Kylla ne on mennyt taman maan talousasiat pahaksi Ja se johtuu siita etta vieraiden mai- den paaoman omistajat ovat tul- leet tanne ja ottaneet tykkanaan paatdsvallan pois nailta Cana- dan ihmisilta, Se on tullut sellai- seksi mita hiljattain kuollut po- liitikko Tome Doglas sanol, etta me canadalaiset olemme sellai- sessa “Suupojan’ ammatissa ja Timminsin kaupunkimme 75- vuotis juhlaa, jonka seikan ovat ottaneet huomioon nama kun- nallispoliitikot. Naihin juhlin pitdisi nyt jo valmistautua, etta niistaé tulisi mahdollisimman arvokkaat. Kultaa on kaivettu noin kauan aikaa ja sita on viety taalta salaisilla kuljetusvalineil- la yhta pitkan aikaa. Miten pal- jon lieneekaan jo sen lahetetyn naa on teeskentelya’’. Kun nii - ta kunnollisia juhlia jarjeste- taan, niin siina pitaa olla vie- raille tarjottavaa... Nyt on. suunniteltu. sita nuorten koululaisten avusta- mista, joka tulisi olemaan tyon hankinta juuri kesaloman ajak- si, Taalla nama komiteat tie- tavat kylla miten monta kou- lulaista heidan pitaisi tyollistaa, mutta ei ole saatu jarjestymaan niita tyOpaikkoja tarpeeksi. Onhan taalla nama suuret kal- vannot luvanneet sijoittaa muu- tama sata henkil6a, mutta Se e1 riita. Pitaisi saada jarjestymaan jokin huomattava tyOmaa naille nuorille, joka tyO olisi jalkeen- pain nakyvaa. Ei otkein ole hy- va sekaan, mika oll tassa 80% kannattaa naispappeutta Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan suomalaisista 80 pro- senttia kannattaa naispappeut- ta, 13 prosenttia vastustaa ja tensa. Mutta jokaisen taysi- jarkisen ihmisen pitdisi kasit- taa, etta nykyautojen aikakau- della kun on vain yksi maantie lapi kylan, liikenne on aina vaikeuksissa, silla lisaa uusia autoja tanne vain kuljetetaan ja entisiakin on hikaa. Mutta kylla tanne tulee aina joku uusi kansalainenkin. Nyt- kin hyvksyttiin kansallisoikeu- dessa uutta canadalaista seitseman prosenttia ei osaa sa- noa kantaansa, Mielenkiintois- ta tutkimuksessa oli se, etta nai- sista vastustaa naispappeutta 14 prosenttia, mutta miehista [2 prosenttia. Kaikkein tiukinta vastustus on Keski-Suomessa, missa naispappeuden vastusta- jia oli 20 prosenttia. Henkil6autoja myytiin ennatysmdard Suomessa Viime vuosi oli autokauppi- aille kaikkien aikojen ennatys- vuosi. Ennakkotietojen mukaan Suomessa 138.000 myytiin noin henkildautoa viime mineraalin arvo? Mutta sitten- kin taalla paljolta osalta eletaan noiden yleisten varojen kustan- nuksella ja siinaé on hallitus naytellyt huomattavamman o- san, valittajana kansalle, Kaik- kiin suurimpiin toihin on saatu yleisista. varoista avustusta, yksinpa tahan sisadiseen lliken- teeseen on saatu Suuria sum- mia, puhumattakaan miustaan koulujen kustannuksista, joka opetuskulujen puolella on aivan kymmeniin miljooniin nousevat summat. Nyt jo on valtuusto kehotta- nut ensi vuoden varalle valmis- tautumista, etta kaikki voisim- me viettaa hyvin arvokkaat syntymapaiva kemut. Mutta nytkin nostettiin ndita viinojen hintoja niin korkealle, etta pie- net elajat eivat voi tarjota