomalaiten viikkolehtt) - Friblished and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Fim Siceet West, Sudbury, Ontario. Mepistered at the Post Office Dept, Ottawa, as second class matter: . Tilaushinnat: IoVR. wc eee eee ee $2.00 GO wk. oe ceca eee 1.10 - Bee ee oa seenaae 60 | ¥hdysvaltoihin: 1 VEL ceca eae ere eens aes $2.50 G BRE, ....-. ese eee 140 Suomeen ja-mutiuaiie wlkorailie: , WR. pace cree eee eeeeees $3.00 ee ee | 6 ke... wren owen LARS tell! iimestyy jokaisen vitkon [ats antaina i2-slyulsena, sisaltjaen parasta kaunokirjallista ivetiayaa katkilta aloll- ta. Asiamichille myinnetd#in 20 prosen- fin palkklo . | asiamipsyalinelia jo tae Pyytiksa naan. TLMOITUSHINNAT: Yleinen imoil- tushinta 40 senttli palstatuumalta ja kerralta. Alin iimoitushinta $1.00. Alln makau kuoliniimoituzsesta $72.00 ynn& 60 senttla jokalselta miustovirsylta tal Elftosiauseelta. Erikolshinnat pysyvista Hmottuksista., Tilapiisilmoittajfien on lihetettava maksu etukiteen. Eqikki Liekile tarkolitewit muaksu- oeolinkset on ostetlara Eustantajan nil- meen: VWapaus: Publishing Company Limited. Eustantaja ja painefa: Vapaus Pub- ishing Company Limiter, 100-102 Eim Gtreet West, Sudbury, Ontario Tolmittaja A. :Paivid. Liekkiin aljotut, Alrjoitukset osol- LIEKKI P.O, Hox 69 -_= “een SUEY, ‘Ont. Toimituksen ‘kutena en ‘kulmasta Mitenkihin “Vaiss on kotvan ai- kaa arrvitdneet ajatuksia erdat asi- at, jotka eivdt pitdisi kenellekddn “syrjdiselie” Ruulia, ja stinpd taas iuli mieleen intiu ja aikainaan pation ja suureiia innostuksedla laulettu fau- lu> “Tvdn orjat sorrenvastd nous- kaa...” | Puola ci saist endd@ lawiaa. Se on tin vanha, Se &oskee korvitn, Ethan nvé ofe endd orjia ... kutnlemme jol- takin tahotta. Vanhako? Eiké end orjia?—~Tuo- reeltaan muistiu tnieleen conadalai- set merimishet, heldda tatstelunsa ja “ Tr a ee a a . . . ' 1. . . 1 - . so io bes . . .. “fapset Kasttettiin “tyovoimaks”’, i - eae ce ' oo hn aan ate . . oa nt Con Pa I SE | ae Medi Teale ron “iid easis ee nen pes aa "Le ue ar . . . . . a LAUANTAINA, KESARUUN 8 PAIVANA Natsien lapsiorjta (Jatkoa edelliselti siviutal kohtalon alaiseksi Kuin muut hanen ikdisensa tyt6t, jotka lahetettiin so- tatarvetehtatsiin Jahelle Berlinia. Ne tvidt, joiila oli allie 7 vuoden rkaisia veljiii tat sisaria, jatettiin Konstan- tinawiin, jossa heidat pakotetttin Taskaaseen tyohdn ja tvénsd villaikoina heidin oli huo- lehdittava pienista siskoistaan ja vel- jistifn. Seitseman vuoden ikaiset KRonstantinoawissa olevassa lJasten leirissé elivit lapset jsossa koimiker- roksisessa hyljatyssi tehdasraken- nuksessa, joka oli “kilometrin pitul-— en” kuten pikkutylit sanoivat. Ra- kennus olf piikkilanka-aidan ympd- roimad. Alle 7-vuotiaat Japset nuk- kuivat puuvuctelssa, joissa oli oikt- ivyny ja yksi ohut peite, pien poikien ja tyttojen nukkuma- hueneet olivat samaten vailla alkeel- listmpiakaan makuuvaatteita, 12-PUNTINEN TVOPAIVA Joka aamu, niin kesdlla kuin tal- vellakin, herdtetttin lapset kello 5.30 Aamiaiseks; heille annet-_ aamutlla. tiin pala leipdd ja mukillinen nestet- ti, Jota” sanottiin kahviksi. Tyd tekstiilitehtaassa atkoi kello 6 