vie- raalleen kunnollista juhlaryyp- pya. Se vanha raamatullinen sanonta kuuluu: “To ilman vil- ja he ovat 16:staerimaankan- gaya Lukuonsuurempi kuin salaista. Talla kertaa oli nais- koskaan aikaisemmin. Talla tuomari hommissa pitaen uusil- — atkel]a Suomessa toimii 17 le tulokkaille puheen toivoen, autojen maahantuojaa. Vaikka mutta mitaan et tehty ja rahat etta he tulisivat vilhtymaan autokauppa kavikin —-viime vain menivat, Sellainenhomma _taman hyvan maan kansalaisi- vuonna vilkkaasti, on Suomen on sita *hélmdlaisten hommaa’, na. henkiléautokanta kasvanut hi- Aina taalla on niita tutki- taammin kuin Lansi-Euroopas- joita, jotka kylla hommaavat jo- sa yleensé. Taman vuoden a- takin. Esimerkiksi tata paikal- lussa Suomessa oli 313 autoa lista liikennettaé on tutkittu tuhatta asukasta kohden. melko paljon, mutta kukaan ei ole uskaltanut tehda suuria esi- tyksia siita etta tama Timmins tarvitsisi sellaisen ymparystien, joka on niin monessa nyky- aikaisessa kaupungissa. Aivan harvassa paikassa tama maan- tie no. 11 enaa kulkee minkaan kylan lapi. On tehty kiertotiet ja likenne on saatu kiusauksia vaille. Onhan taalla nytkin me- nossa Sellainen ajatus, etta lii- kenne kaupungin kaduilla tulisi yksisuuntaiseksi, mutta siinakin tuntuu olevan omat vaikeuten- kelpaamme vain puiden hak- kaajiksi ja veden kantajaks1. Ajatellappa nyt tata. Meilla on kaksikymmentaviisi miljoo- naa asukasta ja meidan pitais! omistaa yhden rikkaimman maan kansallisrikkaudet. Taal- la on valtavat metsdt kaytetta- vana, on suuret mineraali varat, on laajat maanviljelys pellot ja kalastusvedet laajoissa sisa- jarvissa, sek& kummallakin rannikolla suuret meret huuh- televat naita rikkaan maan rantoja, ja siltukin kun talous- arvioita joudutaan kasittele- maan, niin tulee kysymykseen etta mista saadaan rahat kaik- keen? Tassa tulee aivan siihen kasitykseen, etta Canadan hal- lituksen on valloittanut ulko- maiden paadoma, joka riistaa naita kansallisrikkauksia - ja osa meidan miehista ovat aut- tamassa sita, Ensi vuonna pitaisi viettaa muutama vuosi taaksepain., Koululaiset maalasivat jonkun kirkon porstuan eteisen ja hei- dan piti tehda joku filmikin. Yksi aSia on viime vuosina tullut hyvin ilmeiseksi, silla taalla on ruvettu oikein suurella joukolla katsomaan taman ty6o- maa turvallisuuden peraan. Suurimmat kaivannot pitavat juhlia kaikille tydlaisilleen, jos- sa puhutaan vain tyOGmaan tur- vallisuudesta, ja kylla4 monella kaivannolla onkin tyélaisia jot- ka ovat. saaneet varottua itsen- sa, toiset aivan 40 vuotta ilman tapaturmaa, eivatka ole sairau- den takia olleet tyOsta pois. Kylla tama valistusty6 on aut- tanut paljon, ecivat nykyaan taalla miehet sairasta edes ‘lorvikatariakaan . Suomalaisille kielto Viipurissa Viipurin sellutehdasta ra- kentavat suomalaiset rakennus- miehet ovat saaneet toistaiseksi jatkuvan porttikiellon Viipurin ravintoloihin. Venalaiset perus- televat porttikieltoa useilla lu- vattomilla poissaoloilla. Milit- sin mukaan ainakin 210 rikko- mukseen, joista suurin osa on ollut liikennerikkomuksia, 88 x Kaikkien valtamerien kesi\ : kiosissa on vuoristoselénne, (\ joka nikyy vain patkka pai-. SA koin merestaé esiin pistavindeacg® saarina. Keskusselanteen kes- .. kella on usein kapea ja syva ° murroslaakso, jossa syntyy «2, uutta merenpohjaa noisevasta | virtauksesta. Esim. Atlantti_ « levenee pari senttid Joka vuo- % si. POHJOISIAMERTRAR LAA Maanjdristykset ja tulivuo- jrenpurkaukset ovat salaperdi- isyydestaan ja tuhovoimastaan johtuen kautta aikojen pelotta- neet thmiskuntaa. Viela 50 vuotta sitten ei ndiden luonno- Inilmididen syntya osattu selit- jtda ja vditteité mantereiden jliikkumisesta pidettiin mieli- kuvituksen tuotteena. Kuitenkin jo vuosisatamme alussa oli saksalainen Alfred Wegener esittanyt teorian imannerten liikunnoista. Han joli huomannut, etta Atlantin leri puolilla olevat rannikot so- lpivat hyvin yhteen ja vaitti ni- iden repeytyneen irti toisistaan kalle, etta mantereiden liik- kuminen voitiin vahvistaa. Luotiin ss. laattatektoniikka- teoria. Nykyisen kasityksen mu- kaan maapallon kuori muo- dostuu yhdeksdsta suuresta ja useasta pienemmasté ohuesta palasesta, laatasta. Paksuu- deltaan kuorta on verrattu omenan kuoreen. Onhan kuo- ren paksuus meren pohjalla vain 5-10 km, mutta maapal- lon lapimitta perati 12700 km. Merenpohja __leve- nee Mantereen renpohja usein sen sijaan pai- © nuu alaspdéin muodostaen ns. ».° syviinmeren haudan. Meren- # pohjan tuhoutuminen on var- sin nopeaa, sillé missaéan et tiedetd olevan 200 milj. vuotta vanhempaa merenpohjaa. Mannerlaatan vasti uutta vuoristoa. Esim. 2 Himalajan vuoristo Aasiassa syntynyt tyGntyessa Titbetin ylangén alle. Himalaja siis kohoaa fat- kuvasti, joskin hitaasti. Sa- moin my6s vaikkapa Alpit ja Etela-Amerikan Andit. reunoilla me- j Intian laatan / / * aac PPS ON ee % ow? q ye 7 Mp hy < 2 f ~ vidas WB A A a Oe PO an end an Toa ae eet 4 © er Th wh, > * oy Ot : » oy he x Soy eee * oR *y » Si gi ae ae oa oy a * By sABRee oly * . ‘ . ” eae hehe war x 2 ‘ es: Phen z . a > Poa . Lbewy J . ae e x > wa * : wat. ss ‘poape,$ yer ye . ae * Aare ‘ > » RAT Ns ra e » at Dev Oe wa" ELAATTA © painuessa . 33 . ea toisen alle poimuttuu jatku- yo... t aN AZ. a __—— Marraskuun 13, paiva 1985 oli maailmanlopun piiva pie- nessa Armeron kaupungissa Kolumbiassa. Kauan sammu- ikauan sitten. Teoriaansa han jperusteli myds mm. kalliope- rin rakenteen seka eldin- ja kasvifossiilien samankaltai- isuudella Atlantin molemmin [puolin. | Vasta 1960-luvulla olivat lvaltameren pohjan geologiset itutkimukset edenneet niin pit- Cir a q . : a is 3 $" % ja tuhoutuu Mannerlaattojen hikkumi- sen perussyyna on maapallon vaipan (kuoren alla oleva ker- ros) lampdotilaerot, joiden ta- kia vaippa on taushikkeessa. hitaassa vir- Epavakaa Vali-Ame- rikka Syyskuun 19, paivana 1985 likahti Coeos-mannerlaatia rajusti tunkeutuen muutaman | metrin Pohjois-Amerikan laa- tan alle Meksikon etelaranni- kolla. Jaristyksen keskus oli viiden kilometrin syvyisen Va- li~Amerikan haudan alla, Noin 8 Richter-yksikén