aamul- la ‘ja kesti vhta mittaa kello 6 saakka illaila, jolloin nimi pienet tydlaiset kokoonturvat suureen ruokahuonee- seen “piivalliselle’, mika olj lauta- sellinen jotakin nimeténtd sekasot- kia, Ateria olf svitéva taydeltisen hiljaisuuden valltessa. Yksin tuolin slittiminerkin oli jo rangaistuksen a- tainen rikos. Kello 8 piti menna nuk- kumaan. Feet huoneet olivat pime- at ja pelottavat. Aingastaan pieni valotuikku paloi lahella Hkaamparia, Ankara rangaistus odotti jokaista lasta, joka uskaisi lausua sanankaan vuoteelle menon jalkeen. Tavatlise- na rangaistuksena oli polvillaan ola Wkaamparin yli kyyristyneend. Jo- heidin Bohtelunsa. Jaq monet muyt Kaimen vol arvata kyinka vaikea oli niehet ja heiddn taistelunsa, ja edel- Olla hitjaa, kun kyyneleet puristuivat leen monet michet ja naiset, jotke ci- Stlmista ajatelessa Kotia, ditia, kow- vdt faistele, vaikka pitdisi taistelta, ua, ystavid—kaikkea, mita oli ollut Ja niin Buva lacjenee, nikyy Raikki- erent saksalaisten tuloa ‘ja mit eivat alle, Wi Canadan ja Vhdvysvaltein ja ama lapset — saksalaisten sanojen vhd kanemmaksitin michia ja naisia, ™ukaan —- saisi koskaan endd ‘kokea. nuoria ja vankoja ... idm orjia, ve “Oli byvi, ett4 me olimme niin sa- vain von orjia. Ja silloin selvenee, Tomattoman vasyneiti", sanoi eras. ettd tua laulu ei ole liian vanka. Sen tvtdisti. “Silloin oli ‘helpompi itkea pitdisi ketkuag ukhosen jyrinéng yli itsensi nukuksiin” madman, nits eftd ilma warisee fa Lapsiorille annettiin vaatteiksi fanner tartsce, Jury svt bin, karkea hinapusero ja hame. Sukat “dias lydkad koko vanha maaii- Olivat kiellettya ylellisyytté. Kuole- ma...” Se éuntuu pintapuolisesti Tan uhalla tytot varastivat pumpuli- katsottuna lian rajuita ja raa’alta, \ankaa tebtaalta, kutoakseen sukkia mutta vikin svvemmin ajateltuna pienetmmille lapsitle. Sairaala leiri- sitna on foluus. Fit nayld se ‘nana alueella oli taynnd tuberkulbattis- ja tidailma”, joka tvokansaa ja varsi- ‘trakoomasairaista. Lapsilla ei ollut naiste kansaa om aina furistanut ja. Panna toisia vaatteita paiileen, kun_ vhd whkaa, vdistyvdn “xuden macil. Vvaatteet thytyi pest, vaan heidin man” tieltg muuten. Puhkuttakoon li silloin vethottava itsensd peittei-_ siitd juklapuheina Ruinka Raunista Situ tai mibin tahansa léytamiins® tohansa, niin loppukadessa ei autia- isythin. Kaikesta huolimatta van- re muu kuin tvdkansan vhdistvnyt hemmat tytot tekivat parhaansa pi- véimea. tiakseen leirin pudhtaana, Nun, vstdval ja kvldnmtehet, Me VAPAUTUMINEN clemme verratigin valistunetta ja Sitten tuli Punainen armeija ja te- rankallitia ihmisid. Pyrimme ole- , maan Ayvissad suAteissa macpurete — ja juuri siks! — me ndemme, ettd femme, foisinajattelevien naapuret!- kaulaamme kurotetaan siimubkeac, femmekin kanstsa. Olemme valent ctig feipdvartaamme aiotaan vieda ja auifamaan toisamme mdessa ja PyY- nitkarhime pidlie laskea raulanyrkhi, rimme ickemadn vhietstomminnoin €- nin raukatlisuutemme voi loppua ja limdmme kauskemmaksi ja torvortk- sag loppua. Olemme valmiit iaula- Foammaks:, Lainkkwliawsia ja vdkddn = =omaan muitien mukana “Tydn orjat fivvéyodisidéin me olemme. Mfutia jos sorramyastg nouskaal" — AP. ON De ane te at ma ta cage Cae, i. . Al coh . _ ae thy 4 in . . Bs Ui lr uu eit tonite Lire pil is aD alae ata aks, tekstilitehtaala ~ Vanhem- — tetuilie lapsille. -kayda -koulua taas undelleen. vatten on tehty. erikolnén opetusoh- — Jelma, sellainen,; etta be vorvat asteit- . 