jaris- tys vaati 7000 ihmisen hen- gen. Samalla tavalla tuhoutui Nicaraguan padkaupunki Managua toistakymmenta vuotta sitten. Mexicon kaupungissa jaris- tyksen tuhovoimaa lisdsi savi- nen maapera sekd valtaisa ve- den pumppaaminen Mexicon laaksosta. Taman maailman , neena ollut Nevado del Ruiz - tulivuori purkautui, sulatti lunta ja jdata rinteiltaadn ja hukutt! muta- seka tuhkavy6- ryllaan 25 OOO ihmista. Purkauksen syyna 9 oli Nazca-mannerlaatan tunkeu- tuminen itdan ja painuminen Etelé-Amerikan laatan alle. Yha syvemmalle painuessaan kivi sulaa laavaksi, jossa on mukana monia kaasuuntuvia aineita, kuten vetta, hiilidiok- sidia, klooria ja rikkia. Sula massa pyrkii yléspain pitkin maankuoren halkeamia ja lo- pulta purkautuu tulivuoressa. Nevado del Ruiz -tulivuoren purkaus oli tuhoisin sitten vuoden 1902, jolloin Mt. Peele -tulivuori Karibian alucella surmasi 30 000 ihmista. Sil- loin tuhon aiheutti noin 800- ee - oes 3 x Lease Py , she AS Ae wey nate ¢ “ani . » a . 7 sf Cex ’ *} ve - «Ts 2a et i rn ‘ ay : = “gs j > ge x s % % Dia, S5be 9 vows ¥ aoe 5 Pat ¢ ras setae te AM tat, rte 4 PAE oy MR Oe een 3 * ed sy Sy x phate > eet + Venezuela ~ * % # ry Renae oe “ a qn oat ‘ prmeety a* * ae e ye ETELA-AMBRIKAN LAATTA pahtuvat seka tulivuorenpurkaukset etté maanjiristykset. maanjiristys taas sattui Koil- lis-Kiinassa v. 1976, missa menehtyi n. 650 000 ihmista. Suurta maanjaristysta .pela- tiiin hyvdsté syysta Tokiossa ja varsinkin San Franciscossa, joka on suoraan ns, Pyhan Andreaksen siirroslinjan paal- la. Enta meilla Suo- messa? Suomessa ei tulivuoria ole, eika maanjdristyksistakaan ole suoranaista vaaraa, silla Suomi sijaitsee Fennoskandi- an peruskallioalueella kauka- na mannerlaatan reunoista. Viime vuosikymmenen lopulla Lappajarven seudulla sattu- nut maanjaristys on taalla la- jissaan suurimpia ja johtul maankohoamisesta. Suomen kalliopera on kui- tenkin hyvin rikkonaista, mi- ki ydinjatteiden upotuksesta huomioon. Satoja miljoonia vuosia sitten valtavat maanja-] ristykset pirstoivat Suomen pe-| ruskalliota. Voimme nahda timdn omin silmin monista| yh vielikin jyrkista rotko-| laaksoista. | Viime vuosina on maail-| malla sattunut suuria tulivuo-| renpurkauksia tavallista ti- hedmpain (esim. Mount St. Helens Yhdysvalloissa 1980 ja) El Chicon meksikossa 1982). Siitii ehka selittyy se, etta tal- vet ovat ollet keskimaaraista| kylmempia. Tulivuoret ndet syytivat ilmaan tuhkaa, joka| estiessdan auringon lamp6a| piisemasté maahan alentaa maapallon keskilampdotilaa., Tulivuoret voivat siis ainakin) tilapdisesti kumota lampoti-| lan nousun, jota on ennustettu| seurauksena ihmisen aiheut- tamasta hiilidioksidin lisaan-| tymisesta ilmakehassa. \Tulivuorenpurkaus mannerlaattojen térmiiysvyGhykkeessi, 1. suurimman kaupungin asu- asteinen polttava pilvi. . FER ae ee * : a x we gen Rae peben en K ce ® iPey REWO SALMI | lmeri, 2. litosfiiiri, 3. vaippa, 4. sulaa laavaa. 5. purkauskanava = kasmdardonn. 18 miljoonaa. Taman vuosisadan tuhoisin keskusteltaessa on otettava |