1 “ _c vi = wt ae, — i wea: =a: _ .o ar ot 2 ' ' . Bi Le eee a a | aE as Oe a Es 5 ee i . 4 Jae. 5 a =." lel . . . . . 1 . a. = r ki lopun tistd kauheasta painajaises- ta. -Neuvostelapset asulvat vapau- tetussa Konstantinewissa nom kaksi kuukautta; saaden asakseen Punaisen armesijan upseerien ja miesten hellan ‘huolenpidon. “Metile tuotiin kaikkea hyvaa svo- faved. Leiriin tuotnn lehmia ja me saimme paljon maitaa joka pidiva. Saimme myoskin lampimii vaattei- ta’, kertoi ‘Natasha Matka Moskovaan oli myéskin ilon aihe lapsille. Heidit vietiin Mosko- vaan mukavassa sairaalajunassa. voorm—ew Kear “heidan:-‘kotiainetrisa “V alko- Venaji ,vieli rakentaa sodanruntele- mad talouttaan, voidakseen kunnoili- sesti hoitaa saksalaisten orjuudesta vapautuneita Japsiaan, on lapset Ja- hetetty Neuvostoliiton eri Keskus- paikkoihin. Moskovan alueen Jas- tenkedit ottivat 119-hetsti suojinsa. Moskovan lahella Klvazmassa on avattu iso lastenkoti-Vitebskin alueen sutazhin ja ‘Rossaonin pilrien vapau- Lapsilla on tilaisuus - Lapsia tain taas paasta opiskeluun kasiksi. Monet Japset, jotka joutuivat juuri kouipikaan tullessaan saksalatsten orjiksi, eivit osaa edes tukea. Nekin, jotka jo ehtivat kdydd ennen sotaa -¥ueden tai ‘kaksi koukua, ovat unch-. taneet sen mitd he siloin Koulussa olivat oppineet. “ Erddin aurinkoisen huoneen hallis- sa istuil -pienia porkia, kutoen -villa- langasta jotakin. ‘"Pfkkutytdt leikki- vat niilla Jeluilla, mitd -heille olf Mos-— kovasta lahetetty. Ulkona linnut Jauloivat laulwjaan verannan kKatolla . - — Starorvoitova. hey nee +, 7 i ap eons i Riimi Lastuja Viime paiva foukokuuta fuiskahutti vield lunte, Resdstd me stlti vies i nddmme thanaista unt. Ostetin on ongel, siimat, Roukut, jotka peta eivdt, kuten vitme kesdhises, jofka suuret Ralat veicvds. Mutt’ ei oikein lnista jutiy — kala ef oo $4 onmilanss. fekkG vilu, taht nruistag petolliset vstavdnsa, vatselfit om iNimiaranna!, minutia hirvitldd pi write, paits: Sirviatd, joka frangessakin votpi uida. Natsteamenkin, varkia sukat pertn akusaila . ovat, tlkosekst eivdl falda Hiirehtid: sjdret somat, Afakomata iusausta Restetiv an Rolme éuuta, odofelin, rukoelixu, fuskin fehtcen saaiu puuta. Aduita mita@ hataella, onhan veld Ruuta kaksi kesan tuila, &esan alia, tehddad nahan riskeaksi. Hyvakant on parahkinia kun ej natti niahaniddrin, stspd hesdd mottiskelta onkin arvan, atvan viddrin- POETITRES. Ystavien pakinaa Pakinaa Sointulan vanhoistapojista Meille aina ovat vanhatpojat kuu- luneet valithmattomand#, niin sanoak- seni. Kalevan Kansan aikana ntit? oli Varilat, Lintulat, Jekolat, Kurk- Kolat yn. tiynni. -‘Kurikkakin .ok thineissaan heidin vaatimuksia tayt- tdessian, muodostaskseen vhteiskun- tamme sithen malliin ettd heiligkin olisi jotain huvia. Kirjoittt han ker- Tan, lehteenkin ‘hatéhuudon, etta “tHaHa on 50 reila nuorta miesti, ivtei, tulkaa tanne!”’, Mluutamat seurastvat Kutsua, mutta hetihgn hei- dit korjattiin yksitviseen talteen ja asema Pvsyj samanza. Vanhatpiiat eivadt ole. koskaan taalla vithtynieet. Talia eli ja vaikutti monta vuotta kuuluisat Saunanpojat. Tuon nimen Salvat siita, ‘kun asuivat entisessa Kalevan Kansan Saunassa. Mutta alkaa Juulko, etta se olisi allut mi- kan huono hokkeli: jykeva hirsira- kennus se oli ja on weld asuttavana. — Ensimmaisena iltana Suomesta tultuaan, he herattivat huomiota Iei- Killisella olemukseHaan ja juomalla haalin ravintolassa park ymments kuppia kabvia. He olivat yhteistoi-. mannan miehia. Aina kalastuksesta tultuaan huutivat emintien tekemi3 kAsitoita tai kukkia tymmenien dol- lareiden edestS, Eriis heist piti ou. heitakin. Talvisin, pahoilla ilmoilis kun ej tehty tukkitaita. nitn he pat- sailtyat saunassa ja kuljeksivat ¢- mantia katsomassa milloin mtkin ky- je ‘mielessiain. _~Erdana talvena he la, ja jos heitd ‘kielsit, niin honott- vat yha.enemmin. Ja eikds kaynrt niin, etta aikansa kuunneltuaan kuu- lijatkin rupestvat honettamaan 4a 5€- kos heitd hurvitti. Nyt he ovat kaikki poissa. Yksi heisti kucli 1918 fluwhun. akana, jolloin Sointulassa kuoli suuken (ac tin kuusi ihmista yhdelli viikolla } koko kyli sairasti; ei ollut naisia }iik- keell4 kuin meista jokunen. jotka koetimme auttaa sairata- Kavin katsomassa Eveliakin. Pols ol nauru huulilta, kovia tuskia karst. Koetin auttaa parhaani mukaan. 5! hen tautiin han kuoli ja sai otkein ka- lamiehen ‘hautauksen. Suurfen +* teilten vuoksi niet haula oli puolll- laan vetti, joten jonkun pith sents arkun kannella, etti voitiin Juoda multaa paalle. Nitin he ovat menneet. ni Karjalaan ja ha@ipyi sinne. (?) kuoli joitakin vuosia sitten tet alleen keinutuoliin eka ole emda &o- kouksessa bokemassa “Kun etle te yromarra”. He ansaifseval kyl oa- mi pienet muistosanat. sills olival- han he nostamassa Sointulan yhte hommia aikanaan. Jos heills oli 0 iJatkoa 6:nnells eivuila} Qiava mt: Itka 1946 pum OPI ara FIFI R \ AALL. tuisit “lla: sam Wownadi ! yinte: etla B oosy Firiallia oom 2 lle Oo re Ls qielakin Th: spoTen aU EEL suuden fust He mouse yaltiol] se35a jyrkasi? Vas Jaxkussa, to den valtata lanain Kana nousulaivast houtu 25a. nuadan = m<¢ niraulijaura massa, muti me hanet | disima Engl lusta Espany] ‘Englannin lv erottaa he takxain. AI suutena yn mat heijasta ajan vottoa vallan ia ke rausua juud syatvmista jf. etta he pray fi alin, etta mitsivat feod ta satna ka nanslon aafto ta harjallaan leea sen valta sattuma, etta, alfjaiijat ya él dle ihme, luOKEa = -Vaiste siljaiajat Jah 12]sikseen, * Sama aaito: heljastavat $4 kautta, ja kui vantes syntyt s0ut] valtiall; Len Reus on j2 1400-luku Sumingasvallay oa foodaalias Mahovt Espary ean valtaam “en alkayan otymdajan | Maamanyalt: Millotnkaan |}; slsesti jo Dp Puakien kapin O8 antanwt isk Uengikaicelle ¢ man kun We ¥. 156 valtai 4D Yen aikan “nleliomat «, Isyppieliima Hen Virassa, Miten toise: lutkaan aaah 41 Keskiaja doilla Englanti \a L400-luyyil} 723 lakkaam: a Siaiser soda Mutta nama « vallisestj kau keskitikaisen TAN verensi Selviy ty